Hyviä kasviehdotuksia haetaan

[Monsterfish]

Haluaisin akvaarion etualalle sellaista ruohon näköistä lyhyttä (max 8cm) heinää.

Onko kellään altaassa, eli kokemuksia?
Mitä kasvia suosittelet?
Hyviä ja huonoja puolia?
(Mistä hankit?)

Pohjamatskuna on hiekkaa.
Lämpötila altassa on n. 25 astetta ja ph 6,5.
Valoa on riittävästi ja jos ei ole, niin laitetaan.

[cruzco]

Aikaisemmin mulla oli kääpiöruohoa, joka teki aika nopsaan sivuversoja ja muodosti siten etualalle ruohikkoa. Jossain vaiheessa "uudistin" kasvustoa ja nypin kääpiöruohot pois. Helppo oli ja vaatimaton. Korkeudeltaan muistaakseni noin 5-6 cm. Ehkä vähän rikkaruohon näköistä

Nyt mulla on etualalla kääpiömelalehden ja suippomelalehden risteytystä, mutta on niin tuoretta että en oikein osaa sanoa vielä leviämisestä. Kirjojen mukaan kuitenkin hidaskasvuinen. Mulla on lähinnä tehnyt vain lisää lehtiä eikä ainakaan vielä ole levinnyt sivusuuntaan.

Ehkä myös kääpiömiekkakasvi sopisi sulle, tai neulaheinä? Noista mulla ei kuitenkaan ole kokemuksia, joten joku viisaampi kertokoon enemmän

[CrystalCat]

Sagittaria teres. Etualan "nurmikko", ja suht nopiaan leviää rönsyilemällä. Suosittelen!

[lasasu]

Haluaisin akvaarion etualalle sellaista ruohon näköistä lyhyttä (max 8cm) heinää.

Onko kellään altaassa, eli kokemuksia?
Mitä kasvia suosittelet?
Hyviä ja huonoja puolia?
(Mistä hankit?)

Mielestäni kääpiövallisneria on ehdoton ykkönen. Sen ainoa huono puoli taitaa olla se, ettei se tietääkseni ole luonnonlaji vaan akvaariotarkoituksiin kehitetty risteymä.

Mutta se näyttää nurmikolta muodostaessaan rönsyjen avulla tiheää kasvustoa. Se kasvaa nopeasti, ja tyytyy kohtuulliseen valaistukseen (alle 0,5 W/l). Jotkut yksilöt venähtävät aikaa myöten muita pidemmiksi, mutta ne voi karsia pois ja kolo kasvustossa täyttyy taas uusilla rönsyillä.

Kääpiövallisneriasta olen tehnyt kivan näköisen etualan kasvuston olosuhteissa, joissa kääpiöruohon (Lilaeopsis sp.) , neulaheinän eli hapsiluikan (Eleocharis acicularis) ja apilasaniaisen (Marsilea sp.) kasvatus ei onnistunut.

[PaulaP]

Mikä ihmeen kääpiövallisneria? Never heard... Siis kertokaa lisää!

*lähtee Tropican sivuille*

[pleko_88]

Suosittelen kapeaa keiholehteä, katso linkki kotisivuilleni ( ei näy kasviesittelyissä, mutta yläpalkissa oikeassa alakulmassa )

[rain-]

Minäkään en ole kääpiövallisneriasta koskaan kuullut. Ensimmäisenä tulee mieleen keiholehdet, jotka ovat vallisnerian näköisiä ja niissä on myös melko matalaksi jääviä.

[lasasu]

Minäkään en ole kääpiövallisneriasta koskaan kuullut. Ensimmäisenä tulee mieleen keiholehdet, jotka ovat vallisnerian näköisiä ja niissä on myös melko matalaksi jääviä.

Sait kiinni. Ajattelin, että jos siihen joku tarttuu, olisi mielenkiintoista selvittää mistä kasvista oikeasti on kysymys. Mikään uusi hitti se ei markkinoilla ole - muistan kasvatelleeni jo 1990-luvun alkupuolella. Turkulaisessa akvaarioliikkeessä sitä nimitettiin aikoinaan kääpiövallisneriaksi, mutta muuta vahvistusta lajin nimestä en ole kuullut.

En pidä mahdottomana, etteikö Vallisneriasta olisi olemassa tällaista matalakasvuista versiota, vaikka siitä ei olisikaan mainintaa Tropican sivuilla. Toisaalta en pidä myöskään mahdottomana että kyseessä olisi jokin muu laji (yksisirkkainen kuitenkin, sen verran itseeni biologina luotan ). Mutta keiholehti? Kasvi on hyvin pienikokoinen, ainakin kotimaisen keiholehden (Sagittaria sagittifolia) kokoluokasta aika kaukana.

Tropican sivut ovat varmasti ihan hyvä vertailukokoelma - sen firman kasvattamista lajeista. Muuten sitä ei välttämättä kannata pitää auktoriteettina, joka tuntisi kaikki akvaarioissa (koskaan) kasvatetut kasvit. Esimerkkinä voisi ottaa Varsinais-Suomen luonnonkasvit: jos katsoo kuvastosta aina vain niitä, joita yleisesti pidetään puutarhassa, eikä koskaan muita, ja uuden lajin löytäessään vertaa aina tähän puutarhakuvastoon, tuloksena on kokoelma väärin määritettyjä lajeja.

Voin yrittää ottaa kasvista kuvan. Voin myös prässätä joitakin ja lähettää sinulle postissa.

Totta on, että usein huonokin kuva on paljon parempi kuin hyväkään selitys. Mutta, jotta muillakin olisi tilaisuus antaa mielipiteensä, kuvailen kasvia näin:

Ruusukkeena kasvavien, tasasoukkien, lyhytsuippuisten lehtien leveys n. 2-3mm, pituus 40-50mm. Lisääntyy rönsyistä, joiden ulkoinen olemus muistuttaa Vallisnerian rönsyjä, rönsyt kulkevat soran pinnan tuntumassa, välistä pinnan allakin. Lehtiä yleensä alle 10/ruusuke.

[Maisu]

Vertaapa sitä lehden solukon rakennetta vallisnerioihin ja keiholehtiin. En ole koskaan kuullut "kääpiövallisneriasta", joskin monia lajeja/muotoja siitäkin on joita ei meillä ole koskaan nähty.

[jarvij]

Voi Vallisneria kasvaa matalana luonnossakin.

Kuvassa Tanganjikarärven kivikossa 1,5-3m syvyydessä kasvaessaan sen lehdet jäävät alle 10 cm pitkiksi.

[lasasu]

Vertaapa sitä lehden solukon rakennetta vallisnerioihin ja keiholehtiin. En ole koskaan kuullut "kääpiövallisneriasta", joskin monia lajeja/muotoja siitäkin on joita ei meillä ole koskaan nähty.

Voinpa verratakin kun seuraavan kerran menen "kasvupaikalle" Miten rakenteiden pitäisi erota?

Yleensähän lehden solukon rakenne ei ole ainakaan mikään sukutason taksonominen tuntomerkki.

Keino tunnistaa kasvi kuin kasvi olisi kukkaa tai hedelmää kantavan yksilön löytyminen ja sen kiikuttaminen kasvimuseon henkilökunnalle Kukkakasvien luokittelujärjestelmä kun on pitkälti lisääntymisrakenteiden mukaan tehty. Kasvini ei ole kukkinut, mutta ehkä kuva kuitenkin auttaisi, jos saisin sellaisen otettua? Sen verran lienevät palstan asiantuntijat akvaariokasveja katselleet, että tunnistavat tutun kasvin sellaisen nähdessään jo pelkän habituksen perusteella.

Jos taas kasvi ei näytä tutulta, eikä uutta ehdokasta löydy, voi ruveta spekuloimaan kasvien kasvumuotojen plastisuudella, joka selvästi näkyy jarvij:n kuvan Vallisnerioiden eroamisena yleensä akvaariossa nähdyistä.

Oman "kääpiövallisneriani" tapauksessa en usko olosuhteiden vaikuttaneen kasvin lyhyenläntään kasvumuotoon, sillä kasvi kasvaa aivan tavallisessa akvaariossa. Kerronpa vielä sen olosuhteista sen mitä tiedän:

akvan tilavuus 112 l
valaistus 2 loisteputkea, sinertävä ja päivänvalo, 0,36 W/l
lämpötila 26 C
suodatus Fluval 3 sisäsuodatin
vedenvaihto 1/3-1/2 kerran viikossa Kaarinan vesijohtoveteen
sorapohja, alla poltettua saviturveseosta
lannoitus PMDD:llä kerran viikossa
kasvillisuus (runsaasti): liuskavesitähdikkiä, kierteisvallisneriaa, puna- ja ruskomelalehteä, hentorotalaa, näkinruohoa, jaavansaniaista, kanadanvesiruttoa
kalat: 10 puna-aavetetraa, 4 Apistogramma- kääpiöahventa, pieni partamonni, pari nuolimonnia