Tapparakaloista

[haxa87]

Elikkäs kertokaas te kaikki tieto mitä tiedätte tapparakaloista tai marmoritapparakaloista?

Netistä löytyi tietoa vain sen verran että elää pehmeässä vedessä ph 6.5
Koko vaihteli 4-8 cm
Parvikala (jonka kyllä tiesin jo ennestäänkin )
Ja syö melkein mitä tahansa ruokaa

Tuohon jäi kaikki tieto kyseisestä kalasta.

Olsin hyvin kiitollinen vastauksista.

[VesiEläin]

Googlella löytyneitä juttuja marmoritapparakalasta:

http://www.varusteleka.fi/laura/kalat.php?nayta=14
http://www.faunatar.fi/fin/index.php?cmd=144
http://www.aqua-web.org/users/satuj/tetrat.php#marmori
http://kotisivu.mtv3.fi/ofeliashomepage ... rakala.htm

www.google.com.. Sieltä löytyy vaikka kuinka tietoa...
Etsit kalan latinankieliset nimet ja googletat silläkin, löytyy muun kielistä materiaalia hurumykke..

[haxa87]

Mulla ei google löytäny ku pari kaupan sivua, siinon joku vikana.

Mutta kiitoksia nopeasta vastauksesta.

Tuo hurumykke ei vain oikein meinaa sujua, johtuskohan asenteesta. Mutta pitää nuata enklannin kiälisiä sivuja ettiskellä.

[Tapio Martimo]

Etsit kalan latinankieliset nimet ja googletat

Ne nimet on edelleen kuitenkin tieteellisiä.

[HEZZU]

Mulla ei google löytäny ku pari kaupan sivua, siinon joku vikana.

Jos kirjoitit nimen vahingossa väärin

[VesiEläin]

Tapio Martimo.. Niin...? ja latinaahan nuo tieteelliset nimet pääasiassa ovat.

[Morrgan]

...latinaahan nuo tieteelliset nimet pääasiassa ovat.

Eihän edes Linné käyttänyt pelkkää latinaa. Suuri osa nimistä taitavat olla esim. kreikkaa "latinalaisittain" kirjoitettuna. Jos nyt pikkutarkkoja ollaan.

[alfa]

Luulin minäkin nimiä latinalaisiksi. Sitten sai täältä vinkiksi tämän linkin.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html#latina

"Latinalaisen" oloinen kirjoitusasu hämää tehokkaasti.
Terveisin häpeävä kielitieteilijä

Edit: kirijootusvirheet

[Tapio Martimo]

Niin...? ja latinaahan nuo tieteelliset nimet pääasiassa ovat.

No niinpä niin. Oikeita termejä on kuitenkin syytä käyttää.

Edellä mainitun Korpelan nettiresurssin lisäksi voit lukea saman sisältöisen asian Akvaariomaailman numerosta 4/2002, jossa on Pertti Rassin artikkeli taksonomiasta (sivut 4-7).

[Nica]

Menipäs tämäkin ketju nopeasti hakoteille ...

Elikkäs kertokaas te kaikki tieto mitä tiedätte tapparakaloista tai marmoritapparakaloista?

Netistä löytyi tietoa vain sen verran että elää pehmeässä vedessä ph 6.5
Koko vaihteli 4-8 cm
Parvikala (jonka kyllä tiesin jo ennestäänkin )
Ja syö melkein mitä tahansa ruokaa

Minulla on tällä hetkellä 5-henkinen parvi marmoritapparakaloja noin 130-litraisessa akvaariossani. Parven koko on vuosien saatosa vaihdellut 4 ja 9 yksilön välillä, minun altaassani tuo 5-6 yksilö vaikuttaa olevan hyvä määrä. Tapparat liikkuvat vain (tai noh, pääasiassa) aivan pinnan tuntumassa, ja vaikuttavat tarvitsevan myös "henkilökohtaista" tilaa, joten liian tiheä parvi ei ole hyväksi. Akvaarion pinta-ala (ei niinkään litramäärä) onkin se ratkaiseva tekijä parven kokoa ajatellessa. Minun tapparani ovat kaikki noin 4-5 sentin pituisia enkä usko niiden enää kasvavan isommiksi.

Olen löytänyt netistä ristiriitaista tieto tapparoista; jossakin sanotaan niiden pitävän virtaavasta vedestä kun toisaalla taas sanotaan niiden karttavan virtausta. Omassa altaassani on suhteellisen kova virtaus toisessa päässä ja rauhallisempaa toisessa, missään kohtaa vesi ei kuitenkan seiso aivan paikallaan. Tapparat viihtyvät useimmiten rauhallisemmassa päädyssä mutta liitelevät välillä virtauksessakin. Tuo rauhallisemmilla vesillä viihtyminen johtunee pääosin siitä että kaikki pintakasvit jäävät aina sinne parkkiin. Pintakasvit (tai esim. pintaa pitkin kasvava vallisneria) ovat ehdottomia tapparoille, ne kun ovat niiden ainoa suoja. Omassa akvassani tapparat viettävät mielellään aikaa Pistioiden alla. Pintakasvit rauhoittavat tapparoiden hyppy-intoa; aikoinaan kun minulla ei ollut pintakasveja ne pomppivat huomattavasti nykyistä enemmän. Tapparat pomppivat kyllä edelleen (varsinkin yöaikaan tai ruoka-aikaan innostuessaan), ja ruokinta-aukko on syytä peittää jollakin. Minulla on sopiva litteä kivi aukon päällä.

Tapparat ovat todellakin kaikkiruokaisia, mutta syövät mielellään lihaa. Luonnossa ne ymmärtääkseni pyydystävät pinnalle tippuneita (ja aivan pinnan tuntumassa lentäviä) hyönteisiä. Omani ovat aivan hulluina pakastesurvareihin, ja ovatkin oppineet syömään niitä suoraan sormistani.
Miinuksena täytyy mainita että marmoritapparat ovat herkkiä kaloja. Joitakin lääkkeitä (esim. kidusmatolääke) ei voi käyttää määrättyinä annostuksina, vaan on annettava pienempi (esim. 0,8-kertainen) annos, muuten on vaarana tapparoiden kuoleminen. Ne ovat myös monia muita kaloja herkempiä taudeille; oli hyvin yleistä että yksi tai kaksi tapparaa kuoli uusien kalojen mukana tuleeseen pilkkutautiin ennenkuin otin tavakseni karanteenata kaikki altaaseeni tulevat kalat.
Lopuksi täytyy mainita että marmoritapparat ovat todella persoonallisia kaloja . Niiden liitelyä ja pienimuotoista nahistelua on hauska seurata, ja lisäksi ne ovat todella nättejä.

Niin, tässä kaikki mitä tuli mieleen kertoa omista marmoritapparoistani, kysy ihmeessä jos jotakin jäi kertomatta niin vastailen osaamani mukaan.

[haxa87]

Ajattelin itse tuonne sellaista 6-7 kalan parvea sitten kun olen saanut nuo kasvit kasvamaan pintaan asti ja hankittua muutaman pintakasvin

Lähinnä tulivat marmoritapparakalat mieleen kun etsiin juuri noille töyhtökääpiöahvenille seuraa tuonne jotka eivät mitään nopeimpia syöjiä ole ainakaan tuo koiras + ovat kranttuja, tähän mennessä ei ole kelvannut kuin katkaravut ja kerta ne on uppoavia niin silloin ei tulisi ainakaan ruuasta kovaa kilpailua kun vielä syöttäisi marmoreille ns. "pintaruokia"

Nii kerroppas mitä muita kaloja sulla on marmorien seurana? vai onko mitään muita?

[Nica]

Ajattelin itse tuonne sellaista 6-7 kalan parvea sitten kun olen saanut nuo kasvit kasvamaan pintaan asti ja hankittua muutaman pintakasvin

Minkäkokoinen allas sinulla on? Kuinka leveä ja syvä se on?

Lähinnä tulivat marmoritapparakalat mieleen kun etsiin juuri noille töyhtökääpiöahvenille seuraa tuonne jotka eivät mitään nopeimpia syöjiä ole ainakaan tuo koiras + ovat kranttuja, tähän mennessä ei ole kelvannut kuin katkaravut ja kerta ne on uppoavia niin silloin ei tulisi ainakaan ruuasta kovaa kilpailua kun vielä syöttäisi marmoreille ns. "pintaruokia"

Kyllä tuo mielestäni toimisi. Marmoritapparat eivät todellakaan syö kuin ihan pinnalta, joskus saattavat napata uppoamassa olevan hiutaleen/survarin noin 3 cm syvyydestä.

Nii kerroppas mitä muita kaloja sulla on marmorien seurana? vai onko mitään muita?

Siellä on timanttikirjoahvenpariskunta, rubiiniseeprakalaparvi, kääpiöpalloja ja pari partista. Eilen möin sitruunatetraparven pois ja karanteenialtaassa odottelee Otto-parvi.
Eli aika monenlaisen kalan kanssa tuo marmoritappara menee. Se osaa tarpeen vaatiessa olla aika nopea ja harvoin sitä kukaan pinnnan tuntumassa häiritsee. Joskus epäilen etteivät marmoritapparani ja pallokalani edes tiedä toistensa olemassa olosta .

[haxa87]

Altaan mitat on:
pituus=120
Korkeus=45
leveys=vain 35 eli yhteensä 189L eli eikös tuohon se 6-7 kalan parvi mene?

[rain-]

Tapparakalojen ruumiinmuoto kertoo jo sen, että ne elävät virtaavissa vesissä. Osaavat lentää.

Tiiviit kansilasit tai tiukka verkko on vähin mitä voi tehdä yrittäessään estää tapparaparvensa harventumisen, pintakasvit ja vedenpinnan laskeminen auttavat myös. Jos vain lompakko kestää, niin niitä kannattaa hankkia kerralla riittävän iso parvi, ovat hyvin näyttäviä haahuillessaan pinnalla.

Ja kuten sanottu, ovat herkkiä, mutta kauniita ja upeita otuksia. Ja tuolla alussahan onkin monta hyvää linkkiä.

[haxa87]

Tos akvas ei kyllä kansilaseja tällä hetkellä ole mutta tallessa ovat akvan päällä on kaksi eri lamppukoteloa (+lamput ) jolloin lämput peittävät koko akvan koska se ei mitenkään leveä ole eli toinen kotelo on 2 putkinen ja toinen 1 putkinen ja ne on ihan kiinni toisissaan mutta niin että miiden väliin jää alle sentin rako koko akvaarion mitalla josta on hyvä ruokkia

Mutta voishan siihen pieneen rakoon tehdä puusta sopivan "kepin" niin että se peittaisi kyseisen raon jolloin allas olisi aivan tiivis

Ovatko namä kalat muuten tosi kalliita? kerran oon nähny myynnis mutta en silloin huomannut kattoa hintaa

[rain-]

Ne ovat sitten hyvin taitavia tunkemaan itseään mistä tahansa kolosta ulos tai vähintään kuivattavat itsensä jossain raossa johon juuttuvat :/

[haxa87]

Selvä asia piffi *yksi verkko tulossa*

[muiscu]

Ihan mielenkiinosta kysäsen, että mites noitten kanssa hoituu vedenvaihdot?

[VesiEläin]

Heips te pilkunn*ssijat. Eikö ole pääasia että lukija, (kysymyksen esittäjä) ymmärtää mitä tarkoitetaan? Luultavasti haxa hoxasi tuon. Enkä kirjoita vastauksia muille vaan sille joka kysymyksen laati.

Varmastikkin esikerralla muistan tämän asian, niin ei tarvitse huomautella moisesta, minusta porukka tarttuu liian äksysti noihin itsestäänselviin asioihin, asia kun ei kosketa ollenkaan koko aihetta. Mutta kiitos että korjasitte tarkkasilmäisinä.

[Nica]

Haxa87:
Kyllä tuonne altaaseen mahtuu se suunnittelemasi 6-7 kalan parvi, saattaisi mennä enemmänkin. Kannattaa kuitenkin ensin hankkia esim. 7 kalaa ja antaa niiden sopeutua. Sitten jos näyttää siltä että enemmänkin menee niin ostaa lisää. Näin välttyy myös siltä (suhteellisen epätodennäköiseltä) vaaralta että kaikki kalat olisivat jotenkin heikkoja ja suuri osa parvesta menehtyisi. Tämän riski on marmoritapparoiden kohdalla hieman suurempi niiden herkkyyden takia.

Niin, ja kannatta todellakin tukkia kaikki reiät, myös se sentin rako, sillä niinkuin rain- jo sanoikin nämä kalat todellakin tulevat mitä ihmeellisimmistä raoista läpi. Se keppi-viritelmä kuullosti hyvältä.

Itse olen maksanut marmoritapparoista 5 euro/kala (kaupasta ostettaessa), mutta luulen että niitä voisi löytää halvemmallakin. Huutokaupassa huusin yksinäisen marmoritapparan 2 eurolla .

Ihan mielenkiinosta kysäsen, että mites noitten kanssa hoituu vedenvaihdot?

Ihan tavallisesti, eli kansilasit pois ja letkulla vettä isoon saaviin. Eivät ne hypi päiväsaikaan kun niillä löytyy pintakasvia suojana. Osaavat pysytellä pois tieltä vedenvaihtojen aikana. Jos niitä esim. muuton yhteydessä joutuu pyydystämään on vedenpintaa ensin laskettava noin puoleen (akvan koprkeudesta riippuen) sillä haavia karkuun uidessa nämä kalat pomppivat todella herkästi.

[Tapio Martimo]

Tapparakalojen ruumiinmuoto kertoo jo sen, että ne elävät virtaavissa vesissä.

Tarkoittanet, että tapparakala viihtyisi siis erityisesti kovassa virtauksessa? Olisiko sinulla antaa tästä jotain referenssiä? Itse olen järkeillyt tapparakalojen olevan juuri erityisen hitaasti virtaavien jokien/joen osien asukkaita. Lähinnä olen tähän päätynyt seuraavista syistä:
- koska tapparakala syö vain ja ainoastaan pinnasta tai sen tuntumasta, pitäisi virtauksenkin olla miedon, jotta kala ehtii syömään pinnasta.
- nopeilla virtauksen alueille pintahyönteisiä ja esim pintakalvossa roikkuvia sääskentoukkia on selvästi vähemmän, kuin suvannoissa
- olen ymmärtänyt, että tapparakalat luontaisesti elelisivät pintakasvillisuuden seassa. Kovemman virtauksen alueella pintakasvillisuutta ei sanottavammin voi olla.
- Olen ajatellut tapparakalan olevan tetrojen vastine lehtikaloille ja kiekoille. Ahvenpuolella kovemman virtauksen kalat ovat jokseenkin eri muotoisia ruumiinmuodoltaan.

Tapparakalan ruumiinmuodon olen ajatellut olevan sopeutuman pinnan tuntumassa elämiseen, koska tällöin kalaan kohdistuu merkittävä saalistajan uhka myös pinnan yläpuolelta (esim haikarat ja muut linnut, ehkä jopa liskot yms). Litteää kroppaa ei ylhäältä helposti näe.

Kuten sanottu: omaa mielikuvituksen tuotetta nuo ylläesitetyt ajatukset tapparakalojen elinympäristöstä vain ovat. Olisi kiva kuulla, jos tästä on päinvastaista faktaa tai edes mutua.

[jartzu65]

Äkkiseltään voisin allekirjoittaa Tapion pähkäilyt, kuulostivat varsin perustelluilta.

[Morrgan]

Ainakin ensimmäinen akvaariokirja jonka tähän hätään käteeni sain, kertoo että marmoritapparakala todellakin elää luonnossa hitaasti virtaavassa vedessä.

[Nica]

Minustakin Tapion perustelut kuullostavat järkeviltä. Lisäksi omien tapparoiden käyttäytyminen (esim. aikaisemmin mainitsemani viihtyminen altaan rauhallisemmassa päässä) vaikuttaa sopivan siihen teorian että marmoritapparat ovat hitaasti virtaavien vesien kaloja. Myös akvaariokirjani tukee tätä käsitystä.

[korudonna]

Minullakin marmoritapparat ovat yleensä altaan rauhallisemmassa virtauksessa, mikäli sellaista sadan litran altaassa löytää. Hyppelevät vain öiseen aikaan, eli silloin kannattaa pienetkin aukot tukkia. Mulla on lasikannen kulmien kolmioaukoissa kartongin palat. Jos ne unohtuu ruokinnan yhteydessä illalla laittaa takaisin, niin aina aamulla löytyy yksi onneton tappara lattialta. Nyyh .

Hinnaksi muistelen täällä kolme - neljä euroa, viiden parvena joku tarjous.

Koskaan mulla ei ole näitä menehtynyt muuten, kuin että ovat lentäneet altaasta ulos. Pilkkutautia on usein oston jälkeen saanut lääkitä.