Kasvien ravinnepuutoksen oireista

[Tella]

Elikkäs mietin, että kun kasvissa ilmenee jonkin ravinteen puutos (esim. raudan) niin näkyykö raudan lisäys vasta uudessa kasvussa?

Voisikohan joku vielä kertoa miten eri ravinteiden puutos yleensä näkyy kasveissa, niin osaisin lisäillä oikein noita lannoitteita. Tuntuu, että kasvien värit ovat haaleat ja jättiläismiekka ei kovin jättiläiseltä vaikuta, korkeutta vain n. 20-25 cm ja lehdet kellastuvat kärjestä lähtien ja pian on koko lehti läpikuultava ja kellertävä.

Vallisneriat tekevät kovasti rönsyjä ja ovat muutenkin terveen näköisiä. Papukaijalehti on hyvin punainen, mutta kasvaa korkeutta todella hitaasti. Melalehden uusi kasvu on tummanviolettia, ostettaessa oli kauniin oliivin vihreä ja tällaisena olisin sen toivonut kestävän...no tällaista tällä hetkellä, nyt tulee kiirus töihin...

Kiitos vastauksista

[Sisso]

Kyllähän sitä voisi laittaa linkkejä puutoskuvasivustoille, mutta todennäköisesti et tulisi niistä hullua hurskaammaksi. Myös Varjon Akvaariokasvit-kirjassa niitä esitellään. Vaan se on niin, että jos niitä yrittää lähteä tunnistamaan, pakka tilastojen valossa menee vielä pahemmin sekaisin ihan jo siksi että olosuhteista riippuen ne voivat näyttää kovasti erilaisilta ja usein kasvilla on useamman ravinteen puutos päällä samaan aikaan. Neuvoni on hyvin yksinkertainen ja helppo: lisäät kaikkea varmasti riittävästi mutta ei tässä rankkoja övereitä tarvitse vetää, idea on varmistaa että kaikkea on tarjolla riittävästi ja aina. Pidät seuraavat arvot:

Nitraatti 5-20mg/l
Kaliumia nitraatin kulutuksen mukaan pienenä yliannostuksena
Fosfaatti 0,05-0,2mg/l (ruokinta saataa riittää fosforilisästä jos valoa on maltilla)
Rauta 0,1-0,2mg/l
KH min 2-> (jos menee hiilari ei-nestemäisenä niin 4->)
GH min 3->
Hiilidioksidi riippuu täysin valosta, 5-30mg/l

Ihan mutulla heitän, että kaliumin ja hiilarin puute on yleisimmät puutokset, mutta myös raudasta tule helposti puutetta.

Se, kuinka usein ravinteita pitää lisätä riippuu valosta, joka puolestaan määrä kasvuvauhdin joka taas määrää ravinteiden kulutuksen sekä tietysti vedenvaihdoista. Tavoitetaso korjataan aina vedenvaihdon jälkeen sekä tarvittaessa useammankin kerran viikossa. Jos on laiska tahi kiireinen, voi tarvittavat ravinteet heittää akvaan vedenvaihdon jälkeen mutta jos pelkää ravinteita vedessä (ah niin turhaan) voi ravinteet lisätä pitkin viikkoa miten nyt itselle parhaiten sopii. Vanha huono kasvu ei korjaannu millään vaan ne kasvinosat täytyy poistaa jos häiritsevät.

[Maisu]

Mangaania unohtamatta, sitä kannattaa ehdottomasti lisätä aina kun rautaakin.

[djuphavsfisken]

Voiko akvaariossa käyttää ihmisten rautatabletteja?

[[groovehai]]

ei

[djuphavsfisken]

Miksi ei? Jos siis sisältää pelkkää rautaa.
Voisin oikeastaan kokeilla myös laittaa vähän rautaromua hiekkaan

[[groovehai]]

Voihan sinne vaikka jonku laivan upottaa mut en usko että horsmat siltikään kukkis

[djuphavsfisken]

No joo. Easy Life Ferroa käytän. Mutta voisi oikeastaan pikkupurkissa kokeilla laittaa muttereita tai prikkoja juurten alle. Aika nopeasti kuitenkin alkavat ruostumaan.

[Mari Kurki]

Raudan tulee olla myös oikeassa muodossa jotta kasvit kykenevät sitä käyttämään. Ruosteiset metalliesineet sisältävät juurikin sitä vääränlaista rautaa, eikä niistä ole mitään hyötyä. Joku kemiaa tunteva voisi tämän tarkemmin selvittää, mutta sen vuoksi se rauta on kasvilannoitteissa sidottu kelaatteihin, jottei se muuta muotoaan vääränlaiseksi.

[djuphavsfisken]

Hmm... Eiköhän rauta ole aina Fe-muodossa? Jos sen sijaan on kysymys rautaoksideista (FeO) niin menee monimutkaisemmaksi. Ruoste on yksi monesta muodoista. Sitä on iät ajat käytetty lannoitteena.

[djuphavsfisken]

Sitä on iät ajat käytetty lannoitteena.

Poistakaa tämä. Lähteessä puhuttiin raudasta lannoitteena noin yleensä.

[moodfish]

Kysäisenpä tässä samassa kun en osuvampaa otsikkoa löytänyt...
Hei mulla on Vesitähdikin (mikä vesitähdikki?) kanssa tällaista reikiintymisongelmaa. Oisko kyseessä riittämätön valon määrä alimmille lehdille vai joku puutostila? Kasvi kyllä kasvaa melko vauhdilla, mutta alimmat lehdet reikiintyvät ja lopulta kellastuvat. Tuo on ollut mulla vasta 3vk ja tullessaan oli n. 15cm ja lehdet pyöheähköt ja 3-senttiset. Nyt kaikki uudet lehdet ovat 4-5cm ja tuollaisia kapeita. Korkeutta kasvilla on 30cm. Reikiintyminen nousee koko ajan ylemmäs, aluksi oli vain muutamassa alimmassa lehdessä. Nyt jo melkein 20 sentissä. Liikaa valoa, ravinnepuutos? Apua! Pilkkutautilääkitys menossa 9pv.

Tuo miekkakasvi (Jättiläismiekkakasvi?) kasvattelee myös aika innoissaan uusia lehtiä, mutta nyt pilkkutautilääkityksen aikaan on ruvenneet lehdet kuultamaan läpi ja "mätänemään". Voiko tuolla lääkkeellä olla vaikutusta vai oisko kuitenkin jotain ravinnepuutosta?
Partamonni ei mielestäni imeskele kasveja, puhdistaa niistä vain olemattomia leviä ajoittain.

Melalehdet ja köynnöskasvit käyttäytyvät mielestäni normaalisti.

Allas 100x40x50 ja valot 2x30W loisteputki, joista toinen 77 Fluora ja toinen 930 Lämmin valkoinen. Ovat päällä nyt 7,5h/pv.
Olen yrittänyt noihin valoasioihin perehtyä, mutta vielä on vähän hakusessa, mikä on millekin kasville hyvä ja millaiset valot jne... Noi valot tuli altaan mukana.
Ravinteita oon laittanut tabletteina hiekkaan ja veteen FloraPride.





Huh, onpas taas jättiläiskuvat. Täytynee alkaa tekemään ihan miniminikuvia.

[djuphavsfisken]

Ei muuta, mutta kerrankin hienot ja selkeät kuvat

[Mari Kurki]

Kaliumia tarjoilisin itse noille.

[Sisso]

Kuvassa on intianvesitähdikki ja kuvassa se kasvaa täysin lajilleen ominaisesti. Monille tähdikeille on tyypillistä vanhojen (=alimpien) lehtien reikiintyminen. Yleinen selitys on että ne kuormittuvat orgaanisesta jätteestä vedessä. Kovin kuormittunut vesi voi reikiinnyttää myös nuoria lehtiä. Niitä, kuten useimpia köynnöstäviä joutuu aika ajoin ottamaan ylös, katkomaan pois huonot alaosat ja istuttamaan uudestaan. Meillä jättivesitähdikin vanhimmat lehdet reikiintyvät vaikka kaliumia menee yllin kyllin, mutta hyvähän sitä on kokeilla jos ei ole varma että sitä on kasveilla riittävästi. Kaliumia kuluu vähintään saman verran kuin nitraattia Mitä tulee muuttuneeseen kasvutapaan, varmaan joka ikinen laji kasvaa habitukseltaan hiukan omanlaisenaan eri pytyissä johtuen erilaisista olosuhteista. Valon puutteessa kasvi yksinkertaisesti heittää alimmat lehdet irti. Jos akva on kovin tuore tai kasvit äsken siirrettyjä, lähes kaikki kasvit hakevat uuden kasvutavan ja tästä voi seurata kaikenlaista pikku harmia lehtien mädäntyessä, ruskistuessa tms, mutta asettuu päivien kuluessa jos asiat ovat niillä muuten hyvin. Ravinnepuutosten mahdollisuutta ei voi sulkea pois ennen kuin olet 100% varma että lisäät kaikkia ravinteita, niin mikroja kuin makroja, varmasti riittävästi. Tai että niitä on muuten kasveilla käytössään riittävästi. Usein vastaperustettu akva lähtee hienosti käyntiin, kasvit kasvaa kohisten jne, mutta puutokset alkavat hiipimään paikalle viikkojen-kuukausien kuluessa akvaristin ihmetellessä että mitä tapahtui. No, unohdettiin ruokkia kasveja.

Monet lääkkeet aiheuttavat kasveilla vaurioita joko suoraan tai epäsuorasti. Itse hoidan pilkkutaudin mieluummin lämpötilan nostolla koska useimmat kasvit kestävät sen 10-14 vrk lämmönnoston paremmin kuin lääkkeet tai muutoin lääkkeistä sekaisin menneen akvan.

Kuvan miekka on vähän turhan syvälle istutettu. Hiekka kasvupisteen päällä saattaa haitata uusien lehtien tuotantoa ja jos huonosti käy, jopa mädännyttää koko kasvin etenkin kun hiekkaan kertyy ajan kanssa orgaanista jätettä.

[moodfish]

Kiitos paljon avusta!
Juu, tuota reikiintymistä on alkanut ilmestyä myös nuorempiin lehtiin. Tosin vesiarvot ovat ihan ok, mutta tuo pilkkutautilääke tietty saattaa jotain harmia tehdä. Kaliumia yksistään en ole lisännyt. Laitoin kaliumia, typpeä, fosforia ja rautaa tilaukseen. Täytyy nyt alkaa perehtymään tähän kasvien hoitoon oikein kunnolla. Haluan tietenkin, että kaikki elävä kasvaa ja voi hyvin!

OT, mutta: Kokeilin pilkkutautiin myös ensin lämmön nostoa. Ei auttanut yhtään ja punaiset partamonnit alkoivat voida huonosti. Sitten käytin 7pv putkeen Protozinia, ei auttanut. Muista kaloista pilkut hävisivät, mutta Marmoritapparakaloihin jäivät/vaihtuivat parveilijat koko ajan uusiin. Sitten mulle myytiinkin Akvaario Kurjesta seuraavaksi sellaista teholääkettä, että vuorokaudessa hävis kaikki pilkut eikä uusia ole enää näkynyt. Toivottavasti ei tulekaan. Toistaiseksi uskallan suositella kaikille: Zoolek Green ichtio. Tämä näyttääkin jo oikealta lääkepullolta (ruskea pieni lasipullo).

Kiitos vinkistä tuon miekan suhteen! Olenkin katsellut sitä vähän sillä silmällä, että on kuin kurkkuaan myöten hiekassa. Täytyykin nostaa sitä vähän ylemmäs pikimmiten.

Mitä mieltä olette vielä noista mun valoista, onko ok värilämpötila ja valon määrä?

[Sisso]

Putket on ihan OK ja valomäärän riittävyys selviää ajan kanssa, ihan hyviltähän kasvit ainakin nyt näyttävät. Noi kuvaillut ongelmat voi nyt johtua lääkkeistä ja jos, niin korjaantuvat kyllä ajan kanssa. Meillä oli piileväongelma muutoin hiukan isommassa, mutta syvemmässä, pytyssä kun sun, kun valoa oli 2x30w. Lisäsin 2x11w ESL, niin johan piilevä pakeni. Tosin samaan aikaan vaihtui pohjamatskukin ja GH pomppasi sen myötä taivaaseen, joten en voi olla varma mistä piilevä loppujen lopuksi johtui, mutta se on tyypillinen liian vähän valon levä, joskin löytyy usein myös uusista pytyistä. Seuraile, mutta nyt kasvien värit on kuvissa hyvät joskaan vesitähdikki ei valon vähyydestä johtuen kavalla onko roosasuoninen vai vihreä muoto, jonka latvukset ruskistuvat (ei lue: paistuvat) nätisti jos valoa on reippaasti .

OT-BTW, nostiko lämmön varmasti riittävän ylös ja riittävän pitkäksi aikaa? Yleensä niissä tapauksissa, joissa pilkkua ei ole saatu kuriin lämmöllä, vika on löytynyt jommasta kummasta. Pilkkujen häviämiseen menee lämpöhoidossa useampi päivä ja itsellä tuli uskonpuute koko hommaan, mutta olisko ollut jossain 8-9 pvn kohdalla ne sitten katosi ihan yhtäkkiä. Lämpöhoidossa täytyy myös huolehtia akvaan tosi reipas hapetus enkä kyllä selvästi viileämmän ystäville sitä käyttäisi lainkaan. Todennäköisesti huono happitilanne aiheuttaa enemmän ongelmia kuin lämpö itsessään koska +30-32c vedessä happea on enää tosi hintsusti ilman lisäapuja. Meillä vain yksi kasvilaji otti hiukan nokkiinsa hoidosta, kalat ei mitenkään, kutivat vaan kahta hullumpana...Tapparakalat on tunnetusti pilkulle herkkiä.

[moodfish]

Oukei, hyvä kuulla että valot suurinpiirtein okei.
Täytyy katsella tässä miten ajan kuluessa käy. Piilevää ei mun mielestä tuossa altaassa ole, mikäli muistan oikein millaista se on. Eikä oikein mitään muutakaan levää. Ainakaan vielä. *kop kop* Karmea leväongelma vuosikymmenten takaa nostaa vieläkin karvat pystyy.

Toi vesitähdikki ei ollut ainakaan ostaessa yhtään rusehtava/punertava eikä täällä missään vaiheessa ole sellaisia merkkejä näyttänyt. Liekö jossain vaiheessa sitten. en edes tiennyt, että niitä on kahta sorttia. Siksipä en sitten tunnistanutkaan tuota Intianvesitähdikiksi kun olin nähnyt siitä vain ruskeita kuvia.

Kasvien tunnistuksesta tuli mieleen, että viitsisitkö Sisso tsekkaa täältä http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=25&t=203177 , että mikä on tuo kasvi ekassa kuvassani. Sä varmaan tunnistat sen. Se joka Hentorotalana mulle myytiin, mutte jota epäilen. Parikin ehdotusta sieltä on jo tullut, mutta en oikein lämpene niistä millekään. Heh..

Pilkkutaudista sitten.. Nostin lämmöt 26->32 ja annoin olla 9 päivää. Tuona aikana aloitin myös Protozinin. Ei auttanut. Hapetusta lisäsin reilusti ja ennen lääkitystä vaihdoin vettä 40%. Ennen lääkkeen vaihtoa vaihdoin taas vettä. Hapetus edelleen hyvä ja lämpökin 28. Tosin olen sitä juuri laskemassa takaisin "normaaliin". En tiedä mikä sitkeä pilkku toi on. Niin mulle yks asiantunteva myyjä/alan harrastajakin sanoi, että nykyiseen pilkkuun ei tahdo tehota perinteinen lääkeresepti eikä pelkkä lämmönnosto. Pitäisi kuulemma nostaa ainakin 33:een ja se alkaa olla jo kaloille liikaa. Noh en tiedä, muusta kuin siitä ettei mulla ainakaan toiminut. Noi tapparat tuntuu niin tykkäävän siitä loisesta.

Kiitos taas!

[Sisso]

Anubiakseen on vaikea ottaa kantaa, mutta mielestäni se ei ole herttakeihäslehti (A barteri var barteri). Se voi hyvinkin olla kääpiö. Varsin mahdollista, että tunnistaminen onnistuu paremmin myöhemmin kun kasvi on hakenut oman kasvutapansa ja saanut hiukan kokoa ja ikää. Keihäslehdet tunnistaa yleensä sitä helpommin mitä iäkkäämpi lehti, nuoret lehdet muistuttavat usein toisiaan. Näidenkin kasvutapan vaikuttaa olosuhtet niin, että joskus menee todennäköisyyksien puolelle.

Toisesta kasvista heitän kolme veikkausta: pyörölehti (Micrathemum umbrosum), hentorotalan ilmaversoja tai viuhkahelmiruoho (Hemianthus micranthemoides) mutta viimeiseen vaihtoehtoon en oikein usko, lehdet ovat liian pyöreät ollakseen HCn. Voisivatkohan olla HCn ilmaversoja, en ole koskaan nähnyt livenä mutta HC kasvaa ilmakasvatettuna oikein kivasti.

Varmaan yhtäkään vesimiekkaa ei voi tunnistaa (ainakaan kuvasta) 100% varmuudella. Liikeellä on tsiljoona risteymää ja näiden kasvutapaan vaikuttaa hyvin voimakkaasti olosuhteet lämpöä myöden. Nämä meidän miekkamaailmaa mullistaneet ekspertit, Lehtonen ja Falck, varmasti osaisivat antaa paremmin osviittaa, kuvan miekan tunnistukseen tai ainakin vihjeitä sukulaisuussuhteista ulkonäon perusteella. Danny huhuu....