Kalakuolemia, mikä vialla?

[Minsku73]

Kyseessä on noin 3kk sitten ympeillä käynnistetty 200l akvaario. Kalat otettu vähitellen laji kerrallaan. Eheimin professionel 3 ulkosuodatin, ilmastin. Vedenvaihto ja kevyt imurointi + lasien puhdistus 1xvko. Vesiarvot äsken mitattu Jbl Easy test liuskalla: no3=0, no2=0, gh <7, kh 6, ph 6,8. Ruokin aamuin-illoin hiutaleillä ja tableteilla, pari kertaa viikossa pakastetoukkia. Yksi paastopäivä viikossa. Vesi kirkasta ja levätkin pysyneet kurissa.

Ongelmana kalakuolemat: pandamonnisia ja nyt parin päivän sisällä kuollut partamonni ja lehtikala. Yhteistä kuolleille yksilöille mielestäni se, etteivät ne ole syöneet samalla tavalla kuin muut ja ovat siksi jääneet muita pienemmiksi. Ulkoisesti ei mitään muuta ihmeellistä havaittavissa. Pari verkkonuoliaista on myös selvästi muita pienempiä, joten ne lienevät seuraavia henkensä heittäjiä.

Mikä voisi olla vialla? Loisia vai mitä? Ja mitä asialle voisi tehdä?

[Rockhill]

Moi, kun sull on no3 nolla niin allas ei ole kypsä. Prodibio ampulleja altaaseen ensiavuksi. Miten kypsytit altaan?

[Minsku73]

Kypsytin Denitrol Aquarium starter - bakteerilla ohjeiden mukaan. Olen kyllä miettinyt ovatko nuo liuskatestitkään kovin luotettavia. Mutta mikäli allas ei ole kypsynyt niin eikö silloin nitriittipitoisuuden olisi pitänyt nousta tappavan korkeaksi jossain vaiheessa? Kaloja on kuollut pitkin matkaa, ei kaikki samaan aikaan.

[Teemu Salonen]

Kuten sanoit, liuskatestit eivät ole luotettavia. Kannattaa heti huomenna suunnata lähimpään akvaarioliikkeeseen ja hankkia (JBL:n) tippatestit niin ongelman avaaminen olisi huomattavasti helpompaa. Tällä hetkellä joutuu elämään puhtaasti arvailujen varassa.

Hoitorutiinit kuulostavat ihan hyvälle, mikäli vaihdettavan veden määrä on riittävä. Paljonko siis vaihdat kerralla? Olethan muistanut myös vedenparannusaineen?

Kun olet hankkinut ne kunnon testit, niin mittaa vesiarvot akvaariosta ja vesijohtovedestä. Tähän aikaan vuodesta vesijohtovesikin voi olla todella huonolaatuista. Sitä kun valmistetaan juotavaksi eikä akvaariokäyttöön...

[Minsku73]

Vaihdan viikottain n. 30% vedestä ja lisään vedenparannusaineen ja kasvilannoitteen. Arvelen, ettei täkäläisistä liikkeistä tippatestejä löydy... Ihmettelisin, jos löytyisi. Ja myyjätkin puhuvat ihan mitä sattuu. Yhtään ei voi niitten puheisiin luottaa. Täytynee tilata testi netistä.

[Minsku73]

Mitkä noista tippatesteistä on ne tärkeimmät? Kun näyttävät olevan kaikki erikseen...

[Teemu Salonen]

Netti on toki yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on pyytää tilaamaan ne sinne liikkeeseen. Samalla saisi heti mukaan ne testit jotka liikkeestä mahdollisesti löytyvät. Vesitestit on aika peruskauraa akvaario- ja lemmikkieläinliikkeissä. Tietysti jos joutuu jonkun mustin ja mirrin varassa elämään niin silloin voi olla aika heikkoa, ei välttämättä onnistu edes tilaamalla.

[Teemu Salonen]

Mitkä noista tippatesteistä on ne tärkeimmät? Kun näyttävät olevan kaikki erikseen...

Erikseen ne yleensä myydään mutta saatavilla on myös salkkuja. Esimerkiksi suppea Pikkusalkku tai laajempi ja hyödyllisempi Iso salkku.

Tossa isossa salkussa osa menekkitesteistä on muistaakseni tuplana, ni ei tarvii sit heti olla täyttöpullojakaan ostamassa.

[jassmd]

Nitraatti ja pH ovat mielestäni sinun tapauksessasi ne tärkeimmät (ehkä myös nitriitti).

Ongelmaasi:
Eihän kalat ole voineet saada pohjasta mitään vaarallista, kun siellä tonkivat? Kiertääkö vesi tarpeeksi? Minullakin oli jonkin aikaa vaikeuksia saada niinkin sitkeä kala kuin partamonni menestymään. Jäivät aina pieniksi, lopettivat syömisen ja kuolivat. Tehostin pohjan putsausta ja lisäsin toisen suodattimen kierrättämään pohjavettä (tosin nyt on menossa kokeilu ilman toista suodatinta). Myös nuoren altaan pienet epävakaudet saattavat koitua herkimpien kohtaloksi.

[Minsku73]

Pohjassa ei pitäisi olla mitään vaarallista. Huuhtelin hiekan huolellisesti siivilän kanssa ennen kuin laitoin sen altaaseen. Ja imuroin sen viikottain. Vedenkin uskon kiertävän hyvin... Suodattimessa riittää kapasiteetti huomattavasti suurempaankin altaaseen ja se kierrättää veden pohjassa olevan läpiviennin kautta suodattimeen ja sieltä huoltokuilua pitkin lähellä pintaa olevaan putkeen. Sitten on vielä tuo ilmastin. Ihmettelisin, jos ei vesi kiertäisi.

Toinen partamonni kasvaa ja touhuaa tyytyväisenä, samoin suurin osa nuoliaisista. Jos näillä kuolemaa tekevillä yksilöillä olisi jotain loisia, miten sen huomaisi? Nyt kun olen hieman oppinut kriittisemmäksi niin yhdessä liikkeessä (josta osa kaloistani on) on luvattoman paljon kuolleita kaloja altaissa. Eli mietin jopa olenko saanut sieltä altaaseeni jotain loisia, jotka nyt tarttuvat muihinkin kaloihin.

[Rio]

Yksi syy pandamonnisten kuolemiseen saattaa olla nuo verkkonuoliaiset minulla oli niitä pari vuotta sitten ja listivät kaikki kuparimonniset. Ja sitten tuli lähtö verkkonuoliaisille.

[Teemu Salonen]

Enpä minäkään usko, että veden kierron määrässä olisi ongelmaa, korkeintaan päinvaistoin, sitä saattaa olla liikaa. Myös pohjamateriaalista olen vähän samoilla linjoilla, tuskin se pohja itsessään haitallinen on, mutta ongelmaksi saattaa muodostua sen tukkeutuminen ja sitä kautta pohjasta erittyvät myrkylliset yhdisteet jotka eivät ole mitattavissa. Toisaalta sanot imuroivasi sen viikottain joten tuskin sekään on syynä, jos imurointi tosiaan suoritetaan kauttaaltaan ja ihan pohjaan asti.

Karrikoidusti voidaan sanoa, että kaikissa kaloissa on loisia. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Kun kaikki on hyvin, kalan oma vastustuskyky ja fyysinen hyvinvointi pitää loisten määrän aisoissa. Kun kala syystä tai toisesta heikkenee voivat loiset saada ylivallan. Loisia elää joka puolella kalaa. Sisäloisissa oireina on juurikin mainitsemasi laihtuminen sekä rihmamainen ja läpikuultava uloste. Sisäloiset eivät kyllä suoraan vaikuta kalan ruokahaluun negatiivisesti. Päinvastoin, kalan on syötävä useamman edestä. Toki, jos sisäloiset ovat saaneet merkittävän ylivallan voi kala mennä niin huonoon kuntoon, ettei se yksinkertaisesti jaksa syödä. Tällöin ei enää ole mitään tehtävissä.

Joillakin valmistajilla on lääkevalmisteita, jotka väitteen mukaan tappavat näitä loisia. Hyvin todennäköisesti ne näin myöskin tekevät, mutta ongelmaksi muodostuu se, että ne eivät tapa kaikkia loisia. Lisäksi lääkevalmisteet ovat siinä mielessä ikäviä, että ne tappavat tai ainakin vähintään haittaavat joko suoraan tai epäsuorasti myös sellaisten eliöiden elämää joita toivotaan akvaariossa asuvan. Tärkeimpänä ryhmänä altaan luonnollinen typen hajotusbakteeristo. Jotkut lääkkeet tappavat myös rapuja ja nilviäisiä (=kotiloita). Toiset tappavat jopa tiettyjä kaloja.

Juuri loisten lääkitseminen on ongelmallisinta. Ne kun pitää hoitaa varsinaisessa pääaltaassa, muutoin hoidosta ei ole mitään hyötyä. Toki, jos on mahdollisuus järjestää riittävän iso hoitoallas ja hoitaa altaan kaikki kalat siellä ja pitää niitä karanteenissä vielä hoidon päättymisen jälkeenkin niin pitkään, että varsinaisessa pääaltaassa loinen on kuollut itsestään koska sillä ei ole isäntää. Tämä metodi taas on melkomoisen stressaavaa kaloille ja saattaa jo ihan puhtaan stressin kautta tappaa sellaisen kalan joka muuten todennäköisesti olisi tervehtynyt itsestään.

Akvaarioliikkeissä toisinaan näkee kuolleita kaloja altaissa. Se on ihan luonnollista varsinkin kalaerien saapumisen jälkeen. Kuolleista kaloista on aina hyvä mainita henkilökunnalle. Se että toisessa liikkeessä on kuolleita kaloja ja toisessa ei, ei ole mikään mittari liikkeen laadusta. Toki jo lainkin mukaan kuolleet kalat on poistettava välittömästi, mutta akvaario- ja lemmikkieläinliikkeissä on todella paljon työtä joka asiakkaalle ei näy. Se työ mitä siellä tehdään, ei todellakaan ole pelkkää kalojen pussittamista ja kassalla rahastusta. Monesti henkilökunnan työpäiväkin päättyy vasta monta tuntia liikkeen sulkemisen jälkeen. Toki jos jossain liikkeissä on jatkuvasti kuolleita kaloja altaissa eikä henkilökunta pyynnöstä huolimatta ole kiinnostunut asioiden hoitamisesta kohdalleen niin taitaisin itsekin miettiä toisenkin kerran ostanko sieltä mitään.

[Kalakaverit]

Jonkun verran noita kaloja lääkinneenä ja hoitaneena, olen aivan päinvastaista mieltä.
Nematodes- sukuiset suolistoloiset ovat melkein helpoin diagnosoida sekä lääkitä ilman, että allas ja sen tasapaino kärsii. Niistä madoista kun erottaa sukupuolenkin helposti ja näin ollen voi lääkeannostusta muokata sen mukaan. Loisen levinneisyys on suoraan riippuvainen siitä, kuinka nopeasti mahdolliset kuolleet kalat noukitaan altaasta pois. Niiden mukanahan se leviää muihin kaloihin (sekä luonnossa lintuihin kun ne syövät loisellista kalaa).
Toinen ryhmä on iho- ja kidusloiset sekä Trichodina. Nämä kaikki on taudinaiheuttajia joiden varma toteaminen on tehtävä mikroskoopilla, mutta niistä ei voi erehtyä ja hoito on selkeä.
Valkopilkkutaudin ja samettitaudin sekä ankkurimadot näkee kalasta jo paljaalla silmällä, kun tietää miltä ne näyttää.
Samoin erilaiset homeet, sienet ja normi ulkoiset bakteeritulehdukset.
Vaikeimpia diagnosoitavia jopa mikroskoopilla on costiat, tetrahymenat, chilodonellat jne.. koska tärkein osa diagnoosia on tunnistaa taudinaiheuttaja sen liikkumistyylistä. Jos näyte on kontaminoitunut tai muuten huono tai yli-ikäinen, on diagnoosin varmistaminen heikompaa.

Kalataudit ei ole mikään harvinaisuus ja siinä vaiheessa kun kala oireilee niiden takia, on järkevää aloittaa taistelu niitä vastaan. Kaikkiin ei toimi luontaiset menetelmät ja joidenkin kohdalla se ei ole edes järkevää. Silloin oikean lääkityksen aloittaminen on viisasta.
Ennaltaehkäisy mahdollisimman pitkälle on sitten se viisain teko eli karanteenaus, ylikansoituksen välttäminen, ravintoarvoltaan laadukas ruoka, perushoidon ylläpitäminen, stressitön elämä kaloille ja vastustuskyvyn muu ylläpito.

[Teemu Salonen]

Hienosti Kalakaverit avasi aihetta vähän pintaa syvemmältä. Oma kirjoitukseni oli enemmänkin yleistä löpinää. Mutta kuten Kalakaverit kirjoitti, on ensiarvoisen tärkeää, että tunnistetaan se sairaus, mitä ollaan hoitamassa. Paljain silmin diagnisoitavia tauteja ei kovin montaa ole, muihin tarvitaan avuksi jo mikroskooppia. Senkään käyttö ei kovin helppoa ole eikä sieltäkään aina vastausta löydy.

Opiskellessani akvaarioalaa kävimme vierailulla eräässä alan tukkuliikkeessä ja saimme sieltä matkaan silmämääräisesti selkästi sairaita kaloja. Otimme kaloista näytteitä ja teimme niille avaukset asiantuntevan kouluttajamme opastuksella. Mulle tuli avattavaksi miekkapyrstö joka silmämääräisesti katsottuna oli selkeä tubitapaus. Kuitenkaan kalasta ei avauksen jälkeen löytynyt mitään merkkejä mistään sairauksista. Kala oli vaan fyysiseltä yleiskunnoltaan heikossa hapessa.

[Maji]

Anteeksi ot, mutta Teemu - missä voi opiskella akvaarioalaa ja mitä koulutus sisältää?
Tässä itseopiskelleena kiinnostaa kovasti, kun alanvaihtokin on ajankohtainen

Mutta aiheeseen: esim. Akvaarioon.fi saat testit ripeästi kotiisi, itselleni tärkeimmät on olleet nitraatti, nitriitti ja pH.
Liuskat on suuntaa-antavat, ja niin - olethan tarkistanut niistä päiväyksen?

Loiset on valitettavan yleisiä, mutta häädettävissä. Hyvä olisi saada kala tarkempaan syyniin osaavan skooppaajan käsiin, jotta ei tarvitse lääkitä summanmutikassa, varsinkin jos kovin selkeitä ulkoisia oireita ei ole.

[Teemu Salonen]

Koulutusnimike oli muistaakseni Pieneläinhoitaja, suuntautumisena lemmikkieläinkaupan harjoittaminen. Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Ainakin silloin kun itse tähän koulutukseen osallistuin lähiopetusjaksoja oli kerran kuussa ja ne oli pituudeltaan 2-3 päivää. Niiden lisäksi pinkka etätehtäviä. Suurin osa ajasta opiskelu luonnollisesti oli ihan sitä oikeaa työtä oikeassa akvaarioliikkeessä.

Oman kouluni kävin pitäjänmäellä helsingissä sijaitsevassa amiedu nimisessä koulussa.

Alunperinhän koko opetusohjelma kehitettiin faunatar-ketjun tarpeisiin, mutta siihen on kyllä alusta asti päässyt osallistumaan kaikki halukkaat. Luonnollisesti opetus sisälsi akvaarioiden lisäksi myös kaikki muutkin lemmikkiryhmät. Kaikenkaikkiaan erittäin hyvä ja monipuolinen koulutus.

[Sisso]

Nykyinen pieneläinhoitajan tutkintonimike on eläintenhoidon ammattitutkinto: http://www.oph.fi/download/144323_Elain ... t_2012.pdf ks s 15.

Suurin osa eläinkauppojen pitäjistä taitaa kuitenkin olla perustutkintopohjaisia (maatalousalan tai eläintenhoidon perustutkinto), mutua ja empiiristä kokemusta.

[Minsku73]

No niin. Nyt on tehty tippatestit, kun yllätyksekseni löysin testit paikallisesta liikkeestä. No2 <0,3mg/l, No3 12,5mg/l ja Ph 8. Nuo lienevät ihan ok arvot? Eli vesiarvot eivät liene syynä kuolemille?

Itse epäilen edelleen niitä loisia, mutta en osaa niitä diagnosoida. Naapurissa kyllä asuu kalojen loisten tutkija, tohtoriksi väitellyt sellainen. Pitäsiköhän kutsua hänet kaffelle? Jos ajatellaan, että loisia kaloissa asustaa siinä määrin, että ne olisi hyvä lääkitä niin onko olemassa jokin yleislääke, jota voisi suht huoletta kokeilla? Altaassa on pari sukarapua, joten niitä ei saisi lääkkeellä tappaa.

[Koomikko]

Eivät liene vesiarvot ok. Nitriitin pitää olla nolla eikä yhtään enempää. Ph on liian korkealla. Älä ainakaan lääkitse kalojasi millään tavalla ennen kuin olet saanut akvaarion tasapainoon ja nitriitin katoamaan ja ph:n alemmas.

[Visumies]

Koomikko oikeassa ! Nyt laittaisin pikaisesti tilaukseen http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 4200002119 tuon ja ( korjatkaa jos olen väärässä ) ilmastus pois jotta ei aja CO2:sta ( hiilaria ) pois altaasta.

Noin korkeassa ph:ssa ammoniakki on tosi myrkkyä kaloille, C02 pitoisuuden nousulla saisit aikaan ph:n laskua ( jota kalat hengittäessään tuottavat ja kasvit yöllä )

Kuten sanoin, korjatkaa viisaammat jos ohjeistus menee päin ......

[Teemu Salonen]

Testit on ilmeisesti tetran valmistamat, tuosta nitriittiarvosta vaan päättelin? Nekään nyt ei mitkään maailman tarkimmat testit oo, mutta tarkemmat kuitenkin kuin ne liuskat. Nitraattia ei kannata testata lainkaan, koska testi ei näytä oikein jos vedessä on hiukkaakaan nitriittiä. Nitriitin tulee olla aina nolla, eikä yhtään enempää.

Vahva epäilys on että vedessä on myös ammoniumia/ammoniakkia. Ne ovat vielä nitriittiäkin vaarallisempia myrkkyjä.

Kuten Visumies sanoi, ota se ilmastin pois kokonaan ja voit vähän pienentää suodattimenkin kiertoa. Bakteeritiivistettä kannattaa lisätä, joko tuota visumiehen suosittelemaa tai sitte JBL:n denitrolia.

Uskon että ongelmasi paranevat kunhan saadaan se vesi kuntoon.

[Teemu Salonen]

Vielä lisäyksenä edelliseen että KH ja GH testit olis kova sana. Vois sitä kautta selvittää, miksi pH on noin korkea. Millasta vettä muuten hanasta tulee?

[Minsku73]

Testin käyttöohjeen mukaan tuo tulos tarkoittaa, ettei siellä nimenomaan ole nitriittiä. Testin mukaan ihannetulos. Liuskatestin mukaan KH oli 6 ja Gh >7. Tiedä sitten miten hyvin pitävät paikaansa. Selittävätkö nuo jotain? Vesijohtovettä en vielä ehtinyt mittaamaan.

Ilmastimen otin nyt pois ja lisäsin jbl:n denitrolia.

[Minsku73]

Vesijohtovedenkin ph 8. Miten alas ph altaassa tulisi saada?

[Teemu Salonen]

Jos testitulos on alle 0,3mg/l niin silloin se tarkoittaa sitä, että vedessä on nitriittiä. Muutenhan testitulos olisi nolla. Nitriitti on pieninäkin pitoisuuksina erittäin vaarallinen myrkky, ei tosin niin vaarallinen kuin ammonium/ammoniakki.

Se lopullinen tavoite pH riippuu vähän kalastosta, mutta sanoit siellä olevan ainakin verkkonuoliaisia ja pandamonnisia. Ne kyllä viihtyisivät vähän pehmeämmässä ja happamemmassa vedessä. Eli sen pH:n pitäisi olla hiukan seiskan alapuolella. Muutosta ei kuitenkaan kannata tehdä "yhdessä yössä" vaan hitaasti useamman päivän aikana varsinkin kun kaikkien kalojen fyysinen kunto ei ole paras mahdollinen.

KH ja GH olisi hyvä saada tippatesteillä myös, juuri nuo arvot heittävät liuskoissa kaikista eniten. Ja tosiaan kaikki vesiarvot myös siitä hanavedestä. Vedenvaihto on hyvä lääke moneen vaivaan, mutta ei auta silloin jos hanasta tuleva vesi on huonolaatuisempaa kuin altaassa jo oleva vesi.