happi ja hiilidioksidi vedessä

[pisarat2]

Kertokaahan nyt, te viisaammat.
Onko kaasujen määrä vedessä vakio?
Siis jos vedessä on paljon happea, on siinä vähän hiilidioksidia. Tai toisin päin, jos vedessä on paljon hiilidioksidia, siinä on vähän happea.
Vai voiko olla niin, että vedessä on yhtä aikaa paljon sekä happea että hiilidioksidia?

Onko siis järkeä yhtä aikaa sekä hapettaa, että syöttää hiilaria?

[Ruma mies]

Menee taas kerran mutun puolelle, mutta kun kukaan muu ei ole vastannut, tässä 1960-luvulla käytyyn oppikoulun kemiaan perustuvaa arvausta: Molempia kaasuja voi olla vedessä liian vähän. Sellainen ei kuitenkaan onnistu, että molempia olisi vedessä liikaa.

Hapetuksella tarkoitat varmaan ilmastamista (siis sitä, että ilmapumppu puhaltaa kuplia veteen). Yleinen käsitys on, että sillä ei ole kovinkaan suurta vaikutusta veden kaasupitoisuuksiin. Sen sijaan hiilidioksidin pumppaaminen lisää selvästi vedessä olevan hiilidioksidin määrää.

Jos pintaveden kierto on kunnossa ja akvaariossa on riittävästi kasveja, happea on yleensä riittävästi valoisaan aikaan. Yöksi hiilidioksidin pumppaus voi olla tarpeen pysäyttää, koska silloin hapentuotanto on pienimmillään.

[pisarat2]

Hauska huomata, että kysymykseen on löytynyt niin vähän vastauksia. Kuitenkin meitä, jotka ajamme veteen joko happea tai hiilidioksidia on käsittääkseni aika monta. Luulin, että tämä olisi ollut jotain, mitä kaikki muut tietävät, paitsi minä...

[Pullahiiri]

Se ilmastinhan (tai esim. diffuusori) ei ole mikään hapetin, vaan ne ilmakuplat pistää sitä pintavettä liikkeelle ja sitä kautta veteen sitoutuu enemmän happea. Samalla se puskee myös hiilidioksidia pois vedestä.

[pisarat2]

Se ilmastinhan (tai esim. diffuusori) ei ole mikään hapetin, vaan ne ilmakuplat pistää sitä pintavettä liikkeelle ja sitä kautta veteen sitoutuu enemmän happea. Samalla se puskee myös hiilidioksidia pois vedestä.

Anteeksi mahdollinen virheeni termissä "ilmastin".
Mutta osaatko vastata varsinaiseen kysymykseen: Onko kaasujen määrä vedessä vakio? Vai syrjäyttääkö toinen toisen?

[Anniquu_]

Tuo "hapetin" ja "ilmastin" sanan käyttö taitaa olla erona harrastajasukupolvien välillä. Kun minulla on sellainen mielikuva, että sinulla pisarat2 olisi ollut akvaario joskus aiemminkin?

Mutta asiaan, tai ainakin miten minä olen asian ymmärtänyt... Voin olla siis väärässäkin. Hapen ja hiidioksidin määrä on käsittääkseni toisistaan riipppumaton. Jos on paljon hiilidioksidia niin se ei syrjäytä happea vedesssä.

Jos akvaariossa on todella raju hiilidioksidilannoitus, niin silloin siellä voi olla jopa 30-50 mg/litra CO2, ja tuo määrä alkaa olla yläraja elollisten akvaarioon. CO2:a saadaan veteen halutessa liukenemaan todella paljon, mutta kalat eivät sitten kestä sitä enää. En tiedä ja enkä jaksa nyt selvittäkään, että mikä on CO2:in maksimiliukoisuus veteen, mutta se on kyllä varmastikin useita satoaj milligrammoja/litra.

Happea veteen liukenee paljon heikommin ja veden lämpötila vaikuttaa ratkaisevasti liukenevuuteen. Lähellä nollaa vedessä voi olla paljon enemmän happea kuin mitä "akvaariolämpöisessä" vedessä. Hapen ylikylläisyys, jonka voi nähdä kuplivina kasveina , on melko helppo saavuttaa. Akvaariossa "todella runsas" happimäärä on alle 10 mg/ l happea, eli siis aika vähän. "Puolipassiivilevittimellä" = JBL:n Taifun ja kiljupullolla olen saanut akvaan noin 10 mg/l hiilaria, ja jo sillä määrällä saa ainakin kasvien latvat kuplimaan, eli hapen ylikylläisyyden. (( Rajummilla valoilla saattasivat myös pohjakasvit kuplia.))

Lisäasiaa hiilidioksidista kalan kannalta
hapesta samaa juttua
((jos sivusto ei ole ennestään tuttu, niin kannattaa tutustua, sieltä löytyy asiaa akvaariojuttuihinkin sovellettavaksi))


Vastasinkohan edes kysymykseen vai selitinkö innoissani kysymyksestä täysin ohi ...

[Ruma mies]

Tämä jäi sen verran vaivaamaan, että käytin pari tuntia nettisurffailuun eri hakusanoilla. Ilmeisesti on niin, että Pisara2:n kysymys on kaunis ja yksinkertainen, mutta vastaus on monimutkainen ja sisältää rumia kaavoja.

Henryn laki määrittelee kaasun paineen ja sen liukoisuuden suhteen. Sen periaate tuntuu yksinkertaiselta: Jos nestettä jätetään avoimeen astiaan, ajan mittaan nesteeseen liukenee kaasuja sen verran, kuin kunkin kaasun osapaine ilmassa + kullekin kaasulle ominainen vakio edellyttävät.

Käytäntö on sitten paljon monimutkaisempi. On tiedettävä kunkin kaasun osapaineet ja liukenemisvakiot. Asiaa mutkistaa lisäksi se, että liukeneminen riippuu lämpötilasta ja paineesta. Ja että hapen ja hiilidioksidin lisäksi kaikki muutkin liuenneet aineet vaikuttavat. Ja että akvaariossa on käynnissä liukenemisen lisäksi satoja muitakin reaktioita, jotka vaikuttavat hapen ja hiilidioksidin määriin.

Akvaariossa asian selvittämistä mutkistaa lisäksi hiilidioksidin pumppaus, koska silloin hiilidioksidin osapaine onkin suurempi kuin ilmakehästä tuleva.

Muutama kiinnostava linkki, joiden silmäileminen ainakin antaa käsityksen asian mutkikkuudesta:
http://www.termotohtori.fi/hapeton-taytto/teoriaa?lang=
http://www.mmm.fi/attachments/elinkeino ... 822016.pdf
http://www.800mainstreet.com/9/0009-006-henry.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Henry%27s_law
http://web.abo.fi/instut/fisk/Fin/Miljo/gasbubble.htm

"Puolipassiivilevittimellä" = JBL:n Taifun ja kiljupullolla olen saanut akvaan noin 10 mg/l hiilaria, ja jo sillä määrällä saa ainakin kasvien latvat kuplimaan, eli hapen ylikylläisyyden. ...

Ei kai hiilidioksidilevittimellä voi saada aikaan hapen ylikylläisyyttä?

[hannu]

"Puolipassiivilevittimellä" = JBL:n Taifun ja kiljupullolla olen saanut akvaan noin 10 mg/l hiilaria, ja jo sillä määrällä saa ainakin kasvien latvat kuplimaan, eli hapen ylikylläisyyden. ...

Ei kai hiilidioksidilevittimellä voi saada aikaan hapen ylikylläisyyttä?

Ei suoraan, mutta välillisesti. Kun kasvit kasvavat mm. hiilidioksidilannoituksen ansiosta hyvin, voivat ne tuottaa altaan veteen niin paljon happea, että kylläisyyspiste saavutetaan.

[pisarat2]

Kiitos!
Päästiin juuri siihen, mitä mietinkin. Käyn tutkimaan noita teorioita.
Vähän aikaa jo ehdin pelätä, että tämä olisi niin idiootivarma asia, jonka kaikki muut tietäisivät, paitsi minä

[pleko_88]

Itse olen ollut aina siinä käsityksessä, että molempia on mahdollista ylläpitää altaassa suuriakin pitoisuuksia, kunhan se tapahtuu niin, että lisäämällä hiilidioksidia, kasvit yhteyttävät ja tuottavat sen hapen. Mikäli ei ole tarpeeksi kasveja, Co2:sta tulee liikaa ja happi lopulta syrjäytyy aiheuttaen altaaseen happikadon. Toisaalta vaihtoehto, että lisäisi molempia, eli olisi sekä ilmastus, että Co2 ei oikein toimi, koska ilmastin tuulettaa Co2:sen pois vedestä.

Toisinsanoen: Älä lisää kumpaakaan yli tarpeen, ylilyödessä jompaa kumpaa niistä on aina haittaa toisilleen. Ja Co2 on tärkeempi lisätä, kun se ilma, happea veteen tuottavat kuitenkin kevyt pintaväreilykin (suodatin) ja ne kasvit.

Ps. Oli oikein hyvä kysymys!

[d78]

Ei ollut kaukana, että olisin itsekin samankaltaisen keskustelun aloittanut. Tosin otsikolla "onko ilmastuksesta mitään iloa". Mietin siis ratkaisuja hiilarisyötön ja hapen suhteen.

Altaani alkaa muuttumaan nyt huomattavasti virtaavammaksi, sekä aion selvittää mitä kaikkea voin tehdä, että saan altaani veden niin hyväksi kuin mahdollista virtaavan veden plekoille. Virtaus on nyt tällä hetkellä noin 12-krt altaan tilavuuden verran ja mietin tuon ilmastuksen lisäämistä. Yhden kannon "sisään" ajattelin viritellä kiertovesipumpun. Varalla vielä yksi pumppu mikäli tuntuu tarpeelliselta. Sitten virtausta onkin sen lähes 16krt tilavuuden verran. Sijoitteluin koitan saada virtaukset jotenkin paikallisiksi ettei nykyiset kasvit väpätä vaakatasossa kun altaassa on pyörre.

Ehkä jätän siis tuon ilmastuksen pois. Mietityttää tuo hiilarilannoitus kaasumaisena. Mahtaako toimia isoilla virtauksilla? Nyt menee hiilenä vain easy carboa, kun tuo valaistuskaan ei ole niin hyvä. En tiedä kannattaako easy carboakaan"ylisyöttää".

Huomenna meille muuttaa isohko (n. 10 -12cm) L-239 ja haluan että kaikki on hänelle ok