Päätin nyt vihdoin ja viimein kirjoittaa tänne, jos saisi apua viisaammilta... Akvaarioita olen harrastanut ainakin 10 vuotta, ensimmäiseni sain joululahjaksi 11 vuotiaana. Siitä lähtien akvaariot ovat olleet mukana arjessa, eikä mitään suurempia ongelmia kasvien ja kalojen kanssa ole ollut. Paitsi nyt.
Useamman vuoden minulla on reilu 300-litrainen, kun vielä asuin kotona. Se akvaario oli kaikin puolin tasapainossa, levää ei tullut koskaan, kasvit kasvoivat tuuheina ja hyväkuntoisina. Vettäkin vaihdettiin suht harvoin, kun kaikki toimi moitteettomasti.
Muutin Tampereelle opiskelemaan, ja olihan tännekkin pakko hankkia akvaario. Jo muutenkin ahtaan yksiöni viimeiseen vapaaseen nurkkaan survoin 200 litraisen. Aloitin projektin muutamia kuukausia sitten, ja melkein heti kasaantuivat ongelmat.
Tässä nyt aluksi faktoja:
-Suodatin: Ehein 2217 + media set
-Lämmitin: Visi Therm 200w
-Valaistus: 2x36w putket. Tulivat akvaarion mukana kun ostin käytettynä. Näiden iästä ei ole havaintoa, luultavasti ovat useita vuosia vanhat.
-Hiekkapohja + muutamia kasveja vanhasta akvaariostani, 2 isoa katajan kantoa.
-Kalat: 2 katinkultamonnia, levänuoliainen, tiikerinuoliainen, sinirihamakala pariskunta + heidän muutama jälkeläinen
Kuten näkyy, kalasto on aika hirveä. Ja sekalainen. Levänuoliainen on todella vanha, sain sen vanhan akvaarion mukana vuonna 2008. Omistaja varoitteli, että kalat ovat jo niin vanhoja, että luultavasti kuolevat pian. Tämä tuhatvuotinen on siis vieläkin elossa. En ole raaskinut hankkiutua siitä eroon. Sen puoliso kuoli traagisesti, kun vanhempani lähtivät viime talvena etelänmatkalle ja unohtivat laittaa vedenvaihdon jälkeen lämmittimen päälle. Suurin osa kalastosta kuoli lämpötilan laskiessa todella alas. Vahvimmat selviytyivät, kuten monnit, kotilot ja tämä levänuoliainen.
Katinkultamonnit hankin omasta tahdostani useita vuosia sitten putsailemaan laseja. Tiikerinuoliainen on lahja vanhemmiltani (josta en ollut kovin hyvilläni...). Myös sinirihmat ovat siskoni "hyvä idea", joka lähtetin ostamaan kasveja akvaariooni. Hän palasi mukanaan sinirihmat + 1 pallopartalevä. Empä ollut kovin tyytyväinen tähänkään. Laita muut asialle ja mene itse perässä.
Kalasto ei ole varsinainen ongelma akvaariossani, vaan levät ja epätasapaino. Koskaan en ole aiemmin levien kanssa taistellut, joten tämä tuli vähän yllätyksenä. Muutama viikko sitten havaitsin akvaariossa olevan ainakin viittä eri levälajia. Levien nimistä en ole ihan perillä, mutta koitan nyt kuvailla niiden ulkomuotoa. Kasveissa kasvoi pitkää harmaanvihreeä levää, varsinkin kasvien kärjissä lähellä pintaa. Anubias nana peittyi lyhytkarvaisen tummanvihreän levän peittoon. Lasissa oli paikoitellen vihreää erittäin sitkeää levää mikä ei tahtonut irrota edes karhunkielellä. Paikoitellen oli myös samantapasta mutta ruskeana (piilevä?). Ja sitten se pahin, sinilevä. Tämä peitti alleen molemmat kannot ja kaikki kasvit jotka kasvoivat lähellä pintaa. Myös pohja on täynnä pieniä sinilevän muodostamia alueita. Myös vesi tuli ruskean likaiseksi jo viikossa.
Aluksi yritin lapota leväkohtia aina vedenvaihdon yhteydessä, tänään meni kuitenkn lopullisesti hermo, ja siirsin kalat about 20litraiseen muovilaatikkoon. Siellä on nyt pari kasvia, jotka sain pestyä levästä, fluvalin suodatin ja pieni lämmitin. Onneksi kaloja ei ole kovin montaa. Kannot laahasin pesuhuoneeseen ja rapsutin niistä koko aamun lahonnutta kuorta irti. Pesen ne vielä huolellisesti juuriharjalla ja huuhtelen kuumalla vedellä. Lapposin kaiken veden pois altaasta. joten en saa nyt mitattua edes vesiarvoja.
Kysymys kuuluukin, mitä nyt tulisi tehdä?
1. Nyt kun alan täyttämään akvaariota jälleen, mitä kannattaisi ottaa huomioon?
2. Saako hiekasta koskaan pestyä leväitiöitä, vai räjähtääkö kanta heti kun akvaarion täyttää vedellä ja laittaa lampun päälle?
3. Miten kantojen kanssa tulisi menetellä, eivät mahdu kattilaan keitettäväksi...
4. Kalastoapua. En ole koskaan ollut kalaintoilija, enemmän olen kiinnostunut kasveista ja veden kemiasta. Haluaisin siis kalaston, joka pitäisi akvaarion tasapainossa. Tuottaisivat kasveille hiilidioksidia ja lannoittaisivat kasveja. Monneja voisi olla varmaan enemmän jyrsimässä kantoja. Enkä sopisiko joukkoon muutama leväsukarapu?
Huom! Tilasin aquaristicnetistä viime viikolla läjän kasveja ja uudet loisteputket, nämä tosin eivät ole vielä saapuneet.
Tuossa nyt vielä kuva kantojen koosta. Ovatko ne syyllisiä kaikkeen? http://aijaa.com/0059110749143
Koko homma alusta.
Valvoja: Moderaattorit
Re: Koko homma alusta.
Kasvi-otsikon alla on ensimmäinen viesti kooste levistä. Kannattaa lukea sieltä. Saisitko mittautettua akvaarion vesiarvot jossain kaupassa tai hankittua oman testeripakin? Se voi kertoa sen, miksi tämä akvaario ei löydä tasapainoa. Itselläni nykyisessä asuinpaikassa karbonaattikovuus on lähes nolla ja joudun joka veden vaihdossa muokkaamaan vettä. Asia, jolta olin aikaisemmin säästynyt kokonaan.
Oliko katajan kannot myös aikaisemmassa akvaariossa? Noin paljon puuta en minä ainakaan uskaltaisi akvaarioon laittaa. Aina niistä jotain irtoaa. Itsellä ehkä kahdeskymmenesosa tuosta määrästä ja pähkäilen onko liikaa.
Hiekan pesu tappaa hyödylliset bakteerit ja levät löytävät tiensä joka tapauksessa kun olosuhteet suosii niitä, joten en suosittele. Uudet lamput parantaa kasvien olosuhteita.
Kalastosta, pienemmät lajit likaa vettä vähemmän eli kohtuullinen kalasto. Vesiarvot ensin selvittäen ja akvaarion koko huomioon ottaen lajeja löytyy, selaa kirjaa ja katso mitkä näyttää kivalta. Sitten selvitä miten tulevat toimeen keskenänsä, ja että tulee kaloja alas, keskiveteen ja ylös. Karsi lajeja ja parvikaloista hanki kuitenkin isot parvet. Leväsukaravun sopiminen riippuu vesiarvoista ja muusta kalastosta. Tiikerinuoliainen on yksin, en tykkää. Sinirihmat, en myös itse tykkää kun rajoittaa luonteellaan muuta kalalajivalintoja.
Oliko katajan kannot myös aikaisemmassa akvaariossa? Noin paljon puuta en minä ainakaan uskaltaisi akvaarioon laittaa. Aina niistä jotain irtoaa. Itsellä ehkä kahdeskymmenesosa tuosta määrästä ja pähkäilen onko liikaa.
Hiekan pesu tappaa hyödylliset bakteerit ja levät löytävät tiensä joka tapauksessa kun olosuhteet suosii niitä, joten en suosittele. Uudet lamput parantaa kasvien olosuhteita.
Kalastosta, pienemmät lajit likaa vettä vähemmän eli kohtuullinen kalasto. Vesiarvot ensin selvittäen ja akvaarion koko huomioon ottaen lajeja löytyy, selaa kirjaa ja katso mitkä näyttää kivalta. Sitten selvitä miten tulevat toimeen keskenänsä, ja että tulee kaloja alas, keskiveteen ja ylös. Karsi lajeja ja parvikaloista hanki kuitenkin isot parvet. Leväsukaravun sopiminen riippuu vesiarvoista ja muusta kalastosta. Tiikerinuoliainen on yksin, en tykkää. Sinirihmat, en myös itse tykkää kun rajoittaa luonteellaan muuta kalalajivalintoja.
No Big Blue but two mini blues: Brazil 160L 120cm and Burma 130L 80cm.
It's a victory to the heart everytime the music starts so please don't kill the machine.
(Neil Young)
It's a victory to the heart everytime the music starts so please don't kill the machine.
(Neil Young)
-
- Senior Member
- Viestit: 702
- Liittynyt: 15:47, 14.12.2011
- Akvaarioseurat: HAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Koko homma alusta.
Nyt kun olet joka tapauksessa aikalailla tuhonnut altaan bakteerikannan, niin sanoisin, että pese kaikki hyvin, huuhtele pohjanmateriaali (millaista se on? Jos soraa, heitä kokonaan veke ja osta noin 1mm hiekkaa tilalle, esim. karkea hiekkapuhallushiekka, ei ole edes kallista) jne. eli perustat akvan nyt uudelleen, huuhtele ulkosuodatin ja laita se pyörimään akvaan heti, kun mahdollista. Hae kaupasta Prodibion Start Up -setti ja käynnistä sen kanssa akvan biologinen toiminta uudelleen.
Muista vaihtaa saavissa olevilta kaloilta vettä vähän vaikka monta kertaa päivässä, etteivät kärsi ammoniakista ja nitriitistä, jota tuollaisene pieneen askiin tulee aikas äkkiä, vaikka olisikin suodatinkin siellä.
Sitten hanki joko laadukkaat liuskatestit (esim. JBL) tai tippatestejä, Tetran tai JBL:n testisalkut on kivan edullisia verrattuna siihen, että ostais kaikki testit erikseen ja lisäksi reagentit, testiastiat, mittalusikat ym. säilyy salkussa näppärästi. Jos haluaa säästää, niin vähintään pH- ja nitriittitestit tulisi ostaa, mieluiten myös nitraatti. GH- ja KH -arvot saat vesilaitokselta. Nekin tosin voivat akvaariossa muuttua, varsinkin KH laskee joskus ihan nolliinkin kasvien vuoksi.
Lahjoita ainakin tiikerinuoliainen suurempaan altaaseen lajitoverien seuraan. Se on kala, joka tarvitsee paljon uimatilaa ja kavereita.
Jos haluat kasviakvaarion, jossa on vain mausteeksi kaloja, niin esim. hohtomiljoonakalat ovat erinomaisia kasviakvaarion kaloja. Eivät tuhoa kasveja, mutta syövät kaikkea kasvien pinnoilta ja siten pitävät osaltaan myös leviä kurissa, eivät myöskään tarvitse samallatavoin kovaa vettä kuin tavalliset miljoonakalat. Nuolimonnit eli otot ovat toinen hyvä kasviakvaariokala. Sinänsä rihmakalat käyvät hyvin myös, koska eivät esim. vaadi kovaa virtausta. Lajia voisi tietysti vaihtaa johonkin pienempään. Hiekkapohjaa möyrimään kierteissarvikotiloita. Pohjalle vaikkapa jotain monnisia.
Oletko lannoittanut kasveja millään? Hiekkapohjaan voi esim. miekkakasveille, melalehdille ja lumpeille ym. jotka ottavat juurilla ravinteita, laittaa JBL:n seiskakuulia tai Biolanin kanankakkatikkuja, lisäksi jokin nestemäinen kasvilannoite ja erillinen rautalisä, esim. FerroTabs.
Kuinka usein vaihdat vettä ja paljonko?
Miten perustit akvaarion ja koska? Uudessa akvaariossa tulee levää enemmän tai vähemmän, mutta kun akvaario löytää tasapainonsa, levät yleensä kyllä lähtevät, jos vain kasvit voivat hyvin.
Sinilevää voi tulla akvaarioon esimerkiksi ihan vain siksi, että oli kesä, lämpimämpää ja auringonvaloa.
Tällasia ainakin tuli tässä äkkiseltään mieleen.
Muista vaihtaa saavissa olevilta kaloilta vettä vähän vaikka monta kertaa päivässä, etteivät kärsi ammoniakista ja nitriitistä, jota tuollaisene pieneen askiin tulee aikas äkkiä, vaikka olisikin suodatinkin siellä.
Sitten hanki joko laadukkaat liuskatestit (esim. JBL) tai tippatestejä, Tetran tai JBL:n testisalkut on kivan edullisia verrattuna siihen, että ostais kaikki testit erikseen ja lisäksi reagentit, testiastiat, mittalusikat ym. säilyy salkussa näppärästi. Jos haluaa säästää, niin vähintään pH- ja nitriittitestit tulisi ostaa, mieluiten myös nitraatti. GH- ja KH -arvot saat vesilaitokselta. Nekin tosin voivat akvaariossa muuttua, varsinkin KH laskee joskus ihan nolliinkin kasvien vuoksi.
Lahjoita ainakin tiikerinuoliainen suurempaan altaaseen lajitoverien seuraan. Se on kala, joka tarvitsee paljon uimatilaa ja kavereita.
Jos haluat kasviakvaarion, jossa on vain mausteeksi kaloja, niin esim. hohtomiljoonakalat ovat erinomaisia kasviakvaarion kaloja. Eivät tuhoa kasveja, mutta syövät kaikkea kasvien pinnoilta ja siten pitävät osaltaan myös leviä kurissa, eivät myöskään tarvitse samallatavoin kovaa vettä kuin tavalliset miljoonakalat. Nuolimonnit eli otot ovat toinen hyvä kasviakvaariokala. Sinänsä rihmakalat käyvät hyvin myös, koska eivät esim. vaadi kovaa virtausta. Lajia voisi tietysti vaihtaa johonkin pienempään. Hiekkapohjaa möyrimään kierteissarvikotiloita. Pohjalle vaikkapa jotain monnisia.
Oletko lannoittanut kasveja millään? Hiekkapohjaan voi esim. miekkakasveille, melalehdille ja lumpeille ym. jotka ottavat juurilla ravinteita, laittaa JBL:n seiskakuulia tai Biolanin kanankakkatikkuja, lisäksi jokin nestemäinen kasvilannoite ja erillinen rautalisä, esim. FerroTabs.
Kuinka usein vaihdat vettä ja paljonko?
Miten perustit akvaarion ja koska? Uudessa akvaariossa tulee levää enemmän tai vähemmän, mutta kun akvaario löytää tasapainonsa, levät yleensä kyllä lähtevät, jos vain kasvit voivat hyvin.
Sinilevää voi tulla akvaarioon esimerkiksi ihan vain siksi, että oli kesä, lämpimämpää ja auringonvaloa.
Tällasia ainakin tuli tässä äkkiseltään mieleen.
-
- Elite Member
- Viestit: 5470
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Koko homma alusta.
Purin kirjoituksesi ihan atomeiksi, pahoittelut siitä.
2. Voihan sen hiekan toki pestä kiehuvan kuumalla, paistaa tai pakastaa. Helpompaa yleensä on vaihtaa koko helahoito.
3. Kantojen päälle voi kaataa kiehuvaa vettä turvallisessa paikassa. Talvella ne voi viedä pakkaseen ulos.
4. Dumppaa se tiikerinuoliainen isompaan kotiin ja anna sinirihmojen ylimääräiset lapset pois kunhan kasvavat tarpeeksi. Miten olisi jokin säyseä barbiparvi, rasborat tai vaikka kiilakyljet? Näitä voisi olla vaikkapa 10-20 kpl koosta riippuen. Katinkultamonneja saisi olla enemmän, ja se partisneiti tai parikin menisi vielä hyvin. Seniili levänuoliainen viettäköön eläkepäivänsä tutussa kodissa, antaisin sen olla (ellei ala imeskelemään rihmakalojen kylkiä).
Oletko tyytyväinen tähän, pysyykö vesi siistinä jos ei oteta huomioon sitä värjäytymistä?Serafi kirjoitti:-Suodatin: Ehein 2217 + media set
Vaihda putket mieleisiisi.Serafi kirjoitti:-Valaistus: 2x36w putket. Tulivat akvaarion mukana kun ostin käytettynä. Näiden iästä ei ole havaintoa, luultavasti ovat useita vuosia vanhat.
Onko hiekka ihan nollakokoa? Olen antanut itseni alkaa uskoa, että näitä sinileväongelmia esiintyy enemmän vaalean, hyvin hienon hiekan kanssa. Millinen olisi jo parempaa. En oikein usko kantojen syyllisyyteen, kun ongelmien puhkeamiseen kuitenkin meni tuo pari kuukautta. Oli kuitenkin hyvä että harjasit kannot nyt kunnolla ja pidä niistä huolta jatkossakin, hanki vaikka pari partamonninaarasta.Serafi kirjoitti:-Hiekkapohja + muutamia kasveja vanhasta akvaariostani, 2 isoa katajan kantoa.
Luultavasti partamaista punalevää. Sinällään aika harmitonta, manuaalinen poistaminen aina nähtäessä auttaa tähän jo melko hyvin. Onko esiintymiskohta sellainen johon suodatin puhaltaa? Uudelleen suuntaaminen voisi auttaa osaltaan.Serafi kirjoitti:Kasveissa kasvoi pitkää harmaanvihreeä levää, varsinkin kasvien kärjissä lähellä pintaa.
Ilmeisesti tupsumaista punalevää, googlaa kuvia varmistuaksesi. Tämäkin on harmitonta ja joskus jopa kaunista. Leväbarbit eivät oikein altaaseesi mahdu, ellet sitten luovu niistä niiden kasvettua, joten vaihtoehdoksi jää lähinnä levän sinnikäs harjaaminen pois. Voit myös koettaa etsiä Nerite-suvun kotiloita jotka ovat aika loistavia leväntuhoajia. Punalevää nekään eivät varsinaisesti syö mutta estävät kyllä melko hyvin uusien leväyksilöiden kasvamisen.Serafi kirjoitti:Anubias nana peittyi lyhytkarvaisen tummanvihreän levän peittoon.
Jaa-a. Tämän kanssa lienee pakko oppia elämään, ellei se häivy putkien vaihdolla kuin taikaiskusta (niinkin on itselleni useammin kuin kerran käynyt). Skrapaa lasit silloin tällöin vaikkei näkyvää levää olisikaan, niin tällaiset levätyypit eivät pääse kasvamaan kovin paljon.Serafi kirjoitti:Lasissa oli paikoitellen vihreää erittäin sitkeää levää mikä ei tahtonut irrota edes karhunkielellä.
Voisi viitata jälleen putkien uusimistarpeeseen, mutta esiintyy kyllä valosta riippumattakin. Olisiko valon määrä laskenut nyt syksyä kohti ja se olisi laukaissut piilevän?Serafi kirjoitti:Paikoitellen oli myös samantapasta mutta ruskeana (piilevä?).
Jos se pohjahiekka on ihan kaikkein hienointa materiaalia, niin vaihtaisin sen milliseen hiekkaan. Sinilevään on tehokkaita myrkkyjä enkä alkaisi tapella sen kanssa sen enempää elleivät nämä nyt tekemäsi toimet + muut täällä neuvotut jutut auta melko nopeasti.Serafi kirjoitti:Ja sitten se pahin, sinilevä. Tämä peitti alleen molemmat kannot ja kaikki kasvit jotka kasvoivat lähellä pintaa. Myös pohja on täynnä pieniä sinilevän muodostamia alueita.
Tämä on epäilemättä kantojen syytä ja luultavasti helpottaa jo nyt kuoret riivittyäsi jonkin verran. Valitse uusien loisteputkien sävyksi sellainen suht kirkkaan valkoinen sävy jossa tuo likaantuminen ei niin paljon näy. On tietysti vähän mahdotonta tietää kaupassa miltä mikäkin putki sitten kotona näyttääkään, mutta jos haluaa hyvän lopputuloksen niin täytyy ehkä tehdä joitain rahallisia uhrauksia kokeiluihin. Ja hutiostokset voi myydä koekäytettynä eteenpäin jos niikseen tulee, joten tappio ei ole välttämättä sataa prosenttia.Serafi kirjoitti:Myös vesi tuli ruskean likaiseksi jo viikossa.

1. Laita kunnolla nopeakasvuisia kasveja, vaikka tähkäisitkin johonkin muuhun lopullisesti. Perustat nyt altaan tavallaan uudestaan, joten toimi sen mukaan. Lannoita kasveja kohtuudella, ei liikaa. Kiljuhiilidioksidikin voisi auttaa juuri nyt, vaikkei olisikaan tarkoitus pitää sitä jatkuvasti.Serafi kirjoitti:1. Nyt kun alan täyttämään akvaariota jälleen, mitä kannattaisi ottaa huomioon?
2. Saako hiekasta koskaan pestyä leväitiöitä, vai räjähtääkö kanta heti kun akvaarion täyttää vedellä ja laittaa lampun päälle?
3. Miten kantojen kanssa tulisi menetellä, eivät mahdu kattilaan keitettäväksi...
4. Kalastoapua. En ole koskaan ollut kalaintoilija, enemmän olen kiinnostunut kasveista ja veden kemiasta. Haluaisin siis kalaston, joka pitäisi akvaarion tasapainossa. Tuottaisivat kasveille hiilidioksidia ja lannoittaisivat kasveja. Monneja voisi olla varmaan enemmän jyrsimässä kantoja. Enkä sopisiko joukkoon muutama leväsukarapu?
2. Voihan sen hiekan toki pestä kiehuvan kuumalla, paistaa tai pakastaa. Helpompaa yleensä on vaihtaa koko helahoito.
3. Kantojen päälle voi kaataa kiehuvaa vettä turvallisessa paikassa. Talvella ne voi viedä pakkaseen ulos.
4. Dumppaa se tiikerinuoliainen isompaan kotiin ja anna sinirihmojen ylimääräiset lapset pois kunhan kasvavat tarpeeksi. Miten olisi jokin säyseä barbiparvi, rasborat tai vaikka kiilakyljet? Näitä voisi olla vaikkapa 10-20 kpl koosta riippuen. Katinkultamonneja saisi olla enemmän, ja se partisneiti tai parikin menisi vielä hyvin. Seniili levänuoliainen viettäköön eläkepäivänsä tutussa kodissa, antaisin sen olla (ellei ala imeskelemään rihmakalojen kylkiä).