Muistakaa karanteenauksen tärkeys!

[shays]

Muistaahan jokainen karanteenauksen tärkeyden hankkiessaan uusia kaloja! Vaikka kalat olisi karanteenattu liikkeessä jo, voi niissä silti tulla mukana kaikkea hassua.

Hyvä ystäväni osti juuri sinisateenkaarikaloja eräästä liikkeestä (ei pks-alueella) 10 kappaletta parveensa lisää. Toinen kaveri toi kalat mukanansa kun oli kulkua tälle suunnalle ja ei kun kotiuttelemaan kaloja, kaikeksi onneksi puhtaaseen karanteenialtaaseen. Kalat olivat heti altaaseen laiton jälkeen mikä minkäkin näköisiä, pahin näytti tältä:

(klikkaa suuremmaksi)


Kuva otettu heti kuljetuksen jäljiltä, joka kesti vajaa kaksi tuntia. Ystäväni ilmoitti myyjälle samantien kaloista, kuvien kera. Myyjä väitti ensin, että tämä kyseisessä kuvassa oleva vaurio on tullut kalaa haaviessa myyntialtaasta. Tai kuljetuksen aikana. Tai sitten siinä karanteeniakvaariossa on ollut vikaa. Selityksiä tuntui löytyvän vähän joka lähtöön, jokaisessa vika oli ostajassa, ei missään nimessä myyjässä. Kymmenestä kalasta päivän sisällä kuoli viisi.

Kalat tulivat lauantaina ja tänään pari elossa olevaa vietiin mikroskoopin alle, tulokset ovat aika karua luettavaa;
"Löydöksissä oli mm. Kidusloisia (Gyrodactylus/Dactylogyrus), kalatuberkuloosi, sekä jokin ameebatyyppinen, mitä ei tarkemmin tunnistettu (hyvin saman tyyppinen kuin oodinium, mutta n. 50x isompi). Kaloissa oli myös Trichodina-alkueläimiä, joskaan näiden tunnistus ei ollut satavarma, koska kalat oli jo ehditty lääkitä."

Olisipa ollut hauska tietää, miten lista olisi kasvanut mikäli niitä ei oltaisi jo ehditty lääkitä (elävät pöpöt on helpompi spotata kun lääkkeen tappamat kuolleet). Nämä kyseiset kalat olivat olleet liikkeessä jo parin kuukauden ajan ja myyjän mukaan kaikki ollut kunnossa. Kuvassa oleva bakteeritulehdus ei ihan muutaman tunnin aikana puhkea noin pahasti... Samassa altaassa on myös muita myynnissä olevia kaloja ja liike myy kaloja myös suoraan ulkomaisesta tukusta tulleena ilman karanteenausta. Myyjä sentään lupasi lopulta kaiken syyttelynsä ja epäammattimaisen käytöksensä jälkeen (muunmuassa että asiakas haluaa vain ilmaiset kalat väittämällä että niissä olisi tautia jo tullessaan...) korvata nämä kyseiset kalat, "onni onnettomuudessa". Kalojen korvaaminen ei vain korvaa aiheutunutta mielipahaa, saati pyyhi pois sitä kuinka huonosti myyjä tilanteen hoiti osaltansa.

Tässä ketjussa en liikkeen nimeä mainitse, kuten ei kukaan muukaan, niinkuin ei palstan tapoihin kuulu (jos haluat tietää, käytä yksäriä).

Olkaa siis tarkkoja kalojenne suhteen, mistä ostatte ne ja MUISTAKAA ehdottomasti se karanteenaus! Mikäli nämä kalat olisi pulautettu suoraan pääaltaaseen, olisi tappiot olleet aikamoiset. Ja karanteeniksi ei riitä mikään parin päivän seurailu, taudit voivat puhjeta vasta parin viikon jälkeenkin.
Nämä kalat olivat tullessaan jo niin tautisia ja huonokuntoisia, ettei niiden seuraamiseen montaa päivää edes tarvittu, näinkin voi toki käydä.

[rajatapaus87]

Tän jutun takia aion kyllä hankkia karanteeni altaan.

[shays]

Tän jutun takia aion kyllä hankkia karanteeni altaan.

Mahtavaa! Eli oli tästä ainakin jotain hyötyä. Karanteenialtaan kun ei tarvitse edes olla mikään kovin kummonen, niin ei ole paha rasti pitää sellaista nurkissa odottelemassa käyttöä.

[Jelayne]

Mites tuollainen karanteeniallas muuten laitetaan toimintaan? Tarviiko sitä erikseen kypsytellä mitenkään?

Mulla olisi ylimääräisenä 90 l allas, josta suunnittelin karanteeniallasta. Mutta en haluaisi koko aikaa pitää sitä toiminnassa, siis kalattomana. Enkä halua aina käyttää bakuvalmisteita kypsytykseen jos kaloja pitää karanteenata.

[doradi]

Olipa kammottavan hyvä esimerkki karanteenaamisen tärkeydestä!

Mulla on n. 50-l. karanteeni/sairaala ym. -allas myös normaalisti tyhjänä, mutta sen saa vauhdilla käyntiin, kun siihen tarkoitettu sisäsuodatin pyörii koko ajan ylimääräisenä lisäsuodattimena isommassa käynnissä olevassa altaassa. Eli periaatteessa kun otan tuon karanteenialtaan käyttöön, otan sinne jotain ylimääräisiä kasveja, osan vettä ja tuon käynnissä olevan sisäsuodattimen toisesta altaasta. Sisäsuodatin tuossa kai se kriittinen on, mutta tykkään että karanteenialtaassa saa joku rehu olla piilopaikkana ja ne kasvit voi sitten heittää pois kun karanteeni päättyy. Karanteenattavat kalat altistuvat kyllä omien altaiden bakukannalle tuolla tavalla saman tien, mikä voi olla huono juttu, tai sitten ei.. niinpäin tämä toimii, että uusien kalojen mahdolliset pöpöt ei leviä vanhoihin.

[7330]

Akvaariomaailmassa 5/2012 oli oma opettavainen tarinani siitä, miten voi käydä, jos karanteenista lipsutaan. Siinä menetin yhden akvaarion kaloista yli puolet (tietenkin ne arvokkaimmat ja harvinaisimmat etunenässä) ärhäkälle valkopilkkutaudille.

On kuitenkin sanottava, että yleensä en karanteenaa akvaarioliikkeestä tulevia kaloja, ellei ole erityisesti syytä epäillä, että niillä on jotakin vialla. Eräänlaisena ironian huipentumana olen saanut kalatautiepidemioita vain ja ainoastaan silloin, kun olen käyttänyt karanteenia.

[VesiEläin]

Itsestäänselvyys.
Olen karanteenannut kaloja jo monia vuosia, tuli ne liikkeestä tai yksityiseltä.
Pääaltaan kalasto on niin arvokas, ettei sinne noin vaan pulskauteta mitä tahansa.

[heisku]

Karanteeni allas täälläkin hankinnassa, lähinnä juuri viimeistään tämän tapauksen johdosta. Itse ostin kyseisestä liikkeestä kardinaalitetroja ja ilman karanteerausta tietenkin altaaseen... Yhden päästin parin päivän päästä hengiltä, koska epäilin sillä olevan kidusloisia. Oli vetäytynyt syrjään, hengitti kiivaasti ja toinen kidus oli enemmän "auki". Muilla ei näy oireita. Näitä nyt tietysti saattaa tulla ihan mistä liikkeestä vain, mutta mulle tämä oli eka kerta kun jouduin melkein heti kotiuttamisen jälkeen päätämään kalasen hengiltä.
Nyt kysymys kuuluukin että kannattaako kuitenkin lääkitä allas vaikkei muilla oireita näykään, vielä ainakaan? Varsinkin koska altaaseen on tulossa ensi kuun alussa kiekkoja niin vähän jänskättää...

[JJVi]

Kaikkein vakuuttuneimpia karanteenin hyödyllisyydestä ovat juuri he, jotka täyttelevät noita pikkupurkkeja karanteenia varten ja laittavat uudet kalat niihin. Joko ne eivät ole riittävän kypsiä, uusia kaloja ruokitaan sinne liikaa, vettä ei vaihdeta riittävästi...mutta jokatapauksessa niihin kuolee kaloja suhteettoman paljon. Lisäksi jos se uusi kala kantaa jotain piilevää tautia se ei välttämättä tule ilmi sen karanteenauksen aikana.

Silloin kun itse hankin vielä aktiivisesti uusia kaloja, mulla oli aina ihan normaali allas (100L tai 180L) joka oli tulilla aina. Sen normaalikalastona oli seeprakaloja ja esimerkiksi partis. Kotiutin kalat sen kautta eli uudet kalat ensiksi sinne. Näin sain ne karanteeniin sikäli turvallisesti, että allas oli varmasti kypsä ja seeprakalat esimerkiksi kalatubille ja pilkkutaudille herkkinä lajeina kertoivat kantaako uusi kala piilevänä jotain sairautta. Lisäksi uusia kaloja pystyi ruokkimaan paremmin esimerkiksi survarilla kun vakiokalusto söi liiat pois. Näin niitä voi karanteenata vaikka vuoden ennen pääaltaaseen siirtämistä. Yhtään kalaa ei kuollut näin toimien eikä myöskään pääaltaisiin siirtynyt mitään sairautta.

Sateenkaarikalat ovat yleisesti ottaen erittäin herkkiä kalatubille ja hyvien yksilöiden löytäminen on aika vaikeaa. Niitä ei oikein muuten uskalla ostaa kuin suuresta parvesta siten että näkee koko parven kunnon ensiksi.

[Sisso]

+1^

Kannattaa myös muistaa kalojen riittävän hidas sopeutus uuteen veteen vaikka käyttäisikin karenteenia. Ostin meille äskettäin muutaman revontulen parven jatkoksi. Koska talosta nyt löytyy sähkönjohtavuusmittari, mittasin uteliaisuuttani kuljetuspussin veden johtavuuden: 200uS. Liikkeessä oli juuri vaihdettu vedet, joten tuohan on oikein nätti lukema. Vaan omassa pytyssä oli johtavuus hiukan alta 800uS (meillä lähtötilanne hanasta hiukan yli 600uS). Jos olisin tipauttanut kalat huoletonna tosta noin vaan karanteenipyttyyn, olisivat kalat saaneet todennäköisesti pahan shokin. Ilman hidasta siirtoa karanteenipyttyyn ne olisivat saattaneet kuolla ei välttämättä stressistä puhjenneeseen tautiin, vaan ihan jo silkkaan osmoottiseen shokkiin. Meidän veden muut arvot vastaa kuitenkin johtavuutta lukuunottamatta suht keskivertoakvan arvoja. Eli vaikka et tietäisikään oman vetesi johtavuutta, muista suorittaa siirto varmuuden vuoksi vedestä toiseen riittävän hitaasti, muuten koko karanteenaus voi olla täysin turha operaatio akvaristin itse sössiessä sen heti kättelyssä malttamattommuuttaan. Pitkä kuljetusmatka nostaa helposti kuljetusveden johtavuuden korkealle.

OT: sen verran kommentoin sateenkaarien tubiherkkyyttä, että tässä on akvaristilla merkittävä rooli. Usein sattareita mainostetaan kaloina, jotka eivät ole tarkkoja veden suhteen. Tämä pitääkin osin paikkansa, mutta vain veden kovuuden ja happamuuden suhteen. Muutoin ne ovat melko herkkiä veden puhtaudelle (ts typpiyhdisteille ja kuona-aineille) ja kuvitelma siitä, että niitä voisi "kestävinä kaloina" pitää vähän sontaisemmassakin vedessä, vie herkästi tuhoon. Näille ei voi vaihtaa vettä liikaa! Pitkän linjan sattariharrastajat suosittavat lähes kaikille lajeille, myös neoneille, enemmän tai vähemmän kovetttua vettä. Käytäntö on kuulemma osoittanut, että tällä välttää ongelmia aika hyvin kun vielä pitää veden riittävän raikkaana. Sori OT, meniskö tää kategoriaan ongelmien ennaltaehkäisy karanteenauksen kanssa?

[thank]

Silloin kun itse hankin vielä aktiivisesti uusia kaloja, mulla oli aina ihan normaali allas (100L tai 180L) joka oli tulilla aina. Sen normaalikalastona oli seeprakaloja ja esimerkiksi partis. Kotiutin kalat sen kautta eli uudet kalat ensiksi sinne. Näin sain ne karanteeniin sikäli turvallisesti, että allas oli varmasti kypsä ja seeprakalat esimerkiksi kalatubille ja pilkkutaudille herkkinä lajeina kertoivat kantaako uusi kala piilevänä jotain sairautta.

Pakko nyt kysäistä, ilman mitään vinoiluja, että etkö pelkää, että seeprakalat tartuttavat tubin noihin muihin kaloihin? Käsittääkseni seeprakalat ovat todennäköisiä tubin kantajia.

[Sisso]

Tubia kantaa miltei kaikki kalat (85-90%), mutta eräät lajit ovat alttiita sairastumaan siihen. Se on siis todennäköisesti meidän jokaisen akvassa nytkin. Hyväkuntoiset ja stressittömät kalat pärjäävät sen kanssa yleensä ongelmitta ja tässä hyvä hoito on tietysti avainasemassa. Juuri siksi näitä sille herkkiä=sen puhkeamiselle herkkiä kaloja on hyvä käyttää indikaattoreina. Toisaalta tää voi olla aika loputon tie kun nyt tosiaan tiedetään, että se on lähes kaikilla kaloilla. Siirto uuteen pyttyyn, vaikka sitten karanteenialtaasta pääaltaaseen on aina riski koska kaikki muutokset on kaloile stressin paikkoja mutta karanteenauksella tätä riskiä voi ehkä pienentää. Mutta mitä tehdä esim sattareille, jotka ehkä taudin toivat mutta jotka eivät itse siihen sairastu (mutta ne seeprakalat kuoli tubiiin)? Hävitetään vai..? Itse näen että on paljon pahempiakin kohdalle napsahtavia juttuja kuin tubi. Olen aika vakuuttunut, että pilkkutautiin kuolee enemmän kaloja kuin tubiin. Toisaalta on taas esitetty oletus, että yksittäisiä kaloja puolestaan kuolee tubiin enemmän kuin uskotaankaan, tauti ei vain puhkea epidemiaksi muiden kalojen ollessa riittävän hyväkuntoisia. Vain heikot siis sairastuvat tai sitten myco-bakteerin määrä vedessä pääsee niin suureksi, ettei hyväkuntoistenkaan kalojen immuunijärjestelmä riitä pitämään sitä kurissa.

Meillä on viittä eri sukua tai lajia noita tubiherkkinä pidettyjä hopeakylkien heimoon kuuluvia kaloja. Kaikkien pytyissä on myös muita kaloja. Ensimmäiset tulivat kohta vuosi sitten. En voi sanoa niiden tuoneen tullessaan kertaakaan mitään tappavaa tuliaista joka olisi puhjennut epidemiaksi ja paria akvasta karannutta sinisilmän pentelettä lukuunottamatta näiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Vähän harmittaa hyvien kalojen puolesta niiden hiukan huono maine. Itse uskon sen johtuvan pitkälti olosuhteista joissa niitä pidetään koska löytyy näitä vuosikymmeniä harrastaneita akvaristeja, joilla ei ole mitään sen kummempia ongelmia näiden kanssa. Ja jos tubi napsahtaa, so what koska eihän yleensä pilkkutaudistakaan lyödä hanskoja tiskiin. Tubin kanssa painiessa vaan vierähtää helposti muutama kuukausi muutaman viikon sijaan. Todella harvoin saa lukea, että tubi vei kaikki akvan kalat, samanlajiset voi kyllä lähteä.

Sen sijaan (tähän OT-varoitus!) jaksan ihmetellä ihmisten innostusta siirtää mitenkään sairaalta vaikuttava kala heti mihin-lie-ämpäriin karanteeniin ennen kuin on mitenkään selvitelty mikä vaiva on kyseessä. Ihan samalla tavalla se siirto on kalalle stressi kuin kaupasta kotiin kantaminen ja toimii tietysti samoin kuin karanteenialtaan on tarkoitus toimia: laukaista mahdolliset sairaudet kalan stressatessa. Sitten ollaan kovasti tyytyväisiä kun kalan tauti paheni karanteenialtaassa, näin hiukan liioitellen. Pelastettiin ne muut! Aika harvassa on tilanne, ettei oireileva kala voisi olla pääaltaassa vuorokautta-puolta kauemmin mikä aika käytettäisiin tilanteen kartoittamiseen. Joskus eristäminen on tarpeen mutta joskus siitä on vain pelkkää haittaa ja aika monissa sairauksissa koko pytyn/pääaltaan lääkitys on myös paikallaan.

[thank]

Kiitos Sisso, kun oikaisit ja muistutit. Meinaa mennä välillä puurot ja vellit sekaisin ja ajatuksissa kirjottaessa tulee kaikenlaisia aivoverensyöksyjä.

[JJVi]

Silloin kun itse hankin vielä aktiivisesti uusia kaloja, mulla oli aina ihan normaali allas (100L tai 180L) joka oli tulilla aina. Sen normaalikalastona oli seeprakaloja ja esimerkiksi partis. Kotiutin kalat sen kautta eli uudet kalat ensiksi sinne. Näin sain ne karanteeniin sikäli turvallisesti, että allas oli varmasti kypsä ja seeprakalat esimerkiksi kalatubille ja pilkkutaudille herkkinä lajeina kertoivat kantaako uusi kala piilevänä jotain sairautta.

Pakko nyt kysäistä, ilman mitään vinoiluja, että etkö pelkää, että seeprakalat tartuttavat tubin noihin muihin kaloihin? Käsittääkseni seeprakalat ovat todennäköisiä tubin kantajia.

Toki riskinsä on aina, mutta jokatapauksessa pääaltaiden kalasto on niin paljon arvokkaampi kuin yksikään uusi tulokas eli mieluummin näin. Seeprakalat voivat kantaa tubia, kuten monet muutkin kalat, mutta seeprakala on siitä hyvä markkeri että niistä näkee selvästi koska ne eivät voi hyvin.

Mutta tubi on vain sivujuonne. Uusilla kaloilla voi olla myös muuta joille ne ovat vastustuskykyisiä, mutta pääaltaiden kalat eivät. Kyse on pelkästä riskien hallinnasta.

[Maisu]

Mihinköhän aiempi viestini katosi tästä ketjusta? Minä en myöskään kannata karanteenausta normaaliakvaariota heikommissa oloissa, eikä minulta ole milloinkaan kuollut kaloja sen vuoksi etten niitä karanteenaa. Valitsen kyllä ostettavat kalat hyvin tarkkaan. Normaaliin kotiakvaarioon vapautettu kala syö minulla joka kerta minuuteissa sen jälkeen kun se päästetty veteen, huolestuisin vasta sitten jos joku joskus ei söisi.

Ainoa koskaan karanteenaamani kala kuoli joissain tunneissa juuri tuon kuvan kaltaiseen, bakteeritulehduksena pitämääni nopeaan sairauteen sen jälkeen, kun pitkän karanteenin jälkeen lisäsin akvaarioon toisen (oman) kalan. Ei siis ole mielestäni mahdotonta etteikö tämä kuvankin kala olisi todella pyydytyshetkellä ollut ulkoisesti myyntikuntoinen. Onko varmaa, että kala pussitettin oman myyntialtaansa veteen eikä johonkin muuhun?

[7330]

Olen myös epäillyt, että osa karanteeniakvaariossa ilmenevistä taudeista ei välttämättä koskaan puhkeaisi, jos kalat pääsisivät suoraan vesiarvoiltaan vakaaseen vanhaan akvaarioon. Mitään faktaa tätä mutua tukemaan ei ole, joten en ole sitä ohjeena eteenpäin levittänyt. Omat karanteenaamattomuuskokemukseni ovat samansuuntaiset kuin Maisulla: usein uudet kalat katselevat varsin tyyninä ympärilleen ja syövät samana iltana hyvällä ruokahalulla.

Aika harvassa on tilanne, ettei oireileva kala voisi olla pääaltaassa vuorokautta-puolta kauemmin mikä aika käytettäisiin tilanteen kartoittamiseen. Joskus eristäminen on tarpeen mutta joskus siitä on vain pelkkää haittaa ja aika monissa sairauksissa koko pytyn/pääaltaan lääkitys on myös paikallaan.

Paitsi, jos kyseessä on se valkopilkku. Valkopilkkutaudin elinkierrosta johtuen on valitettavan mahdollista, että parin vuorokauden päästä yhden oireilevan kalan huomaamisesta se onkin jo kaikilla.

[Sisso]

Kaikissa niissä jutuissa joita olen pilkusta lukenut, todetaan että siinä kohtaa kun pilkkuja näkyy, se on jo kaikissa kaloissa. Tämä johtuu siitä, että se valkoinen pilkkuhan on loinen, joka on tullut veden mukana ja sitten kiinnittynyt kalaan. Meistä kukaan ei varmaan usko, että loisia sattusi olemaan vain yksi tai yhdessä kalassa kiinni? En ole vielä koskaan nähnyt ohjetta jossa lääkitään vain yksi pääakvasta eristetty pilkkutautinen kala tai ne joilla on näkyviä pilkkuja, vaan kyllä se on koko altaan lääkitys ihan jo siksi, ettei akvaristi välttämättä ole havainnut aiempia/vähäisiä pilkkuja ja näiden loiset ovatkin sitten jo iloisesti lisimässä parveilijoina akvan pohjalla. Pilkku on kyllä siitä petollinen, että kala voi sitä kantaa, ja on itse jo immuuni ko tautikannalle, esim kiduksissaan eikä tätä voi havaita mitenkään muuten kun että ko kalan kaverit sairastuu. Tätä voi epäillä silloin kun on tuonut akvan uuden kalan, kaikki muut sairastuvat vaan tämä yksi hyväkäs ei.

Niin, jos lähtöakvan ja kotiakvan vesiarvot ovat lähellä toisiaan ja/tai sopeutus tehdään riittävän hitaasti riski tiedostaen ja tilannetta tiiviisti seuraten, vältetään yksi kalaa lisää stressaava porras mikä voi olla hyväkin asia. Toisaalta jos pääaltaassa on arvokkaita ja/tai harvinaisia kaloja, on ymmärrettävää että haluaa minimoida riskit sen minkä nyt voi.

[7330]

Kaikissa niissä jutuissa joita olen pilkusta lukenut, todetaan että siinä kohtaa kun pilkkuja näkyy, se on jo kaikissa kaloissa. Tämä johtuu siitä, että se valkoinen pilkkuhan on loinen, joka on tullut veden mukana ja sitten kiinnittynyt kalaan.

Näin on - paitsi jos pilkku on tullut uuden kalan mukana ja huomataan tältä yhdeltä kalalta. Silloin voi olla, että sukupolven vaihtumista ei ole vielä ehtinyt tapahtua.

[Sanja]

Kaikkein vakuuttuneimpia karanteenin hyödyllisyydestä ovat juuri he, jotka täyttelevät noita pikkupurkkeja karanteenia varten ja laittavat uudet kalat niihin. Joko ne eivät ole riittävän kypsiä, uusia kaloja ruokitaan sinne liikaa, vettä ei vaihdeta riittävästi...mutta jokatapauksessa niihin kuolee kaloja suhteettoman paljon.

Tämä on minunkin mielikuvani karanteenauksesta. En oikein tiedä, miten sen saisi järkevästi toteutettua. Murtovesialtaan kalastoa kootessamme meillä oli 40-litrainen allas kypsänä pyörimässä koko ajan, ja kotiutimme sen kautta uudet kalat. Mutta totta kai väliaikoina se pyöri ilman kaloja, jolloin bakteerimäärä laski ja varmaan lajistokin muuttui kalallisiin oloihin nähden. Eli kypsyys oli ehkä kuitenkin vähän kyseenalaista aina uusien kalojen tullessa. Ja sitten kalojen kanssa vettä sai tosiaan olla vaihtamassa koko ajan, koska pakasteilla ruokkiessa tuollainen pikkupurkki tuppaa likaantumaan (ja halusin kuitenkin ruokkia uusia kaloja sellaisella muonalla, joka varmasti maistuu). Paljon isompaa allasta en oikein viitsisi pitää pyörimässä tyhjillään pelkästään karanteenausta varten. Ja kypsymättömän altaan käyttö taas tuntuisi silkalta eläinrääkkäykseltä.

Ehkä fiksuinta olisi tosiaan pitää yksi allas alikansoitettuna mutta nätisti sisustettuna ja "ihan oikeana akvaariona", ja tuoda uudet kalat sen kautta kotiin. Mutta tämäkin toimisi lähinnä silloin, jos omistaisi useamman samoilla vesiarvoilla pyörivän altaan.

Pitäisi piakkoin päättää, miten aion tuon uuden isomman altaan kanssa tehdä.