Lisää ongelmia miljoonakaloilla

[aquafish]

Eli nyt taas vaihteeksi on mennyt ihan ok, mutta tänään huomasin eräällä värikkäällä koiraalla pyrstön olevan repaleinen. Tai ei pyrstö ole kovin rikki, mutta siinä on 2-3 "koloa" pyrstön päässä. Akvaario on 54l, viikoittain vaihdan n. 2/3 vedestä, altaassa ui nyt 6 aikuista miljoonakalaa, mustamolli sekä miljoonakalan poikasia, jotka menevät kohta myyntiin. Mitään en kuitenkaan myy, jos edes epäilen tauteja kaloillani.

Altaasta kuoli siis viikkoja sitten 2 kalaa, toinen kellui kyljellään ja toinen vinoselkäinen (oli jo tullessaan minulle). Lisäksi nyt toisellakin miljoonakalalla on kyttyrä selän kohdalla, ilmeisesti myös se oli jo tullessaan.

En ole huomannut uroksen pyrstössä tällaista aikaisemmin. Vesiarvoista en tiedä, koska olen alaikäinen, jotenka en voi yksin mennä tilailemaan netistä mitään testejä, ja lähin eläinkauppa sijaitsee kymmenien ja taas kymmenien kilometrien päässä. Tiedän vain sen, että PH on hieman päälle 8, ja lämpötila on n. 25.

Mikä kalojani oikein vaivaa, kun jollain on joku, ja se poistuu jotenkin (kuten kala kuolee), toisella on jotain, mutta taas erilaista tautia!

[pisarat2]

Joulu tulee, joten vesitestejä lahjalistalle

Vesiarvoista oikeasti selviää paljon. Jokaisella kalalla on ne parhaimmat vesiarvot, joissa viihtyvät ja pysyvät terveinä, elävätkin pisimpään. Vesiarvoja mittaamalla "tiedät ohjata laivaa oikeaan suuntaan", testitulokset ovat vähän niin kuin akvaristin kompassi. Tässä harrastuksessa "karttana" toimii tieto kalojen vaatimuksista.
Jos et siis tiedä, millaisia olosuhteita kalasi kaipaavat, etkä tiedä, millaisissa vesissä ne altaassasi uivat, olet kulkuri, joka pääsee perille vain hyvällä tuurilla.
Jos taas tiedät, mitä kaloilla pitäisi olla viihtyäkseen, mutta et tiedä, onko näin altaassasi oikeasti, kuljet kyllä kartta kädessä, mutta vailla tietoa siitä, onko kartta kädessäsi oikein päin ja suuntasi näin oikea.
Kun taas tiedät sekä kalojen vaatimukset että tarjolla olevat olosuhteet, omaat sekä kartan että kompassin. Niitä pitää osata käyttää ja lukea, muistaa ja viitsiäkin, muuten voi näilläkin välineillä eksyä. Mutta mitä todennäköisimmin saavutat tavoitteesi, saat suunnan pidettyä oikeana koko matkan ja väitettyä ne hankalimmat reititkin siinä matkan varrella.

Ps. Ja noita halkeamia tulee pyrstöihin toisinaan. Voi olla merkki kalan heikostakunnosta, mutta ehkä myös vain väärin valitusta uintilinjasta Yleensä parantuvat itsekseen, jos eivät ole pahoin tulehtuneet. Puhdas vesi näissäkin todella tärkeä "laastari".

[Ruma mies]

... Mikä kalojani oikein vaivaa, kun jollain on joku, ja se poistuu jotenkin (kuten kala kuolee), toisella on jotain, mutta taas erilaista tautia!

Akvaarioharrastuksessa ongelmat tulevat ja menevät, eivät koskaan lopu. Pyrstöongelma ei kuulosta vakavalta, paitsi jos se syöpyy vähitellen pois. Jos niin käy, suosittelen kalan lopettamista.

Se, että kaloja kuolee, on normaalia elämänmenoa. Aloitin akvaarionharrastuksen yli puoli vuosisataa sitten, ja toistaiseksi kaikki kalani ovat kuolleet ennemmin tai myöhemmin. Kun kerran kaloillasi on poikasia, mikään asia ei voi olla kovin pahasti pielessä. Tämän harrastuksen tekee mukavaksi juuri se, että kaloilta tulee jälkikasvua.

Tässäpä käytännön vihje, joka ei perustu tutkittuun tietoon vaan pelkkään mutuun: Kun taannoin harrastin miljoonakaloja, huomasin niiden viihtyvyyden paranevan, kun annoin niille pari kertaa viikossa kalkkitabletin murusen.

Disclaimer 1: En ole koskaan selvittänyt kalkkitablettilisäyksen vaikutusta vesiarvoihin.
Disclaimer 2: Olen syntyjäni savolainen, joten kaikki vastuu on kuulijalla.

[Koomikko]

Vesiarvoista en tiedä, koska olen alaikäinen, jotenka en voi yksin mennä tilailemaan netistä mitään testejä, ja lähin eläinkauppa sijaitsee kymmenien ja taas kymmenien kilometrien päässä.

Kysyppä vanhemmiltasi apua. Ei akvaarioharrastus voi mennä niin ettei tiedä omasta akvaariosta mitään. Testit ovat välttämättömiä.

[Ruma mies]

... Testit ovat välttämättömiä.

Höpsis. Testit ovat hyviä olemassa, mutta eivät mitenkään välttämättömiä. Maailman sivu on akvaarioita hoidettu menestyksekkäästi ilman ensimmäistäkään testiä.

Jos et saa testejä hankittua, ota joskus akvaariovettä mukaasi kaupunkiin mennessäsi ja pyydä akvaarioliikettä selvittämään kokonais- ja karvonaattikovuus. Niistä jo selviää paljon.

Tai jos kotiisi tulee vesi kunnallisesta vesilaitoksesta, kysy sieltä vesijohtoveden perusarvot.

[Koomikko]

Olen syntyjäni savolainen, joten kaikki vastuu on kuulijalla.

Tämä ohje kannattaa ottaa todesta

[Ruma mies]

^
Alkuperäinen kirjoittaja kaipasi nimenomaan käytännön neuvoa ongelmaansa. Ja aivan ilmiselvästi hän EI kaivannut neuvoa, että hanki vesitestejä. Hän myös perusteli varsin järkevästi, miksi testien hankkiminen ei käy.

Jos sinulla ei ole muuta sanottavaa kuin se, mitä ei lainkaan kysytty, miksi vaivauduit lainkaan vastaamaan?

[Koomikko]

Siksi ehdotin noita vesitestejä että kysyjä tietäisi akvaariostaan jotain. Aika mahdottomuus kenenkään auttaa missään akvaario ongelmassa jos ei tiedä akvaariosta mitään. Se että PH on hieman päälle 8 ja lämpötila on n. 25 ei kerro juuri mitään akvaariosta. Mielestäni vesitestien hankkiminen on käytännön neuvo.

Jos sinulla ei ole muuta sanottavaa kuin se, mitä ei lainkaan kysytty, miksi vaivauduit lainkaan vastaamaan?

Jos ehdottamani testit hankittaisiin ja tulokset ilmoitettaisiin voisin vastata siihen mitä kysyttiin tai joku muu voisi vastata. Ennen tuloksia on aika mahdottomuus antaa vastausta kysyttyyn.

[pisarat2]

^
Alkuperäinen kirjoittaja kaipasi nimenomaan käytännön neuvoa ongelmaansa. Ja aivan ilmiselvästi hän EI kaivannut neuvoa, että hanki vesitestejä. Hän myös perusteli varsin järkevästi, miksi testien hankkiminen ei käy.

Jos sinulla ei ole muuta sanottavaa kuin se, mitä ei lainkaan kysytty, miksi vaivauduit lainkaan vastaamaan?

Mihin kysymykseen itse vastasit?

[aquafish]

Menin jo ihan sekaisin - en kysynyt sitä, mitä minun täytyy tietää akvaariostani tai hankkia, tai mitä teen huonosti, vaan, että mitä teen juuri tuon kyseisen kalan kanssa! Tuolta välistä taisi selvitä, että kyseessä ei ole mikään vakava asia.

Lisäisin vielä, että tiedän kyllä itsekkin, että kannattaisi hankkia nuo vesitestit, mutta kun olen alaikäinen, en saa tilata netistä yksin mitään, ja lähin lemmikkiliike on kymmenien kilometrien päässä - tässä tilanteessa on hieman hankala niitä hankkia.

[Koomikko]

...... vaan, että mitä teen juuri tuon kyseisen kalan kanssa! .

Huolehdit että vesiarvot on kalalle suotuisat ja seuraat toipuuko kala. Jos kalan kunto menee huonommaksi nipsaset vaikka saksilla pään poikki. Parempi lopettaa kala kuin kituuttaa sitä akvaariossa jos toipumisen merkkejä ei ole havaittavissa

[aquafish]

Kiitos auttaneille. Yritän tosiaan noita vesitestejä hankkia, mutta edellä mainittujen syiden takia se on hyvin hyvin hankalaa.

[Ruma mies]

Mihin kysymykseen itse vastasit?

Kirjoittajalla oli huoli siitä, että hänellä oli vinoselkäisiä ja kyttyräisiä hammaskarppeja ja että yhden hammaskarpin pyrstössä on repaleisuutta.

Kirjoittaja aivan järkevästi kertoi, että hänellä ei ole mahdollisuutta hankkia vesitestejä. Siitä huolimatta sinun ja jonkun muunkin vastauksessa ainoa neuvo oli, että hanki vesitestejä.

Minun on joskus vaikea kestää täällä vallitsevaa vesitestifundamentalismia. Jos vaadit vesitestejä, kertoisit edes sen, mitä testejä pitäisi hankkia. Riittääkö pH-testi? Vai pitääkö sen lisäksi hankkia karbonaattikovuustesti? Vai pitääkö lisäksi olla kokonaiskovuustesti? Vai myös nitriittitesti? Ja nitraatitesti? Entä rautatesti ja kuparitesti? Entä hiilidioksiditesti? Eikä tässä ollut edes kaikki. Minulla on kaloja, joille fosforijohdannaisten määrä tuntuu olevan kriittisen tärkeää.

Jos sinä vaadit vesitestejä, voisitko edes vaivautua kertomaan, mitä vesitestejä pitää hankkia.

Alkuperäisellä kirjoittajalla on varsin pieni määrä kaloja akvaariossaan. Siksi ongelma todennäköisesti ei johdu typen johdannaisista eikä myöskään hapesta tai hiilidioksidista. Raudan ja muiden raskasmetallien mittaaminen on oikeasti tarpeen vain äärimmäisen harvoin. Koska kaikki hänen kalansa ovat kovan veden kaloja, uskalsin neuvoa antamaan hiukan kalkkitablettia. Muinoin (1960- ja 1970-luvuilla) huomasin oikeasti miljoonakalojen tykkäävän siitä. Silloin ei ollut vesitestejä ainakaan siinä hintaluokassa, jonka minä kykenin maksamaan.

Oletko ihan tosissasi sitä mieltä, että tämä varsin konkreettinen neuvo oli huonompi kuin sinun filosofinen neuvosi väärinpäin ja oikeinpäin olevista kartoista?

[pisarat2]

Kas, silloin muinoin miljoonakalatkin oli vähän toista maata kuin nykyään. Niitä kasvatettiin kurkkupurkissa kirjoituspöydän kulmalla ilman suodattimia lukulampun alla. Ja ne kestivät "mitä vain" ja lisääntyivät aina niin, että niistä riitti jaettavaa kylän muillekin kakaroille. Oi niitä aikoja...

Jos vaikka vain JBL:n liuskatestistäkin aloittaa, niin saa jo suuntaa antavaa tietoa.

[Koomikko]

Mihin kysymykseen itse vastasit?

Kirjoittajalla oli huoli siitä, että hänellä oli vinoselkäisiä ja kyttyräisiä hammaskarppeja ja että yhden hammaskarpin pyrstössä on repaleisuutta.

Kirjoittaja aivan järkevästi kertoi, että hänellä ei ole mahdollisuutta hankkia vesitestejä. Siitä huolimatta sinun ja jonkun muunkin vastauksessa ainoa neuvo oli, että hanki vesitestejä.

Mihin kysymykseen itse vastasit?

Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:

1. akvaarion tilavuus ja mitat
2. Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
3. Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
4. Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
5. Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
6. Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
7. Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
8. Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?


Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!

[Ruma mies]

Kas, silloin muinoin miljoonakalatkin oli vähän toista maata kuin nykyään. Niitä kasvatettiin kurkkupurkissa kirjoituspöydän kulmalla ilman suodattimia lukulampun alla. Ja ne kestivät "mitä vain" ja lisääntyivät aina niin, että niistä riitti jaettavaa kylän muillekin kakaroille. Oi niitä aikoja...

En ymmärrä tarkoitustasi. Tuottaako ikäni sinulle ongelmia? Pitäisikö säätää joku ikäraja, jonka ylittäneitä kielletään kirjoittamasta palstalle?

… Jos vaikka vain JBL:n liuskatestistäkin aloittaa, niin saa jo suuntaa antavaa tietoa.

Et vieläkään saanut kerrottua, mitä testejä pitäisi hankkia.

Mihin kysymykseen itse vastasit? …

Vastasin kysymykseen miljoonakalojen selkärankaongelmista antamalla konkreettisen ja helposti toteutettavan neuvon. Lisäksi vastasin kirjoittajan esittämän huoleen siitä, että hänen akvaariossaan oli jotain vakavasti vialla. Sinulta jäi varmaan huomaamatta.

…
Alueen säännöt
…
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!

On huomionarvoista, miten helppo sinun oli osallistua keskusteluun, vaikka luettelemiasi tietoja ei ollutkaan annettu. :]

[aquafish]

Itseasiassa, joku taisi valittaa, että en kertonut jotain näistä:

1.akvaarion tilavuus ja mitat
2.Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
3.Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
4.Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
5.Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
6.Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
7.Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
8.Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?

Itseasiassa, kerroin tilavuuden, akvaarion asukit, vesiarvot jotka tiedän, mikä on ongelma, ja mitä muita ongelmia on ollut. En oikein usko, että akvaarion lampun merkki vaikuttaa siihen, onko kalan pyrstö repaleinen. Täällä esiintyy aikalailla ihan turhaa valittamista.

En vieläkään saanut selville, mitä vesiarvotestejä minun täytyy hankkia, sitten kun niitä saan hankittua, ja miten jatkan akvaarioni työstämistä parempaan ja terveempään suuntaan. Sain ainakin 10 ihan turhaa valittamisviestiä siitä, kuinka olen huono akvaristi, kun en omista vesitestejä, vaikka olen jo moneen kertaan selittänyt, miksi testien hankkiminen on minulle tällä hetkellä lähes mahdotonta.

Toivoisin, että voisitte kiinnittää jatkossa huomiota siihen, että oikeasti vastaatte siihen, mitä kysyttiin, ettekä jää valittamaan jostain aivan muusta. Kiitos!

EDIT: Ruma mies taisi puhua jotain kalkkitableteista? Mitä ne hyödyttävät, miksi niitä käytetään, paljonko ne maksavat ja mistä niitä saa? Pitäisikö minun kovettaa akvaarioni vettä?

[Juupajuu]

… Jos vaikka vain JBL:n liuskatestistäkin aloittaa, niin saa jo suuntaa antavaa tietoa

Et vieläkään saanut kerrottua, mitä testejä pitäisi hankkia.

Niin no, periaatteessahan tuo pisarat2 kyllä kertoo mitä testejä pitäisi hankkia. Kun kysymyksen esittäjä on ilmeinen aloittelija, niin kenties pieni lisäselvitys olisi tarpeen. Laiskuuttani laitan linkin tuonne: http://www.akvaarioon.fi/JBL-EasyTest-6-in-1
Eli liuskatestillä saat testattua useita veden ominaisuuksia kerralla.

Ja tämä vesitesteistä vaahtoaminen on erittäinkin vastaus aloittajan kysymykseen. Tietenkin niin että kalojen sairastuminen ja kuoleminen on rajaansa asti normaalia. Mutta aloituksesta olen käsittävinäni että ongelmia olisi tavanomaista enemmän. Ja aloittaja on selvittämässä miksi ongelmia on. Yksi todennäköinen syy on että kalat ovat niille vääränlaisessa ympäristössä ja sitä vääränlaista ympäristöä voivat olla vääränlaiset vesiarvot. Ja siksi on tärkeää tietää niistä vesiarvoista.

Pitäisikö minun kovettaa akvaarioni vettä?

Todennäköisesti pitäisi. Olettaen että miljoonakalasi ovat sellaista alkuperää, joka on sukupolvien ajan elänyt kovassa vedessä, niin ei niistä tule tavallisessa hanavedessä kunnolla pärjääviä (muutamassa sukupolvessakaan). Juuri tämä väärissä vesiarvoissa eläminen voi olla syy kalojesi sairastumisherkkyyteen. Josta päästään taas siihen vesiarvojen tuntemisen tärkeyteen...

[aquafish]

Ostin kalani kahdelta eri yksityiseltä akvaristiltä, enkä tiedä, olivatko ne siellä pehmeässä vai kovassa vedessä. Olen kuitenkin käsittänyt, että miljoonakaloja pitäisi pitää kovetetussa vedessä. Voisitteko kertoa lisää kovettamisesta, miksi se tehdään, onko se kallista, millaisilla aineilla ja mistä niitä saa? Entä jos kalani olivatkin pehmeästä vedestä? Haittaako kovettaminen niitä?

[pisarat2]

Itse kovetan vettä kipsillä. Lisään sitä vedenvaihdon yhteydessä. Muitakin tapoja on, ja vähän kalliimpia kaupallisia valmisteita. Jos etsit haulla veden kovettaminen, löydät aiheesta varmasti useammankin keskustelun.
Vettä kovettaaksesi tarvitset Gh:ta mittaavan testin. Lisäksi mittaan itse viikottain altaiden ph:n, nitriitin ja nitraatin, KH:n.
Kun on aikansa mittaillut, syntyy sellainen näppituntuma siitä, kuinka usein ah kuinka paljon vettä pitää / kannattaa vaihtaa, ja mitä lisätä ja kuinka paljon esim. halutun kovuuden ylläpitämiseksi.

Itse mittaan vedestä lisääksi mm.raudan määrää, sillä haluan uteliaisuuttani tietää, kuinka paljon kasveja pitää lannoittaa ja kuinka nopeasti lannoite häviää vedestä. Uteliaisuuttani siis mittailen.

Juuri tällä hetkellä pidät kaloistasi parhaiten huolta huolehtimalla puhtaasta vedestä. Veden kovettaminen ei omasta mielestäni ole järkevää niin kauan, kun kovuuden mittaaminen ei onnistu. Pelkällä mutulla voi tulla kovetettua liikaa tai liian vähän.

[hippikala]

Aquafish, tsemppiä sinulle! Lähetäpäs tämä linkki vanhemmillesi http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... AHJAKORTTI ja vihjaa että 50e ois aika jees. Kannattaa selailla tuolta kaupasta tuotteita esim tarvitsemasi gh-testi maksaa 7,90e. Ja siis tarvitset tosiaan noita tippatestejä, ne useamman testin paperiliuskat näyttävät ihan mitä sattuu.

Suosittelen, että menet kirjastoon ja vaikka kaukolainauksen kautta järjestät itsellesi Markku Varjon kirjat Akvaarion perusopas, Akvaariokalat ja Akvaariokasvit. Myös Mary Baileyn ja Gina Stanfordin Suuri Akvaariokirja on ihan jees, mutta ensin kannattaa lukea Varjot, ne on kuitenkin kirjoitettu suomalaisesta näkökulmasta. Ja suomalainen näkökulma taas on tärkeä juurikin vesiarvojen kannalta. Meillä kun on ihan nurinkurinen tilanne verrattuna suureen osaan muuta maailmaa. Meillä vesi on pehmeää ja sitä pitää erikseen kovettaa, siksi platyt ja millikset ovat meillä spesiaalikaloja. Keski-Euroopassa tilanne on monin paikoin ihan toinen, siellä vesi on kovaa ja ihmiset joutuvat kikkailemaan saadakseen tetroille sopivaa vettä. Joka tapauksessa siis kannattaa lukea ihan ajan kanssa nuo kirjat. Foorumeilla keskustelut tuppaavat menemään vänkäämiseksi ja toisten ihmisten omista kokemuksista oppii varsin rajallisesti.

Olen samaa mieltä Pisaroiden kanssa, huolehdi veden puhtaudesta ja selvittele tuo muu kemia ajan kanssa. Vesiarvoja ei todellakaan kannata lähteä säätämään ennen kuin on saanut luotettavat tiedot tämän hetkisestä tilanteesta! Itse mittaan altaasta nitraattia, ammoniakkia, ph, gh ja kh. Gh on 10 tuntumassa. Lisään altaaseen kipsiä ja ruokasoodaa vedenvaihtojen yhteydessä. Ei siis sinänsä ole mitenkään kallista tai vaikeaa mutta perustiedot vesikemiasta pitää olla hanskassa ennen kuin lisää altaaseen yhtään mitään. Minun kaloistani platyt olivat kasvattajallaan nimenomaan kymppikovuuden vedessä. Hohtomillishybrideille ei kasvattajalla kovetettu vettä mutta tuommoisesta kevyesti kovetetusta vedestä ei ole niille mitään haittaakaan. Varsin monet viljellyt akvaariokalat viihtyvät ihan mainiosti noissa vesiarvoissa mikä siis on muualla maailmassa se normaali hanaveden laatu. Mutta ensin siis kirjastosta tietoa ja sitten joulupukille kaino pyyntö sponsoroida akvaarioharrastusta. Kyllä se siitä sujumaan lähtee!

[Sisso]

Mulle ei ole vastausta aloittelijan kysymykseen, ikävä kyllä. En usko, että vesitestien ostaminen tässä tapauksessa tekee hullua hurskaammaksi, vaikka muutoin osalla niistä voisi ehkä olla sijaa. Aloittaja voi tsekata josko löytäisi paikkakuntansa vesilaitoksen raportin netistä, joltain toiselta paikkakuntalaiselta harrastajalta tiedon hanaveden laadusta tai sitten soittamalla paikalliselle vesilaitokselle itse tai vaikkapa vanhempi. Tällä pääsee jo hyvin alkuun vesiarvojen kanssa. Ei ne niin mahottomasti muutu akvassa jos vettä ei ole millään muokattu. Nitraatitestit on todettu jo moneen kertaa ihan hölynpölyksi, nitraattia ken pelkää vaihtaa vettä riittävästi ja pitää kalaston maltillisena. Ja kasviston runsaana ja hyvinvoipana jos rehuista tykkää.

Mitä tulee milliksiin...En oikeasti tiedä yhtä ainoata palstaa maailmalla mistä niistä jaksetaan melskata kuten täällä. On pehmeän veden kantaa, kovan ja vaikka mitä. Osaako joku perustellen sanoa onko meillä milliksiä, jotka eivät ole alkuperältään näistä jompaa kumpaa: a) akvaarioliikkeestä tai b) toisilta harrastajilta? Ei taida olla. No, mitä tästä sitten seuraa? Vaihtoehto a: Kalat on viljelty missä-lie-kaukoidässä ja ihan tasan satavarmasti pehmeässä vedessä antibiootteja säästelemättä. Oisko kantakin vähän rappiolla? Vaihtoehto b) kun meillä on milliksiä pidetty akvoissa x kymmentä vuotta eikä x kymmentä vuotta sitten tiedetty vesiarvoista yhtään mitään (ja legendan mukaan ne eli ja lisi oikein hyvin missä-lie-vedessä-missä-lie-kurkkupurkissa), niin minkä maailman kantaa nää tätä "linjastoa" pitkin tuleet millikset nyt sitten onkaan? Ja kuten täälläkin on huomattu, millikset vaihtaa kantaa ihan sen mukaan missä vedessä, pehmeässä vai kovassa, ne tai ovat syntyneet tai kasvaneet. Tai olleet viimeksi. Näppärää, eikö? Ja sitten täällä joku raukka kun ei tiedä mitä kantaa omaa, leimataan eläinten kiduttajaksi. Summa summarum: kukaan, ei kukaan, ota oikeasti tolkkua mitä kantaa ne ovat. Ja nyt ei sitten puhuta hohtomilliksistä, jotka alkauperänsä takia tiedetään olevan kotoisin pehmeistä vesistä. Keski ja eteläamerikassa millis elää viemäreissä ihan villinä, ei siellä pahemmin kukaan kysele vesiarvojen perään, mutta sielläpä nuo on porskuttaneet jo vuosikymmeniä. Kertonee omaa kieltään eläimestä, joka sopeutuu loistavasti. Erillaisissa kokeissa millikset on kestäneet vesiarvoja joita mikään muu kala ei iloisesti lisien ja sitten täällä kinastellaan onko KH/GH 4 tai 6 sille oikea!

Jotta aloittaja ei tekisi tästä asiasta itselleen kohtuuttoman isoa ongelmaa, opastaisin 1) keskittymään reippaisiin vedenvaihtoihin sillä välin kun selvittää tuleeko hanasta pehmeää tai jotain muuta vettä, vaikkapa kovaa. Jos tiskipöytä on harmahtavassa pölyssä kun vesi on siihen kuivunut ja hanoihin sakkaa suoloja ajan kanssa (kuten täällä meillä tapahtuu kun hanavesi on mineraalirikasta), vesi todennäköisesti on jo ihan sillä eksperimentillä mitattuna mineraalirikasta. Jos hanavesi on kovin pehmeää, 2) voisi pieni kovetus ehkä tehdä terää. Tai e siitä ainakaan ole haittaa, kasvitkin tykkää. Sopiva KH ja/tai GH voisi olla 4-6 dH ihan riippumatta siitä mitä alkuperää (jota me ei edes taaskaan saada selville!) millikset ikinä onkaan. Oikeasti vesiarvot on todella harvoin niiiiiin pielessä että sairastelut johtuu siitä vaan syy voidaan löytää muualta. Viljeltyjen kalojen kannat on heikentyneet armotta, mutta taatusti yleisin syy sairasteluun on orgaanisesta jätteestä kuormittunut vesi ja huom! tätä ongelmaa ei hoideta suodattimilla, vaan vedenvaihdolla! En yleensä suosittele minkään testin ostoa koska ne ovat yleensä ottaen ihan hanurista, mutta KH- ja GH-testit sentään näyttänee suht oikeita arvoja, edes sinnepäin. En tiedä miten on liuskatestien kanssa, mutta AP pärjää varmasti ihan vaan GH-testillä (siis sillä, millä kovuutta oikeasti mitaan, KH mittaa alkaliniteettiä) ja tarvittaessa vaikkapa purkillä Seachem Equilibriumia, joka on megariittoisaa ja saapi samalla kasveille ravinteet. Tai vaikkapa hakee apteekista tai askarteluliikkeestä vähän puhdasta kipsiä (Plaster of Paris vai mikä sen yhden akvoissa yleisesti käytetyn nimi onkaan). Siinä se, eikä todellakaan tarvitse sijoittaa 50e yhtään mihinkään.

Jaksan mäkin ihmetellä täällä vallitsevaa testi- ja laitehullutusta. Ja kun puhutaan veden kovuudesta, pyydetään vaikkapa arvoja, oisko OK määritellä mitä oikein haluaa tietää? GHta, KHta vai kenties sähkönjohtavuutta, joka viime kädessä määrittelee "kovuuden" eli veden mineraalirikkauden? Eipä harvinaista ole sekään että pH=veden kovuus.

[Sisso]

Tässä vielä linkki Equilibriumiin: http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 0116044301 nyt kun kone pelittää kunnolla, en saanut äsken linkitettyä. Jos akvassa on kasveja, tuote saattaa hyvinkin riittää ainoaksi ravinteeksi niille sen lisäksi että sen sisältämät mineraalit ovat kohtuudella hyväksi myös kaloille. Se nostaa sekä GH- että KH-arvoja.

[aquafish]

Nyt tuli taas kerralla niin paljon tietoa, että huhhuh. Eli vaihdan nyt runsaasti vettä säännöllisesti, ja pyrin pikimmiten hankkimaan nitraatti- ja GH-testit. Kun tiedän kovuuden, ilmoitan sen tänne, ja te kerrotte, onko vettä syytä kovettaa? Hankin siis tuon kokonaiskovuustestin, en karbonaattikovuutta?

Huomasin, että nuo nitraattitestien hinnat pyörivät siinä 20 euron kieppeillä. Aika kova hinta siitä, että saan tietää sisältääkö veteni yhtä ainetta. Yritän saada hankittua nuo testin mahdollisimman pian, ehkä vinkkaan, että ne voisi sujauttaa pukinkonttiin?

Jos päädyn kovettamaan vettä, kumpi tulee halvemmaksi, tuon kovetuslitkun ostaminen, vai askarteluliikkeestä kipsin hakeminen? Minkälaista kipsiä sen täytyy olla, ja miten sitä käytetään?

[Koomikko]

Huomasin, että nuo nitraattitestien hinnat pyörivät siinä 20 euron kieppeillä. Aika kova hinta siitä, että saan tietää sisältääkö veteni yhtä ainetta. Yritän saada hankittua nuo testin mahdollisimman pian, ehkä vinkkaan, että ne voisi sujauttaa pukinkonttiin?

Se on taas miten tuon ajattelee. Jos teet vaikka kerran viikossa testin niin testi kestää sulla vuoden. Näin tiedät vuoden jokaisena viikkona mitä vetesi on. Jos testi maksaa 20€ ja sillä tekee 50 testiä niin yhden testin hinnaksi tulee 0,40€ Ei paha hinta.