E-amerikkalaisen geotoopin kalastosuunnitelma

[Mannaz]

Tarvitsisin nyt hieman mielipiteitä ja tietoa altaani kalastoaiheiksi. Sitä ennen vähän taustatietoa konehuoneen ja varustuksen puolesta...

Suodatus: 2x koteloitu mattosuodatin kipon kummassakin päässä ja pumppuina kummassakin on oma Eheim 1048 600l/h. Lisäksi turvesuodatuksesta huolehtii Eheimin Pro. II 2026. Tähän saattaa tulla myös pieni sisäsuodatin keräämään suurimmat töhnät ja tauhkat nopeasti pois vedestä.

Lämmitys: 2x Tetra Tec 200W

Valaistus 2x 150W Monimetallivalaisin päivänvalo polttimoilla. Kun käteistä saan kehitettyä lisää jostakin niin saatan hankkia myös parit halogeenispotit värittämään maisemaa ja/tai myös parit pienet loisteputket.

Lannoitus: Lannoitukseen käytän DIY CO2-levitintä ja kiljulitkuja, nestemuodosta huolehtii PMDD ja pohjasta saviturvekuulat + sisäänleivotut Seran tabletit ja Tetran tikut (perustamisvaiheessa levitin pohjalle saviturvepeitteen ja tähän painelin n. 140g Initial-Sticksejä).

Sisustus: Paljon kasveja kun kerran pienimuotoista kasviakvaariota tässä myös havittelen. Muuna aineksena on sitten hakusessa suurehkoita ja käppyräisiä mangrovejuurakoita, jotka osittain tulevat vedenpinnan yläpuolelle. Myös muutama suurempi kivi ja lohkare kuuluu asiaan. Pohjana on Optirocin 0,1-0,6mm hiekkapuhallushiekka.

Kipon tarkemmat taktiset mitat ovat 160x50x55 (PxLxK), eli siis tod. tilavuus n. 414l (ei siis mikään Titanic kuitenkaan) Tämä on myös osittain avonainen koska haluan kasvattaa vedenpäällistä kasvillisuutta. Kalojen hyppyintoa taltuttamaan värkkään vielä jossain vaiheessa sellaiset plexi-sääskiverkko-koteloinnit avonaisten aukkojen suojaksi. Tarkoituksena olisi tehdä kalojen kamikazi-lennot mahdottomiksi, jättäen silti mahdollisuus kipon katseluun (ja etenkin vedenpäälliseen kasvillisuuteen) sivulta. Verkko taas mahdollistaa vesihöyryn poistumisen ja paremman ilmastoinnin kun kipon koko päällistä ei tarvitse verhota plexeillä. Olikos muuten sääskiverkko paloturvallista missä suhteessa? Muistan joskus siitä lueskelleenni....

Tarkoitus olisi tähän altaaseen saada kasaan kiinnostava ja toisistaan eroava lajisto, kuitenkaan liikakansoittamatta sitä. Olen pitkästä aikaa jälleen alkanut kiinnostumaan Tetroista, ennen niitä harrastin hieman enemmän, mutta nykyään olen pitäytynyt muissa kaloissa. Yksi tai kaksi kaunista parvea tetroja toisi varmasti eloa ja kauneutta kippooni silti ruuhkauttamatta sitä.
Mitäpä sitten pitäisi ottaa, mitkä olisivat ne oikeat? Pistin kasaan pari esimerkkisuunnitelmaa sen pohjalta mitä minulla ennestään jo on. Nuolimonnisista ja Kupareista en halua luopua koska nämä ovat olleet hoidossani jo pitkään ja olen kiintynyt niihin vuosien saatossa. Nämä ovat kuitenkin ainoat jotka entisestä tankistani siirtyvät tähän uuteen. Muilta osin annan teille vapaat kädet muotoilla sellaiset suunnitelmat tämän uuden kipon kalastoksi kuin haluatte.

Olisi myös mukavaa saada jotain omakohtaisia kokemuksia kyseisistä lajeista mitä ehdotatte (myös kutukokemuksenne jne. erittäin tervetulleita). Tapparakaloista olisi mukava saada enemmän tietoa kun niitä tuntuu olevat Fishbasen mukaan "muutamia" lajeja maailmassa (etenkin juuri kudusta jos joku siinä on onnistunut tai kuullut jokun muun tässä maassa onnistuneen). Samaista sivustoa selatessani törmäsin kauniiseen tetraan nimeltä sinitetra. Erittäin upea kala ainakin omasta mielestäni, mutta tietoa on aika niukalti löytynyt. Täällä muistelen jonkun maininneen sen hätyyttelevät muita kaloja tms.(?) Banjomonneista etsiskelen edelleen tietoja, mutta taitaa olla pitkälti tulevaisuudessa niiden hankinta, täällä Lpr:ssa ei nuita ole hirveästi ollut kaupan ikävä kyllä. Syövätköhän moiset muuten pieniä kaloja kun vanhentuneen kirjallisuuden mukaan ovat pääpainoisesti lihansyöjiä (metsästävät ainakin kotiloita akvaariosta).

Elikkä omia ehdotuksianne kaivataan, muistaen kuitenkin sen että kalat eivät mieluusti saisi ylittää 7,5-8cm rajaa. Isot kun saavat aina altaan näyttämään ja tuntumaan pienemmältä.
Liikakansoitusta ei todellakaan haeta ja ärähtäkää heti jos nuo esimerkkini siltä haiskahtavat, mutta muistakaa se myös ehdotustanne tehdessä! Ihan perusleipäkalatkin käyvät, en hae mitään harvinaisten tetrojen täysihoitolalomaparatiisiä (koskien myös muita lajeja) vaan harmonista kokonaisuutta, joka toimii yhdessä.

Btw, olisi mukava saada myös omakohtaista tai vaikka vain luettuakin kommenttia siitä missä vesikerroksessa eri tetrat viihtyvät, en ole oikein löytänyt tähän selviä vastauksi (liekö sellaisia edes...). Viimeinen muistikuva on se että neontetra viihtyi pohjan läheisyydessä. [;) Etsin oikeastaan vipeltäjiä tuohon veden keskikerrokseen... Elikkäs tässä esimerkkisuunniltemani:

A.)
1. tapparakala 8 kpl
2. punapäätetra 15-20 kpl
3. nuolimonninen 10 kpl
4. kuparimonni 4-5 kpl
5. banjomonni 3-4 kpl

B.)
1. tapparakala 8 kpl
2. kardinaalitetra 20-30 kpl
3. nuolimonninen 10 kpl
4. kuparimonni 4-5 kpl
5. banjomonni 3-4 kpl

C.)
1. tapparakala 6-7 kpl
2. kardinaalitetra 15-20 kpl
3. punapäätetra 10-12 kpl
4. nuolimonninen 6-8 kpl
5. kuparimonni 4 kpl
6. banjomonni 3-4 kpl

D.)
1. tapparakala 6-7 kpl
2. kerritetra 15-20 kpl
3. punapäätetra 10-12 kpl
4. nuolimonninen 6-8 kpl
5. kuparimonni 4 kpl
6. banjomonni 3-4 kpl

E.)
1. tapparakala 6-7 kpl
2. kerritetra 10-15 kpl
3. kardinaalitetra 15-20 kpl
4. nuolimonninen 6-8 kpl
5. kuparimonni 4 kpl
6. banjomonni 3-4 kpl

En ole vielä varma millaisia tapparakaloja tuohon kippoon hankkisin, mutta ainakin tällä hetkellä olen iskenyt silmäni siroon kääpiötapparaan ja "normaaliin" tapparaan, joka on kyllä aika iso vonkale. Näiden parven koon määrää tietysti myös se mitä kokoluokkaa edustavat ja noissa esimerkeissäni olen käyttänyt sitä 6-7,5cm koon saavuttavaa "perustapparakala" lajia (haettu netistä/kirjoista). En myöskään ole varma Banjoista kun ovat noin isoja, vievätköhän ihan liikaa tilaa pohjalta, pitäisikö vain tyytyä Corydoraksiin?

Kaikki on vähän vielä auki mitä tämän tankin kalastoon tulee, jotenka nyt vaan ehdottelemaan rauhassa. Parhaasta ehdotuksesta on palkintona luvassa halaus ja kuppi teetä, jotka voi periä täältä Lpr:sta sitten myöhemmin .

[Tapio Martimo]

Hieno viesti. Olet selvästi harkinnut asioita ja päätynyt kalastoissasi tasapainoisiin kokonaisuuksiin.

Kaikki kalastoehdotuksesi lienevät järkeviä. Itse kyllä vähintään triplaisin monnisten määrän - erityisesti siksi, että kun suunnitelmissasi ei ollut ahvenia. Isohko monnisparvi pohjalla on hieno näky! Neljä kappaletta kuparimonneja menevät helposti "hukkaan". Tila ei ainakaa loppuisi kesken.

Lisäksi kehottaisin hankkimaan jotain nuolimonnien lisäksi jotain vähän isompia imumonneja levää syömään. Valikoimaa nykyään on peruspartiksen lisäksi noinkin isoon altaaseen aika mukavasti tarjolla. Koruplekot tulevat ensimmäisenä mieleen...

Tapparakaloista sen verran, että nykyään tietääkseni marmoritapparan lisäksi muita tapparakaloja on ollut varsin nihkeästi Suomen markkinoilla. Itse olen etsin Gasteropelecus sternicla:aa kehnolla menestyksellä.

[Mannaz]

Olin kyllä alussa suunnitellut pitäväni yhtä kääpiökirjoahventa kipossani, mutta oletin 3-4:n banjomonnin vievän niin paljon tilaa pohjalta että ei olisi ollut enää mitään järkeä lisätä reviiritietoista kalaa sinne sotkemaan suhteita.

Olin etsinyt parin helpohkon ahvenen tiedot kuitenkin käsiini tässä aikaisemmin. Jos tila ei kumminkaan loppuisi kesken niin voisin kyllä haaveilla yhdestä ahvenkatraasta tankissani.
Tämä tosin tarkoittaisi sitä etten ottaisi kuin yhden keskiveden parvikalan ja rajoittaisin monnisien ja muiden pohjakalojen määrää reilusti.

Ahvenista ajattelin näitä: Juovakääpiöahven (Apistogramma trifasciata), töyhtökääpiöahven (Apistogramma cacatuoides), Pandakääpiöahven (Apistogramma nijsseni) ja Loistokääpiöahven (Apistogramma agassizi).Olen myös nähnyt kuvia sellaisesta ahvenesta kuin keltakääpiöahven, mutta muuta tietoa ei sitten lajista olekkaan ainakaan itselläni. Jos joku siitä tai muista mainitsemistani ahvenista mitään erittäin tärkeää huomioitavaa tietää niin kertokoon ihmeessä.

Jos taas en ahventa sinne lisää niin sitten voisi ajatella banjojen lisäksi vaikkapa purjesampimonneja, noitamonneja tai vaikka harmaannokkamonneja parit kappaleet... Tämän lisäksi ehkäpä pieni parvi Leopardimonnisia. Muussa tapauksessa täytyisi sitten vain tyytyä lisäämään nuolimonnisia riittävään määrään jotta levä pysyy kontrollissa.

Koetan etsiä tuosta sinitetrasta vielä lisää tietoa ja syventää kääpiöahven-tietouttani ennen kuin niitä altaaseeni lisäilen, olettaen että pääsen eroon ihastuksestani monnisia kohtaan .

Tapparakaloista vielä sen verran että olisi todella hassun näköistä jos lisäisin tuohon altaaseen vaikka 6 kpl tavallisia 6-7,5 cm kokoisia tapparakaloja ja sitten niiden seuraksi vaikka 10 kpl kääpiötapparoita.Pikkuveljet ja isoveljet näyttäisivät varmaan aika erikoiselta yhdistelmältä vaíkka ovatkin samaa sukua toisilleen. Tuosta Gasteropelecus sterniclasta vielä sen verran että tätä kyseistä ja paria muuta suvun lajiketta on ollut ainakin Akvaariolaakson akvaariotukussa myynnissä. Lpr:n Faunattaresta kysyttäessä sanoivat että heille ainakin sopii mainiosti jos valikoin tukun sivuilta kalat jotka haluan (mikäli ei liikkeestä suoraan löydy) ja he sitten vain tilaavat nämä minulle. Nouto ja maksu sitten vain kaupan tiloissa, kuulostaa ainakin helpolta. Kannattaa kysyä jos lähelläsi olevat lemmikkieläinliikkeet suostuisivat samaan järjestelyyn tms.

Onko muuten kaukaa haettu se väite että Neontetrat liikkuva koko akvaarion korkeuden välillä, mutta pitäytyvät ruokinta-aikaa lukuunottamatta pohjan läheisyydessä, kun taas kardinaalitetrat hyllyvät enimmäkseen keskivedessä? Missäs kerroksessa sinitetra sitten yleisestiottaen uiskentelee? On muuten todella "raikkaan" näköinen veitikka tuo Sinitetra, osaksi salaman sininen ja toisaalta taas hieman läpinäkyväkin. Pienikin se on, kun vain saisin vakuuttelut ettei ole mikään puukkojunkkarirauhanhäiritsijäterminaattori. Koetan etsiskellä sen tekstin jossa väitettiin sen aiheuttavan riitaisuutta seura-akvaariossa...saapi nähdä.

[Mannaz]

Tässä edellisestä viestistä unohtuneet uudet suunnitelmat:

F.)
1. kääpiötapparakala 12-15 kpl
2. sinitetra 20-30 kpl1
3. kääpiöahven 2-3 kpl
4. nuolimonninen 10-14 kpl
5. kuparimonni 4 kpl
6. banjomonni 3 kpl

G.)
1. kääpiötapparakala 12-15 kpl
2. sinitetra 20-30 kpl
3. kuparimonni 5-6 kpl
4. nuolimonninen 10 kpl
5. banjomonni 3 kpl
6. noitamonni 3 kpl

Noitamonnin paikalla voisi myös olla esim; Purjesampimonni tai Harmaanokkamonni. Pystyyköhän tämän kokoisessa kipossa edes pitämään kahta pientä keskiveden parvitetraa? Punapäätetra on kyllä muuten ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta sen kanssa ei oikein voi ottaa mitään muuta tetraa tai edes ahventa kun kerran pohjan läheisyydessä enimmäkseen parveilee. Kaunista parvikäyttäytymistä ja sukkulamuotoa kyllä jää kaipailemaan... Harmi että kudetuskin tuntuu olevan niin sattumankauppaa.

Tämän viestijonon piti kyllä aluksi mennä tuonne Yleistä keskustelua-foorumin puolelle, mutta onnistuin sitten tyrkkäämään sen puolivahingossa tänne. Sattuuhan näitä.

[Hiutale]

Hieno allas tulossa sinulle! Itselläni on vähän samantyyppinen projekti kesken; 600-litrainen odottaa vielä tyhjillään. Kalat aion pitää edelleen eteläamerikkalaisina, mutta kasvien suhteen tulee hieman kerettiläisyyttä, sillä lempikalani nokkamonnit pannahiset syövät miekkakasvit pitsilehdiksi, joten aion korvata ne (siis miekat, en nokkia) esim. kongonkeihäslehdillä. Myös jaavansammalta on suppusuun poikasten piiloksi.

Laita ehdottomasti isommat monnisparvet! Nuolimonnisia ainakin parikymmentä tai tuntevat olonsa turvattomiksi, kupareitakin vähintään kymmenen, mieluiten enemmän.

***
Edit.
Luettuani nyt viestisi uudelleen tajusin, että tarkoitat "nuolimonnisilla" ottoja eli nuoliMONNEJA (Otocinclus-suku), etkä nuolimonnisia (Corydoras hastatus). Ottojakin saa olla iso parvi, mutta se ei ole pakollista, kuten pienillä Corydoraksilla.

***

Jos aiot pitää allasta osittain avonaisena, minua vähän arveluttaisi nuo tapparakalat, paitsi jos suunnittelemasi hyttysverkkosysteemi on kattava. Ehdottaisin tapparoiden tilalle kyllä jotain muuta tetrakalaa, esim. omia suosikkejani punasuppusuita (Nannostomus beckfordi), jotka eivät ole ollenkaan niin herkkiä ja nössöjä kuin kirjallisuus antaa ymmärtää. Ovat kasvaneet ja kukoistaneet, siis myös lisääntyneet, jopa lehtikalojen kanssa samassa altaassa.

Oma suunnitelmani näyttää kutakuinkin tältä: nykyiset kalat eli 7 nokimonnista (C. concolor), 5 pilkkumonnista (C. polystictus, jos joku tietää mistä näitä saa lisää, kertokaa!), 10 kääpiömonnista (näitä lisää ainakin toiset 10), iso nokkamonnikoiras ja sen kolme keskikokoista, yksi pieni ja yksi mikroskooppinen jälkeläinen (iso naaras hankinnassa), 7 ottoa (5-6 lisää hankinnassa) ja parikymmenpäinen suppusuuparvi (puna- ja kirjosuppusuita). Näiden lisäksi olin ajatellut hankkia n. 15 rusomonnista, jonkun kivan pienen plekon (hieroglyfi, linnunrata tms.), ruutukirjoahvenia (ehkä 6 nuorta kalaa), n. 15 kirsikkatetraa ja 15-20 punasilmätetraa.

Kalastosuunnittelu on kivaa! Onnea omaan projektiisi, toivoo nimim. "Hitaasti hyvä tulee"

p.s noista nokkamonneista; oletko nähnyt jossain liikkeessä myynnissä harmaanokkamonneja? Yleensä ovat kai vain nimikkeellä Farlowella sp., ainakin kaikki itselläni olleet ovat kaikki niitä samoja ruskeasävyisiä, joilla selvästi tummempi leveä poikkiraita ja keskipitkä nokka.

[Mannaz]

Juuh tuo Nuolimonni-jupakka on hoonon-soomeni syytä, anteeksi siitä.
Idea kuitenkin meni perille ja sehän on kuitenkin tärkeintä.

Harmaanokkamonneja olen nähnyt tasan kerran elämässäni täällä Lpr:n Calamarissa, silloinkin niitä oli vain pari kappaletta samassa tankissa odottelemassa.
Menivät pika pikaa uuteen kotiinsa että se siitä sitten.
Ovat kyllä hieman liian isoja omaan tankkiini, ehkäpä olisi siis syytä pitäytyä hieman pienemmissä Noitamonneissa.
En ole kyllä kuullut näiden syövät kasveja mikäli viherruokaa antaa säännöllisesti, mutta ehkäpä jollain muullakin on muunlaisia kokemuksia kyseisistä kaloista ?

Kuparimonneja en oletettavasti lisää ainakaan yli kuuden kpl:n ja Nuolimonnitkin jäävät siihen kymmeneen kun pohjatila tuntuu loppuvan kesken ihan justiinsa .

Kun olin hankkimassa tätä tankkia niin tuntui tuo yli 400-litran allas jo pieneltä valtamereltä entiseen verrattuna.
Nyt kun olen tyhjää kippoani tässä muutamia viikkoja ihaillut niin on jotenkin mystisesti "kadonnut" kaikki se lisätila mistä maksoi.
Tässä vaiheessa kun allasta ei ole vielä kastettukkaan ja silti unelmoi isommasta niin tietää olevansa lopullisesti koukussa.

Jään odottelemaan kommenttejanne kaloista jne.

[Tapio Martimo]

Olin kyllä alussa suunnitellut pitäväni yhtä kääpiökirjoahventa kipossani, mutta oletin 3-4:n banjomonnin vievän niin paljon tilaa pohjalta että ei olisi ollut enää mitään järkeä lisätä reviiritietoista kalaa sinne sotkemaan suhteita.

Minulla olisi kyllä sellainen käsitys, että noiden pitäisi mennä ihan hyvin samassa altaassa ilman isompia ongelmia. Toisaalta yhdessäkään pitämässäni altaassa ei ole apistoja ja banjoja ollut yhtäaikaa - erikseen kyllä molempia useampaankiin kertaan. Perustan tämän käsityksen sille yksinkertaiselle tiedolle, että apistot ovat päiväaktiivisia, lymyten luolissa yöt. Banjot puolestaan ovat yöaktiivisia, piilotellen hiekkaan kaivautuneena päivät.

Ahvenista ajattelin näitä: Juovakääpiöahven (Apistogramma trifasciata), töyhtökääpiöahven (Apistogramma cacatuoides), Pandakääpiöahven (Apistogramma nijsseni) ja Loistokääpiöahven (Apistogramma agassizi).

Noista kaloista pitäisi löytyä täältä aqua-webista keskusteluja. Pandat kai noista ehkä niitä vaikeimpia ovat aggressivisuutensa puolesta.

Muussa tapauksessa täytyisi sitten vain tyytyä lisäämään nuolimonnisia riittävään määrään jotta levä pysyy kontrollissa.

Muista myös kotilot! Kierteissarvikotilot ovat tässäkin suhteessa mitä mainioinpia talonmiehiä altaaseen. Pitävät hiekkapohjan kuohkeana ja syövät leviäkin. Mikäs sen mukavampaa.
http://satuj.aqua-web.org/kotilot.php#kierteis

Tuosta Gasteropelecus sterniclasta vielä sen verran että tätä kyseistä ja paria muuta suvun lajiketta on ollut ainakin Akvaariolaakson akvaariotukussa myynnissä.

Tästä vinkistä kiitän kumartaen :-)

Lisäämäsi kalastosuunitelmat ovat nekin kaikki mielestäni oikein hyviä kokonaisuuksia. Sen verran pitää kuitenkin kommentoida, että monniset ja apistot (ja muut ahvenet ylipäätään) samassa altaassa ovat useimmiten huonohko yhdistelmä. Ahvenet antavat reviiritietoisina selkään pienille monnisparoille, eivätkä ne yleensä edes ymmärrä paeta kunnolla, vaan tekevät pienen U-kirjaimen muotoisen väistöliikkeen. Edelleen - jos päädyt hankkimaan monnisia, vaan et ahvenia - monnisparven kokoa voisit huoletta kasvattaa reilusti.

[Hiutale]

Itselläni on ollut erikokoisissa altaissa (140, 189, 240 ja 384 litraa) erilaisia kokoonpanoja monnisia ja kääpiöahvenia, eikä koskaan ole esiintynyt sitä ongelmaa, että monniset saisivat turpiinsa. Ahvenet ovat olleet loistokääpiö-, perhos-, avain- ja rusokirjoahvenia, eli siitä kilteimmästä päästä kai. Edes kutuaikana ei ole ollut ongelmia, silloinkin ahvenet ovat hätyyttäneet vain oman lajinsa edustajia.

[Mannaz]

Tuo monnisten ja ahventen tai muidenkaan pohjakalojen yhteiselo varmaan määräytyy myös suht paljon ympäristön ja altaan pohjapinta-alan mukaan.
Jos sen buukkaa liian täyteen saa varmaan myös odotella ongelmia, kun taas väljästi kansoitetussa ja sopivilla somisteilla reviirit rajaavassa tankissa voi asian laita olla täysin toisenlainen.

Oli miten oli niin pyrin luomaan mahd. luonnolliset ja hyvät oltavat sen mukaan mitä kaloja kippooni hankin, eli siis piilopaikkoja ja kasveja runsain mitoin.
Minulle akvaarion sisustaminen ja luonnollisen kauniin ilmeen aikaansaaminen on jo yli puolet itse harrastuksesta, loput sitten jakaantuvat tasaisesti kasveille ja kaloille .

Päädyin jonkinlaiseen perusrunkoon näiden kalastojeni kanssa ja niiden mukaan lähden sitten viemään asiaa eteenpäin.
Eli ensin peruskalasto akvaarioon ja sen jälkeen vasta herkemmät ja vaativammat eliöt.

En ole vieläkään oikein osannut päättää sitä mitä nämä "herkemmät" lajit olisivat, mutta muutama suunnitelmaa on kyllä muhinut päässäni jo pitemmän aikaa.
Näistä olen päättänyt valita kaksi toteutuskelpoisten suunnitelmien joukkoon.

Elikkäs siis:

H.)

1. Kääpiötapparakala n.15 kpl TAI Tapparakala n.8 kpl
2. Sinitetra 15-25 kpl TAI Kardinaalitetra 20-40 kpl TAI Punapäätetra 20-30 kpl TAI Kerritetra 20-40 kpl
3. Kääpiökirjoahven 2-4 kpl
4. Banjomonni 3-4 kpl
5. Kuparimonni 6-10 kpl
6. Nuolimonni 10 kpl

I.)

1. Kääpiötapparakala n.15 kpl TAI Tapparakala n.8 kpl
2. Sinitetra 15-25 kpl TAI Kardinaalitetra 20-40 kpl TAI Punapäätetra 20-30 kpl TAI Kerritetra 20-40 kpl
3. Pleko 1-4 kpl
4. Kuparimonni 6-10 kpl
5. Nuolimonni 10 kpl

Noista plekoista ja ahvenista täytyy kyllä kysellä enemmän niiden omilla foorumeilla, mutta muuten tuo runko olisi sitten jotain tuonsorttista.

Sain tässä pari päivää sitten kauhean plekokuumeen kun löysin ensimmäistä kertaa elämässäni todella kauniin, pienen ja kuulemma jopa hyvätapaisen parviplekon!
No siitä ei tarvitse paljoa arvuutella mikä se oli...
Harmi vain että L-046 Hypancistrus zebra on niin pirun kallis useimmissa paikoissa, muuten ottaisin kyllä niitä parit kappaleet omaan altaaseeni uiskentelemaan.
En yleensä ole perustanut plekoista hirveämmin vaikka pohjakaloista ja monneista yleisestiottaen paljon pidänkin, mutta tämä kaunokainen meni suoraan tajuntaan.
Sen jälkeen olen kahlannut sellaiset parit sadat sivustot läpi etsien tietoa erillaisista halvemmista plekoista jotka sopisivat altaaseeni muiden kalojen seuraksi.
Siitä kuitenkin enemmän sitten tuolla monnien ym. omassa foorumissa.

Alustavasti ainakin mieli on tämän plekokuumeen johdosta kääntynyt sellaiseen suuntaan että aijon pistää kipponi kiintopisteeksi joko plekot tai kääpiökirjoahvenet.
Molemmat eivät kuitenkaan omassa mielessäni mahdu sopuisasti sinne oleilemaan, enkä muutenkaan halua luoda ylisuurta pupulaatiota tankkiini.
Mieluummin liian väljästi kuin liian ruuhkaisasti on hyvä motto akvaarioharrastuksessa!

[TanTan]

Muutama pieni huomio.

Jos noista plekoista olet kiinnostunut, niin hyvin monet niistä ovat lämpimien vesien asukkeja (26+). Nuolimonnit taas viihtyvät alle 24 asteessa, joten tuo yhdistelmä ei ole paras mahdollinen. Vaikka varmasti löytyy plekoja, jotka viihtyvät noinkin alhaisissa lämpölukemissa, mutta ne kaikista kauneimmat ja värikkäimmät pitävät lämmöstä. Myös seeprapleko.

Ja noista pikkutetroista suosittelen ehdottomasti kerritetraa, on rohkea ja vilkas pikkukala, vaikkakin ainakin minun pikkualtaissani (100 ja 140 litraa) uikin aika tankin yläosissa - kuten tapparakalatkin.

[Miikku]

Banjoista vielä että en huolestuisi ainakaan niiden kalansyönti-innosta, ovat sen verran hitaita kavereita. Oma vanhukseni ainakin tuntuu syövän lähinnä sen, mikä tippuu suoraan suuhun Ja päivisinkin niistä on iloa, vaikka eivät silloin juuri liikukaan. Silloin voi nääs järkätä "bongaa monni"-skaban, ja katsoa, kuka äkkää pohjahiekassa muhivan monnin ensimmäisenä

Ja onnea uudelle altaalle! Upealta kuullostaa tuollainen

[upa]

Mielenkiinnolla luin akvaariosuunnitelmastasi.

Olen itse kiinnostunut erityisesti tetroista. Siksi jäinkin miettimään, että 15 sinitetraa on melkoinen parvi, näitä melko suureksi kasvavia tetroja. Lisäksi ne oman kokemukseni perusteella ovat melko reviiritietoisia eikä parveilusta ole tietoakaan.

Tarkoitatko sinitetralla Boehlkea fredcochui (5-6 cm) vai sinineontetraa Paracheirodon simulans, joka on pienikokoinen (~ 3 cm) parveileva tetra.

[Hellervo]

Mannaz

Mitenkä projektisi etenee? Minulla samanlaisia suunnitelmia.
Mitä tetralajeja löytyy ja mitä ei?