Jos ajatellaan pääkalaksi tulisuita, tai sokkelokirjoahvenia, niin sopiiko niiden kanssa joku toinen kirjoahven lisäksi ? Mikä olisi mahdollinen parvikala samalta suunnalta, mikä sopisi ? Pohjalle ajattelin banjomonneja ?
Mun mielestä molemmat käyvät. Mutta 250 litraa on kuitenkin ahvenille sen verran vähän, että esim tulisuun tapauksessa altaaseen ei välttämättä kalojen aikuistuttua enää mahdukaan kuin se yksi pariskunta. Tulisuu on kuitenkin jonkun verran ärhäkkä ja aika reviiritietoinen ja saattaa venähtää sinne 15cm paremmalle puolellekin.
Sokkelokirjoahven taas pitäisi olla pienempi, rauhallisempi ja kiltimpi. Sen kanssa puolestaan ei oikein suositella muita ahvenia siksi, että se ei oikein pärjää niille. Sokkelokirjoahvenen kanssa voisi laittaa vaikka jonkun ison tetraparven, eikä sen pitäisi juurikaan syödä pienempiä kaloja (toisin kuin tulisuu). Näistä ei ole itsellä kokemusta.
Banjomonni sen sijaan on hauska tapaus. Mutta kuten tuossa aiemminkin jo todettiin, niin ihan kamalasti ne eivät mitään touhua. Kaivautuvat hiekkaan ja olla möllöttävät. Tosin omani ainakin ovat yllättävänkin eläväisiä ja nopealiikkeisiä, jos on katkarapupelleteistä kyse. Ne lehahtavat pohjahiekasta imuroimaan kaiken mahdollisen ja jyräävät samalla ihan mitä tahansa tieltään. Ja jaksavat kyllä tonkia ympäriinsä pitkin pohjaa, mikäli tarjottu ruoka on sen arvoista. Lähinnä musta tuntuu, että niillä on melko evvk asenne ympäristöönsä. Jos joku tai jokin on niiden tiellä, niin banjo vaan punkee ja tönii kaiken tieltään. Vaikka ruoalla olisi millainen parvi mitä tahansa, banjomonni puskee sinne keskelle, imuroi salamana kaiken ja sukeltaa pohjan alle sulattelemaan.
Pieni varoituksen sana. Banjo ei sitten pakene uhattuna, vaan jähmettyy totaalisesti. Se ei liiku edes, vaikka sitä siirtelisi. Sisustusta siirrellessä tai kasveja istuttaessa kannattaa varulta pöyhiä pohjaa vähän, ettei tule iskeneeksi vaikka niitä kasvipihtejä banjon niskaan. Nimimerkillä kokemusta löytyy. Tosin sekään ei kyllä kiinnostanut banjoa tippaakaan... Joskun banjoja bongaa myös kannoilta tai kasvien lehdiltä nukkumasta. Omani nukkuvat mahdollisimman omistajalle sydämentykytyksiä aiheuttavan raatomaisen näköisesti päälteen pystyssä jaavansaniais- tai melelehtipusikossa. Ilmeisesti laiskuus on iskenyt, ennen kuin on saanut kaivettua sen viimeisen katkarapupelletin puskan juurelta, mene ja tiedä.