Hjelp! bakteerien ruokinnasta kysyttävää.

[Tsuhna]

Eli mikä ruoka kelpaa bakteereista? On vain vanhaa kalanruokaa. Kelpaako esim koiran ruoka murskattuna?

[Fisutar10]

Bakuille typen kiertoon kypsytykseen? Varmasti vanha kalaruoka sopii:) Ja vähän sitä pitää laittaa...Jos nyt ei niin homeessa, että pilaa vettä. Mutta vähän laittaisin monta vuotta vanhaankin kalaruokaa, jos ei haise pahalle yms....

[Teemu Salonen]

Jos kyse on typen kierron bakteerikannan ruokinnasta, niin lähes mikä tahansa eloperäinen materiaali kelpaa. Toiset on tehokkaampia kuin toiset.

Jos kyse on taas jostain muusta bakteerikannan ruokinnasta (mistä) niin pieni lisäselvitys auttaisi vastaamiseen

[Tsuhna]

Juu siis ihan vain akvaarion kypsytystä alan tekemään. Kalanruoka haisi ihan kalalta joten kaipa sitä 2 vuotta vanhaa voi laittaa. Kiitos vastauksista.

[Teemu Salonen]

Kalanruoka on, tietysti ruuasta riippuen, aina vähän pahanhajuista. Siitä ei kannata välittää.

Mitä kypsytysmenetelmää aiot käyttää? Nykyisinhän ei enää ole sinänsä tarvetta ruokkia bakteereita erikseen vaan akvaario on valmis heti.

[Tsuhna]

Kalanruoka on, tietysti ruuasta riippuen, aina vähän pahanhajuista. Siitä ei kannata välittää.

Mitä kypsytysmenetelmää aiot käyttää? Nykyisinhän ei enää ole sinänsä tarvetta ruokkia bakteereita erikseen vaan akvaario on valmis heti.

Mullasta ymppi, sitten hirvensarvensuolaa ja kalanruokaa ja odottelemaan. En tiedä nimeä tälle kypsytysmenetelmälle.
En luota hirveästi noihin kauppojen litkuihin. Muutenkin näkemäni ovat olleet aika kalliita.

[Teemu Salonen]

Kyseessä siis nk kalaton kypsytys. Toimii, jos on toimiakseen. Lähinnä ongelmia tuottaa toi multaymppi. Siinä olevien bakteerien määrää ei tiedetä. Ottaa toki aikansa. Joskus kypsyy viikossa tai kahdessa joskus menee pidempään. Tämä menetelmä on ollut aikaisempina vuosina hyvin suosittu mutta nykyään markkinoilla on toimivia ja edullisia bakteeritiivisteitä jotka hoitaa homman "silmänräpäyksessä".

Omat altaani olen aina kypsyttänyt joko kalallisesti tai sitten bakteeritiivisteillä. Kalaton kypsytys on mun makuun vähän hankala ja hidas. Mutta eipä näissä hommissa ole oikeaa tai väärää tapaa. Tärkeintä on, että allas on kypsä ennenkuin sinne kaloja tuo.

[Tsuhna]

Niin. Vähän kehnoa multaa on meillä. Mikä sitten olisi hyvä bakteeritiiviste ja paljonko se maksaisi?
Edit: tarkoitin, että olin yllättynyt että kalanruoka haisi kalalta. Yleensä se haisee kamalalta. En tiedä onko se sitten normaalia vai johtuuko ruuan vanhuudesta.

[kalaton1]

Riippuu valmisteesta, mutta noin 10-25€ Mutta jos ihan perinteisesti teet kypsytyksen, onhan sulla asialliset tippatestit?

[Tsuhna]

Ei ole tippatestejä, vain liuskatesti. Uskon että on tarpeeksi hyvä kypsytykseen.Ei ole
täydellisen tarkka mutta suuntaa antava.
Myöhemmin hankin sitten tippatesteä.
Ja aikaisemmasta kokemuksestani selviydyin pelkillä liuskaläpillä.

[Teemu Salonen]

Kalattomassa kypsytyksessä nimenomaan tippatestit ovat ehdottoman tärkeät. Lisäksi tippatesteillä säästät selvää rahaa.

[Tsuhna]

Eli kannattaisiko nitriitti ja nitraatti tippatestin lisäksi hankkia muuta? Ja miksi siinä säästää rahaa?

[Anniquu_]

Mä sanoisin, että kalattomassa kypsytyksessä pärjää ihan hyvin liuskoilla. Ja nehän voi myös halkaista, niin saa yhdestä liuskasta kaksi testikertaa. Kun altaassa ei ole kaloja, niin se ei ole niin tarkkaa, että kuinka korkeaksi nitritti nousee, tärkeämpää on nähdä se, että se lähtee laskuun ja saada siitä silloin se nollatulos. JBL:n nitriittitestiä suosittelen hankkimaan viimeistään siinä vaiheessa, kun suunnittelee kaloja. Kypsytyksessä tuo JBL ei ole hyvä, kun se näyttää tarkasti vain alhaiset pitoisuudet, mutta kun kalattomasti kypsyttää, niin silloin niriitti menee tuon asteikoista yli pian ja silloin ei sitä muutosta pysty enää seuraamaa. Mulla on ollut kalattoman kypsytyksen harrastamisssa käytössä myös Seran nitriittitesti, niin sillä olen seurannut niitä korkeita arvoja. Mutta siis typenkierron kehittymisen seuraaminen on ollut se pointti minulla, eli liuskalla mielestäni pärjää kyllä jos tarkoitus on vain saada allas kaloille turvalliseksi eikä hifistellä itse kypsytyksen kanssa. Mutta jos varsinainen kypsymisen seuraminen kiinnostaa, niin silloin ammoniakkitesti voisi olla hyvä lisä ostoslistalle. Varsinaista lisäarvoa sillä ei kalojen hyväksi saa, mutta jos kotikemistin hommat kiinnostaa, niin silloin sen hankita on paikallaan.

Ja mä pitäisin tarkkaa nitriittitestiä tärkeämpänä silloin, kun akvaarioon ei luo typenkierrätystä etukäteen vaan käyttää kaupallisia bakteerivalmisteita. Kun varsinkin jos ei ole aiempaa kokemusta kalojen hoidosta, niin silloin on "helppo" ruokkia kaloja niin, että altaaseen tupsahtaa nitriitiä vaikka on käytössä luotettava bakteerivalmiste kuten Prodibion aine. Mä olen saanut aikanaan nitriitin nousemaan 0,1 mg/l tasolle silloin kun käytin juurikin tuota Prodibion ainetta ja lisäsin kalat heti. Vedenvaihdon sitten suoritin. Pointti on siis se, että vaikka bakteeritiiviste on "toimivaksi tunnustettu", niin on mahdollisuus, että altaaseen muodostuu nitriittiä.

[Fisutar10]

Itse kyllä hankkisin tippatestit, sillä kaloja jos akvaan tulee, liuskatesteillä ei siinä vaiheessa tee yhtikäs mitään. Myös kun arvot alkavat olla matalia, liuskatesti ei näytä esim. kunnolla alempia nitriitti ja ammopitoisuuksia ja kypsyttäjä voi huijaantua laittamaan fisut tiinuun liian aikaisin.

Kuitenkin kun kalat ovat kipossa, tarkat arvot ovat tärkeät. Ammotesti on tärkeä aluksi, joskaan sitä ei tarvitse myöhemiin kun akva on kypsä. Korkeintaan karanteenauksessa/sairaalakipossa. Nitriittitesti on minusta tärkeä ja hankkisin sen tippoina. Nitraattitestiä myöhemmin käytän harvoin, mutta hyvä sekin olla tippoina. Joskin liuskoinakin voisi ehkä olla ok.

Jos haluat säästää rahaa, tilaa JBL:N tippatestit nitriitistä ja nitraatista, niihin saa edullisia täyttöpullojakin, jotka edullisia. Samoin ammotesti.

JBL:n ph-testi on minusta siksi huono, että asteikot suppeita ja raja-arvo juuri siinä, mikä minulla ph usein ja näyttää sen huonosti. Siitä suosin Tetraa.

Ja jos asteikko loppuu kypsytyksessä, tieto siitä, että arvo hipoo taivaita riittäisi minulle ja odottaisin, että alkaa asteikot riittää...tekisin testejä sillä...Mutta tapoja on monia.

Biodigestin start -ampullit ovat hyviä kypsytykseen ja hyvä ensiapu myöhemmin, jos suodatinbakut vaurioitavat, nitriittipiikki iskee ym. katastrofit, joissa typen kierto on ongelmallinen.

[Teemu Salonen]

Liuskatestejä käytettäessä mittaa joka kerta jokaisen arvon. Vaikka ei olisi edes tarpeenkaan tai tiedossa on että mittaustulos on varmasti väärä. Selvää rahaa menee siis hukkaan joka kerta kun testiliuskan upottaa veteen.

Tippatestejä käytettäessä voi mitata vain sen arvon, joka on tarpeen juuri sillä hetkellä. Esim. nitraattitesti ei anna oikeaa tulosta jos akvaariossa on hiukkaakaan nitriittiä. Ammonium/ammoniakki kannattaa jättää testaamatta jos pH on alle 7.

JBL:n testejä kannattaa suosia. Ne ovat tarkkoja ja edullisia. Sillä ei ole merkitystä, että nitriittitestin yläpään mittaustulokset on epätarkkoja. Joka tapauksessa liikutaan myrkyllisissä lukemissa. Tärkeää on, että alapään lukemat on tarkkoja. Siellä jo alle milligramman arvoilla on merkitystä. Joskus kuulee valitettavan JBL:n pH-testin mittaustuloksista. Mulla ei oo koskaan ollu mitään ongelmaa. Aina on tuloksista saanu selvää. Pitää muistaa, että JBL:n valikoimiin kuuluu kolme erilaista pH-testiä eri tarkoituksiin.

[Tsuhna]

Kiitos vastauksista!
Minä vielä mietin, en tiedä kuinka kauan, sillä vaikka vesiarvot ovat tärkeitä saatan nyt luottaa vain liuskoihin ja sitten kun kalojen hankinta on lähellä hankin nitraatti ja/tai nitriitti testit + pH. Ja pikkuhiljaa hankin kaloja ja katselen niiden vointia. Varmaankin tulee hankittua bakteeritiiviste jospa se toimisi.
Tällä hetkellä suurin ongelma on veden sameus. Ei auta vanu vaan on niin pientä pölyä akvaariossa.
Ja ei tunnu muutenkaan suodatin auttavan vaan eilen oli yhtä sameaa.
On se niin hankalaa.

[Teemu Salonen]

Akvaarioharrastuksen minimivaatimukset testien suhteen on pH, GH, KH, NO2 ja NO3.

Oletko lisännyt sinne jotain joka voisi samentaa veden? Esim sitä kalattomassa kypsytyksessä käytettävää multaa?

[Tsuhna]

Sameus johtuu siitä etten pessyt hiekkaa tarpeeksi hyvin. Mutta ei tunnu ollenkaan tasaantua pohjaan joten tässä vaihtelen puolet vedestä.

[Tsuhna]

Nyt on vesi kristallin kirkasta ja kohta meno akvaarioliikkeseen.
Viikon päästä hankin kaloja jos bakteerit selviää.

[Teemu Salonen]

Jos käytät jotain kaupallista bakteeritiivistettä niin älä lisää sitä kuin aikaisintaa päivää ennen kalojen hankintaa.

[Tsuhna]

Eikö bakteerit selviä hirvensarvensuolalla ja kalanruolla?

[Tsuhna]

Noh huomenna sitten uudestaan ostoksille. Onneksi ja kiitos kun sanoit. Ohjeissa ei lukenut mitään tästä vaan luulin että ne selviytyvät pitempään. Mikä olisi sitten hyvä kala vaihtoehto sinne vai kelpaatko kaikki mahdolliset nyt uuteen akvaarioon? Eli tarkoitan että mikä kala olisi kestävä ja ei niin herkkä. Ja pikku hiljaa hankkii kaloja, vai? Akvaario on 250L, PH 7.5, lämpötila 23.5.

[Teemu Salonen]

Bakteeritiivistettä, hirvensarvisuolaa ja kalanruokaa (tai muuta typen lähdettä) käytettäessä menee nk. puurot ja vellit sekaisin. Eli käytetään kahta kypsytystapaa päällekkäin. Lopputulos vähintäänkin epämääräinen.

Bakteeritiivisteen idea on luoda valmis ympäristö elämälle ilman sen kummallisempia kommervenkkejä. Siihen ei tarvita mitään ylimääräistä.

[Tsuhna]

Ok. Mutta silti nämä bakteerit tarttuvat suodattimien ja hiekkaan jne? Huomenna aamulla käyn sitten hakemassa pari kalaa. Onko jotakin vielä mitä pitäisi ottaa huomioon vai onko se ihan simppeliä?

[Teemu Salonen]

Eipä siinä sitte muuta ku vesiarvoja seuraamalla varmistat että kaikki on kunnossa.