Pohjakaloja Oskarien akvaarioon.

[Nardimai]

Tietääkö joku hyviä sopivia pohjakaloja Oskareiden seuraksi? Lähinnä mistä saisi nuoria, mutta jo hyvänkokoisia kaloja. Esimerkiksi haarniskamonneja. Oskarit ovat nyt 15cm pitkiä ja peruskalat ovat alkaneet maistua. Pärjäsivät hyvin viime vuonna 25 kuparimonnisen kanssa, mutta kun eka meni kurkusta alas, niin nyt on 23 joutunut myös ruokalistalla ja jäljellä enää 2. Eilen ostin pari haarniskamonnia ja ne on nyt syöty jo. Tein virheen kun en ostanut koko kalastoa vuosi sitten kun Oskujen koko oli vielä suht pieni. Enkä tajunnut, että näiden suu on kohtuuttoman suuri ja sinne mahtuu isokin ruokapala.

[SannKemp]

Minkä kokoinen allas, Se kertoo aika paljon mitä sinne vois vielä laittaa. Itellä oli aikoinaan isossa tankissa oskujen kaverina juovaokamonneja (näillä piikit kyljessä niin eivät niin hanakkana yritä syyä) ja isopurjeplekoja 2 sekä helmipurje.

[JyrkiS]

Olen aikoinaan hoitanut Oskareita ja ja haarniskamonneja yhdessä hyvällä menestyksellä, mutta hankin ne yhtäaikaa.Ne kasvoivat yhdessä ja tottuivat toisiinsa.

Suurempien 15-20 cm:n oskareiden kavereiksi voi yrittää vähintään samankokoisia imumonneja, antennimonneja ja rauskuja. Varsinkin monneja kannattaa hankkia useampia kerrallaan jos vain suinkin mahdollista. Useamman yksilön parvi hajotaa oskareiden huomiota. Silloin ne eivät keskity liian innokkaasti tekemään tuttavuutta tulokkaan kanssa. Monneille kannattaa järjestää piilopaikkoja mahdollisimman paljon. Akvaarion sisustuksen muuttaminen, uusien reviirirajojen rakentaminen saattaa auttaa uusia pohjakaloja kotiuttaessa.

Oskarit on syytä pitää kylläisinä. Ne ovat kuitenkin petokaloja ja syövät kaiken minkä pystyvät, vaikka lutuisia veijareita muutoin ovatkin.

Omassa akvaariossani uiskentee tällä hetkellä 5 villiä ( = luonnon Oskareita) oskaria. Niille on kertynyt mittaa n. 25 cm:ä eli suunnilleen se mitä villeille luonnon Oskareille mittaa tulee. Seuralaisina on imumonneja, antennimonneja ja rausku. Ne elävät sulasaa sovussa, mitä nyt Oskarit pullistelevat toisilleen ja vetävät leukaa. Vaikuttaa siltä, että joukossa on kaksi poikaa ja kolme tyttöä.

Ehkä yksi pohtimisen arvoinen ajatus Oskareiden kanssa on: mitä suuremman pohja pinta-alan allas tarjoaa, sitä helpompia kaloja ne ovat. Toisinaan tämä taas tarkoittaa suuremman akvaarion hankkimista, mihin luonnollisesti tarvittaneen hallituksen lupa ellei sitten itse satu olemann hallituksen puheenjohtaja.

[amj]

Isoja tiikerinuolijaisia isoissa parvissa olen nähnyt olevan isojen Oskareiden kanssa samoissa altaissa. Ilmeisesti toimii hyvin, omaa koke musta ei kyllä ole. Isot plekot mm. isopurjepleko käyvät Oskari akvaaan. Mielellään allas saisi olla neippaasti yli 1000, olen nähnyt noin 3000 litraisen altataan jossa kyseisiä kaloja on.

[Nardimai]

Allas 700 litraa ja siinä on 2 kpl 15 cm Oskua ja 2kpl 10 cm Oskua. Albiinon Oskarin toiset tappoivat jostain syystä. Isommat Oskarit ovat pienestä asti viihtyneet ihan kiinni toisissaan ja nyt näyttää että olisi jopa käynyt niin hyvä tuuri, että ne olisi pari. Oskujen lisäksi on isopurjepleko 20 cm, albiinopartis 10cm, seeprakirjopariskunta ja 2 kpl kuparimonneja. Eli tonne pitäisi pohjakaloja vielä mahtua. Ostin kaksi haarniskamonnia ja ne on todellakin ilm syöty. Altaassa on isoja ja laajoja piilopaikkoja monneille.

Harmittaa todella etten tajunnut ostaa parvea haarniskamonneja viime kesänä. En tajunnut miten ahnaita ja kiinnostuneita nyt kasvaneet Oskarit ovat.

[Fisutar10]

Anteeksi, että sekaannun keskusteluun, mutta käsitykseni mukaan oskarit syövät kaikki fisut, jotka ovat alle 15 cm ja yrittävät syödä isompiakin.

Oskarit kasvavat jopa 40 cm pitkiksi, joten ainakin silloin viimeistään vähänkin pienempi fisu on sen suussa. Ja entä kutupari? Vielä ahdistavampaa pienille kaloille ja joutuvat viimeistään silloin suupaloiksi.

Itse en haluaisi piempänä kalana elää rinnan pelossa yötäpäivää pedon kanssa. Piilopaikat tuskin auttavat asiaa kovin paljoa, koska ahven kyllä keksii keinot ja on 24/7 akvaariossa toisin kuin omistaja haavimassa monnisia 5 minuuttia huonolla metsästystaidolla.

Mitä miljoonakalojen järjestelmälliseen ruokintaan elävänä oskareille, se on Suomen lain mukaan kiellettyäkin. Varmasti kaloja syö toiset kalat joskus itse kunkin akvaariossa (kutu, poikaset, jopa emot syövät), mutta järjestelmällinen elävillä kaloilla ruokinta oma juttunsa ja itse pidän sitä eläinrääkkäyksenä - jos tälläistä tapahtuisi.

http://www.faunatar.fi/sites/default/fi ... ven-12.pdf
Lienee selkeä nyrkkisääntö ja tuon mukaan monniset kyllä ovat väärässä mestassa ja pienemmät haarniskamonnit. Haarniskamonnit kasvavat melkoiseksi pötkelöiksi ja ovat luonteeltaan viiksineen menossa joka koloon ja pelottomia höseltäjiä. Itse en haarniskoita laittaisi noiden oskarien kanssa. Niiden perusluonteella ei pakoilla oskareita ja varmasti kärsivät, jos joutuvat piilottelemaan.

Jokin iso pleko menisi varmaan...oskareista vain tuli ikävä fiilis, kun kuulin, että yksi osti minulta partiksia, jotka oskari söi....Albiinopartis ei välttämättä kasva suuremmaksi kuin esim. 14 cm ja joutunee ennemmin tai myöhemmin sekin välipalaksi, kunhan oskut kasvavat. Partis kuitenkaan ei kasva samaan tahtiin oskun kanssa.

[Nardimai]

Tavallaan ymmärrän ihmisten huolen kaloista, mutta siinä on mielestäni vääriäkin ajattelutapoja. Eläimet syövät luonnossa käytännössä pelkästään elävää ruokaa ja vankeudessa asia on toisin. Usein kalan koko on kuitenkin se juttu. Kukaan ei liiemmin ole huolissaan jos Platy syö taistelukalan poikasia. Mihin se raja vedetään? Samoja kaloja ne on, koko on vaan eri. Platyn poikanen pelkää omia vanhempiaan siinä missä monnit Oskuja. Täysin "turvallinen" ympäristö on varmasti kiva ja huolehtiva, mutta en varmasti ole väärässä jos sanon sen olevan täysin luonnoton. Ei tarvitse olla biologi tajutakseen, että luonnossa elämä on jatkuvaa pelkäämistä ja piilottelua saalistajilta. Emot syö poikasiaan ym. Mulle on viisaammat kertoneet, että Oskut voi tottua paljon pienempiinkin kaloihin. Albiinopartis mahtuisi jo nyt suuhun, mutta jostain syystä se ei Oskuja kiinnosta tippaakaan, vaikka tappoivat albiinon lajitoverinsa.

Korostan edelleenkin, ettei kukaan varmasti nauti kalakuolemista, mutta luonnottomin kuolema mielestäni on kuolla esimerkiksi vääriin vesiolosuhteisiin.

Joku voi myös vinkata mitä operaatioita tulevaisuudessa teen esimerkiksi toisessa akvassa tapahtuneen iloisen perhetapahtuman johdosta. seeprakirjot sai poikasia hoisin hyvin 9v tytön kanssa ja nyt niitä on noin 180 kpl. Kaloja joita ei saa millään menemään "hyviin koteihin". Kalahan pieksee kaikki muut mennen tullen. Joku tragedia tolla laumalla on väistämättä edessä?

En kyllä tarkoituksella syötä Oskuille 8 euron kaloja, kun katkarapua saa 50 kertaa halvemmalla

[JyrkiS]

Miten tämä nyt taas meni tähän.

Kyllä joo Oskareita, miljoonakaloja ja monnisia ei kannata hoitaa samassa akvaariossa. Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää.Aivan oikein kalat syövät myös luonnossa toisiaan ja monesti kuolevat luonnossa nopeammin kuin akvaariossa. Oskarien kohdalla ei kannata yleistää kovin rankasti: monet 15cm:n räväkät ahvenet nostavat Oskarit seinälle akvaariossa helposti.

Oskarien parjaaminen sai alkunsa n. 25 vuotta sitten, kun Särkänniemessä kyllästyttiin ottamaan vastaan 100 l:n akvaarioista uloskasvaneita Oskareita ja silloiseen akvaariolehteen ilmestyi kirjoitus akvaarionn sopimattomista kaloista ja aivan oikein perustein: kas kun Särkänniemi ei voinut ottaa niitä kaikkia vastaan. Kirjoitan nyt ajasta, kun Suomessa oli vielä akvaarioharrastus ja harrastajia.

Tämän jälkeen Oskari on saanut kauhukalan maineen ja siitä julistavat kaikenlaista diipa daapaa henkilöt, jotka eivät ole koskaan Oskareita edes hoitaneet.

Itse olen kohtuu pitkällä kokemuksella Oskarista totaalisen eri mieltä: Maailman helpoin 30 senttiseksi kasvava ahven.

[Nardimai]

Miten tämä nyt taas meni tähän.

Kyllä joo Oskareita, miljoonakaloja ja monnisia ei kannata hoitaa samassa akvaariossa. Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää.Aivan oikein kalat syövät myös luonnossa toisiaan ja monesti kuolevat luonnossa nopeammin kuin akvaariossa. Oskarien kohdalla ei kannata yleistää kovin rankasti: monet 15cm:n räväkät ahvenet nostavat Oskarit seinälle akvaariossa helposti.

Oskarien parjaaminen sai alkunsa n. 25 vuotta sitten, kun Särkänniemessä kyllästyttiin ottamaan vastaan 100 l:n akvaarioista uloskasvaneita Oskareita ja silloiseen akvaariolehteen ilmestyi kirjoitus akvaarionn sopimattomista kaloista ja aivan oikein perustein: kas kun Särkänniemi ei voinut ottaa niitä kaikkia vastaan. Kirjoitan nyt ajasta, kun Suomessa oli vielä akvaarioharrastus ja harrastajia.

Tämän jälkeen Oskari on saanut kauhukalan maineen ja siitä julistavat kaikenlaista diipa daapaa henkilöt, jotka eivät ole koskaan Oskareita edes hoitaneet.

Itse olen kohtuu pitkällä kokemuksella Oskarista totaalisen eri mieltä: Maailman helpoin 30 senttiseksi kasvava ahven.

vitaan
Hyvä kommentti. Itsellä vain vuoden kokemus näistä. Ahnaita ovat ja tilaa tarvitaan, kansilasit paukkuu. Omasta mielestäni ovat todella kilttejä kaloja. Eivät pärjää 6cm pituiselle seeprakirjoahven neidolle ärhäkkyydellä. Ruokaa kun on tarjolla niin innokkuutta löytyy. Eivät ahventen tapaan ole mitään "evien nyppijöitä". En itse kyllä mitenkään näitä kaloja millään tavalla häijyiksi sanoisi, ennemminkin persoonallisiksi. Joka yksilö on aivan omansa, luonne mukaan laskien. Samaa ei voi seeprakalasta sanoa, vaikka hienoja nekin on parvessa.

[JyrkiS]

Miten tämä nyt taas meni tähän.

Kyllä joo Oskareita, miljoonakaloja ja monnisia ei kannata hoitaa samassa akvaariossa. Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää.Aivan oikein kalat syövät myös luonnossa toisiaan ja monesti kuolevat luonnossa nopeammin kuin akvaariossa. Oskarien kohdalla ei kannata yleistää kovin rankasti: monet 15cm:n räväkät ahvenet nostavat Oskarit seinälle akvaariossa helposti.

Oskarien parjaaminen sai alkunsa n. 25 vuotta sitten, kun Särkänniemessä kyllästyttiin ottamaan vastaan 100 l:n akvaarioista uloskasvaneita Oskareita ja silloiseen akvaariolehteen ilmestyi kirjoitus akvaarionn sopimattomista kaloista ja aivan oikein perustein: kas kun Särkänniemi ei voinut ottaa niitä kaikkia vastaan. Kirjoitan nyt ajasta, kun Suomessa oli vielä akvaarioharrastus ja harrastajia.

Tämän jälkeen Oskari on saanut kauhukalan maineen ja siitä julistavat kaikenlaista diipa daapaa henkilöt, jotka eivät ole koskaan Oskareita edes hoitaneet.

Itse olen kohtuu pitkällä kokemuksella Oskarista totaalisen eri mieltä: Maailman helpoin 30 senttiseksi kasvava ahven.

vitaan
Hyvä kommentti. Itsellä vain vuoden kokemus näistä. Ahnaita ovat ja tilaa tarvitaan, kansilasit paukkuu. Omasta mielestäni ovat todella kilttejä kaloja. Eivät pärjää 6cm pituiselle seeprakirjoahven neidolle ärhäkkyydellä. Ruokaa kun on tarjolla niin innokkuutta löytyy. Eivät ahventen tapaan ole mitään "evien nyppijöitä". En itse kyllä mitenkään näitä kaloja millään tavalla häijyiksi sanoisi, ennemminkin persoonallisiksi. Joka yksilö on aivan omansa, luonne mukaan laskien. Samaa ei voi seeprakalasta sanoa, vaikka hienoja nekin on parvessa.

Jos vain saat käsiisi, niin hanki Neil Pronekin kirja "Oscars"; se perehdyttää tämän sympaattisen ahvenen sielun maisemaan. Oskaria pidetään yhtenä älykkäimpänä akvaariokalana ja kyllä aivan oikein se on persoonallinen. Oskarit kykenevät ruoan toivossa uskomattomiin suorituksiin.

Jos haikailet seuralaisia Oskareille niin yritä mahdollisuuksien mukaan hankkia rauhallisa samankokoisia lajeja, räväköitä ahvenia kannattaa välttää. Pienet lajit on parasta unohtaa suosiolla. Tärkeitä tekijöitä Oskareille ovat tehokas suodatus/vedenkierto ( altaan vesi 5-10x tunnissa suodattimien/pumppujen läpi) sekä tuore vesi: 1x viikossa 30-50% vedenvaihto. Näillä eväillä pitäisi onnistua.

[Nardimai]

Vedenvaihdot menee ja toimii. Olen tosiaan huomannut ettei nää "tappajat" pärjää puolta pienemmille tappelunhaluisille ahvenille. Seeprat vaihtaa maisemaa väkisinkin, koska ne kiusaavat Oskareita. Oskarithan ei yleensä muuta tee kuin avaavat suunsa ammolleen kun joku muu laji niitä uhkaa. Samaa ei voi sanoa omien joukossa. Seeprakirjot pieksee Oskareita mennen tullen. Ruokailu on osoittautunut suureksi haasteeksi. Isosuiset nuoret kalat eivät vain yksinkertaisesti osaa/halua syödä teollisia tuotteita. Kovin ne yrittää, mutta tuloksena on tyhjä maha ja likainen vesi. Katkarapua ja naudansydäntä menee ja pellettejä, mutta pelletitkin jauhetaan takahampailla ja kiduksien välistä suurin osa pois. Pakasteherneetkin syödään..Oskareiden ravinto on osoittautunut haasteeksi ja teollisuus ei tähän tuo apua.

[JyrkiS]

Oskareiila on tosiaankin ihastuttava tapa syödä ja sylkeä ruokaansa pitkin akvaariota mistä seuraa veden samentuminen. Tässä se looginen peruste veden voimakkaalle kiertonopeudelle juuri onkin; ruoantähteett ja muut jätökset on parasta saada suodattimeen mahdollisimman nopeasti.

Katkarapu safkana on ihan jees, mutta naudansydämen kanssa kannattaa olla varovainen. Kalojen elimistö ei kykene käsittelemään naudansydäntä. Kyse on rasvasta, mitä ei naudan sydämessä välttämätä paljon ole, mutta se vähäkin kertyy kalojen elimistöön eikä kulu, koska veden ja sen myötä kalojen ruumiin lämpötila on liian alhainen. Arvaan, että useat kiekkoviljelijät ovat jyrkästi eri mieltä, mutta itselleni on riittänyt perusteeksi, että esim Oskarit eivät Amazonilla syö naudan sydäntä edes Jouluna...

Mikäli kuivamuona ei kelpaa, kannattaa tunkea pakasteherneiden sisään pellettejä tai vaikka Basleerin granulaattia.Oskari tottuvat pian makuun ja on varmaa, että ne syövät enemmin tai myöhemmin myös kuivamuonaa. Yksi Oskarisarjani oppi syömään jopa koiran kuivamuonaa.

[Ryusuzaku]

Hmph, mulla tuolla oskarien kanssa on 40cm käärmekala, parit kirjoahvenet, ripsimonneja (isoja), 2 plekoa. Mitään ei oo oskarit syöny eikä tuu syömään jos näen jotain siihen viittaavaan pelastusyritys. Mutta ahmattejahan nuo ovat ja syövät kaiken mikä suusta sisään menee. Onhan tuolla yksi kirjoniilinhaukikin löhöämässä pohjalla. Tiedä häntä mutta hyvin tulevat kaikki toimeen. Syystä jos toisesta en uskalla lykätä tulipyrstöä tuonne on nimittäin aika nopeaa ruokatavaraa vaikka oskarit ovatkin "vasta" n. 20-25cm ja tulipyrstö 10-15cm välissä.

Mutta jos saat jostain hankittua 15-20 senttisenä ripsareita tai plekoja niin eipä siinä mitään ihmeellistä.

Delfiinkirjoahvenen uudelleen sijoittamista mietin kyllä aluksi kun se kiusas ihan tosissaan oskareita. Mutta nyt tulevat toimeen.

[Nardimai]

Sain hankittua 20 cm mittaisia haarniskamonneja. Homma toimii hienosti niiden kanssa. Satuin ottamaan samalla 4 aikuista vannekirjoahventa. Niiden kanssa onkin sitte tullut ongelmia ruokinnan kanssa. Vannekirjoille ei jää murustakaan, vaikka mitä potkaa akvaan työntäisi. Oskarit vetää kaiken turpaansa sekunnissa. Vanteet lähinnä seuraa vierestä kun ruokaa on tarjolla. Aamulla heitin reilun satsin lihapellettejä ja lopputulos oli, että jokaisella Oskulla oli kymmenen suussa ja Vanteilla ei yhtäkään. Vesi oli sitten kanssa sen näköistä. Muuten Vannekirjot pärjäävä hyvin jo kokonsakin puolesta.

[Ryusuzaku]

Ite kun ruokin survareilla vannekirjot ja delfiinkirjot ehtii ruokailemaan ilman ongelmaa. Kun oskareitten riehuessa niitä lentelee sinne tänne.

[Bluefrog]

Miten tämä nyt taas meni tähän.

Kyllä joo Oskareita, miljoonakaloja ja monnisia ei kannata hoitaa samassa akvaariossa. Siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää.Aivan oikein kalat syövät myös luonnossa toisiaan ja monesti kuolevat luonnossa nopeammin kuin akvaariossa. Oskarien kohdalla ei kannata yleistää kovin rankasti: monet 15cm:n räväkät ahvenet nostavat Oskarit seinälle akvaariossa helposti.

Oskarien parjaaminen sai alkunsa n. 25 vuotta sitten, kun Särkänniemessä kyllästyttiin ottamaan vastaan 100 l:n akvaarioista uloskasvaneita Oskareita ja silloiseen akvaariolehteen ilmestyi kirjoitus akvaarionn sopimattomista kaloista ja aivan oikein perustein: kas kun Särkänniemi ei voinut ottaa niitä kaikkia vastaan. Kirjoitan nyt ajasta, kun Suomessa oli vielä akvaarioharrastus ja harrastajia.

Tämän jälkeen Oskari on saanut kauhukalan maineen ja siitä julistavat kaikenlaista diipa daapaa henkilöt, jotka eivät ole koskaan Oskareita edes hoitaneet.

Itse olen kohtuu pitkällä kokemuksella Oskarista totaalisen eri mieltä: Maailman helpoin 30 senttiseksi kasvava ahven.

Siis äkkiä ajatellen jos pitäisi nimetä aloittelijalle sopiva ISO kirjoahven, se olisi oskari. Olettaen tietysti että aloittelija ymmärtää sen tarvitsevan tilaa ja hyvän suodatuksen. Näin sillä ihan oikeasti verrattuna Texasin kirjoahveneen, Jack Dempseyhin tai tiikerikirjoahveneen se on helppo. Useat isot kirjoahvenet pyrkivät olemaan kranttuja ruokansa suhteen tai niin äksyjä että se yksi pari täyttääkin koko akvaarion, litroista viis..

[Ryusuzaku]

Oskari on kyllä helppo iso ahven ja älykäs. Tilaa vaan eikä suupalakaloja ni hyvällä suodatuksella pärjää no problem.

Hyvin menee kaverin 15+cm kuhan kalat on leveitäkin eikä mitään pitkulaisia 15 cm. Oskareita vie aika helposti muut pienemmät ahvenet kun ovat sen verran hitaita ja rauhallisia. Mutta täytyy sanoa että jack dempseyt, saumakirjot, oskarit, vannekirjot on itselle ollu tähän asti semmoisia helppoja. Sitten taas delfiinikirjo on semmoinen kaveri et pitää puolensa ja uhittelee 2x isommalle oskarille.

[Bluefrog]

Ahvenia ajatellen, puntatimantin tekee oikeastaan helpoksi vain sen koko. Mikäli kalat olisivat yhtä suuria punatimatti olisi selkeästi vaikeampi hoitoisempi. Oikeasti Oscarin hoidon helpoutta tai vaikeutta pitäisi verrata vaikka hohtotimanttiahveneen.

[Ryusuzaku]

Mä vertaisin mun oskareita, sinileukakirjoihin Mulla joskus oli sinileuka akvassa kaveri ei tehny kellekkään mitään (oli sillon aivan liian pienessä 140 litraisessa). Sitten sinne tuli 2 sinikirjoa jotka olivat taas vähän railakkaampia mutta noiden seurassa meni kuparitetrat ilman ongelmaa kuhan alkuun nahistelivat ja akvassa oli myös 2 palettikalaa.

Noh ikävä kyllä sillon ei ollu näinkään paljon tietoa niin selvästi liian pieni allas oli. Toivottavasti saan kohta 450l altaan tohon itselle vielä niin siirrän sinne omasta 140 ja 200 litrasesta kaikki kalaset oletettavasti tahi sitten 200 litrasesta tulee palettikalojen koti.