Kuten otsikossa seisoo niin tarvitsisin hieman vinkkejä siitä millaista plekoa/plekoja tuon kokoiseen altaaseen tyrkkäisin.
Taustatietoa altaan koosta ja tekniikasta löytyy aikaisemmasta kyselystäni:http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=22812
Siellä on myös aikaisempia pähkäilyjä altaan tulevasta kala-kannasta.
Olen nyt käynyt "kaikki" netistä löytyvät pleko-yhteisöt läpi aina Planet Catfishistä suomalaisiin harrastelijasivustoihin asti.
Elikkä siis mahdollisimman paljon on ainakin täältä bittiversumista etsitty omatoimisesti tietoutta ja nyt olisi aika kääntyä tämän foorumin porukan puoleen.
Yleisesti ottaen nuilta edeltämainituilta sivustoilta löytyi vain sellaisia "suurinpiirtein jotain tuonnepäin arvauksia" ja muutenkin pitemmän päälle selailinkin sieltä vain vesiolosuhteet/arvot sekä lämpötilan.
Kalojen kokoa katselin myös ja etenkin tässä oli apunaHelsingin Akvaariokeskuksen ylläpitämä kalalista (tietääpähän ainakin että lajia on edes Suomessa saatavissa).
Nyt sitten tarvitsisi sitä teoriaa parempaa tietoutta nimeltä: omat kokemukset & kohellukset.
Sitäpä nyt teiltä kyselisin muutamien plekojen kohdalta.
Tässä olisi nyt ne mitkä olen kelpuuttanut havittelemaan tankkini valtiaan manttelia:
L-260 Hieroglyfipleko
LDA-033 "Lumipallopleko"
L-046 Seeprapleko
L-134 Salamanteripleko
L-124 Appelsiinipleko
L-052/L-168 Perhospleko
Olen laittanut vain L-numeroinnin ja suomenkielisen nimen koska huomasin kyseisiä lajeja esiteltävän mitä erillaisimmilla, toisistaan eroavilla tieteellisillä/enlanninkielisillä nimillä.
Tällä tavalla homma pysyy edes jotenkin hanskassa (vaikka jotkin lajit on myös sekoitettu L-numeroinnissakin jne. kyllähän te plekofanit tiedätte mitä tarkoitan).
Seeprapleko ja appelsiinipleko eivät oikeastaan kuuluisi tähän joukkoon kun ensimmäinen maksaa huomattavasti liikaa keskivertokaupassa ja jälkimmäinen kasvaa taas liian isoksi tähän tankkiin (siis omasta mielestäni liian isoksi, kertokaa jos olette erimieltä).
Tässä olisi nyt sitten sellainen kalastosuunnitelman runko-osa teille mietittäväksi:
A.)
1. Kääpiötapparakala n.15 kpl TAI Tapparakala n.8 kpl
2. Kardinaalitetra 20-40 kpl TAI Punapäätetra 20-30 kpl TAI Kerritetra 20-40 kpl
3. Salamanteripleko 3 kpl
4. Kuparimonni 6-10 kpl
5. Hieroglyfipleko 3 kpl
B.)
1. Kääpiötapparakala n.15 kpl TAI Tapparakala n.8 kpl
2. Kardinaalitetra 20-40 kpl TAI Punapäätetra 20-30 kpl TAI Kerritetra 20-40 kpl
3. Salamanteripleko 3 kpl TAI Hieroglyfipleko 3 kpl
4. Kuparimonni 6-10 kpl
5. Monninen 6-10 kpl
6. Noitamonni 3 kpl TAI Banjomonni 3 kpl
Elikkäs siinä ne sitten oli.
Kuten listat kuvastavat niin en halua liikakansoittaa tankkiani ja etenkään sen pohjaa.
Olen törmännyt moniin kotimaisiin sivuihin joilla esiteltävät suht yhtä isot akvat on tungettu enemmän täyteen kuin tässä olen itse suunnillut.
Ihan hyvä niin, jokainen omalla tavallaan, mutta nyt olen hakenut suunnitelmissani sellaista tasapainoista kalastoa jossa jokaiselle vesikerrokselle on oma liihottelijansa.
Plekot/pleko olisivat sitten se "kuningas" ja katseenvangitsija tuolla pohjalla, mutta ei kuitenkaan se ainoa yksinäinen eläjä kipossa.
Eli ei mitään monnitankkia vaan kuten aikaisemmassa linkissäni kerroin E-Amerikan geotooppi akvaario (tai jotain sinne lähimain ainakin).
En ole todellakaan aloitteleva akvaristi, mutta ummikko kuitenkin kun kyseessä ovat plekot, elikkä kaikki mitä osaatte kertoa mainituista kaloista otetaan vastaan ilolla ja innostuksella (etenkin hieroglyfi -ja salamanteriplekoista).
Esim. ovatko innokkaita leväpesureita, sopisiko rinnakkaiselo pienissä parvissa, millainen virtaus akvaariossa, ovatko turpeen ja "mustan veden" ystäviä, millaiset somisteet, tuhoavatko kasveja, syövätkö puuta (kyse on kuitenkin kasvipitoisesta tankista!), onnistuuko kudetus ?
Kaikkea tätä ja etenkin kaikkea sitä mitä aloittelija ei osaa ottaa huomioon halutaan tietää.
Olisi myös todella hienoa jos osaisitte neuvoa jotain alan kirjallisuutta kielialueeta Englanti-Suomi.
P.Rassin kirja taitaa olla sellainen vakiintunut monni-aapinen tällä alalla, ellen ole erehtynyt ?
Jos kykenisitte myös kertomaan jotain suuntaviittaa siitä millä hinnoilla nuo otukset kaupoissa liikkuvat niin olisin kiitollinen, ihan vaikka vain sen mitä itse maksoitte jostain kyseisestä plekosta tms.
Kiitoksia ajastanne.
414L altaan plekot
Valvoja: Moderaattorit
-
Jani
- Advanced Member
- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
LDA-33 ja L260
Minulla on plekoaltaassani tuolta listaltasi 2 otsikonmukaista kalaa. Katseenvangitsijana noista kahdesta toimii paremmin LDA-33. Se on enemmän esillä ja kasvaa isommaksi. Luonteiltaan kalat ovat myös hieman erilaisia. Hieroglyfi on piilottelevuuden lisäksi hieman agressiivisempi mutta pienen kokonsa takia ei mahda isommilleen mitään.
Voisin kuvitella että useamman hieroglyfin kesken tulee aikamoisia nahinoita mutta yli 400 L tankissa ongelmaa ei tule. Suosittelen molempia kaloja varauksetta, miekkakasvit ovat tod. näk. ainakin LDA-33 ruokalistalla.
Nämä plekot ovat kaikkiruokaisia eli kasviravintoa pitää myös tarjota. Lämpötilaksi 28-29 ois hyvä kompromissi muiden kalojen tarpeet huomioiden. Salamanteriplekosta tiedän senverran että on myös aika piiloileva ja käytökseltään hyvin samankaltainen kuin nämä kaksi muutakin plekoa. Tämä vastaukseni on luonteeltaan ympäripyöreä ja tarvittaessa voin kuvailla kalojen tapoja tarkemminkin
Voisin kuvitella että useamman hieroglyfin kesken tulee aikamoisia nahinoita mutta yli 400 L tankissa ongelmaa ei tule. Suosittelen molempia kaloja varauksetta, miekkakasvit ovat tod. näk. ainakin LDA-33 ruokalistalla.
Nämä plekot ovat kaikkiruokaisia eli kasviravintoa pitää myös tarjota. Lämpötilaksi 28-29 ois hyvä kompromissi muiden kalojen tarpeet huomioiden. Salamanteriplekosta tiedän senverran että on myös aika piiloileva ja käytökseltään hyvin samankaltainen kuin nämä kaksi muutakin plekoa. Tämä vastaukseni on luonteeltaan ympäripyöreä ja tarvittaessa voin kuvailla kalojen tapoja tarkemminkin
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
Kiitokset vastauksistasi Jani, tällaista kaipailinkin.
LDA-033 ja L-260 ovat tosin siirtyneet nyt kokojensa ja vesivaatimusten takia vasta varavaihtoehdoiksi mikäli en jostain syystä löydä Salamanteriplekoja tankkiini elämöimään.
Jospa tehtäisiin tämä vinkkien ja tietojen kysely näin päin että minä kerron mitä olen tästä Salamanteriplekosta saanut selville omin nokkineni, ja te sitten viisaampina kerrotte sen mikä on hoito-ohjeissani vinossa![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
.
Elikkäs....
Salamanteripleko (L-134 Pecoltia sp. n.8-11cm) elää kirkasvetisissä ylänköjoissa Rio Tapajosin, Pimentalissa Keski-Brasiliassa.
Vesi on aika hapanta (PH: 5,9-7) ja pehmeää, johtavuus erittäin alhaista.
Virtaus on kohtuullista, mutta ei järkyttävän kovaa.
Lämpötila on noin alle 30-asteista, siinä 26-29-välillä.
Kasvillisuutta voi käyttää huoletta akvaariossa koska sitä esiintyy myös Salamanteriplekon luontaisilla habitaateilla.
Juurakot, kivet ja hieno hiekkapohja kuuluvat tämän elinympäristöön.
Salamanteri ei myllerrä ja tuhoa kasveja tai ympäristöä ihmeemmin kuten jotkut suuremmat lajit (olettaen että sille tarjotaan runsaasti kasviravintoa).
Ruokavalio keskittyy pitkälti viherravintoon levien ollessa pääasiallista ravintoa.
Erillaiset vihannekset ym. korvaavat levien puutetta.
Myös valkuaisainepitoista ravintoa kannattaa lisätä silloin tällöin, kuten esim. matoja, hyönteisiä, äyriäisiä tms.
Myös kuivaruoka käy, etenkin vihertabletit jne.
Koostaan ja suhteellisesta säyseydestään johtuen Salamanteriplekot viihtyvät jopa keskenään pienessä parvessa.
Näitä ei kuitenkaan pitäisi majoittaa muiden liian suurien tai muuten aggressiivisten plekojen seuraan, koska muuten nämä saattavat saada turpiinsa 10-0 ja lopussa nälkiintyä.
Yleisesti ottaen hieman arahko laji on kyseessä.
Kudetus ja poikastenhoito on onnistunut, mutta vaatii kyllä pientä parvea näitä vipeltäjiä sekä lajiakvaariota jossa kiinnitetään erityistä huomiota vesiarvoihin.
Tässä parit sivut mistä olen tietoa kerännyt ko. lajista:
http://www.planetcatfish.com/catelog/index.htm
http://www.transfish.de/L126-150.htm
http://www.aquarium.ch/galerie/
http://www.scotcat.com/photo_gallery_page.html
http://www.amazon-exotic-import.de/Gall ... GWELSE.HTM
http://web.archive.org/web/200304051050 ... ito.html#1
http://koti.mbnet.fi/pleko_88/nettisivut/monnit.htm
Kertokaas nyt sitten mikä osa tuosta ei pidä paikkansa.
Voi tietysti tarkennella vielä nuiden L-260, LDA-033 ja L-124 elinvaatimuksia.
Elättelen vielä pieniä toiveita että tuo massiivinen Appelsiinipleko mahtuisi tankkiini, mutta taitaapi jäädä vaan haaveuniksi.
Vai mitäpä mieltä te olette ?
LDA-033 ja L-260 ovat tosin siirtyneet nyt kokojensa ja vesivaatimusten takia vasta varavaihtoehdoiksi mikäli en jostain syystä löydä Salamanteriplekoja tankkiini elämöimään.
Jospa tehtäisiin tämä vinkkien ja tietojen kysely näin päin että minä kerron mitä olen tästä Salamanteriplekosta saanut selville omin nokkineni, ja te sitten viisaampina kerrotte sen mikä on hoito-ohjeissani vinossa
.Elikkäs....
Salamanteripleko (L-134 Pecoltia sp. n.8-11cm) elää kirkasvetisissä ylänköjoissa Rio Tapajosin, Pimentalissa Keski-Brasiliassa.
Vesi on aika hapanta (PH: 5,9-7) ja pehmeää, johtavuus erittäin alhaista.
Virtaus on kohtuullista, mutta ei järkyttävän kovaa.
Lämpötila on noin alle 30-asteista, siinä 26-29-välillä.
Kasvillisuutta voi käyttää huoletta akvaariossa koska sitä esiintyy myös Salamanteriplekon luontaisilla habitaateilla.
Juurakot, kivet ja hieno hiekkapohja kuuluvat tämän elinympäristöön.
Salamanteri ei myllerrä ja tuhoa kasveja tai ympäristöä ihmeemmin kuten jotkut suuremmat lajit (olettaen että sille tarjotaan runsaasti kasviravintoa).
Ruokavalio keskittyy pitkälti viherravintoon levien ollessa pääasiallista ravintoa.
Erillaiset vihannekset ym. korvaavat levien puutetta.
Myös valkuaisainepitoista ravintoa kannattaa lisätä silloin tällöin, kuten esim. matoja, hyönteisiä, äyriäisiä tms.
Myös kuivaruoka käy, etenkin vihertabletit jne.
Koostaan ja suhteellisesta säyseydestään johtuen Salamanteriplekot viihtyvät jopa keskenään pienessä parvessa.
Näitä ei kuitenkaan pitäisi majoittaa muiden liian suurien tai muuten aggressiivisten plekojen seuraan, koska muuten nämä saattavat saada turpiinsa 10-0 ja lopussa nälkiintyä.
Yleisesti ottaen hieman arahko laji on kyseessä.
Kudetus ja poikastenhoito on onnistunut, mutta vaatii kyllä pientä parvea näitä vipeltäjiä sekä lajiakvaariota jossa kiinnitetään erityistä huomiota vesiarvoihin.
Tässä parit sivut mistä olen tietoa kerännyt ko. lajista:
http://www.planetcatfish.com/catelog/index.htm
http://www.transfish.de/L126-150.htm
http://www.aquarium.ch/galerie/
http://www.scotcat.com/photo_gallery_page.html
http://www.amazon-exotic-import.de/Gall ... GWELSE.HTM
http://web.archive.org/web/200304051050 ... ito.html#1
http://koti.mbnet.fi/pleko_88/nettisivut/monnit.htm
Kertokaas nyt sitten mikä osa tuosta ei pidä paikkansa.
Voi tietysti tarkennella vielä nuiden L-260, LDA-033 ja L-124 elinvaatimuksia.
Elättelen vielä pieniä toiveita että tuo massiivinen Appelsiinipleko mahtuisi tankkiini, mutta taitaapi jäädä vaan haaveuniksi.
Vai mitäpä mieltä te olette ?
-
Jani
- Advanced Member
- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Plekot
Kyllä kuitenkin mielestäni voit laittaa samaan pyttyyn salamanteriplekot, hieroglyfit ja LDA-33t. Vaatimukset niillä on aika samat ja altaalla on sen verran kokoa jotta kaikille löytyy piilot ja reviirit. Plekojen kohdalla välttämättä tuo parven hommaaminen ei ole mielekästä/tarpeellista.
Tappelut käydään pääasiassa oman lajin edustajien kesken ja myös itseä muistuttavien asuinkumppaneiden kanssa. Hieman erilaisilla plekoilla ei ole niin suuria tappeluita. Ehdottaisin että otat LDA-33, L134 ja L260, kutakin yhden kappaleen.
Myös L128 ja L200 ovat upeita mutta syövät melkoisella varmuudella miekkakasvit huonoon kuntoon. Perhosplekosta on sanottu että voipi olla melkoinen äkäpussi.
Mulla on 600 L altaassa yhteensä 12 imumonnia
L25 (aivan uskomattoman hieno pleko, mutta isoksi kasvava), L91, L27, L177, L114(äkäpussi), L260, pari jymypartamonnia (en ole varma onko edes virallinen nimi. Ulkoisesti kuin tähtipartis mutta kokoa on miltei 20 cm. Hieno mutta aika äkäinen). Lisäksi pari purjesampparia, tunnistamaton partis (melkein kuin helmipartis) ja LDA-33.
Melkoinen imumonnirypäs siis ja kuhina on illalla senmukainen. Seuraava allaskoko onkin 1200-1500 L tai ei hyvä heilu
Tappelut käydään pääasiassa oman lajin edustajien kesken ja myös itseä muistuttavien asuinkumppaneiden kanssa. Hieman erilaisilla plekoilla ei ole niin suuria tappeluita. Ehdottaisin että otat LDA-33, L134 ja L260, kutakin yhden kappaleen.
Myös L128 ja L200 ovat upeita mutta syövät melkoisella varmuudella miekkakasvit huonoon kuntoon. Perhosplekosta on sanottu että voipi olla melkoinen äkäpussi.
Mulla on 600 L altaassa yhteensä 12 imumonnia
L25 (aivan uskomattoman hieno pleko, mutta isoksi kasvava), L91, L27, L177, L114(äkäpussi), L260, pari jymypartamonnia (en ole varma onko edes virallinen nimi. Ulkoisesti kuin tähtipartis mutta kokoa on miltei 20 cm. Hieno mutta aika äkäinen). Lisäksi pari purjesampparia, tunnistamaton partis (melkein kuin helmipartis) ja LDA-33. Melkoinen imumonnirypäs siis ja kuhina on illalla senmukainen. Seuraava allaskoko onkin 1200-1500 L tai ei hyvä heilu
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
No meiltä löytyy kaksi noista miettimistäsi vaihtoehdoista, tai siis yksi.
Lumipallo/Snowflake LDA-033 meillä oli, kuoli karanteenissa erittäin oudoissa olosuhteissa, epäilen tubia
. Kaunis kala oli, ja mielelläni ostaisin uuden jos mahdollisuuden saisin, vaikka maksoikin pienen omaisuuden. Hintaa taisi olla 150 euroa, tarkkoja en muista mutta yritän sanoa suurinpiirtein.
Salamanteri L-134, aika ujo, muuttaa nyt 200 litraiseen tuolta 600 litraisesta. Näkyy silloin tällöin, luulimme kalan kuolleen kun sitä ei näkynyt kuukauden päiviin karanteenauksen jälkeen. Hinta n. 45 euroa.
Muita plekoja meillä L-007 Helmivampyyri, myöskin hyvin kaunis, kasvaa noin 35cm, 80 euroa. L-030 tai L-031 Helmitähti, tämä myöskin varsinainen katseen vangitsija, 60 euroa. Meillä ollaan erikoistuttu näihin palloja ja pilkkuja omaaviin plekoihin
, salamanteri on tosin poikkeus.
Puuta on plekoilla aina hyvä olla, meillä ainakin vietetään suurin osa ajasta suurien kantojen luona. L-134 piilosilla, L-007 ja L-030 eivät ole niin tarkkoja missä milloinkin touhuavat, näkyvillä ovat lähestulkoon aina.
Mitään agressivisuutta tai muita piirteitä en ole vielä huomannut, nuo tulevat jättiläiset ovat vielä alle 10cm mittaisia. Puolensa kyllä isoille ripsimonneille pitävät ruoka-ajalla, eli kyllä noista kahdesta vielä akvan kunkkuja tulee. Ripsarit saavatkin sitten todennäköisesti lähteä, nämä nimittäin syövät kaikki kasvit kun sille päälle sattuvat.
Lumipallo/Snowflake LDA-033 meillä oli, kuoli karanteenissa erittäin oudoissa olosuhteissa, epäilen tubia
. Kaunis kala oli, ja mielelläni ostaisin uuden jos mahdollisuuden saisin, vaikka maksoikin pienen omaisuuden. Hintaa taisi olla 150 euroa, tarkkoja en muista mutta yritän sanoa suurinpiirtein.Salamanteri L-134, aika ujo, muuttaa nyt 200 litraiseen tuolta 600 litraisesta. Näkyy silloin tällöin, luulimme kalan kuolleen kun sitä ei näkynyt kuukauden päiviin karanteenauksen jälkeen. Hinta n. 45 euroa.
Muita plekoja meillä L-007 Helmivampyyri, myöskin hyvin kaunis, kasvaa noin 35cm, 80 euroa. L-030 tai L-031 Helmitähti, tämä myöskin varsinainen katseen vangitsija, 60 euroa. Meillä ollaan erikoistuttu näihin palloja ja pilkkuja omaaviin plekoihin
, salamanteri on tosin poikkeus.Puuta on plekoilla aina hyvä olla, meillä ainakin vietetään suurin osa ajasta suurien kantojen luona. L-134 piilosilla, L-007 ja L-030 eivät ole niin tarkkoja missä milloinkin touhuavat, näkyvillä ovat lähestulkoon aina.
Mitään agressivisuutta tai muita piirteitä en ole vielä huomannut, nuo tulevat jättiläiset ovat vielä alle 10cm mittaisia. Puolensa kyllä isoille ripsimonneille pitävät ruoka-ajalla, eli kyllä noista kahdesta vielä akvan kunkkuja tulee. Ripsarit saavatkin sitten todennäköisesti lähteä, nämä nimittäin syövät kaikki kasvit kun sille päälle sattuvat.