Pikku-Aasia biotooppi

[Emmukka]

Tarkoituksena olisi tehdä Tetran 60 litran puolikuun muotoiseen altaaseen pikkuinen aasia biotooppi. Suodattimena on Tetran easy crystal filter boksi, missä on lämmitin systeemit samassa lootassa. Valona niin ikään Tetran 8,5w ledit 6500k. Altaassa on osmolaattori, jonka kautta annostelen myös kasviravinteet jatkossa (vettä haihtuu suunnilleen 5-7dl vuorokaudessa joka korvataan ravitulla vedellä). Allas on täytetty 50% käänteisosmoosi vedellä ja 50% hanavedellä. Jatkossa käytän myös käänteisosmoosi vettä.

Allas on eilen täytetty. Pohjalla on vaaleaa puolikarkeaa soraa sekä sen päällä hienoa sansibar hiekkaa. Eilen laitettu kukkaruukku ympit, ja tänään lisäilty kalanruokaa. Pistin akvaarioon ilmastimenkin, vaikka en ole oiken perillä mitä hyötyä siitä on

Arvoja tälle päivälle:

pH 7,5
Gh 0?
Kh 0?
No2 0.025

Vesi on nyt kivan teen ruskeaa, sillä lisäilin muutaman vanhan omenapuun oksan altaaseen likoamaan. Aktiivihiili poistaa väriä parhaansa mukaan, mutta minua jännitän lähinnä sitä milloin oksat humpsahtavat pohjaan, jos humpsahtavat. No tässä on aikaa odotella ja miettiä kalastoa. Tällä hetkellä ajatuksena olisi hommata yksi siaminpiikkisilmä, pari kääpiörihmakalaa ja n. 20 parvi jotain rasboroita esim hehkurasboroita. Kasveja en oli vielä sen tarkemmin miettinyt, mutta suosisin enemmän jotain pienilehtisiä. Samoin rihmakaloja varten olisi hyvä saada jotain pintaa myöden kasvavaa.

[Emmukka]

Kylläistyin kelluviin oksiin ja veteen joka voisi olla suoraa jonkun engelsmannin aamutee kupista. Joten keitin oksat kiehuvassa vedessä ja sen jälkeen nakkasin kylmään veteen. Oksista irtosi aika hyvin väriä keittoveteen, joten toivon että suurin sumentuminen olisi nyt ohi. Tuoreimmat oksat humpsahtivat pohjaan keittämisen jälkeen. Kuivemmat kelluivat yhä osittain, joten tuin ne pohjaan toisilla oksilla. Vesi on nyt aika, krhm luonnollisen väristä Heitin pussillisen aktiivihiiltä suodattimen bioballojen kaveriksi ja toivon että vesi alkaa kirkastumaan. Voisin myös tehdä osittaisin vedenvaihdon, mutta se varmaan haittaa kypsytystä osittain. No katsotaan.

Ajattelin taka-alalle tulevan intianvesitähdikkiä ja hentorotalaa. Haluan jättää pohjan aika paljaaksi ja keskelle paljon uintitilaa. Etualalle voisi kuitenkin tulla muutama matalakasvuinen kasvi ja oksiin kiinni hiukan esim jaavansaniaista.

[Emmukka]

Vesi vähän kirkastumaan päin.
Tein tänään taas vesitestejä.

pH 7
GH ja KH näytti tippatesti taas muka olevan 0...

En tiedä teenkö testin väärin vai mitä. Käytössä siis Tropica tippatesti Gh/KH. Kummassakin vesi värjäytyy heti ekalla tipalla sen väriseksi minkä loppuarvon pitää olla. Eli tulos on 0/1? Kokeilin testiä niin että laitoin pienen määrän leivinjauhetta hanaveteen ja tällä alkoi tuo KH testi näyttämään oikeeta väriä ennen kun muuttui sitten lopputulosväriksi. Ääh voiko noihin nyt luottaa

[buttnekkid]

http://www.akvaarioon.fi/Intianmantelip ... det-10-kpl

Jotain tuon tyyppistä karikkeeksi pohjalle?
Mielenkiintoinen projekti!

[Teddygirl]

Nätti akvaario. Ethän sitten hätäile kypsytyksen kanssa... Aktiivihiili todennäköisesti pilaa kypsytyksen, joten voit aloittaa sen homman alusta kunhan olet poistanut hiilen. Oletko tutustunut kaupallisiin kypsytysaineisiin, joilla voi homman onnistuessa vähän vauhdittaa bakteerikannan kiinnittymistä eri pinnoille?

Kalastosta sen verran, että mun mielestä kääpiörihmakalat on liian isoja noin kapeaan akvaarioon, tuossahan on litroihin nähden aika vähän uimatilaa. Piikkisilmien kanssa sama juttu, yksinäinen piikkisilmä piilottelee yleensä enemmän kuin porukassa elävä. Pienet rasborat kuulostavat hyvälle idealle. Miten olis niiden kanssa kääpiömonniset (arkoja ja piilottelevia nämäkin) tai rusonuoliaiset (rohkeita ja vilkkaita)?

[Norhie]

Tuossa pöntössä on vielä se, että suurin osa vesitilavuudesta on pystysuunnassa. Kääpiömonnisista en tiedä, mutta ainakin isommat viipottavat pitkin pohjaa sen mitä minä olen nähnyt. Minusta siihen ei monnisia ole hyvä laittaa, kun niillä ei ole uintitilaa.

Piikkisilmät ovat (ainakin oman kokemuksen mukaan) sen verran arkoja vesioloille, että en tuollaseen pönttöön niitä pistäisi. Lisäksi vaatisivat sen 6-10 parven ympärilleen tai et paljon fisua näe - jos silloinkaan. Tietenkin omat huonot kokemukset voi tässäkin heijastua.

Hehkurasborat on varmaan ihan jees, jos niitä jostakin saat. Toinen vaihtoehto voisi olla hehkutetra tai rusokiilakylki. Joku pienikokoinen imumonnikin varmasti tuonne menisi.

Niin ja tietenkin sukaravut!

Muoks: Mikäs tuossa aktiivihiilessä pilaa kypsytyksen?

[Teddygirl]

Aktiivihiiltä käytetään sitomaan epäpuhtauksia, lähinnä lääkekuurin päätteeksi poistamaan lääkejäämät. Siinä sivussa se sitoo myös niitä tarvittavia bakteereja, ja sehän toimii just päinvastoin kuin uudessa altaassa yritetään kovalla työllä tehdä.

Tosiaan kääpiömonniset, Corydoras pygmaeus, ovat Amerikasta, mutta ehdotin niitä siksi että tuon kokoiseen&malliseen akvaarioon nämä sopivat. Ne viihtyvät isossa parvessa, ovat kooltaan pikkuisia ja uivat pohjan lisäksi myös muissa vesikerroksissa.
Jos haluaa Aasia-geotoopin, tuohon menisi ne rusonuoliaiset, pienet rasborat tai vaikkapa parvi tulimakkarakaloja. Nämä ovat vaan aika herkkää porukkaa, joten nitriitin sopisi pysyä nollissa näiden aikana.

[SKMake]

Annat vaan sen aktiivihiilen olla kierrossa. Siitä ei ole mitään haittaa. Sen jälkeenkin kun hiili on ns. täynnä, se alkaa toimia bakteerien kasvualustana niin kuin esim. hiekanjyvä. Eli jos laiskottaa ei haittaa vaikka hiilet olis altaassa vähän pitempäänkin.

Aivan roskaa taasen, että aktiivihiili muka suodattaa taas typpikierron bakteeritkin pois altaasta. Aktiivihiili ei pilaa kypsytystä eikä sinun tarvitse aloittaa mitään alusta niiden hiilien takia. Kylläpä ihan kuohahti, kun luki tuon roskan taas.

[Norhie]

Joo hieman ihmettytti tuo "bakteerien sitominen". Aktiivihiilen toimintahan perustuu siihen, että sen pinta-ala on hyvin suuri massaan verrattuna ja myrkkyjämät ja muut veden epäpuhtaudet adsorptoituu sen mikrokoloihin.

Samaa ideaahan noudattaa noi suodattimien biopallerot (esim. sintrattu lasi) ja suodatinmassat (esim. vaahtomuovilevyt) yleensäkin. Ne on huokoista ainetta, joka on massaansa nähden tilavaa, eli voivat sitoa paljon hiukkasia itseensä. Mitä karkeampaa massa, sitä suurempia hiukkasia se sitoo kun taas pienemmät pääsee läpi, jotka taas tarttuu hienompaan massaan. Samalla huokoinen materiaali tarjoaa hyvän ja suuren kasvualustan bakteereille.

Aktiivihiili on vaan siis hyvin huokoista materiaalia täynnä mikrokoloja. Sitä yleensä käsitellään kemiallisesti adsorption parantamiseksi. Se "aktivointi" tarkoittaa vain sitä, että materiaali käsitellään jollakin hapettimella (oxidizer), joka polttaa siitä pois kaiken mikä tukkii kolot. Hapettimena voi olla esim. kuuma höyry tai hiilidioksidi. Aktiivihiili on siitäkin hyvä materiaali että valmistusprosessin aikana on helppo kontrolloida noiden kolojen kokoa. Samaan huokoiseen rakenteeseen perustuu se Zeoliitinkin kyky sitoa epäpuhtauksia.

Ei se käsittääkseni bakteereja itseensä sido sen enempää kuin esim. suodatuslevyt - jos siis sitomisella tarkotetaan, että se jotenkin tekisi niistä bakuista inerttejä. Kasvualustana toki toimii. Ei ehkä optimaalisena, koska jossain välissä tulee varmaan fyysiset rajat vastaan sille kuinka pieneen tilaan nuo bakut voi kiinnittyä.

Öh... olikos taas vähän off topic.

[Emmukka]

Hejj ja kiitos kaikille.

Tosian vähän pisti kummastuttamaan tuo aktiivihiiliasia. En ole kuullutkaan että tuo aktiivihiili haittaisi bakteerien kasvua. Monissa suodatinpatruunoissa on nykyään jo valmiina aktiivihiiltä (kuten mun tetran suodattimen massoissa) , joten tämä tarkottaisi sitä että suodatusmassaa ei saisi pitää altaassa ollenkaan kypsytyksen aikana. Sillä tavalla hiili voi vaikuttaa bakteerien kasvuun, että se sitoo hiilestä riippuen usein jonkun verran ammoniumia ja muita kuona-aineita, jota ne bakteerit sitten käyttää ravinnokseen. Aktiivihiilellä on tosiaan kyky sitoa aineita vain tiettyyn pisteeseen asti, sitten se "lakkaa toimimasta" ja jopa hieman vapauttaa jo sinne sidottuja aineita. Siksi aktiivihiiltä käytetään esim lääkeaineiden suodatukseen akvaariovedestä, mutta silloin se täytyy muistaa poistaa kierrosta ajoissa. Minun tapauksessa hiili on vain ja ainoastaan veden värjäytymiä poistamaan koska en vielä viitsi hirveästi vaihtaa vettä. Se luultavasti pilaisi kypsytystä enemmän.

Joo kalastoa olen nyt kovin miettinyt. Piikkisilmälle on ehkä hieman liian vähän pohjapinta-alaa, joten pitää miettiä myös jotakin muita pohjakaloja. Vaikka aika pienissä altaissa ne niitä piikkisilmiä tuntuu pitävän. Minulle ei sinänsä ole väliä näkyykö kalaa vai ei, mutta piikkisilmä olisi tehokas syömään pohjalle jäänyttä ruokaa jos oletetaan että altaaseen tulee nirsoja pintaruokailijoita kuten niitä rihmakaloja tai tulimakkarakaloja. Mielummin minä tuollaiseen pohjapinta-alaan sen piikkisilmän pistän kun monnisia o.O Missäs vaiheessa muuten piikkisilmistä on tullut parvikaloja ? Kun minulla niitä aikanaan oli, niin ne myytiin nimenomaan yksineläjiksi.

Rihmakaloista vielä sen verran, korjatkaa jos olen väärässä, mutta minun käsittääkseni rihmakalat on aika ujoja reviirikaloja, eivätkä kauheasti kaipaa sinänsä uintitilaa vaan arvostavat enemmän akvaariota jossa on mahdollista piileskellä. Samoin kääpiö- ja hunajarihmojen allassuositukset parille tuntuvat olevan jotain 45-80 litran välistä, riippuen lähteestä. Käsittääkseni rihmakalat uivat vielä hyvin laajasti eri kerroksissa. Allas ehkä kuvassa hämää, mutta siinä on senttimääräisesti uintitilaa yhtä paljon sekä syvyydessä että leveydessä. Tulimakkarakalat ovat hienoja, mutta tosiaan herkkiä veden laadulle, lisäksi niitä ei ikinä saa mistään. Sinänsä epäpuhtauksia on meidän vedessä kohtuu vähän, kun käytän käänteisosmoosivettä. On mulla tuolla vanha proteiiniskimmerikin jonka voi tarvittaessa pistää tulille

Joo mutta arvoja tälle päivälle:

pH 7
GH 3
KH 0

Testasin vettä tuplamäärän ja sain vihdoin jonkun arvon tosta GH testistä. Akvaarion vesi on hyvin pehmeää varmaankin tuon käänteisosmoosiveden vuoksi.

[miljoonakala84]

Ei piikkisilmät varsinaisesti parvikaloja ole, mutta viihtyvät ryhmässä. Itellä kun on 128L akvaariossa muovine kiviluola niin kaikki piikkarit tykkee oleilla siellä kylki kyljessä.

[buttnekkid]

pH 7
GH 3
KH 0

Testasin vettä tuplamäärän ja sain vihdoin jonkun arvon tosta GH testistä. Akvaarion vesi on hyvin pehmeää varmaankin tuon käänteisosmoosiveden vuoksi.

Näyttäisi aika normaalilta RO-tuotokselta. PH tuossa voi tosiaan heitellä vähäisen puskuroinnin vuoksi.
Happaman veden kalat ei tuosta niin kuitenkaan stressaa.

Onko sinulla tietoa minkälaista vettä tulee laitokselta?

Tuo "engelsmannin aamutee" on omaan silmään juuri täydellinen sävy. Makuja on monia
Jos oma tankki olisi, tunkisin pohjalle sentin kerroksen lehtiä.

[Emmukka]

buttnekkid // Olen joskus vesilaitoksen sivuja selaillut, sen enempää en ole perehtynyt mutta tiedän että täällä on etenkin kesäisin välillä huono veden laatu. Juomakieltoja on ollut useampaan otteeseen, joten tuntuu kivemmalta laittaa akvaarioon puhdasta vettä. Mun varmaan täytyy lisätä vähän vitamiineja purkista tuonne veteen kunhan sinne alkaa kaloja siirtymään. Tosiaan puhtaan veden ph on aika hyvin se 7. Vähän tuo matala KH huolestuttaa, mutta tosiaan happamassa vedessä KH on väistämättäkin alhaisempi.

Vaihdoin vähän vettä ja nyt on jo hieman kirkkaampaa. Kyllä tosiaan itsekkin pidän hieman humuspitoisesta vedestä, mutta raja menee siinä jos ei meinaa nähdä akvaarion takalasia veden läpi Itseasiassa catappa lehtien lisäys voisi olla ihan kiva idea ja toisi vielä enemmän sellaista joki tunnelmaa. Heitin altaaseen muutaman jaavansaniaisen ja ferropolia.

Olen miettinyt vielä kalastoa uudelleen. Kovasti haluaisin muutaman hunajarihmakalan altaaseen, enkä nää syytä miksei ne tossa pöntössä menisi ? Pohjakalasto minua on enemmän mietityttänyt. Arvioin uudelleen vaihtoehtoja aasialaisista pienistä pohjakaloista ja saatavuuskartoituksen jälkeen jäljelle jäi kolme potenttiaalista vaihtoehtoa: Ruskohara (Erethistes jerdoni), Jokimonni (Akysis vespa) tai Laikkujuovamonni (Mystus bimaculatus).
Kaikki näistä menisi altaassa pohjan koon huomioon ottaen, jokimonneja menisi vielä vaikka useampi. Jokainen viihtyy pehmeässä humuspitoisessa vedessä, mutta ainoastaan Laikkujuovamonni vaatii pH:n joka on alle 7. Kaikki tykkää hiekkapohjasta, ainoastaan Laikkujuovamonni pärjäisi parhaiten kunnon turvepohjalla, muuten tosiaan hiekka + lehden yhdistelmä olisi pohjalle hyvä. Ainostaan jokimonni elää kivikoissa joissa on vähemmän kasvillisuutta. Kaikki vaativat hapekkaan veden, joka tämän mallisessa kavaariossa tarkoittaisi ilmastusta päivin/öin, tämä saattaa taas nostaa pH:ta. Virtauksen ei pitäisi olla ongelma, sillä käsittääkseni mikään näistä ei vaadi kovaa virtausta. Ehdotuksia tai mielipiteitä asiaan liittyen ? Saa myös kertoa kokemuksia kyseisistä lajeista.

Mietin vielä tuota ilmastus asiaa, miten sitten ilmastuksen käy jos haluan pitää myös co2 lannoitusta levittimen kautta? Eikö nämä kumoa toisensa ?

[paul]

mielenkiinnolla seuraan tätä kun itse sain eilen yhden saman kokoisen altaan johon ajattelin myös Aasia-geotoopin tehdä.

[buttnekkid]

buttnekkid // Olen joskus vesilaitoksen sivuja selaillut, sen enempää en ole perehtynyt mutta tiedän että täällä on etenkin kesäisin välillä huono veden laatu. Juomakieltoja on ollut useampaan otteeseen, joten tuntuu kivemmalta laittaa akvaarioon puhdasta vettä. Vähän tuo matala KH huolestuttaa

Kuulostaa hieman siltä, että säännöllinen vedenparannusaine vedenvaihdoissa paikallaan. Mistähän nuo juomakiellot johtuu?
Mikä tuossa KH -arvossa mietityttää? PH -arvojen heittely luonnossakin on normaalia. JA CO2 -addiktien tankeissa

Vaihdoin vähän vettä ja nyt on jo hieman kirkkaampaa. Kyllä tosiaan itsekkin pidän hieman humuspitoisesta vedestä, mutta raja menee siinä jos ei meinaa nähdä akvaarion takalasia veden läpi Itseasiassa catappa lehtien lisäys voisi olla ihan kiva idea ja toisi vielä enemmän sellaista joki tunnelmaa.

Voihan tuohon seikoittaa myös esim. tammenlehtiä? Kestävät pidempään kuin Catappa-lehdet. Varsinkin jos on esim. Ottoja tankissa.

Olen miettinyt vielä kalastoa uudelleen. Kovasti haluaisin muutaman hunajarihmakalan altaaseen, enkä nää syytä miksei ne tossa pöntössä menisi ?

Mielestäni menisi oikein hyvin 2-3 kpl, jos vaan keskenään tulevat toimeen. Voisi ajatella että hyvin mahtuu kun eivät ole niin aktiivisia uimareita?
Tai sitten kääpiörhimis-pariskunta. Erityisesti luonnonmuoto. Kauneimpia kaloja maan päällä.
http://www.seriouslyfish.com/species/tr ... er-lalius/

Kaikki näistä menisi altaassa pohjan koon huomioon ottaen, jokimonneja menisi vielä vaikka useampi. Jokainen viihtyy pehmeässä humuspitoisessa vedessä, mutta ainoastaan Laikkujuovamonni vaatii pH:n joka on alle 7. Kaikki tykkää hiekkapohjasta, ainoastaan Laikkujuovamonni pärjäisi parhaiten kunnon turvepohjalla, muuten tosiaan hiekka + lehden yhdistelmä olisi pohjalle hyvä.

Meillä kalat on ainakin tykännyt kovasti turvepohjasta missä on paljon lehtiä. Tulevaisuudessa siirryn varmaan kokonaan turvepohjaan, tällä hetkellä vielä hiekkaa enemmistö.

Mietin vielä tuota ilmastus asiaa, miten sitten ilmastuksen käy jos haluan pitää myös co2 lannoitusta levittimen kautta? Eikö nämä kumoa toisensa ?

Näinhän siinä käy. Kalojen hyvinvointi kuitenkin tärkeintä. Toimisiko nestehiili paremmin.

PostScriptum:

Tästä tulee vielä hieno!

PostPostScriptum:

Mites pintakasveja? Rihmakalat olisi varmasti liekeissä Pistiasta / Amerikankilpukasta
Pesänrakennusmateriaalit tulisi kaupan päälle!

[Emmukka]

Rakastan itsekkin kääpiörihmakaloja. Luonnonmuoto on kaunis, mutta minusta aivan ihastuttavia on nuo powder blue värimuodot. Nyt olisi mahdollisuus tilata näitä pari ihan kohtuu hintaan. Enään on vaan valinnanvaikeus että mitä värimuotoa, apua Kaveriksi niile ajattelin 12 kpl sulkarasboroita ja pohjakalasto on vielä kyssärillä.

Noista pintakasveista kyllä itsekkin tykkään. Mutta amerikankilpukkaa ei anna luonne ottaa kun se on noh. kotoisin amerikasta. Pistiasta vissiin löytyy joka maan kolkasta suunnilleen, joten sitä voisi sinne laittaakkin Jos taito ja into riittää niin voisi laittaa yhden kultaköynnöksen vesikavatukseen tuohon akvan kulmalle, siitä tulisi kiva juurakko käppänöiden kutupaikaksi.

[Emmukka]

Härpäkkeiden määrä kasvaa. Taas tällästä tosi tosi DIY meininki vesilijely härpäkettä. Eli kulahtanut pakasterasia johon tehty reikiä, kiertovesipumppu pumppaa pienellä teholla vettä astiaan ja vesi valuu reikien kautta pois. Tähän olisi tarkoitus laittaa kultaköynnöstä kasvamaan vesiviljelysoraan, JOS koko härpäke ylipäätänsä pysyy pinnalla Tässä härpäkkeessä on omat hyvät ja huonot puolet.

PROS:
-Lisää pintaveden liikettä ja siten hapetusta ilman että vedenkierto muualla altaassa kasvaa ja näin haittaa kääpiörihmoja.
-Tarjoaa suojaa kaloille, ja kasvaessaan peittää taakseen akvaarion tekniikkaa.
- Parantaa veden laatua poistamalla kuona-aineita vedestä.

CONS:
-Ruma.
-Jos härpäke irtoaa niin pumppu saattaa pöllyttää akvaarion täyteen hiekkaa.
-Vie aika paljon tilaa pienestä altaasta (kuten alla olevasta videosta voi nähdä).

https://drive.google.com/file/d/0B2n4NU ... sp=sharing

[Emmukka]

IMG_5142.JPG (148.18 KiB) Katsottu 9031 kertaa

Noniin "biotooppi" alkaa selkeytymään, eli tästä tulee Kaakkois-Aasialainen hitaasti virtaava joki/ ylivuotanut oja. Eli kohtuu paljon kasveja, lähinnä intianvesitähdikkiä taka-alalle ja reunoille. Altaassa olevat jaavan saniaiset jää niille paikoilleen. Pohjalle vähän lehtiä ja muuta moskaa. Laidalle tuli nyt kasvamaan tuollaista aasiasta kotoisin olevaa pienilehtistä köynnöstävää kasvia jonka nimeä en nyt millään muista. Joka tapauksessa sen pitäisi kasvaa hieman myös vettä pitkin, joten se toisi kivasti suojaa kaloille.

Kalasto: 2 kpl kääpiörihmaa, 12 kpl suklarasboroita, ja sinne pohjalle se piikkisilmä.

[Emmukka]

Noniin kasvilähetys saapui. Tähtipaitsulia, ja kahta erilaista intianvesitähdikkiä. Tähtipaitsuli vaan peittää taakseen pitkän rivin aika pieniä intianvesitähdikin taimia. No nyt odotellaan että kasvit kasvaa Vesiviljelyssä oleva kasvi ainakin viihtyy, kun tekee jo pistokkaita vedenpinnalle. Samalla paketilla saapui myös nestemäinen hiili. Eli nyt altaaseen menee hiiltä se 1ml päivittäin ja kerta viikkoon ferropol.

[vaskikissa]

Mitä tälle kuuluu?