Todella pehmoista vettä...

[Toffeli]

Testailin tuossa talosvetemme arvoja. pH on neutraali. Ei siis paha. Mutta GH ja kh oli melkeinpä huikean alhaiset. Eli nyt kysynkin, että nostanko näitä keinotekoisesti hiukan, vai kestääkö tetrat ja muut pehmeän veden asukit terveinä pytyssä? Akvaario itsessään ei siis ole vielä pystyssä, vaan silikoninvaihto-vaiheessa. Nyt on siis mielestäni hyvä miettiä nää valmiiksi, ettei tartte kattella kituvia eväkkäitä.

[Koomikko]

Eli mitä ne GH ja KH oli ?

[Hedelmiina]

Varmaanki nollassa ku pitää nostaa

[Toffeli]

Nimenomaan nollassa. Toinen nollassa ja toinen ihan hiuksenhienosti sen yläpuolella. Tarkempaa tietoa varten pitäs käydä alakerrassa, mutta en jaksa.

[Angara]

Kuten aiemmin todettiin, niin dH ja KH olisi hyvä tietää, ennen kuin sanoo mitään varmaa, mutta yleisesti ottaen Suomen vesi on niin pehmeää, että se on esim. saksalaisten lähteiden mukaan liian pehmeää. Niin paljon kuin saksalaiset akvaarioista tietävätkin, niin tässä heidän oppinsa ei aina ole sovellettavissa Suomen oloihin.

Suomessa pehmeä vesi tulee harvoin ongelmaksi, ellei sitten haluta kovan veden kasveja ja kaloja. Helsingin vesi on dH 3, ja kun sitä vähän vielä hapattaa, niin esimerkiski kardinaalitetrat viihtyvät niin hyvin että käyvät kutupuuhiin.

[sori, viestini jäi jostain syystä tallentumatta ja se tallenui vasta, kun olit kirjoittanut arvot].

Jos dH on 0, niin kannattaa ostaa jotain kaupan valmistetta ja nostaa halutulle tavoitetasolle. Minä en yrittäisi dH 3:a ja KH 3:a korkempaa arvoa. Kaupan valmistetta, enkä esimerkiksi kipisä, käyttäisin siksi, että veteen tulisi hivenaineita vähän laajemmalla kirjolla kuin esim. pelkkää kalsium-ionia. Toisaalta voit kokeilla tehdä "paheesta hyveen" ja tehdä happaman amazon-biotyypin akvaarion, kts. esim. http://www.cichlidforums.com/showthread ... l-Biotype)

[Toffeli]

Taidan mennä helpoimman kautta, eli ottaa pyttyyn vaan kaloja, joille tuommonen vesi sopii käsittelemättä. Ei tuu niin paljon ylimääräistä puuhaa vedenvaihtojen aikaan. Eiköhän tuosta hyvä tule.

[Fisutar10]

Itse olen käyttänyt lähes joka kipossa Seachem Equilibrum:ia, joka nostaa pääosin GH ja kh/ph:n nostoon Pirkka-ruokasoodaa. Seachemi Equilibrumia kehutaan myös hyväksi kasveille, joten toimii hiven kasviravinteinakin.

Itse en tykkää käyttää tuotteita, joissa GH ja KH/ph nousee kummatkin yhtäaikaa. Helposti ph hilautuu korkeaksi, jos ei käytä esim. hiilarilevitystä.

Huom. ruokasooda nostaa myös ph:ta kh:n oheen, mutta hippusella saa nostettua kh:ta ja ph:kin pysyy sopivana, jos ei mitään erikoisempaa aio akvassa pitää.

Hammaskarpeille sitten laitan enempi noita kuin perusakvaan vain vähän. Hesan vesi kun on myös sellaista, että KH lähes nolla ja GH:kin supermatala.

Nyt itselläni pyörii peruskipoissa GH 4, kh 3, ph 7 tai hiven yli. Riippuen kiposta.

Mutta kuten aiemmin todettiin GH3 ja kh 3 voisi olla ihan ok esim...tosin ei kai tuo pehmeän veden fisuille niin tärkeää ole nostaa yhtään GH:ta...puskuroimiskyky toki hyvä olla riittävä, erityisesti, jos hiilarisyöttö.

http://www.akvaarioon.fi/Seachem-Equilibrium-600g
http://www.seachem.com/Products/product ... brium.html

[R_R]

http://www.hsy.fi/vesi/kodinvesiasiat/S ... #juomavesi
Jos veden kovuus on 0, on vika jossain.

[Toffeli]

Niin onkin. Vesi on normaalista rengaskaivosta nostettua talousvattämme, joka ei ole juomakelpoista. Sinne pääsee pintavettä, eli normaalia sadevettä. Tämä asia korjataan lähivuosina, eli edessä tulee olemaan kaivon kunnostaminen. Mitään myrkkyjä sinne ei pääse ja se kelpaa peseytymiseen ja hampaidenkin pesuun ihan passelisti. Riski on kuitenkin olemassa, emmekä juo vettä. Tai ainakin keitämme sen ensin. Tai olen minäkin vettä juonut, ennenkuin huomasin sen olevan hiukan sameahkoa. Kaivoon kurkattuamme lopetimme veden juomisen varmuuden vuoksi. Kaikki elikot sitä meillä on aina juoneet ja hyvin voineet. Eli vesi ei tosiaan ole "ihan niinkuin pitäisi".

[R_R]

Tiesit varmaan, ettei keitettyä vettä saa laittaa akvaarioon.

[Toffeli]

No ei käynyt mielessäkään veden keitto fisuille. En sitä muillekaan elukoille keitä. Nuo ku nuolee toistensa peräpeilejäkin naama väkkärällä ja juovat lätäköistä. Ei kaloilla tuolla luonnossakaan ole yltiöpuhdasta vettä. Täytyy vaan valita pyttyyn kaloja, joille tuo pehmeys sopii.

[Anniquu_]

Tiesit varmaan, ettei keitettyä vettä saa laittaa akvaarioon.

Nyt täytyy kyllä kysyä, että miksi ei saisi laittaa?

[R_R]

Keitettäessä vettä, siitä häviää happi. Voit kokeilla, mutta ei ole pakko.

[Kris]

Kuten aiemmin todettiin, niin dH ja KH olisi hyvä tietää, ennen kuin sanoo mitään varmaa, mutta yleisesti ottaen Suomen vesi on niin pehmeää, että se on esim. saksalaisten lähteiden mukaan liian pehmeää. Niin paljon kuin saksalaiset akvaarioista tietävätkin, niin tässä heidän oppinsa ei aina ole sovellettavissa Suomen oloihin.

...

Jos dH on 0, niin kannattaa ostaa jotain kaupan valmistetta ja nostaa halutulle tavoitetasolle. Minä en yrittäisi dH 3:a ja KH 3:a korkempaa arvoa. Kaupan valmistetta, enkä esimerkiksi kipisä, käyttäisin siksi, että veteen tulisi hivenaineita vähän laajemmalla kirjolla kuin esim. pelkkää kalsium-ionia. Toisaalta voit kokeilla tehdä "paheesta hyveen" ja tehdä happaman amazon-biotyypin akvaarion, kts. esim. http://www.cichlidforums.com/showthread ... l-Biotype)

Tässä menee alussa vähän asiat sekaisin. Kokonaiskovuus on GH ja karbonaattikovuus KH. dH sen sijaan on kovuuden yksikkö.

Samaa mieltä siitä että helpointa on valita kaloja jotka pitävät pehmeästä ja happamasta vedestä. Karbonaattikovuuden nosto kannattaa, jotta pH ei pääsisi laskemaan kovin alas. Riski on suurin öiseen aikaan kun kasvit eivät käytä hiilidioksidia vaan taitavat sitä jopa tuottaa ttoisin kuin valosalla. Olisko joku arvo 3-4 KH:lle riittävä?

[Verna]

Mitähän arvoa vesilaitoksella tarkoitetaan, kun puhutaan kovuudesta? GH:tako? Meillä arvoiksi annetaan 1,2 tai 1,8 (riippuen, mistä vesi verkkoon kulloinkin pumpataan) mutta siinä mainitaan vain "kovuus".

Hiilaria haluaisin altaaseen laittaa, omatekoisen kiljupullon avulla, mutta tarvinnen karbonaattikovuustestin. Ettei tule ikäviä ylläreitä. Voiko karbonaattikovuus edes olla ok, jos GH on kovin alhainen? En oikein ymmärrä noiden keskinäisiä suhteita.

[Angara]

Karbonaattikovuus mittaa karbonaatti ja bikarbonaatti-ionien määrää vedessä. Saksalainen asteikko KH on tehty vastaamaan tietyn (minulla oli ensimmäisessä viestissä moka tässä) kalsiumkarbonaatin lisäyksen aiheuttamaa karbonaatti-ionien pitoisuuden kasvua. Karbonaattikovuus voi olla korkea, vaikka kokonaiskovuus GH olisi matalampi, jos karbonaatti- tai bikarbonaatti-ionit tulevat esimerkiksi natriumbikarbonaatista eli leivinsoodasta.

Jos läheet nostamaan kovuutta, niin ei kannata jättää pelkästään karbonaattikovuuteen, koska kasvit ja kalat hyötyvät kalsium- ja magnesiumioneista vedessä. Kokonaiskovuus, GH, mittaa taas juuri kalsiumin, magnesiumin ja muiden metalli-ionien pitoisuutta.

Jos lähdet manipuloimaan vettä, jossa sekä karbonaatti- että kokonaiskovuus on alhainen, kannattaa valita kaupallinen valmiste, joka nostaa kumpaakin arvoa hieman. Olen itse käyttänyt joskus JBL:n Aquaduria Nothobranchiusten kavattamisessa, ja se toimi minulle ok eikä ollut kamalan kallista.

Jos lähdet ostamaan testejä, karbonaattikovuus, KH, on tärkeämpi. Jos käytät esim. mainitsemaani valmistetta tai vastaavaa, voit olla varma, että GH nousee suurin piirtein samassa tahdissa, eikä siitä tarvitse erikseen välittää.

[Kris]

Jos läheet nostamaan kovuutta, niin ei kannata jättää pelkästään karbonaattikovuuteen, koska kasvit ja kalat hyötyvät kalsium- ja magnesiumioneista vedessä. Kokonaiskovuus, GH, mittaa taas juuri kalsiumin, magnesiumin ja muiden metalli-ionien pitoisuutta.

Tämä kyllä mielestäni riippuu kovasti veden lähtöarvoista ja kalakannasta. Jos kalat ovat Etelä-Amerikan happamista ja pehmeistä joista, esimerkiksi kalsiumin pitoisuus on noin 7,2 (Amazon) tai jopa vain 0,2 (Rio Negro). Helsingin vedessä arvo oli viime vuonna selvästi korkeampi (vedenpuhdistuslaitoksesta riippuen 18-25). Magnesiumille vastaavat arvot noista joista 1,1 Amazon / 0,1 Rio Negro ja Helsingin vedessä 1,4 - 1,6. Herää siis kysymys miksi jo valmiiksi turhan kovaa vettä pitäisi entisestään kovettaa lisäämällä näitä kokonaiskovuutta nostavia maa-alkalimetalleja (kalsium, magnesium). No, tietty samalla voi miettiä onko tarpeen nostaa myöskään karbonaattikovuutta, jos sitä nostaa vain yöllisten matalien pH-arvojen pelossa. Amazonissa pH näyttää olevan 6,9 ja Rio Negrossa 5,1. Jos yölliset arvot selvästi noista poikkeavat ja jos kalasto koostuu noiden alueiden kaloista, ehkä silloin kannattaa tehdä jotain pelkästään karbonaattikovuudelle.

Arvot otin näistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Blackwater_river
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/vedenl ... lukko.aspx
Pitää muistaa että nuokin tietysti voivat ajan saatossa muuttua jonkin verran, mutta antavat varmaan summittaisen kuvan eroista.

Toffeli oletko mitannut ne arvot minkälaisella testillä? Kannattaisi ehkä mitata molemmat liuskojen sijaan tippatestillä ennen kuin teet lopullista päätöstä kalakannasta ja veden mahdollisesta muuttamisesta. Kun ollaa noin matalien arvojen kanssa tekemisissä, ne liuskat voivat olla hankalampi tulkita.

Jos muuten vesilaitos ilmoittaa kovuuden vain "kovuus" ja dH, kyseessä on melko varmasti kokonaiskovuus.

[R_R]

"Helsingin vedessä arvo oli viime vuonna selvästi korkeampi (vedenpuhdistuslaitoksesta riippuen 18-25)." Mistä tällainen tieto? Minun löytämä tieto; http://www.hsy.fi/vesi/kodinvesiasiat/S ... yttya.aspx ja http://www.hsy.fi/vesi/kodinvesiasiat/S ... yttya.aspx

[Kris]

Käyttämäni lähteet löytyvät kyllä siitä viestistäni. Sen sijaan noissa kahdessa linkissäsi (onko ne muuten samoja tarkoituksella?) ei ole mainittu kalsium- tai magnesiumpitoisuuksia, kovuus kylläkin. Sehän ei ole ihan sama asia.

[GTX]

Tiesit varmaan, ettei keitettyä vettä saa laittaa akvaarioon.

Nyt täytyy kyllä kysyä, että miksi ei saisi laittaa?

Keitettäessä vettä, siitä häviää happi. Voit kokeilla, mutta ei ole pakko.

Eikös vesi ala taas hapettumaan jäähtyessään avoimessa astiassa?

[R_R]

Totta kai. Hapettamalla, mutta tuskin seisova vesi hapettuu, eikä labyrinttikalat siihen vielä kuole.

[Sisso]

Amazonissa pH näyttää olevan 6,9 ja Rio Negrossa 5,1.

Lisää dataa Amazonasin sivujoista http://www.scielo.br/scielo.php?script= ... 0000300015. Johtavuudet on taulukon mukaan ihan sadeveden luokkaa eli vesi on todella pehmeää. Kun selaa alaspäin, löytyy lisää analyysiä.

[Teemu Salonen]

Millä testillä nuo arvot on mitattu? Tietääkseni yksikään harrastajakäyttöön tarkoitettu testi ei pysty antamaan nollatulosta. Onko käytössä ollut joku tarkempi laboratoriotesti?

[Kris]

Millä testillä nuo arvot on mitattu? Tietääkseni yksikään harrastajakäyttöön tarkoitettu testi ei pysty antamaan nollatulosta. Onko käytössä ollut joku tarkempi laboratoriotesti?

Samaa minäkin ihmettelen...

[Angara]

Kyllähän tippatestilla voi mitata alle 1 dH:n kovuutta, jos lisää testattavaa vesimäärää. Esim. JBL:n testeissä näyte on normaalisti 5 ml, ja sitä titrataan värinmuutokseen. Jos näyte on esimerkiksi 20 ml, ja värinmuutos tapahtuu ensimmäisestä tipasta, voi puhua alle 1 dH:n kovuudesta tai likimain nollasta.