Neuvoja soodan käytöstä

[Monnifan]

Usein keskusteluissa viitataan soodan käyttöön PHn säätelyssä. Antaisiko joku asiasta tietävä tietoa tästä?
Milloin käyttö on perusteltua?
Kuinka arvioitte sopivan soodan määrän? Ilm. kokeilemalla tippatestillä seuraten.
Jos lisää veden kovuutta kipsillä, ilm veden PHn ei pitäisi muuttua. Onko silloin mieltä käyttää soodaa?
Onko käytöllä haittavaikutuksia?
Nämä saattavat olla tyhmiä kysymyksiä, mutta itse en ole soodan kanssa lätrännyt, joten aihe vieras.

[Hedelmiina]

Soodan käyttö liittyy veden karbonaattikovuuden (KH)nostoon, jota käytetään mm. ph:n nostoon eli karbonaattikovuuden nostaminen nostaa myös ph;ta. Kokonaiskovuudella (GH), jota nostetaan kipsillä ei ole mitään tekemistä ph arvojen kanssa.

KH:ta toiset nostaa esim. malawijärven/Tanganjikan kirjoahvenille tai muille, jotka nostoa tarvitsee samoin GH:ta sama merkitys em.kaloille (GH:ta nostetaan myös kovan veden kaloja varten). PH:n ja KH:n avulla pystyy myös selvittämään veden hiilidioksidipitoisuutta eli mikäli seura-altaassa esim. ph on n.7-7.5 välillä ja KH jotain 3-5 välillä niin ollaan suht balanssissa hiilarien kanssa (näin Tetran taulukon mukaan karkeasti siis jos altaassa on kasveja niinkuin monessa seuralassa onkin )

Karbonaattikovuutta nostaessa käytin joskus määrää 1tl/100l vettä ja sillä sai nostettua noin yhdellä karbonaattikovuutta. Samassa suhteessa olen käyttänyt kipsiäkin.

Mutta tosiaan kannattaa muistaa, että jos altaassa on valmiiksi jo korkea ph niin tuo ruokasoodan käyttö nostaa sitä lisää eli jos ei ole pakko nostaa niin en välttis lähtis leikkimään näiden kanssa.

Eli jotain lyhyesti, täältä löytyy keskustelua pilvin pimein haulla näistä sun mieltä askarrtuttavista jutuista

[Helina]

Jos lisää veden kovuutta kipsillä, ilm veden PHn ei pitäisi muuttua

Kokonaiskovuudella (GH), jota nostetaan kipsillä ei ole mitään tekemistä ph arvojen kanssa.

Pikku huom.
Askartelukipsissä on kalkkia/kalsiumia noin 20-30 %
Puutarhanhoidossa maata kalkitaan juuri pH'n nostamiseksi, eli muutoin tapahtuvan happamoitumisen estämiseksi. Siihen käytetään usein kalkkikivi/marmori murskaa joka sisältää myöskin noin 30% kalsiumia

Aihe "Askartelukipsi kovuuden nostamiseksi?" sai puolestaan ehdotuksen, että natriumkarbonaatti olisi tarkoitukseen vakaampi/parempi.
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=166729 lainaus Aquahoito.info

[Kimbela]

Niin karbonaattien ja kalsiumien kanssa tarkkana, kunhan tiedätte ja ymmärrätte mitä altaaseen laitetaan niin homma toimii. Vielä kertauksena:

Kokonaiskovuus on veteen liuenneiden kaksiarvoisten ionien lukumäärä, lähinnä etenkin kalsium ja myös magnesium. Kokonaiskovuutta lisätään yleensä kipsi eli kalsiumsulfaatilla, jonka sulfaatti-ionit lisäävät lähinnä sähkönjohtavuutta ja kalsiumionit kokonaiskovuutta. Kipsi on helpoista ja halvinta hommata.

karbonaattikovuus on veteen liuenneiden karbonaatti-ionien lukumäärä. Osa karbonaatti-ioneista on/muodostaa bikarbonaatti-ioneja eli vetykarbonaatti-ioneja, vety otetaan vesimoleykyyliltä (vesi protolysoituu aina hieman), jolloin syntyy hydroksi-ioneja, jotka aiheuttavat pH-arvon nousua. Koska natriumkarbonaatti (pesusooda, kidesooda) ja natriumbikarbonaatti (ruokasooda, leivinjauhe) ovat heikkoja emäksiä, ne muodostavat pH puskurin, jossa pH pyrkii pysymään heikosti emäksisenä.

Puutarhassa käytettävät kalkit sisältävät kalsiumkarbonaattia eli kalkkikiveä, jos tätä laitetaan akvaarion nousevat kumpikin arvo GH ja KH. Edelleen kalsiumkarbonaatti on huonosti vesiliuokoista eli siinäkin mielessä hankalaa käyttää.

[Ruma mies]

^Valtavan hieno vastaus^, mutta johonkin muuhun kuin alkuperäiseen kysymykseen.

Soodan käyttö on perusteltua a) jos veden luontainen pH on liian matala tai b) jos pH vaihtelee voimakkaasti tai c) haluaa lisätä hiilidioksidin määrää ilman, että pH laskee.

Yleinen tilanne Suomessa on, että vedet ovat pehmeitä ja humuspitoisia, jolloin niiden luontainen pH on matala. Tämä on monille akvaariokaloille (ei suinkaan kaikille) hyvä olotila, mutta sen seurauksena on, että veden puskurointikyky on huono ja kun vesi on laskettu hanasta akvaarioon, pH vaihtelee voimakkaasti. Yleensä se ensin nousee ja sitten parissa päivässä laskee.

Vesilaitokset käsittelevät vettä niin, että hanaveden pH on tyypillisesti noin 8, kun se lasketaan hanasta. Se tyypillisesti nostaa säätelemättömän akvaarioveden pH:ta. Akvaarion biologiset ja kemialliset prosessit alkavat kuitenkin heti laskea sitä. Esimerkiksi minulla ilman säätelyä veden pH nousisi 50 % vedenvaihdon jälkeen noin 7,5:een ja laskisi viikossa ehkä noin 5,5:een.

Yleensä katsotaan, että näin suuri vaihtelu ei ole hyväksi kaloille. Minä en ole huomannut siitä aiheutuvan mitään ongelmia, mutta säätelen kuitenkin veden laatua monella tavalla: turveuutteen lisäämisellä, mikä laskee pH:ta, hiilidioksidin lisäämisellä, mikä myös laskee pH:ta ja soodaa vastaavan kaupallisen tuotteen lisäämisellä, mikä nostaa pH:ta ja kasvattaa veden puskurointikykyä.

Oikean soodamäärän löytää parissa kuukaudessa, kun ottaa tavakseen mitata pH-arvo ennen vedenvaihtoa, heti vedenvaihdon jälkeen ja kertaalleen kahtena seuraavana päivänä. Tee pH-mittaukset ensin ilman soodan lisäystä. Jos pH vaihtelee liikaa tai laskee liian alas, tee seuraavan vedenvaihdon yhteydessä pieni lisäys, esimerkiksi puoli teelusikallista. Jos vaikutusta ei ole tai se on liian pieni, lisää seuraavalla viikolla vähän enemmän jne.

Kannattaa olla mieluummin varovainen kuin lisätä liikaa. Kun soodan puskurointikyky alkaa purra, se tuntuu vaikuttavan pitkän aikaa siitäkin huolimatta, että vettä vaihdetaan ilman uusia lisäyksiä.

[Monnifan]

Kiitos vastauksistanne!

[Kimbela]

Juu menihän tuo hieman sivuun, lähinnä oli pelko, että joku alkaa Yaran dolomiittikalkkia kaatelemaan akvaarioon ruokasoodan sijasta (olisi pitänyt viitata edelliseen viestiin).