Hei.
Minulla on 250 litrainen akvaario. Kuulun niihin aloittelijoihin, jotka ovat vain hankkineet akvan ja kaikenlaisia kaloja ja heräävät vasta myöhemmin huomaamaan, että pitäisi olla tietoakin.
Arvaan, että kalastoni ja tähän astinen akvan hoitoni herättävät aktiivisissa harrastajissa kielteisiä fiiliksiä, mutta ennenkuin haukutte minut lyttyyn, niin huomatkaa, että nythän minä olen sitä tietoa hankkimassa ja kalojeni elinolosuhteita paranatamassa.
Elikkä: Akvassani on pohjalla soraa ja karahka ja jotain kasvia (en tiedä mitä), kasvit ja kivet ovat kuitenkin ruskeita levästä. Suodattimena on Shark 3 sisäsuodatin.(tässä lukee 800l/h).
Suodattimen olen puhdistanut noin kerran kahdessa kuukaudessa ja ja silloin imuroinut pohjaa ja vaihtanut vettä. Levää olen saanut pois hankaamalla karhealla pesusienellä. Kerran olen tyhjännyt koko akvan ja pessyt saippualla kun oli niin likainen. Muutoin hoitona veden lisäys noin kerran kuussa. (sen verran kun on haihtunut).
(Tähän huomautuksena, että aikaisempi akvani, n. 150l, toimi 10 vuotta ja tyhjensin sen kaksi kertaa vuodessa kokonaan ja pesin hiekat, kivet ja altaan tiskipesuaineella. Muutoin hoitona oli vain veden lisäys sen haihtuessa, tekniikkana pieni sisäsuodatin. Kalat laitoin takaisin aina suoraan juuri kokonaan vaihdettuun veteen, ei ongelmia, eikä kalakuolemia.)
Kaloja minulla on tässä nykyisessä 250 l akvassani; 2 lehtikalaa, 1 kultakala, 10 kardinaalitetraa, 1 mustamolli, 1 seeprakala, 1 sädekala, 1 kirjoahven, 4 keltabarbia, 1 leväbarbi(nuoliainen?) ja 1 täplikäs harmaa n. 4cm pitkä monni.
Nämä kalat ovat kaikki olleet minulla jo kaksi vuotta, eli hyvin ovat akvassani sovussa pärjänneet. Alussa (2v sitten) minulla oli kaikille samaa lajia oleva pari ja lisäksi erilaisia monneja ja muita kaloja sekä kaksi kierteissarvikotiloa. Kaloja kuoli alussa, monnit itsekseen ja jotkin isot kalat siten, että toiset purivat niitä. Kotiloilta keltabarbit söivät ne sarvet.
Nykyiset kalani ovat elinvoimaisia ja tulevat keskenään toimeen, enkä raaski luopua niistä vaihtaakseni johonkin yhtenäiseen kalaryhmään. Ehdotuksia ja neuvoja toki saa antaa.
Akvassani ei ole lämpömittaria tai lämmitinitä tai muutakaan tekniikkaa suodattimen lisäksi. En myöskään ole koskaan testannut mitään vesiarvoja tms.
Kysymykseni kuuluu näin:
1. Pitääkö suodattimen lisäksi olla joku hapetin? Välillä minulla on kansilasit paikoillaan, välillä ei. Lasien ollessa paikallaan, vettä haihtuu enemmän. Mistä se happi tulee veteen?
2. Miten saisin akvani pysymään puhtaana ja levän poissa? Ilmeisesti suodattimeni ei ole tarpeeksi tehokas. Minkälaisen suodattimen tarvitsen tämän Shark 3:n lisäksi? Mitä eroa on esim. ulkosuodattimella Eheim 2217 tai 2224 tai prof. 2026 verrattuna sisäsuodattimeen 2252? (näitä olen huomannut kehuttavan ja jonkin niistä aijon hankkia.) Miten siis toimii ulkosuodatin verrattuna sisäsuodattimeen ja kumpi on viisaampi hankkia?
Mitä pitää huomioida jos ostaa suodattimen käytettynä?
3. Onko jotain muita laitteita mitä minulla pitäisi olla?
4. Minkälaisia levänsyöjäkaloja kannattaa hankkia?
5. Minkälaisia kasveja kannattaa ostaa ja miten ne saisi pidettynä levättömänä. (=omat kasvini ovat ihan ruskeita levästä)
6. Miten vaihdan pohjasoran hiekkaan ja onko hiekka vaikea pitää puhtaana? Käykö hiekaksi luonnosta haettu hiekka?
7. Muita olennaisia neuvoja? Miten akvaariota tulisi hoitaa, esim. viikko/kuukausirutiinit? Minä laitan vain valot aamulla päälle, illalla pois ja pari-kolme kertaa päivässä ruokaa.
Haluaisin tietysti kauniin ja puhtaan helppohoitoisen akvaarion.
Kiitos niille, jotka jaksavat vastata kärsivällisesti ja asiallisesti.
t. Mari
Opastusta kaivataan suodatuksesta ynnä muusta
Valvoja: Moderaattorit
Hei!
Hyvä, että olet löytänyt tänne ja koetat parantaa akvaariosi ja kalojesi hyvinvointia. Löydät paljon hyvää ja tarpeellista akvariotietoutta esim. Jukka Järven tekemiltä asiantuntevilta akvaariosivustoilta (http://www.aquahoito.info/suomi/index.html).
Ihan ensimmäiseksi haluaisin sanoa, että akvaariota ei kuulu ikinä pestä kunnolla, varsinkaan pesuaineella. Akvaariossa on sen hyvinvoinnilla tärkeitä bakteereita, jotka kuolevat täyssiivouksessa.
Tässä vastauksiani ainakin osaan kysymyksistäsi:
1) Hapetin ei ole mikään välttämätön kapistus. Akvaarion hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vesi on liikkeessä koko ajan, tämä edesauttaa mm. veden hapekkaana pysymistä.
Sisäsuodatin kannattaa pestä useammin, itse teen sen noin kerran kahdessa viikossa. Pesu pitää sisällään vaahtomuovisen suodatinpatruunan putsaamisen ja moottoriosan pesun (ei mitään pesuaineita, pelkkä vesi riittää).
En tiedä kuinka tehokas tuo suodattimesi on, joten en siihen puutu, mutta se toimii tehokkaammin kun sen putsaa riittävän usein.
2) Nykyisin suositellaan akvarion vedenvaihto suoritettavaksi noin kerran viikossa. Tällöin vettä kannataa vaihtaa 30-50 %. Se tuntuu nyt isolta hommalta, jos olet sen aiemmin tehnyt paljon harvemmin, mutta äkkiä siihen tottuu ja autaa kun muistaa, että se tekee akvaarion hyvinvoinnille nannaa.
Levän tuloon on monia vaikuttavia syitä. Yksi voi olla valaistus. Jotta akvaariosi kasvit kasvaisivat hyvin, tarvitsisit akvaarioosi kahden loisteputken valaisimen. Loisteputkien teho heikkenee ja ne suositellaan vaihdettavaksi reilun puolen vuoden välein. Sopiva valaistusaika on
n. 9-10 tuntia. Pidemmästä ajasta levät voi villiintyä lisää.
Akvaariokasvit tarvitsevat lannoitusta. Juurille tabletin muodossa olevaa lannoitusta ja lisäksi nestemäistä kasvilannosta. Nämä löydät akvaariokaupasta.
3) Suosittelisin sinun tutustuvan vesikemiaan, niin ymmärrät paljon paremmin akvaariosi hyvinvoinnista ja osaat huomioida kalojen tarpeita paremmin. Alkuun pääset yksinkertaisella akvarioliikkeistä saatavalla liuskatestillä.
Sinun kannattaisi selvittää kaikkien kalojesi vaatimukset ja laittaa ne paperille. Tämän jälkeen katsot tarvittavat muutokset ja mietit sopivatko kaikki kalat varmasti yhteen.
Hyvä, että olet löytänyt tänne ja koetat parantaa akvaariosi ja kalojesi hyvinvointia. Löydät paljon hyvää ja tarpeellista akvariotietoutta esim. Jukka Järven tekemiltä asiantuntevilta akvaariosivustoilta (http://www.aquahoito.info/suomi/index.html).
Ihan ensimmäiseksi haluaisin sanoa, että akvaariota ei kuulu ikinä pestä kunnolla, varsinkaan pesuaineella. Akvaariossa on sen hyvinvoinnilla tärkeitä bakteereita, jotka kuolevat täyssiivouksessa.
Tässä vastauksiani ainakin osaan kysymyksistäsi:
1) Hapetin ei ole mikään välttämätön kapistus. Akvaarion hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vesi on liikkeessä koko ajan, tämä edesauttaa mm. veden hapekkaana pysymistä.
Sisäsuodatin kannattaa pestä useammin, itse teen sen noin kerran kahdessa viikossa. Pesu pitää sisällään vaahtomuovisen suodatinpatruunan putsaamisen ja moottoriosan pesun (ei mitään pesuaineita, pelkkä vesi riittää).
En tiedä kuinka tehokas tuo suodattimesi on, joten en siihen puutu, mutta se toimii tehokkaammin kun sen putsaa riittävän usein.
2) Nykyisin suositellaan akvarion vedenvaihto suoritettavaksi noin kerran viikossa. Tällöin vettä kannataa vaihtaa 30-50 %. Se tuntuu nyt isolta hommalta, jos olet sen aiemmin tehnyt paljon harvemmin, mutta äkkiä siihen tottuu ja autaa kun muistaa, että se tekee akvaarion hyvinvoinnille nannaa.
Levän tuloon on monia vaikuttavia syitä. Yksi voi olla valaistus. Jotta akvaariosi kasvit kasvaisivat hyvin, tarvitsisit akvaarioosi kahden loisteputken valaisimen. Loisteputkien teho heikkenee ja ne suositellaan vaihdettavaksi reilun puolen vuoden välein. Sopiva valaistusaika on
n. 9-10 tuntia. Pidemmästä ajasta levät voi villiintyä lisää.
Akvaariokasvit tarvitsevat lannoitusta. Juurille tabletin muodossa olevaa lannoitusta ja lisäksi nestemäistä kasvilannosta. Nämä löydät akvaariokaupasta.
3) Suosittelisin sinun tutustuvan vesikemiaan, niin ymmärrät paljon paremmin akvaariosi hyvinvoinnista ja osaat huomioida kalojen tarpeita paremmin. Alkuun pääset yksinkertaisella akvarioliikkeistä saatavalla liuskatestillä.
Sinun kannattaisi selvittää kaikkien kalojesi vaatimukset ja laittaa ne paperille. Tämän jälkeen katsot tarvittavat muutokset ja mietit sopivatko kaikki kalat varmasti yhteen.
-
Moonwalker
- Junior Member
- Viestit: 108
- Liittynyt: 17:08, 18.02.2004
No, mulle tuli kuu-ukon tavoin ihan sama tunne. Klassiset virheet kaikkineen siitä, miten akvaariota ei kuulu hoitaa. Aika sitkeitä kaloja, kun eivät kulumallakaan lähde 
Sori vaan alkuperäiselle kysyjälle, mutta en viitsi vaivautua vastaamaan. Noihin jokaiseen kysymykseesi löytyy varmaan miljoona vastausta aw:stä jo muutenkin - eli jos tosissasi olet, niin varmasti osaat käyttää forumin hakua ja esim. http://www.aquahoito.info sivua ja vaikkapa http://www.sarinakvaario.net sivua.
Sori vaan alkuperäiselle kysyjälle, mutta en viitsi vaivautua vastaamaan. Noihin jokaiseen kysymykseesi löytyy varmaan miljoona vastausta aw:stä jo muutenkin - eli jos tosissasi olet, niin varmasti osaat käyttää forumin hakua ja esim. http://www.aquahoito.info sivua ja vaikkapa http://www.sarinakvaario.net sivua.
Haluaisin tietysti kauniin ja puhtaan helppohoitoisen akvaarion.
Kiitos niille, jotka jaksavat vastata kärsivällisesti ja asiallisesti.
Niin, mitäpä tuohon kukaan voisi sanoa.Nykyiset kalani ovat elinvoimaisia ja tulevat keskenään toimeen, enkä raaski luopua niistä vaihtaakseni johonkin yhtenäiseen kalaryhmään. Ehdotuksia ja neuvoja toki saa antaa.
Re: Opastusta kaivataan suodatuksesta ynnä muusta
Minä olen nyt tänään aktiivisella tuulella niin mennäänpä ihan askel askeleelta nämä kaikki virheet läpi ja jos minulta pääsee sammakoita suusta korjatkaa, kiitos ![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
!
*pyyhkii hikeä otsaltaan*. Jatketaanpa tästä.
!
Aivan oikeilla jäljillä ollaan nyt, lähinnä siksi että akvaariossasi on kaikki suoraan sanottuna ihan päin orapihlajapuskaa.marpi kirjoitti:Minulla on 250 litrainen akvaario. Kuulun niihin aloittelijoihin, jotka ovat vain hankkineet akvan ja kaikenlaisia kaloja ja heräävät vasta myöhemmin huomaamaan, että pitäisi olla tietoakin.
Juu, no minä en nyt hauku sinua lyttyyn vaan kerron suoraan mikä mättää jne. Eli mistään kielteisestä asenteesta ei ole nyt kyse vaan ihan positiivisella asenteella kalojesi hyvinvointia varten lähdemme purkamaan tätä vyyhtiä.marpi kirjoitti:Arvaan, että kalastoni ja tähän astinen akvan hoitoni herättävät aktiivisissa harrastajissa kielteisiä fiiliksiä, mutta ennenkuin haukutte minut lyttyyn, niin huomatkaa, että nythän minä olen sitä tietoa hankkimassa ja kalojeni elinolosuhteita paranatamassa.
Suodatinta voisi putsata useamminkin, sanotaan näin että aina silloin kun sen virtaus on selkeästi heikentynyt, ja pelkällä vedellä, esim. hammasharjalla voi putsailla hankalimmat paikat. Vedenvaihtosuositus tänä päivänä on 1/3 viikossa, tai enemmän. Eli nyt ollaan kaukana tavoitteesta, heti ei kuitenkaan kannata rysäyttää tuota vedenvaihto vauhtia vaan tasaisesti lyhentää aikaväliä. Ja akvaariota ei nykysuositusten mukaan pestä kokonaan, varsinkaan pesuaineella. Sorapohja vaatii enemmän hoitoa kuin hiakka pohja ja huolellinen imurointi on joka viikkoista hommaa. *kiroaa jatkuvasti 60L akvansa sorapohjaa* Jatkuvilla, tasaisilla vedenvaihdoilla ja hoitorutiineilla saadaan akvaario tasapainoon ja sitä ei sen suuremmin tarvitse suursiivota.marpi kirjoitti:Suodattimen olen puhdistanut noin kerran kahdessa kuukaudessa ja ja silloin imuroinut pohjaa ja vaihtanut vettä. Levää olen saanut pois hankaamalla karhealla pesusienellä. Kerran olen tyhjännyt koko akvan ja pessyt saippualla kun oli niin likainen. Muutoin hoitona veden lisäys noin kerran kuussa. (sen verran kun on haihtunut).
Ja sitten kalastoon. Mitäs noista lehtikaloista sanois, se on siinä ja siinä että menevätkö. Mutta tuo kultakala, ei ei ei.... Kultakala on parvikala, vaatii lajiakvaarion, vähintään 500L, kasvaa jopa yli 20cm pitkäksi jne. eli täysin sopimaton sinulle. Tetraparvi ok. Mustamolli, parvikala, vaatii sen parven. Seeprakala, sama juttu. Sädekala, parvikala taas. Ja kirjoahve, siis mikä kirjoahven? Sen joudut nyt selvittämään. Keltabarbit, "minimiparvi". menee siinä ja siinä. Leväbarbi, mikä lie. Siis leväbarbihan on parvikala sekin. Monniksi veikkaisin sitten partamonnia.marpi kirjoitti:Kaloja minulla on tässä nykyisessä 250 l akvassani; 2 lehtikalaa, 1 kultakala, 10 kardinaalitetraa, 1 mustamolli, 1 seeprakala, 1 sädekala, 1 kirjoahven, 4 keltabarbia, 1 leväbarbi(nuoliainen?) ja 1 täplikäs harmaa n. 4cm pitkä monni.
*iskee epätoivo* Niin, pari ei ole parvikalalle parvi ja yksin on vielä huononpi elää. Se miksi kalat kuolivat voi johtua täysin vesiarvoista ja yleensäkkin kalojen yhteensopimattomuudesta, ja nämä muutamat sitkeät sissit sitten selvisivät hengissä.marpi kirjoitti:Nämä kalat ovat kaikki olleet minulla jo kaksi vuotta, eli hyvin ovat akvassani sovussa pärjänneet. Alussa (2v sitten) minulla oli kaikille samaa lajia oleva pari ja lisäksi erilaisia monneja ja muita kaloja sekä kaksi kierteissarvikotiloa. Kaloja kuoli alussa, monnit itsekseen ja jotkin isot kalat siten, että toiset purivat niitä. Kotiloilta keltabarbit söivät ne sarvet.
Kyllä sinun on osasta luovuttava ja joitakin hankittava lisää, koska tämä kalastosi on uiva katastrofi, yhtään nyt sanoja säästelemättä.marpi kirjoitti:Nykyiset kalani ovat elinvoimaisia ja tulevat keskenään toimeen, enkä raaski luopua niistä vaihtaakseni johonkin yhtenäiseen kalaryhmään. Ehdotuksia ja neuvoja toki saa antaa.
Lämpömittari, lämmitin ja vesiarvot heti, nyt, mars mars!marpi kirjoitti:Akvassani ei ole lämpömittaria tai lämmitinitä tai muutakaan tekniikkaa suodattimen lisäksi. En myöskään ole koskaan testannut mitään vesiarvoja tms.
Ei välttämättä. Happi liukenee veteen veden kierrosta eli veden liikkuessa.marpi kirjoitti:Kysymykseni kuuluu näin:
1. Pitääkö suodattimen lisäksi olla joku hapetin? Välillä minulla on kansilasit paikoillaan, välillä ei. Lasien ollessa paikallaan, vettä haihtuu enemmän. Mistä se happi tulee veteen?
Akvan saat pysymään puhtaana kun hoidat sitä oikein. Suodattimeen en mene minäkään nyt sanomaan mitään. Ulkosuodatin on biologinen suodatin ja sisäsuodatin lähinnä roskankerääjä. Paras yhdistelmä on siis ulkosuodatin ja sisäsuodatin. Jos suodattimen ostaa käytettynä niin sen pitää ainakin toimia.marpi kirjoitti:2. Miten saisin akvani pysymään puhtaana ja levän poissa? Ilmeisesti suodattimeni ei ole tarpeeksi tehokas. Minkälaisen suodattimen tarvitsen tämän Shark 3:n lisäksi? Mitä eroa on esim. ulkosuodattimella Eheim 2217 tai 2224 tai prof. 2026 verrattuna sisäsuodattimeen 2252? (näitä olen huomannut kehuttavan ja jonkin niistä aijon hankkia.) Miten siis toimii ulkosuodatin verrattuna sisäsuodattimeen ja kumpi on viisaampi hankkia?
Mitä pitää huomioida jos ostaa suodattimen käytettynä?
No se lämmitin, kunnon valaisin?, lämpömittari, vesitestit jne.marpi kirjoitti:3. Onko jotain muita laitteita mitä minulla pitäisi olla?
Monnisia, ottoja, jne. mutta yritetäänkö ensin saada nämä muut puutteet kuntoon.marpi kirjoitti:4. Minkälaisia levänsyöjäkaloja kannattaa hankkia?
Hiekka on helppohoitoisempi kuin sora. "lika " jää hiekan pinnalle ja se on siitä helppo imuroida letkulla vedenvaihdonyhteydessä. Siihen mistä hiekka pitäisi hankkia en sano mitään muuta kuin mahdollisimman puhtaasta paikasta.marpi kirjoitti:6. Miten vaihdan pohjasoran hiekkaan ja onko hiekka vaikea pitää puhtaana? Käykö hiekaksi luonnosta haettu hiekka?
Ajastin ei paljoa maksa ja sillä saa akvaarioon säännöllisen päivärytmin eikä tarvitse sen kummemmin huolehtia siitä. Liikaruokintaa on varottava jne.marpi kirjoitti:7. Muita olennaisia neuvoja? Miten akvaariota tulisi hoitaa, esim. viikko/kuukausirutiinit? Minä laitan vain valot aamulla päälle, illalla pois ja pari-kolme kertaa päivässä ruokaa.
Kärsivällisyyttä tässä sotkussa tosiaan nyt tarvittiinkinmarpi kirjoitti:Haluaisin tietysti kauniin ja puhtaan helppohoitoisen akvaarion.
Kiitos niille, jotka jaksavat vastata kärsivällisesti ja asiallisesti.
*pyyhkii hikeä otsaltaan*. Jatketaanpa tästä.Jos Marpi on aidosti asialla, niin ei varmasti ole enää noiden
kommenttien jälkeen.
Marpi tekee juuri niinkuin pitääkin; haluaa tietoa enemmän
parantaakseen kalojen hyvinvointia.
Olenko ymmärtänyt jotain väärin, mutta eikö tämä foorumi
oltu perustettu juuri sitä varten?
kommenttien jälkeen.
Marpi tekee juuri niinkuin pitääkin; haluaa tietoa enemmän
parantaakseen kalojen hyvinvointia.
Olenko ymmärtänyt jotain väärin, mutta eikö tämä foorumi
oltu perustettu juuri sitä varten?
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)
No, luultavimmin Marpi kuitenkin tietoajanoavana ihmisenä korjaa väärän olettamukseni trollista ja kokeilee, mitä toi forumin haku vastaa, kun siltä kysytään.lilo kirjoitti:Jos Marpi on aidosti asialla, niin ei varmasti ole enää noiden
kommenttien jälkeen.
No, jo peruskirja akvaarion hoidosta vastaa kaikkiin kysymyksiin. Sitä voisi itsekin vaivautua etsimään tietoja, eikä laittaa jokaista mieleen tulevaa asiaa vaan listalle kysymystulvaksi; Kysyy niitä, joihin ei itse vastausta löydä etsimällä tai johon tarvitsee täsmennystä. On aika turhauttavaa vastata samoihin kysymyksiin vähintään kerta viikossa. Ei pidä olettaa, että itse kysyy ensimmäisen kerran näitä asioita..Marpi tekee juuri niinkuin pitääkin; haluaa tietoa enemmän
parantaakseen kalojen hyvinvointia.
Kaikkein turhauttavinta on juuri kommentit "Tiedän, että on sopimaton kalasto, mutta en vaihda sitä" - mitä tuohon nyt voisi enempää sanoa? Jos ei kysyjä kerran korjaa kalastoa, niin miksi edes vaivautua neuvomaan?
Ja haku löytää aikaisempia keskusteluja myösOlenko ymmärtänyt jotain väärin, mutta eikö tämä foorumi
oltu perustettu juuri sitä varten?
Uusi käyttäjä ei välttämättä edes huomaa heti tuota Haku-mahdollisuutta,aqua2002 kirjoitti: kokeilee, mitä toi forumin haku vastaa, kun siltä kysytään.
vaan alkaa selailemaan viestejä. Aika turhauttavaa sekin.
Ei pidä myöskään olettaa, että uusi käyttäjä olisi heti selvillä kaikesta,On aika turhauttavaa vastata samoihin kysymyksiin vähintään kerta viikossa. Ei pidä olettaa, että itse kysyy ensimmäisen kerran näitä asioita..
mistä täällä on aikaisemmin kirjoitettu. Pientä ymmärtämystä uusia käyttäjiä kohtaan, pyydän. Tai jos välttämättä haluaa kommentoida,
niin mielummin antaa linkit näille sivuille, joissa keskustelu on jo käyty.
Pitäisi antaa tilaa aloitteleville, tiedä kuinka mielenkiintoisista aiheista
parin vuoden päästä keskustelette.
No tässä samaa mieltä. Ainahan voi yrittääKaikkein turhauttavinta on juuri kommentit "Tiedän, että on sopimaton kalasto, mutta en vaihda sitä" - mitä tuohon nyt voisi enempää sanoa? Jos ei kysyjä kerran korjaa kalastoa, niin miksi edes vaivautua neuvomaan?
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)
Hei,
Kiitos neuvoista, -saa neuvoa lisää!
Olen ihan tosissani ja hyvilläni siitä, että löysin tämän palstan netistä.
Olen aikuinen ihminen ja tiedän, että aina löytyy niitä, jotka naureskelevat, äimistelevät ja syyttävät mielummin kuin koettaisivat auttaa.
En minä siitä lannistu, -olen nyt oikealla asialla ja yritän parhaani saada akvaariostani toimivan ja 12 vuotta kestäneen aloittelijakauteni jälkeen oppia ymmärtämään mistä akvaarioharrastuksessa on oikein kyse.
En ole huomannut tuota hakupalvelvua. Niin....toki tiedän, että tietoa voi hakea ja opiskella itsenäisestikin, eikä "kysellä tyhmiä". Minusta on kuitenkin kätevää, että saan kartoittaa koko tilanteeni kertaheitolla ja te viisaammat ja kokeneemmat (jos viitsitte), niin voitte auttaa minua pääsemään oikeille raiteille.
Jonkun akvaariokirjan olen aikanaan lukenutkin, enkä ymmärtänyt puoltakaan mitä siinä sanottiin, -siksipä päätin oikaista ja laitoin vain veden altaasen ja kalat sinne. Nykyiseen tilanteeseni luulin, että ratkaisuksi riittää kun hankin uuden suodattimen.
Tiesin kyllä, että en hoida akvaani kaikkien sääntöjen mukaan, mutta yllätyin silti, että kaikki kuulosti olevan ihan pielessä. Kuvittelin, että kaikki hienoidet (vesiarvot, lämmitimet jne.) kuuluvat fanaatikoille ja tavalliset ihmiset voivat päästä vähemmälläkin. (niinkuin monessa muussakin harrastuksessa.)
Noh, ei se mitään. Niinkuin ehdotitte, niin lähden opettelemaan akvaarioni hoitoa nyt vähän kerrallaan.
Minun kultakalani on huntupyrstöinen. Riippuuko kalan kasvu siitä kuinka iso akvaario sillä on?
Vanhassa akvassani (150l) oli 5 huntupyrstöä. eivätkä ne koskaan kasvaneet kovin isoksi. (akvassa oli vain kultakaloja ja 1-2 isoa purjeimumonnia. Joskus ostin sinne pikkukalaparven, mutta kultakalat söivät ne.) Itseasiassa akva on vielä toiminnassa, siellä on nykyisin kolme kultakalaa, yksi imumonni ja kaksi levänuoliaista. Akva on tuttavillani, jotka hoitavat sitä samalla tavalla kuin minä ennen.
Se leväkalani on nimeltään levänuoliainen ja kirjoahven näyttää samalta kuin "Pelmatochromis taeniatus", mutta on vain noin 6cm pitkä. Se on yleensä ruukun sisällä piilossa ja tulee sieltä esille vain ruoka-aikaan.
Marpi
p.s.
Voihan olla, että jossain minulle tärkeässä ja läheisessä harrastuksessa olisin itse ihan yhtä äimänä, kun joku tekee kaiken päin prinkkalaa eikä ole vaivautunut edes alkeita opettelemaan.
Kiitos siis teille, jotka autatte minua eteenpäin.
Akvaarioni ei ole ollut minulle harrastus, se on ollut minulle lähinnä sisustus-huonekalu, koriste. Lähdin etsimään tietoa kun "koristeeni" ei täyttänyt tehtäväänsä levän vuoksi.
Huomasin, että minun täytyy muuttaa asennettani akvaariotani kohtaan. Toki pidän kaloistani elävinä olentoina. Olen kiintynyt niihin ja niillä on omat nimetkin. Siksi sanoin, että en raaskisi luopua yhdestäkään, -mutta jos kalakannan muuttaminen on jotenkin oleellista, niin täytyy miettiä mitä voisin tehdä.
Kiitos neuvoista, -saa neuvoa lisää!
Olen ihan tosissani ja hyvilläni siitä, että löysin tämän palstan netistä.
Olen aikuinen ihminen ja tiedän, että aina löytyy niitä, jotka naureskelevat, äimistelevät ja syyttävät mielummin kuin koettaisivat auttaa.
En minä siitä lannistu, -olen nyt oikealla asialla ja yritän parhaani saada akvaariostani toimivan ja 12 vuotta kestäneen aloittelijakauteni jälkeen oppia ymmärtämään mistä akvaarioharrastuksessa on oikein kyse.
En ole huomannut tuota hakupalvelvua. Niin....toki tiedän, että tietoa voi hakea ja opiskella itsenäisestikin, eikä "kysellä tyhmiä". Minusta on kuitenkin kätevää, että saan kartoittaa koko tilanteeni kertaheitolla ja te viisaammat ja kokeneemmat (jos viitsitte), niin voitte auttaa minua pääsemään oikeille raiteille.
Jonkun akvaariokirjan olen aikanaan lukenutkin, enkä ymmärtänyt puoltakaan mitä siinä sanottiin, -siksipä päätin oikaista ja laitoin vain veden altaasen ja kalat sinne. Nykyiseen tilanteeseni luulin, että ratkaisuksi riittää kun hankin uuden suodattimen.
Tiesin kyllä, että en hoida akvaani kaikkien sääntöjen mukaan, mutta yllätyin silti, että kaikki kuulosti olevan ihan pielessä. Kuvittelin, että kaikki hienoidet (vesiarvot, lämmitimet jne.) kuuluvat fanaatikoille ja tavalliset ihmiset voivat päästä vähemmälläkin. (niinkuin monessa muussakin harrastuksessa.)
Noh, ei se mitään. Niinkuin ehdotitte, niin lähden opettelemaan akvaarioni hoitoa nyt vähän kerrallaan.
Minun kultakalani on huntupyrstöinen. Riippuuko kalan kasvu siitä kuinka iso akvaario sillä on?
Vanhassa akvassani (150l) oli 5 huntupyrstöä. eivätkä ne koskaan kasvaneet kovin isoksi. (akvassa oli vain kultakaloja ja 1-2 isoa purjeimumonnia. Joskus ostin sinne pikkukalaparven, mutta kultakalat söivät ne.) Itseasiassa akva on vielä toiminnassa, siellä on nykyisin kolme kultakalaa, yksi imumonni ja kaksi levänuoliaista. Akva on tuttavillani, jotka hoitavat sitä samalla tavalla kuin minä ennen.
Se leväkalani on nimeltään levänuoliainen ja kirjoahven näyttää samalta kuin "Pelmatochromis taeniatus", mutta on vain noin 6cm pitkä. Se on yleensä ruukun sisällä piilossa ja tulee sieltä esille vain ruoka-aikaan.
Marpi
p.s.
Voihan olla, että jossain minulle tärkeässä ja läheisessä harrastuksessa olisin itse ihan yhtä äimänä, kun joku tekee kaiken päin prinkkalaa eikä ole vaivautunut edes alkeita opettelemaan.
Kiitos siis teille, jotka autatte minua eteenpäin.
Akvaarioni ei ole ollut minulle harrastus, se on ollut minulle lähinnä sisustus-huonekalu, koriste. Lähdin etsimään tietoa kun "koristeeni" ei täyttänyt tehtäväänsä levän vuoksi.
Huomasin, että minun täytyy muuttaa asennettani akvaariotani kohtaan. Toki pidän kaloistani elävinä olentoina. Olen kiintynyt niihin ja niillä on omat nimetkin. Siksi sanoin, että en raaskisi luopua yhdestäkään, -mutta jos kalakannan muuttaminen on jotenkin oleellista, niin täytyy miettiä mitä voisin tehdä.
Ja jatketaan 
.
Kaikki eivät välttämättä aina ymmärrä että jollakin voi olla asiat huonolla tolalla mutta nyt kun olet asiasta kiinnostunut ja haluat hoitaa kaloille paremmat olosuhteet niin ei kun hommiin vaan . Akvaario ei ole vain sisustuselementti tai jos on, niin aikaa ja vaivaa säästääkseen olisi parempi hankkia vain muovikasveja ja -kaloja . Sinulla on paljon opiskeltavaa mutta kyllä se tästä, loppujen lopuksi huomaat kuinka kiehtova tämä maailma onkaan vaikka se vaatiikin aika paljon vaivannäköä ennen kuin homma luistaa ja koko ajan tulee uutta tietoa mutta sehän päivittyy jo pelkästään täällä "maleksimalla" .
. Kyseessä on kuitenkin järvi pienoiskoossa ja sen eliöstön vakaana pito on hankalaa ilman että asiat on opiskeltu juurta jaksaen. Pikkuhiljaa eteenpäin ja apua tarvitsevahan aina saa sitä, täällä vain harvemmin tulee tälläisiä "tapauksia" vastaan joten suurin osa luulee heti trolliksi, mikä on kyllä jokseenkin valitettavaa.
.
. Jokaiseen kalaan tietysti kiintyy mutta jotta kalasi viihtyisivät ja olisivat onnellisia oikeissa olosuhteissa osasta on luovuttava ja toisille on taas hankittava niitä lajikumppaneita. Kalaston muutos on nyt yksi oleellisimmista asiosta joka sinun on tehtävä, kurja ja julma totuus mutta näin on.
Voisin nyt karkeasti ehdottaa sinulle alustavaa kalastoa akvaarioosi.
Lehtikalapariskuntasi
10 kardinaalitetraa
6 seeprakalaa
6 monnista
nuoliainen (ehkä?)
monni (senkin laji olisi hyvä selvittää)
muutama nuolimonni
Tämä on siis vain tälläinen suuntaa antava ehdotus, minkälainen kalastosi voisi olla suurinpiirtein. Ja miksi hylkäisin nuo muut sinulla jo olevat kalat. Kultakala on nyt selvä juttu. Mustamollit tarvitsevat hyvin usein suolalisäyksiä ja muut kalat taas eivät siitä oikein perustaisi. Sädekalasta löytyy hyvin vähän tietoa ja siitä minun on vaikea sanoa mitään, siksi raakkaan sen surutta listasta pois. Kirjoahven myös, ellei sen vaatimuksista jne löydetä nyt parempaa tietoa. Joku ahvenfanaatikko ottaa sen varmasti ilomielin vastaan. Keltabarbit ovat taasen sen verran vilkkaita etten niitä pitäisi lehtikalojen ja tetrojen kanssa. Nuoliaisesta luopuisin jo pelkästään sen reviirikäyttäytymisen vuoksi.
Taas saa muut korjata jos joku kurnuttava otus hyppäsi tänne tekstiini . Tästä taas eteenpäin, hiljaa hyvä tulee.
.Kaikki eivät välttämättä aina ymmärrä että jollakin voi olla asiat huonolla tolalla mutta nyt kun olet asiasta kiinnostunut ja haluat hoitaa kaloille paremmat olosuhteet niin ei kun hommiin vaan
. Akvaario ei ole vain sisustuselementti tai jos on, niin aikaa ja vaivaa säästääkseen olisi parempi hankkia vain muovikasveja ja -kaloja . Sinulla on paljon opiskeltavaa mutta kyllä se tästä, loppujen lopuksi huomaat kuinka kiehtova tämä maailma onkaan vaikka se vaatiikin aika paljon vaivannäköä ennen kuin homma luistaa ja koko ajan tulee uutta tietoa mutta sehän päivittyy jo pelkästään täällä "maleksimalla" .Akvaariokirjoissa on lähinnä vanhentunutta tietoa ja niiden tietoa voi käyttää vain lisätukena. Tuo oikaisu nimenomaan koitui nyt kohtalokkaaksi, akvaariojutuissa kun vaikeiden asioiden sivuuttaminen yleensä kolahtaa omaan nilkkaan enemmin tai myöhemmin. Ja mainitaanpa nyt sitten vielä ettei akvaarioliikkeiden neuvoihin ole koskaan sokeasti luottamista, se on täällä nähty ja todettu monta kertaa.marpi kirjoitti: Jonkun akvaariokirjan olen aikanaan lukenutkin, enkä ymmärtänyt puoltakaan mitä siinä sanottiin, -siksipä päätin oikaista ja laitoin vain veden altaasen ja kalat sinne. Nykyiseen tilanteeseni luulin, että ratkaisuksi riittää kun hankin uuden suodattimen.
Nämä hienoudet kun ei ole vain meidän fanaatikkojen heiniä vain jokaisen on ne sisäistettävä ja opittavamarpi kirjoitti: Tiesin kyllä, että en hoida akvaani kaikkien sääntöjen mukaan, mutta yllätyin silti, että kaikki kuulosti olevan ihan pielessä. Kuvittelin, että kaikki hienoidet (vesiarvot, lämmitimet jne.) kuuluvat fanaatikoille ja tavalliset ihmiset voivat päästä vähemmälläkin. (niinkuin monessa muussakin harrastuksessa.)
. Kyseessä on kuitenkin järvi pienoiskoossa ja sen eliöstön vakaana pito on hankalaa ilman että asiat on opiskeltu juurta jaksaen. Pikkuhiljaa eteenpäin ja apua tarvitsevahan aina saa sitä, täällä vain harvemmin tulee tälläisiä "tapauksia" vastaan joten suurin osa luulee heti trolliksi, mikä on kyllä jokseenkin valitettavaa.No kyllähän se riippuu mutta silti se ei vaikuta kalan oikeaan kokoon vaan kala jää kitukasvuiseksi. Suosittelen kyllä että luopuisit kultiksestasi, sen vaatimat elinolot ovat ihan muuta mitä voit nyt tarjota, tai sitten ostaa täräytät sen min. 500L altaan ja hankit kultikselle muutaman kaverinmarpi kirjoitti: Minun kultakalani on huntupyrstöinen. Riippuuko kalan kasvu siitä kuinka iso akvaario sillä on?
.Tämä johtuu juuri siitä tilanpuutteesta ja kalat jäävät todella pahasti kitukasvusiksi. Kultakalat eivät ole enään niitä maljoissa pidettäviä pikkusöpöläisiä vaan suuria, paljon tilaa vaativia kaloja. Ja nuo purjeimumonnitkin (ilmeisesti isopurjeplekot?) ovat myöskin todennäköisesti olleet liian pienissä tiloissa. Ne kalat jotka siinä akvaariossa ovat nyt ovat aivan väärissä olosuhteissa.marpi kirjoitti: Vanhassa akvassani (150l) oli 5 huntupyrstöä. eivätkä ne koskaan kasvaneet kovin isoksi. (akvassa oli vain kultakaloja ja 1-2 isoa purjeimumonnia. Joskus ostin sinne pikkukalaparven, mutta kultakalat söivät ne.) Itseasiassa akva on vielä toiminnassa, siellä on nykyisin kolme kultakalaa, yksi imumonni ja kaksi levänuoliaista. Akva on tuttavillani, jotka hoitavat sitä samalla tavalla kuin minä ennen.
Levänuoliaisesta tuppaa tulemaan äksy reviirikala vanhemmiten joten suosittelisin kyllä luopumaan siitäkin. Ahvenesi onkin sitten mielenkiintoinen, nimellä ei löytynyt googlettamalla yhtään suomenkielistä sivua. Ei kuitenkaan onneksi kasva kovin suureksi joten siitä ei ole pelkoa mutta senkin tottumukset ja vaatimukset pitäisi selvittää.marpi kirjoitti:Se leväkalani on nimeltään levänuoliainen ja kirjoahven näyttää samalta kuin "Pelmatochromis taeniatus", mutta on vain noin 6cm pitkä. Se on yleensä ruukun sisällä piilossa ja tulee sieltä esille vain ruoka-aikaan.
No nyt siitä on tultava harrastus, koska se sen vaatiimarpi kirjoitti:Akvaarioni ei ole ollut minulle harrastus, se on ollut minulle lähinnä sisustus-huonekalu, koriste. Lähdin etsimään tietoa kun "koristeeni" ei täyttänyt tehtäväänsä levän vuoksi.
Huomasin, että minun täytyy muuttaa asennettani akvaariotani kohtaan. Toki pidän kaloistani elävinä olentoina. Olen kiintynyt niihin ja niillä on omat nimetkin. Siksi sanoin, että en raaskisi luopua yhdestäkään, -mutta jos kalakannan muuttaminen on jotenkin oleellista, niin täytyy miettiä mitä voisin tehdä.
. Jokaiseen kalaan tietysti kiintyy mutta jotta kalasi viihtyisivät ja olisivat onnellisia oikeissa olosuhteissa osasta on luovuttava ja toisille on taas hankittava niitä lajikumppaneita. Kalaston muutos on nyt yksi oleellisimmista asiosta joka sinun on tehtävä, kurja ja julma totuus mutta näin on.Voisin nyt karkeasti ehdottaa sinulle alustavaa kalastoa akvaarioosi.
Lehtikalapariskuntasi
10 kardinaalitetraa
6 seeprakalaa
6 monnista
nuoliainen (ehkä?)
monni (senkin laji olisi hyvä selvittää)
muutama nuolimonni
Tämä on siis vain tälläinen suuntaa antava ehdotus, minkälainen kalastosi voisi olla suurinpiirtein. Ja miksi hylkäisin nuo muut sinulla jo olevat kalat. Kultakala on nyt selvä juttu. Mustamollit tarvitsevat hyvin usein suolalisäyksiä ja muut kalat taas eivät siitä oikein perustaisi. Sädekalasta löytyy hyvin vähän tietoa ja siitä minun on vaikea sanoa mitään, siksi raakkaan sen surutta listasta pois. Kirjoahven myös, ellei sen vaatimuksista jne löydetä nyt parempaa tietoa. Joku ahvenfanaatikko ottaa sen varmasti ilomielin vastaan. Keltabarbit ovat taasen sen verran vilkkaita etten niitä pitäisi lehtikalojen ja tetrojen kanssa. Nuoliaisesta luopuisin jo pelkästään sen reviirikäyttäytymisen vuoksi.
Taas saa muut korjata jos joku kurnuttava otus hyppäsi tänne tekstiini
. Tästä taas eteenpäin, hiljaa hyvä tulee.Hei,
Sen kirjoahvenen nimen sain akvaariokirjastani (kirjoitettu 1968). Kirjassani on myös "punertava kääpiökirjoahven" joka on vähän samannäköinen. Etsin äsken netistä kuvia, mutta mikään ahven ei näyttänyt ihan samalta. En tiennytkään, että kirjoahvenia on niin monenlaisia. Luulin palettikalaa ihan toisenlaiseksi, mutta sekin näkyy olevan kirjoahven, palettikala näyttää paljon samalta kuin omani. Muistin, että minunkin kalassani on tumma juova, mutta äsken se näytti kokonaan harmaalta ja evien kärjet olivat keltakirjavat.
Itsekin mietin, että haluaisin pitää ainakin lehtikalani ja tetraparven. Voiko samanlaisia tetroja ottaa lisää? Soveltuvatko keltabarbini joukkoon elinvaatimuksiltaan? Kalat ovat olleet jo pari vuotta yhdessä, eivätkä hätistele toisiaan. -Tai jos laitan keltabarbit pois, niin voinko ottaa tilalle jotain kullanvärisiä kotiloita?
Monneja haluaisinkin lisää, mutta niihin en ole vielä tutustunut. En tiedä onko tämä omani partamonni, se on hyvin pieni ja lyhyt, litteämahainen ja päältä pyöreä. Metkan näköinen otus.
Minulla oli vuosi sitten jotain tietynlaista levää, en muista levän nimeä, mutta se kasvoi vähän niinkuin pallerojäkälä. Siihen sain avuksi tämän levänuoliaisen ja se auttoi. Tuttavieni altaassa oli ainoastaan tätä yhtä levätyyppiä ja kun he saivat nuoliaiset, niin heidän akvaarionsa on ollut puhdas levästä.
Lisäys vielä; Tuosta seeprakalasta luopuisin ensimmäisenä, eli en halua seepraparvea. Ostin akvan käytettynä ja sen mukana tuli kaksi kultakalaa ja yksi tetra. Sitten ostelin eläinkaupasta kaikenlaisia kaloja. Joltain akvaarioharrastajalta sain keltabarbit, seeprakalan, kaksi sädekalaa ja ahvenen. Seepralle ostin kaverin, mutta se kuoli. samoin kuoli toinen sädekala.
Mustamolliltakin kuoli kaveri heti alussa, joten se elelee yksikseen, mutta
nykyisin seeprakala, sädekala ja levänuoliainen ovat keskenään muodostaneet parven ja uivat aina yhdessä.
Marpi
Sen kirjoahvenen nimen sain akvaariokirjastani (kirjoitettu 1968). Kirjassani on myös "punertava kääpiökirjoahven" joka on vähän samannäköinen. Etsin äsken netistä kuvia, mutta mikään ahven ei näyttänyt ihan samalta. En tiennytkään, että kirjoahvenia on niin monenlaisia. Luulin palettikalaa ihan toisenlaiseksi, mutta sekin näkyy olevan kirjoahven, palettikala näyttää paljon samalta kuin omani. Muistin, että minunkin kalassani on tumma juova, mutta äsken se näytti kokonaan harmaalta ja evien kärjet olivat keltakirjavat.
Itsekin mietin, että haluaisin pitää ainakin lehtikalani ja tetraparven. Voiko samanlaisia tetroja ottaa lisää? Soveltuvatko keltabarbini joukkoon elinvaatimuksiltaan? Kalat ovat olleet jo pari vuotta yhdessä, eivätkä hätistele toisiaan. -Tai jos laitan keltabarbit pois, niin voinko ottaa tilalle jotain kullanvärisiä kotiloita?
Monneja haluaisinkin lisää, mutta niihin en ole vielä tutustunut. En tiedä onko tämä omani partamonni, se on hyvin pieni ja lyhyt, litteämahainen ja päältä pyöreä. Metkan näköinen otus.
Minulla oli vuosi sitten jotain tietynlaista levää, en muista levän nimeä, mutta se kasvoi vähän niinkuin pallerojäkälä. Siihen sain avuksi tämän levänuoliaisen ja se auttoi. Tuttavieni altaassa oli ainoastaan tätä yhtä levätyyppiä ja kun he saivat nuoliaiset, niin heidän akvaarionsa on ollut puhdas levästä.
Lisäys vielä; Tuosta seeprakalasta luopuisin ensimmäisenä, eli en halua seepraparvea. Ostin akvan käytettynä ja sen mukana tuli kaksi kultakalaa ja yksi tetra. Sitten ostelin eläinkaupasta kaikenlaisia kaloja. Joltain akvaarioharrastajalta sain keltabarbit, seeprakalan, kaksi sädekalaa ja ahvenen. Seepralle ostin kaverin, mutta se kuoli. samoin kuoli toinen sädekala.
Mustamolliltakin kuoli kaveri heti alussa, joten se elelee yksikseen, mutta
nykyisin seeprakala, sädekala ja levänuoliainen ovat keskenään muodostaneet parven ja uivat aina yhdessä.
Marpi
lasien puhdistus ym.
Kansilasit voi hyvin puhdistaa etikalla ja vedellä. Muita laseja varten paras puhdistin on leväraappa. Sen lisäksi kannattaa etulasin puhdistusta varten hankkia magneetilla varustettu puhdistin, jollaisen löydät akvaariokaupasta. Pyyhi sillä lasit kevyesti vedenvaihtojen yhteydessä eli joka viikko, niin homma on helppoa, mutta kädet pois akvaariosta! Se on terveellistä puolin ja toisin. (Tiedän tapauksia, joissa likaiset kädet - öljy yms. - ovat johtaneet kalojen kuolemaan, ja monet kalataudit voivat tarttua myös ihmiseen naarmuuntuneen ihon kautta.) Kädet pitää jokatapauksessa pestä hyvin ennen ja jälkeen töiden sekä huuhdella huolellisesti varsinkin ennen - kyynärpäitä myöten.
Varo visusti ettei magneettipuhdistimeen joudu hiekanjyviä, sillä ne naarmuttavat lasin!
Raappaa tarvitset tällöin vain ajoittain viherlevän irroittamiseen. Tetran valikoimista löytyy paras vehje: http://www.tetra.de
- klikkaa Englanninlippua oikeassa alakulmassa, jos haluat
- vasemmasta yläkulmasta klikkaa Aquaristics - Products - Tetratec Aquarium Technology - Tetratec Glas Cleaner
Samasta valikosta löytyy myös lappo ym. tarpeellista. Kaikki nämä saat hyvästä akvaarioliikkeestä neuvojen kera.
Jos pidät pallokotiloista, niin yksi sellainen on tehokas pohjan, kasvien ja vähän lasienkin puhdistaja - kuten tietysti partamonnikin. Pallokotilo myös pitää muut kotilot kurissa. Se ei tietenkään sovellu yhteen kotiloita syövien kalojen kanssa, kuten nuoliaiset, pallokalat ja jotkut kirjoahvenet.
Kysy vesilaitokseltasi hanaveden arvot ja soveltuvuudesta akvaariokaloille!
Katso linkkisivulta: http://www.aqua-web.org/links/index.php ... &cat_id=27
Mittaa ehdottomasti myös akvaariossa olevan veden lämpötila, pH, KH ja nitraatti. Näitä kannattaa seurata kunnes on varma, että toimii oikein. Tarkista kalojesi vaatimukset kolmen ensimmäisen suhteen ja varmista, että vesi täyttää nämä vaatimukset mahdollisimman hyvin. Saatat joutua antamaan pois jonkun kaloistasi, jotta saat nämä kuntoon. Liikkeet ottavat usein vastaan terveitä kaloja - kuten harrastajatkin!
Tilanteesta riippuen voi olla tarpeen käyttää vedenparannusainetta, kuten AquaSafe:a ja nostaa karbonaattikovuutta (KH) AquaDur-jauheella. Mikäli käytät näitä, niin kannattaa ostaa kanisterillinen tai muuten suuri erä, jolloin saat myös ison alennuksen. Voit myös siirtyä kotikonsteihin viimeistään, kun tieto lisääntyy (hae: ruokasood*).
Vaihtovesi on puhtainta illalla suihkun jälkeen. Muutoin kannattaa laskea vettä minuutti tai pari, putkistossa seisoneen veden poistamiseksi. Parasta on käyttää vain jääkylmää vettä, jota ei tietenkään lasketa suoraan akvaarioon, ellei Sinulla ole aikaa odotella sen täyttymistä mahdollisimman hitaasti useampaa tuntia. Kuumassa vedessä on putkistosta liuenneena paljon enemmän mm. kuparia ja muita aineita - kuumaan veteen kun liukenee helpommin ja enemmän.
Veden voi antaa ilmastua ja lämmetä parissa isossa saavissa vuorokauden tai kaksi ennen vaihtoa. Vedenparannusaineen teho paranee kun sen laittaa saaviin heti kun uuden vedenkin. Lämmittimellä aikaa voi lyhentää. Ylimääräisellä vesipumpulla tuore vesi on kätevää pumpata saavista akvaarioon.
Kuinka sitten teetkin, hanki poistovettä (ja saavien täyttämistä) varten puhdas muoviletku ja sen toiseen päähän pikaliitinsysteemi (kuten alla selostan) ja toiseen päähän ritilä estämään kaloja joutumasta letkun kautta vessanpönttöön. Itselläni on seuraava ratkaisu: ylimääräinen lyhyt suihkuletku, jossa suihkusuuttimen tilalla on Etolan suippo muovisuutin. Toisessa päässä pikaliitin, joka on helppo laittaa suihkuhanaan kiinni.
Vanhan veden päästän akvaariosta vessanpönttöön muoviletkulla, jonka akvaarionpuoleisessa päässä on ritilä ja toisessa ei mitään. Uuden veden laskemiseksi saaviin, työnnän vain suihkuletkun suuttimen muoviletkun sisään. Akvaarion tyhjentäminen lähtee hyvin käytiin samalla tavalla, kun ensin täyttää letkun kraanasta akvaarioonpäin, sitten irroittaa muoviletkun suikuletkusta ja laittaa muoviletkunpään vessanpönttöön.
Myös lappoletku on helppo täyttää kraanasta vedellä, jonka jälkeen lappoilmiö käynnistyy itsestään. Koskaan ei ole mitään järkeä pistää letkua suuhun lappoilmiön aikaansaamiseksi! Uskomatonta että monet silti tekevät niin. Akvaariovettä ei myöskään ole syytä laskea suihkutilan lattialle, jossa tallustellaan paljain jaloin.
Näillä keinoilla olemme yhdessä kalojen kanssa voineet hyvin.
Varo visusti ettei magneettipuhdistimeen joudu hiekanjyviä, sillä ne naarmuttavat lasin!
Raappaa tarvitset tällöin vain ajoittain viherlevän irroittamiseen. Tetran valikoimista löytyy paras vehje: http://www.tetra.de
- klikkaa Englanninlippua oikeassa alakulmassa, jos haluat
- vasemmasta yläkulmasta klikkaa Aquaristics - Products - Tetratec Aquarium Technology - Tetratec Glas Cleaner
Samasta valikosta löytyy myös lappo ym. tarpeellista. Kaikki nämä saat hyvästä akvaarioliikkeestä neuvojen kera.
Jos pidät pallokotiloista, niin yksi sellainen on tehokas pohjan, kasvien ja vähän lasienkin puhdistaja - kuten tietysti partamonnikin. Pallokotilo myös pitää muut kotilot kurissa. Se ei tietenkään sovellu yhteen kotiloita syövien kalojen kanssa, kuten nuoliaiset, pallokalat ja jotkut kirjoahvenet.
Kysy vesilaitokseltasi hanaveden arvot ja soveltuvuudesta akvaariokaloille!
Katso linkkisivulta: http://www.aqua-web.org/links/index.php ... &cat_id=27
Mittaa ehdottomasti myös akvaariossa olevan veden lämpötila, pH, KH ja nitraatti. Näitä kannattaa seurata kunnes on varma, että toimii oikein. Tarkista kalojesi vaatimukset kolmen ensimmäisen suhteen ja varmista, että vesi täyttää nämä vaatimukset mahdollisimman hyvin. Saatat joutua antamaan pois jonkun kaloistasi, jotta saat nämä kuntoon. Liikkeet ottavat usein vastaan terveitä kaloja - kuten harrastajatkin!
Tilanteesta riippuen voi olla tarpeen käyttää vedenparannusainetta, kuten AquaSafe:a ja nostaa karbonaattikovuutta (KH) AquaDur-jauheella. Mikäli käytät näitä, niin kannattaa ostaa kanisterillinen tai muuten suuri erä, jolloin saat myös ison alennuksen. Voit myös siirtyä kotikonsteihin viimeistään, kun tieto lisääntyy (hae: ruokasood*).
Vaihtovesi on puhtainta illalla suihkun jälkeen. Muutoin kannattaa laskea vettä minuutti tai pari, putkistossa seisoneen veden poistamiseksi. Parasta on käyttää vain jääkylmää vettä, jota ei tietenkään lasketa suoraan akvaarioon, ellei Sinulla ole aikaa odotella sen täyttymistä mahdollisimman hitaasti useampaa tuntia. Kuumassa vedessä on putkistosta liuenneena paljon enemmän mm. kuparia ja muita aineita - kuumaan veteen kun liukenee helpommin ja enemmän.
Veden voi antaa ilmastua ja lämmetä parissa isossa saavissa vuorokauden tai kaksi ennen vaihtoa. Vedenparannusaineen teho paranee kun sen laittaa saaviin heti kun uuden vedenkin. Lämmittimellä aikaa voi lyhentää. Ylimääräisellä vesipumpulla tuore vesi on kätevää pumpata saavista akvaarioon.
Kuinka sitten teetkin, hanki poistovettä (ja saavien täyttämistä) varten puhdas muoviletku ja sen toiseen päähän pikaliitinsysteemi (kuten alla selostan) ja toiseen päähän ritilä estämään kaloja joutumasta letkun kautta vessanpönttöön. Itselläni on seuraava ratkaisu: ylimääräinen lyhyt suihkuletku, jossa suihkusuuttimen tilalla on Etolan suippo muovisuutin. Toisessa päässä pikaliitin, joka on helppo laittaa suihkuhanaan kiinni.
Vanhan veden päästän akvaariosta vessanpönttöön muoviletkulla, jonka akvaarionpuoleisessa päässä on ritilä ja toisessa ei mitään. Uuden veden laskemiseksi saaviin, työnnän vain suihkuletkun suuttimen muoviletkun sisään. Akvaarion tyhjentäminen lähtee hyvin käytiin samalla tavalla, kun ensin täyttää letkun kraanasta akvaarioonpäin, sitten irroittaa muoviletkun suikuletkusta ja laittaa muoviletkunpään vessanpönttöön.
Myös lappoletku on helppo täyttää kraanasta vedellä, jonka jälkeen lappoilmiö käynnistyy itsestään. Koskaan ei ole mitään järkeä pistää letkua suuhun lappoilmiön aikaansaamiseksi! Uskomatonta että monet silti tekevät niin. Akvaariovettä ei myöskään ole syytä laskea suihkutilan lattialle, jossa tallustellaan paljain jaloin.
Näillä keinoilla olemme yhdessä kalojen kanssa voineet hyvin.
Noin vanhan kirjan tietoihin ei kyllä ole oikein luottamista ollenkaan, nimistö yms ovat saattaneet muuttua todella paljon. Oliskohan mahdollista että saisit otettua meille digikameralla kuvan näistä tunnistusta tarvitsevista kaloista, sekä ahvenesta että siitä monnista, niin olisi helpompi siten katsoa mitkä lajit on kyseessä.
Joku muu saa sanoa vielä mielipiteensä noista keltabarbeista, en ole kyseiseen lajiin pahemmin tutustunut, mutta mitä tuossa nyt lueskelin niin keltabarbit tulevat toimeen jopa lehtikalojen kanssa. Eli lehtikalat, tetrat ja barbit, no joo, kuulostaa alustavasti minun korvaan ihan hyvälle. Mitkäs on muuten altaan mitat?
Monneja voisitkin kyllä ottaa lisää mutta nyt ensin olisi selvitettävä mikä tuo sinulla jo oleva monni on. Myöskin monniset olisivat ihan paikallaan kunhan ensin vain vaihdat siihen hiekkapohjaan.
Levänuoliaiset ovat nuorempina ahkeria levänmutustajia, sitä en voi kiistää mutta tuo aikuisikä aiheuttaa yleensä seura-akvaarioissa ongelmia.
Eli seepra lähtee, ok. Tuo on aina riskialtista kun ostaa akvaarion jossa on jo valmiiksi sopimaton kalasto, sitten herkästi tuppaa myös hankkimaan uusia kaloja jotka eivät sovi kalastoon ja näistä on sitten myöhemmin vaikea päästä eroon. Mistäs sitä tietää kun nyt tutkit ja opettelet kaikki niksit että jos vaikka hurahtaisit tähän akvaariomaailmaan lopullisesti . Niin on monelle käynyt ja mopo karkaa helposti käsistä altaiden määrän kanssa. Ja jos olet oikein ihastunut noihin kultakaloihin niin ne tarvitsevat sen oman suuren lajiakvaarion.
Joku muu saa sanoa vielä mielipiteensä noista keltabarbeista, en ole kyseiseen lajiin pahemmin tutustunut, mutta mitä tuossa nyt lueskelin niin keltabarbit tulevat toimeen jopa lehtikalojen kanssa. Eli lehtikalat, tetrat ja barbit, no joo, kuulostaa alustavasti minun korvaan ihan hyvälle. Mitkäs on muuten altaan mitat?
Monneja voisitkin kyllä ottaa lisää mutta nyt ensin olisi selvitettävä mikä tuo sinulla jo oleva monni on. Myöskin monniset olisivat ihan paikallaan kunhan ensin vain vaihdat siihen hiekkapohjaan.
Levänuoliaiset ovat nuorempina ahkeria levänmutustajia, sitä en voi kiistää mutta tuo aikuisikä aiheuttaa yleensä seura-akvaarioissa ongelmia.
Eli seepra lähtee, ok. Tuo on aina riskialtista kun ostaa akvaarion jossa on jo valmiiksi sopimaton kalasto, sitten herkästi tuppaa myös hankkimaan uusia kaloja jotka eivät sovi kalastoon ja näistä on sitten myöhemmin vaikea päästä eroon. Mistäs sitä tietää kun nyt tutkit ja opettelet kaikki niksit että jos vaikka hurahtaisit tähän akvaariomaailmaan lopullisesti
. Niin on monelle käynyt ja mopo karkaa helposti käsistä altaiden määrän kanssa. Ja jos olet oikein ihastunut noihin kultakaloihin niin ne tarvitsevat sen oman suuren lajiakvaarion.Jos keltabarbisi ja lehtikalasi ovat tulleet hyvin toimeen,
pidä vain ne siellä edelleenkin. Ei mullakaan ole tällä yhdistelmällä
vaikeuksia ollut.
Levät ja kasvit käyttävät samoja ravintoaineita. Jos on liian vähän
kasveja, levät saavat helpommin vallan. Seeprakalasta yms. ehdotetuista
voisit kyllä luopua, mutta ennen uusien kalojen hankkimista voisit
hankkia runsaasti kasveja lisää (mikäli niitä on vähän) saadaksesi
tätä levää kuriin.
Myös akvaarion biologisen tasapainon heittely edesauttaa levien kasvua.
Siksikin sinun olisi syytä yrittää tasapainoittaa sitä viikottaisilla
vedenvaihdoilla, kuten edellä on esitetty.
Kaupalliset levänpoistoaineet ovat vasta viimeinen keino, yritä
ensin saada levä kuriin 'luonnonmukaisemmin' keinoin.
pidä vain ne siellä edelleenkin. Ei mullakaan ole tällä yhdistelmällä
vaikeuksia ollut.
Levät ja kasvit käyttävät samoja ravintoaineita. Jos on liian vähän
kasveja, levät saavat helpommin vallan. Seeprakalasta yms. ehdotetuista
voisit kyllä luopua, mutta ennen uusien kalojen hankkimista voisit
hankkia runsaasti kasveja lisää (mikäli niitä on vähän) saadaksesi
tätä levää kuriin.
Myös akvaarion biologisen tasapainon heittely edesauttaa levien kasvua.
Siksikin sinun olisi syytä yrittää tasapainoittaa sitä viikottaisilla
vedenvaihdoilla, kuten edellä on esitetty.
Kaupalliset levänpoistoaineet ovat vasta viimeinen keino, yritä
ensin saada levä kuriin 'luonnonmukaisemmin' keinoin.
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)
Hei,
Akvaarioni mitat on leveys 45cm korkeus 44cm ja pituus 120cm. (Giant)
Siinä on alkuperäiset valot, kaksi loisteputkea. En tiedä kauanko olleet edellisellä omistajalla, minulla 2v.
Minulla ei ole digikameraa, mutta löysin netistä kaikenlaisia kalaesittelyjä.
Pikkumonnini osottautui selvästikkin otukseksi nimeltä helmi-imunuoliainen.
Sen sijaan, vaikka tuo vanha kirjani antaa levänsyöjäkalalleni nimen levänuoliainen, on tuo yksilöni selvästi leväbarbi.
Aivan samanväristä kalaa en löytänyt kuin tuo oma ahveneni, mutta epäilen sen olevan väritykseltään haalistunut palettikala.
Eli akvasta löytyy
2 lehtikalaa
10 kardinaalitetraa
4 keltabarbia
1 huntupyrstökultakala
1 seeprakala
1 sädekala (telmatherina ladigesi)
1 mustamolli
1 palettikala (?)
1 leväbarbi
1 helmi-imunuoliainen
Kasvienikin nimet löysin oikein kuvien kera;
eli minulla on 2 konnanputkea
ja pohjalla 6 jaavasaniaista (Windlow).
Näkemiini akvaariokuviin verrattuna kasvistoni on kovin vähäinen.
Nämä kasvit heitän menemään, mutta jos kasveillakin on merkitystä, että mitä hankkii ja kuinka paljon, niin ehdotuksia otetaan vastaan.
Olen aika innoissani löydettyäni netistä niin paljon akvaariosivuja. Kurkkasin myös niille sivuille, joihin sain teiltä linkit. KIITOS! -Siellähän sitä olikin juurtajaksain selostettu akvaarionhoidon alkeet ja hoito. Nyt varaankin sitten vähän aikaa lukeakseni tuon kaiken informaation läpi.
Näilläkin sivuilla on paljon lukemista. Minä eksyin tänne pari päivää sitten googlettamalla myytäviä suodattimia.
Leväraapasta en ollut kuullutkaan, pitää käydä katsomassa akvaariokaupasta. Minä todella olen laittanut käteni veteen pesusienen kanssa ja hanganut laseja ja kiviä.
Leväbarbejani ihmettelen, että ovatko ne ns. "kuihtuneet" ja pienentyneet, kun ne alussa näyttivät niin suurelta. Ihan terveiltä ne muuten vaikuttavat. Todennäköisesti toiset kalani ovat vain kovasti kasvaneet parin vuoden aikana, joten nämä jo aikuiset barbit näyttävät kuihtuneen ajan myötä.
Taistelukalaa olen myös aina ihaillut, mutta sen soveltuvuudesta akvaariooni en tiedä.
Sopisikohan minulle tähtipartamonni ja voisikohan tuolle helmi-imunuoliaiselle ottaa muutaman kaverin?
Marpi
Akvaarioni mitat on leveys 45cm korkeus 44cm ja pituus 120cm. (Giant)
Siinä on alkuperäiset valot, kaksi loisteputkea. En tiedä kauanko olleet edellisellä omistajalla, minulla 2v.
Minulla ei ole digikameraa, mutta löysin netistä kaikenlaisia kalaesittelyjä.
Pikkumonnini osottautui selvästikkin otukseksi nimeltä helmi-imunuoliainen.
Sen sijaan, vaikka tuo vanha kirjani antaa levänsyöjäkalalleni nimen levänuoliainen, on tuo yksilöni selvästi leväbarbi.
Aivan samanväristä kalaa en löytänyt kuin tuo oma ahveneni, mutta epäilen sen olevan väritykseltään haalistunut palettikala.
Eli akvasta löytyy
2 lehtikalaa
10 kardinaalitetraa
4 keltabarbia
1 huntupyrstökultakala
1 seeprakala
1 sädekala (telmatherina ladigesi)
1 mustamolli
1 palettikala (?)
1 leväbarbi
1 helmi-imunuoliainen
Kasvienikin nimet löysin oikein kuvien kera;
eli minulla on 2 konnanputkea
ja pohjalla 6 jaavasaniaista (Windlow).
Näkemiini akvaariokuviin verrattuna kasvistoni on kovin vähäinen.
Nämä kasvit heitän menemään, mutta jos kasveillakin on merkitystä, että mitä hankkii ja kuinka paljon, niin ehdotuksia otetaan vastaan.
Olen aika innoissani löydettyäni netistä niin paljon akvaariosivuja. Kurkkasin myös niille sivuille, joihin sain teiltä linkit. KIITOS! -Siellähän sitä olikin juurtajaksain selostettu akvaarionhoidon alkeet ja hoito. Nyt varaankin sitten vähän aikaa lukeakseni tuon kaiken informaation läpi.
Näilläkin sivuilla on paljon lukemista. Minä eksyin tänne pari päivää sitten googlettamalla myytäviä suodattimia.
Leväraapasta en ollut kuullutkaan, pitää käydä katsomassa akvaariokaupasta. Minä todella olen laittanut käteni veteen pesusienen kanssa ja hanganut laseja ja kiviä.
Leväbarbejani ihmettelen, että ovatko ne ns. "kuihtuneet" ja pienentyneet, kun ne alussa näyttivät niin suurelta. Ihan terveiltä ne muuten vaikuttavat. Todennäköisesti toiset kalani ovat vain kovasti kasvaneet parin vuoden aikana, joten nämä jo aikuiset barbit näyttävät kuihtuneen ajan myötä.
Taistelukalaa olen myös aina ihaillut, mutta sen soveltuvuudesta akvaariooni en tiedä.
Sopisikohan minulle tähtipartamonni ja voisikohan tuolle helmi-imunuoliaiselle ottaa muutaman kaverin?
Marpi
Kyllä varmasti. Ainakin koon puolesta. Veden ominaisuuksista tietysti riippuen. Ja tuo helmi-imunuoliainen hmm.. ei ole mulle ainakaan tuttu. Kuulostaa hieman joltain vanhentuneelta nimeltä. Luultavasti kuitenkin parvikala eli varmaan sopisi sekin.Sopisikohan minulle tähtipartamonni ja voisikohan tuolle helmi-imunuoliaiselle ottaa muutaman kaverin?
Putket pitäisi vaihtaa vuoden, puolentoista välein. Ihmissilmä ei huomaaSiinä on alkuperäiset valot, kaksi loisteputkea. En tiedä kauanko olleet edellisellä omistajalla, minulla 2v.
valotehon heikkenemistä, kasveista se kylläkin näkyy.
Nyt kun sulla on toi leväongelma ja valoisa vuodenaika tulossa täällä,
en ehkä kuitenkaan lähtisi lamppuja vaihtamaan (en ainakaan molempia),
tai levät saattavat innostua räjähdysmäiseen kasvuun. Riippuu myös siitä,
pääseekö akvaarioosi luonnonvaloa, vai tuleeko valo sinne pelkästään noista putkista. Mutta loppukesästä viimeistään vaihto (vai mitä mieltä kokeneemmat?).
Tervetuloa joukkoon (vastaavat tuntemukset puolisen vuotta sitten...)Olen aika innoissani löydettyäni netistä niin paljon akvaariosivuja.
Edelleen olisin sitä mieltä, että nyt keskityttäisiin tämän akvaarion
tasapainon löytämiseen. Ja sitten palattaisiin kalastoehdotuksiin?
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)