Akvaarioharrastuksen aloituksesta

[Quisty]

Nyt sitten alan olla aika varma oman, ensimmäisen akvaarion perustamisesta ja neuvoja kaivataan.

Ensin kypsyttämisestä:
Olen lukenut foorumia ja monia harrastajien sivuja läpi ja kaikilla tuntuu olevan oma ja erilainen käsityksensä akvaarion oikeasta kypsyttämisestä.
Toisten mielestä nykyiset vedenparannusaineet ovat niin hyviä, että niillä saa aivan yhtä hyvän tuloksen kuin paljon pidempään kestävällä ammoniakkikypsytyksellä.
Toiset taas painottavat että ammoniakilla kypsyttäminen on ainoa hyvä tapa hoitaa asia kunnolla...

Miten tämä nyt sitten on?
Olen nähnyt monia akvaarioita "kypsytettävän" pelkällä vedenparannusaineella ja kalatkin saatiin jo kivasti parin viikon kuluttua ja kaikki meni täysin hyvin! Ei kuollut kaloja tai tullut tauteja...
Joten, olen hiukka sekaisin tämän asian kanssa ja haluaisinkin kuulla teidän mielipiteitänne. Molenpien tapojen hyviä ja huonoja puolia olisi kiva kuulla.

Sitten kalastosta:
Altaani on 100x35x40(korkeus), eli 140l ja olen hieman hukassa kalamäärän kanssa...
- Yksi vai kaksi parvea? Ajattelin intiaanisulkia ja jotain värikkäämpää parvea (ei kardinaaleja tai neonetetroja) Mutta mahtuuko tuonne kahta n.10 (tai enemmän) kalan parvea, vai olisiko parempi yksi iiiso parvi?
- Pohjalle joku "iso" monni (partis?), mutta mahtuuko sinne vielä jotain pikkuisia pohjakaloja?
- Ja joku isompi erakko/pariskunta olisi kiva saada myös mukaan.
Eli kertokaapa tumpelolle, että millainen määrä kaloja on liikaa ja mikä sopivasti ja lajeja saa myös ehdotella

Ainiin, pidän myös omenakotiloista ja haluaisin niitä akvaariooni, mutta tarvitsevatko ne jotenkin erikoisesti tilaa tms? Jos hankkii omenakotiloita, niin pitääkö niitä ottaa tavallaan jonkun kalan tilalle, vai menevätkö mukana kuten kierteissarvikotelotkin?

Tässä nyt ensin kysymyksiä, kiitokset vastaajille jo etukäteen!

[haxa87]

Miten olis jos laittaisit pohjalle piikkisilmiä partiksen kaveriksi?

Mä nyt hoen tätä ruostekirjoahventa koko ajan mutta on tosi mukava kirjoahven.. (kokemuksen ääni puhuu )

[111na]

Ammoniakkimenetelmän eli kalattoman kypsytyksen ja kalallisen kypsytyksen (joka sekin perustuu ammoniakkiin) voi toki yhdistää, jos ei halua odotella kaloja kuukautta. On täysin turhaa olla laittamatta ammoniumia kalattomaan altaaseen, koska ilman sitä se ei kypsy typpibakteerien osalta. Vasta kun kaloja tulee, alkaa tuo kypsyminen. Sen odotusajankin voisi käyttää hyödyksi lisäämällä ammoniumia ja jossain sopivassa vaiheessa sitten tehdä vedenvaihtoja ja tuoda kalat.

Akvaariokauppiaiden menetelmä toimii, koska se perustuu ammoniumiin, jota kalat erittävät. Se edellyttää nitriittiä kestäviä lajeja ja kalojen tuomista vähitellen ja harkittua ruokintaa. Ehkäpä ei ole pahitteeksi kypsytysaineiden käyttö, minkä pitäisi nopeuttaa hieman kehittymistä.

Yhtä kauan kumpikin menetelmä kestää. Nopeuttaa voi ja kannattaa mahdollisimman runsaalla bakteerikannan siirrolla toimivasta akvaariosta (runsaalla ympillä).

Tässä voi saada käsitystä periaatteista, ammoniummääristä ja kuluvasta ajasta, joista aika on siis hyvin riippuvainen ympin määrästä.
Kevyempää kypsyttelyä

[jarvij]

Akvaario toki alkaa kypsyä heti kun ammoniakkia/ammoniumia ja kalanruokaa sekä bakteeriymppi on lisätty. Kaloja siihen ei tarvita lainkaan.

Kypsymisen ensimmäisessä vaiheessa ammoniumia nitriitiksi hapettavat bakteerit alkavat hitaasti lisääntyä. Tämä lisääntyminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän (tietyissä rajoissa toki!) bakteereille on ruokaa, ja mitä suurempi on alkuperäinen ymppi.

Kun nitriittiä alkaa olla tarpeeksi, alkavat myös Nitrospora-bakteerit lisääntyä. Ne hapettavat nitriittiä nitraatiksi.

Kun typpibakteerien määrä on riittävä, muuttuu ammoniakkia koko ajan nitriitin kautta nitraatiksi, joten nitriittiä ei ole enää käytännöllisesti katsoen lainkaan. Akvaario on tällöin kypsä. Kypsytykseen ei siis tarvita kaloja lainkaan.

Mikäli kaloja kypsytyksen aikana akvaariossa on, ne joutuvat kärsimään ainakin nitriittimyrkytyksestä, sillä kalat erittävät anmmoniakkia, joka on niille erittäin myrkyllistä. Myöhemmin sitten ammoniakki alkaa hapettua nitriitiksi, joka seki on kaloille myrkyllistä. Vasta sitten kun nitriitti hapettuu nitraatiksi, muuttuu akvaario kaloille turvalliseksi.

Kalattomassa kypsytyksessä ei siis kiusata kaloja eikä altisteta niitä myrkyille.
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php

[Behemot]

Kalastosta:

Yksi iso parvi on parempi kuin kaksi pientä. Varsinkin pienet tetrat viihtyvät sitä paremmin, mitä enemmän lajitovereita on, ja se tietää harrastajan kannalta vilkkaampia ja iloisempia kaloja.

Inkkarit ovat hyviä. Vaihtoehdoiksi ehdotan mustaneontetroja, rubiinitetroja, lyhtytetroja, sitruunatetroja tai timanttitetroja. Pienissä helppohoitoisissa tetroissa on värien suhteen valinnanvaraa.

Partis on ok, mutta minusta hauskempi vaihtoehto on 4 katinkultamonnia. Ne ovat kestäviä, vilkkaita, pienikokoisia ja tehokkaita levänsyöjiä. Partis on kyllä näistä se isompi, ja oikeastaan isoin imumonni, mitä tuonkokoiseen akvaarioon mahtuu.

Lisäksi mahtuu parvi (esim. 6 kpl) pieniä monnisia. Monnislajeja on paljon, ja joukossa on sekä helppoja että vaativia. Kannattaa siis käyttää vähän aikaa sopivan lajin etsimiseen. Suosittuja monnisia ovat esim. kuparimonninen, leopardimonninen, täplämonninen ja pandamonninen.

Vielä mahtuisi soppaan yksi taistelukalaherrakin, jos sellainen sattuisi kiinnostamaan. Hauskoja otuksia nämäkin, ja värivaihtoehtoja riittää joka makuun.

Parempi on, että kaloja on vähän väljästi kuin että akvaario on tupaten täynnä.

Ehdotukseni: partis/ 4 katinkultamonnia
15-20 kpl pieniä tetroja
6 kpl monnisia
taistelukala

Tämä kalasto arvostaa hienoa hiekkapohjaa, n.26-27 asteen lämpötilaa, pehmeänpuoleista vettä ja rehevää kasvillisuutta johon kuuluu myös pintaan yltäviä kasveja/kelluskasveja.

[ss78]

Jos haluaa näkyviä kaloja niin piikkisilmiä ei välttämättä kannata ottaa. Edellisessä akvaariossani niitä oli ja eipä niitä juurikaan ikinä näkynyt vaikka niitä 5 kappaletta siellä olikin.
Itse olen monnisten ystävä. Akvaario näyttää tosi kivalta jos siellä pohjalla touhuaa lauma monnisia.
Samoin pidän myös kiilakyljistä. Tällä hetkellä minulla on 60 litran akvaario jossa ei muita kaloja olekaan kuin iso parvi kiilakylkiä ( ja hoidossa on 4 kuparimonnisvauvaa)

[VesiEläin]

Noista piikkiksistä, tahtoisin myös kommentoida. Itselläni on rohkeita piikkiksiä, 12 kappaletta kaikensorttista. Ovat ja lötköttelevät päiväsaikaan käynnösmäisissä kasveissa, ja tulevat uiskentelemaan myös etulasille, tai oikeastaan niitä on jokapaikassa. . Piiloja piikkiksille täytyykin olla ja yökalasiahan ne ovat, mitä muuta voisi odottaakaan? ..Parhaiten ne saadaan kutsuttua pois piiloistaan pohjatabletin kimppuun, koko lössi vyöryy paikalle ja mikä vilinä. Ovathan ne hiukan arkoja, varsinkin pienessä joukossa, ja -purkissa, mutta mikäli nämä oliot kiehtovat kannattaa ehdottomasti ostaa, ovat erittäin kestäviä ja pitkäikäisiäkin. En ota akvajuttuun osaa muuten.

[Andy85]

Mä nyt hoen tätä ruostekirjoahventa koko ajan mutta on tosi mukava kirjoahven.. (kokemuksen ääni puhuu )

'
Joo, kannattaa harkita ruostekirjoahventa.

[VilleJ]

Kannattaa varmaan, juu, harkita ruostekirjoahventa, kun vielä kertoisitte, että mistä päin Suomea näitä saa!? On nimittäin pikkasen hankala löytää ainakaan liikkeistä...

[Kaizu]

Kannattaa varmaan, juu, harkita ruostekirjoahventa, kun vielä kertoisitte, että mistä päin Suomea näitä saa!? On nimittäin pikkasen hankala löytää ainakaan liikkeistä...

NL-aquan varastolistalla nämä ainakin on muistaakseni mainittu, eli sieltä kenties.

[Quisty]

Kiitos vastauksista ja ehdotuksista!

Ehdotukseni: partis/ 4 katinkultamonnia
15-20 kpl pieniä tetroja
6 kpl monnisia
taistelukala

Juuri tälläisiä ehdotuksia kaipailinkin, kiitos.
Ajattelin siis 15-20kpl intiaaninsulkia, 6kpl pandamonnisia ja partista/jotain muuta sinnepäin olevaa, tarkempi laji vielä harkinnassa.

Vai tuleeko kalastosta jotenkin laimea ja väritön, kun inkkarit ja pandat ovat molemmat aika vaisun värisiä?

Taistelukalakaan ei ole minun lemppareitani, joten olisiko sen tilalle jotain muuta ehdotuksta? Kävisikö esim. kääpiörihmakala (1/pari?) Muita rihmoja tuonne ei taida mahtua, vai? Entäs joku kirjoahven, olisiko joku tuonne sopiva värin tuoja?

Hienoa hiekkapohjaa olin ajatellut ja tietty paljon kasveja.
Tähän väliin kasvikysymys, eli tarvitseeko kasveja hoitaa mitenkään? Laittaa lannoitteita tms?
Ja mikä on hyvä hiekan raekoko? Vai onko sillä suurempaa väliä kunhan se on hienoa? Haluaisin nimittäin sellaista vaaleaa, todella hienoa hiekkaa, joka tuntuu käteen ihanan pehmeältä. Mielestäni se on todella kaunista. Eihän siitä voi olla mitään haittaa kaloille?

Kiitos kypsyttämisen valaisemisesta, taidan kypsyttää omani ilman kaloja ja laittaa kaikki sitten kerralla. Eihän tässä mitään kiirettä ole...

Osaakos joku sanoa mitään noista omenakotiloista?

[-anne-]

Vai tuleeko kalastosta jotenkin laimea ja väritön, kun inkkarit ja pandat ovat molemmat aika vaisun värisiä?

Taistelukalakaan ei ole minun lemppareitani, joten olisiko sen tilalle jotain muuta ehdotuksta? Kävisikö esim. kääpiörihmakala (1/pari?) Muita rihmoja tuonne ei taida mahtua, vai? Entäs joku kirjoahven, olisiko joku tuonne sopiva värin tuoja?

Osaakos joku sanoa mitään noista omenakotiloista?

Jos minä olisin sinä niin ottaisin ehdottomasti inkkareiden sijasta musta-aavetetroja (10-15 kpl), silloin saa akvaan mukavasti tuota väriäkin Minulla on noita molempia tetroja, ja kyllä inkkarit täysin kalpenevat mustisten rinnalla. Ovat hienoin tetra mitä löytyy, varsinkin koiraat ovat pitkine selkäevineen upea ilmestys.
Rihmoista harkita voisit hunajarihmakalaa, mielestäni tuo on kivan värikäskin. Ahvenista taasen ruostekirjoahven on kutupuvussa todella tumma väriläiskä. Omenakotiloita älä ota, ellet voi taata niille sopivaa vettä (kovaa, hieman emäksistä).

[Fisustaja]

Entäs joku kirjoahven, olisiko joku tuonne sopiva värin tuoja?

Anteeksi että toitotan tätä joka keskustelussa kun on kyse näistä pienistä ahvenista, mutta timanttikirjoahven on myös erittäin kaunis varsinkin kutuaikana.
Kuvia:http://www.thecichlidgallery.com/a.thomasi.htm

[Quisty]

Kiitosta jälleen!

Täytyypä lähteä vierailemaan eläinkaupoissa ja katsella mitä kaloja on saatavilla. Jos olisi sitten helpompi päättää lajit. Kiitos ehdotuksista!

Omenakotiloita älä ota, ellet voi taata niille sopivaa vettä (kovaa, hieman emäksistä).

Kiitos tiedosta, täytyy jättää ne sitten pois laskuista.
Entäpä jotkut muut kotilot? Tarvitsevatko ne kaikki kovaa ja emäksistä vettä, vai sopisiko joku kotelolaji minun akvaani?

Sitten ihan muuhun asiaan:
Olen ajatellut akvaani yhtä sisäsuodatinta, eikös niiden pidä kierrättää altaan vesi 5(?) kertaa tunnissa? Eli joku 700l/h riittäisi? Vai olenko ihan hakoteillä?
Eri merkkejä ja malleja saa myös suositella!

Riittääkö valaistukseksi kaksi loisteputkea? Toinen valaistukseen ja toinen olisi kasvivalo. Minkä tehoisia niiden olisi hyvä olla?

Tarvitsenko välttämättä akvaani lämmittimen?
Ilman lämmitintä vesi on n. 22C ja eikö valaistuskin lämmitä vettä jonkin verran? Ainakin useimmille harkitsemilleni lajeille lämpötilasuositus on lukemani mukaan 22C-26C.

Välittävätkö kasvit paljoa lämpötilasta, vai pitääkö ne valita lämpötilan mukaan? Ja välittävätkö ne muutenkaan paljoa vesiarvoista?

Mitäs jos vesiarvot eivät tulekaan olemaan sopivat akvaarion kypsytyksen jälkeen, vaan vesi on esim. liian kovaa tai emäksistä, niin miten niitä arvoja säädellään itse?

Ja vielä, mitä testejä tarvitsen altaan kypsytykseen ja sen jälkeen akvan hoitoon.

Siinä taas hieman kysyttävää, kiitos jo etukäteen!

[111na]

Täytyypä lähteä vierailemaan eläinkaupoissa ja katsella mitä kaloja on saatavilla.

Kaupan myyntialtaissa harvat lajit pääsevät oikeuksiinsa. Siksipä olisi hyvä tietää mitä haluaa ja etsiä/tilata se. Lajeja en lähde ehdottamaan, mutta itse olen etsinyt tietoa tässä aloittaessani ainakin kirjoahvenista, labyrinttikaloista, liejuryömijöistä, teräkaloista, norsukaloista ja jokaisesta yrittänyt jollain omilla perusteilla etsiä tiettyä lajia ja sen ominaispiirteitä. Google on ollut ahkerasti käytössä. Se mihin kiinnostus vie, on aikalailla mysteeri ja kuitenkin samalla myös sattumaa.

[Quisty]

Täytyypä lähteä vierailemaan eläinkaupoissa ja katsella mitä kaloja on saatavilla.

Kaupan myyntialtaissa harvat lajit pääsevät oikeuksiinsa. Siksipä olisi hyvä tietää mitä haluaa ja etsiä/tilata se. Lajeja en lähde ehdottamaan, mutta itse olen etsinyt tietoa tässä aloittaessani ainakin kirjoahvenista, labyrinttikaloista, liejuryömijöistä, teräkaloista, norsukaloista ja jokaisesta yrittänyt jollain omilla perusteilla etsiä tiettyä lajia ja sen ominaispiirteitä. Google on ollut ahkerasti käytössä. Se mihin kiinnostus vie, on aikalailla mysteeri ja kuitenkin samalla myös sattumaa.

Juu, tarkoitinkin, että eläinkaupassakin voi törmätä vaikka minkälaisiin ihanuuksiin, joita en ole netissä ja täällä foorumilla nähnytkään tai tajunnut olevan olemassa.
Ja kaupoissa myös hieman näkee millaisia lajeja on saatavilla, etten tee akvaariosta sellaisten kalojen mukaisia (siis vesiarvoja yms.), mitä en sinne sitten koskaan saakaan, kun ovat niin harvinaisia tms.
Voisin siellä katsella, jos löytäisin mielestäni kivan näköisiä lajeja ja etsiä sitten kotona niistä tarkempaa tietoa.
Mutta hyvä pointti kuitenkin

Googletettuakin on tullut aika lailla ja lisää etsitään!

[VilleJ]

Kannattaa varmaan, juu, harkita ruostekirjoahventa, kun vielä kertoisitte, että mistä päin Suomea näitä saa!? On nimittäin pikkasen hankala löytää ainakaan liikkeistä...

NL-aquan varastolistalla nämä ainakin on muistaakseni mainittu, eli sieltä kenties.

Mainitaan, mainitaan.. Mutta ongelma on siinä, ettei niitä juuri liiku. Joskus eksyy jonnekin tukkulistalla, mutta yleensä ei. NL-aquan varastolistasta en osaa sanoa ja heidän tilanteestaan mutta, kun viimeksi siellä kävin, niin varastolistan mukaan olisi löytynyt vaikka mitä, mutta karutotuus kuitenkin oli, että altaat oli puolityhjiä - ellei jopa typötyhjiä. Soittamalla varmasti selviää...