Tohtori Moreaun kutuallas (C. pygmaeus & C. habrosus)

[kirahvi1]

Cory Baby.JPG (67.07 KiB) Katsottu 4000 kertaa

Monniskasvattajien suuri hengellinen johtaja Ian Fuller kirjoitti mainion kirjansa "Breeding Corydoradinae Catfish Second Edition" tänä vuonna ja sehän piti tietysti heti hankkia. Paljon yllättäviä asioita tuli ilmi teosta lukiessa. Voitteko esimerkiksi kuvitella, että C. pygmaeuksen kutualtaan tilavuus oli kokonaista 10 litraa ja habrosuksen peräti 8 litraa. Tämä tietysti innoitti meikäläistä, koska molempia lajeja akvaariosta löytyy ja tämän lisäksi vanha muovinen 26-litrainen akvaario. Ylivertaista luovuuttani hyödyntäen jaoin tuon minialtaan kahteen osastoon suodatinmaton avulla.

Sisustus ja tekniikka oli niin sanotusti "höchst primitiv":
- Pohjalla ohuesti hienoa hiekkaa
- Kummassakin päässä pieni suodatin
- Muovikansi päällä
- Sammaltuppo toisessa päässä

Kurjuuden maksimoimiseksi jouduin vielä majoittamaan pinnalla olevaan poikasaltaaseen punaeväpainijakalojen poikasia, jotka olivat onnettomat juuri syntyneet.

Kauhukseni huomasin pian, että peruskoulusta hankitut käsityötaidot (arvosana ei ollut koskaan alle kuuden) eivät taaskaan riittäneet edes yksinkertaisen DIY-projektin kunnolliseen toteutukseen. Altaan jakava suodatinmatto "vuoti" eli siinä oli monnisenmentävä aukko alapuolella. Tässä vaiheessa en enää hennonut häiritä altaaseen sijoitettuja emokaloja (n. 5+5kpl), koska lemmenleikit olivat jo odotetusti menossa. Altaassa alkoi näkyä sinne tänne liimattuja n. 1,5mm läpimittaisia mätimunia. Pelko tietysti on koko ajan olemassa, että olen luomassa jotain risteytystä, koska kalat kutivat aivan toistensa vieressä. Aika näyttää.

Korkealaatuinen fotoevidenssi on ohessa. Päättelin, että ko. yksilö on Corydoras pygmaeus (raitojen vuoksi). Ikää on noin viikko ja mittaa n. 5mm. Pienestä se elämä ponnistaa.

[kirahvi1]

Corydoras pygmaeus 14 day old.JPG (211.07 KiB) Katsottu 3931 kertaa

Elämää tuntuu olevan altaassa aikalailla. Ilmeisesti muutamia kymmeniä kumpaakin lajia. Kaikeksi onneksi vanhemmat eivät ole kiinnostuneet munista eivätkä poikasista, joten saavat kutea uudestaan, jos intoa vielä löytyy. Kuvan yksilö on noin 1cm:n pituinen (kahden sentin kolikon läpimitta on 18mm).

[kirahvi1]

Cory fry.JPG (49.15 KiB) Katsottu 3865 kertaa

C. pygmaeus gravid female.JPG (144.02 KiB) Katsottu 3865 kertaa

C. habrosus laying egg.JPG (98.53 KiB) Katsottu 3865 kertaa

C. habrosus T-position.JPG (205.11 KiB) Katsottu 3865 kertaa

C. habrosus mating.JPG (126.38 KiB) Katsottu 3865 kertaa

Toinen kierros menossa. Naarailla kestää hieman yli kolme viikkoa uuden munasatsin "kypsyttely". Poikaset syövät jauhettua Seran Viformoa ja vastakuoriutunutta artemiaa.

[kirahvi1]

C. pygmaeus babies.JPG (263.44 KiB) Katsottu 3827 kertaa

Kuvassa näkyy kääpiömonnisen poikasia kolmessa ikä- tai kokoluokassa. Suurin on iältään kolmeviikkoinen. Kuvassa näkyy myös legendaarinen Seran L60-suodatin, joka toimii ilmapumpulla ja tuntuu olevan poikasille aika oivallinen valinta. Aika kallis oli (5,29€).

[kirahvi1]

C. habrosus fry.JPG (68.37 KiB) Katsottu 3794 kertaa

Innovative AquaBall-filter.JPG (109.75 KiB) Katsottu 3794 kertaa

Breeding tank.JPG (172.04 KiB) Katsottu 3794 kertaa

Kutu- tai kasvatusallas piti laittaa uuteen kuosiin. Huomasin nimittäin, että akvaarion jakava vaahtomuovi saattaa olla vaarallinen poikasille. Olen nyt jo kaksi pelastanut viime hetkellä, kun olivat tunkeneet itsensä tuonne väliin. Ajattelin, että myös toisen suodattimen alle olisi hyvä laittaa jotain, jottei vastaavaa sattuisi. Niinpä laitoin sinne kaksi sukarapujen putkea, jotka tietysti houkuttelivat sisällensä monnispienokaisia. Myös koukkunokat saivat siirtyä toiseen akvaarioon tilaa viemästä. Poikasia alkaa olla sen verran, että emokalat täytyy kohta poistaa altaasta, jotta tilaa olisi enemmän.

[kirahvi1]

C. pygmaeus father and son.JPG (77.28 KiB) Katsottu 3764 kertaa

Näyttää siltä, että jo neljän viikon ikäinen kääpiömonninen on jo lähes miniatyyrikopio vanhemmistaan.

[kirahvi1]

C. habrosus father and son.JPG (83.23 KiB) Katsottu 3726 kertaa

C. habrosus babies on filter sponge.JPG (212.44 KiB) Katsottu 3726 kertaa

C. habrosus 5 weeks old (2).JPG (110.22 KiB) Katsottu 3726 kertaa

Nyt alkaa ensimmäisillä pikkumonnisillakin olla jo lähes täydellinen aikuisväritys.

[Hopotus]

Heips!

Onnea onnistuneille kuduille!

Minkälaiset vesiarvot sulla oli kutualtaassa, teitkö jotain muuta kutuun valmistavaa: ruokinta, vedenvaihdot, lämpötilan säädöt tms?

Itseä huvittaisi kokeilla kudettamista somamonnisilla tai helmimonnisilla. Jos saisi ihan poikasiakin , eikä kudut vaan menisi parempiin suihin...

[kirahvi1]

Kiitoksia, minä lueskelin tuosta somamonnisesta ja helmimonnisesta Fullerin opuksesta ja niiden kudettamisen pitäisi kyllä olla myös aika helppoa:

Somamonninen (C. davidsandsi): Kutuallas 45*20*20cm (pituus leveys, korkeus) eli 18L, pH 7,2, GH 6 ja KH 3 ja lämmöt 24,4 astetta, Hienoa hiekkaa, sisäsuodatin ja pari pöheikköä (kutuvanua tai sammalta). Hyvä ruokinta päälle ja kudun pitäisi tapahtua, jos populaatiossa on kumpaakin sukupuolta (kirjassa 3*K ja 2*N). Kutuhalua voi viritellä viikottaisilla suurilla vedenvaihdoilla, joissa korvausvesi on kolme astetta kylmempää kuin akvaarion vesi. Kutu voi toistua 4-5 viikon välein munien määrän ollessa 25-35 kappaletta per kutukerta.

Helmimonninen (C. sterbai): Kutuallas 45*30*20cm (pituus leveys, korkeus) eli 27L, pH 7,2, GH 8 ja KH 3 ja lämmöt 25 astetta. Hienoa hiekkaa, sisäsuodatin ja jaavansaniaista sekä jotain pintakasvia. Kutuporukassa oli kumpaakin sukupuolta 3 yksilöä. Kutu tapahtui vuorokausi viikottaisen 30%:n vedenvaihdon jälkeen. Vaihtovesi oli asteen altaan vettä kylmempää. Syö mätimuniaan, joten vanhemmat poistetaan välittömästi kudun jälkeen. Munia on noin 70kpl, mutta joillakin naarailla jopa 500kpl yhdessä kudussa.

Nuo pienimmät lajit, joita olet juuri nyt kasvatellut (kääpiö-, pikku ja nuolimonninen) ovat kaikki myös hyvin helppoja kätilöitäviä. MInulla: Kovuus: KH 3d ja pH 6,8 sekä lämmöt 25 (en käytä lämmitintä, joten lämmöt ovat pari astetta suositeltua korkeammat vain kesän takia). Nuolimonninen (Corydoras hastatus) on hyvin arka laji, joten runsas tiheä kasvisto lienee tarpeen. Luonnossa nuolimonnisilla on tapana uida pienissä ryhmissä pintakasvillisuuden alla.

Kannattaa näitä kasvatella. Mitäpä niitä turhaan toiselta puolelta maapalloa tänne tuomaan. Kun kasvattaa uusia sukupolvia pitää emokalakantaa uudistaa ja hankkia uusia kaloja parista eri lähteestä sekä myydä entisiä pois, koska sukusiitoksessa hedelmällisyys laskee dramaattisesti.

Corydoras hastatus.JPG (171.8 KiB) Katsottu 3684 kertaa

Pienillä monnisilla mätimunien lukumäärä on pieni, mutta poikaset varttuvat sukukypsiksi ennätysajassa (n. 3 kuukautta).

[kirahvi1]

Tänään kolme ja puoli kuukautta projektin aloituksesta on aika purkaa tulokset. Tuloksena syntyi reilusti yli sata poikasta, joista noin kaksi kolmannesta oli kääpiömonnisia. Kuolleisuus oli hyvin pientä. Vain kaksi poikasta löytyi koko aikana kuolleena. Kutuinto laski loppua kohden ja myin suurimman osan emokaloistakin pois. Taloudellinen hyöty oli massiivinen. Laskin ansaitsevani tuntipalkaksi muutettuna noin kymmenen kertaa enemmän kuin keskiverto pakistanilainen tekstiilityöläinen eli melkein euron tunnilta.

Kannattaa muidenkin kokeilla. Homma oli hyvin helppo toteuttaa. Pelkkä siirto uuteen altaaseen tuntuu laukaisevan kudun. Veden vaihtoa tein pari kertaa päivässä pienen määrän kerrallaan, koska populaation tiheys oli aikamoinen. Näitä lajeja tuskin kannattaa tuoda Etelä-Amerikasta. Sen verran helppoja viljeltäviä ja myytäviä kun ovat. Älkää kuitenkaan laittako kahta lajia samaan altaaseen, koska niiden erottelu kaloja myytäessä on hermoja raastavaa hommaa.

http://pienetmonniset.blogspot.fi/

[bluefish1]

Miten muuten parhaiten tunnistaa C.pygmaeus naarat ja urokset toisistaan? Minulla on tiheä kasviakvaario, jossa on kyseisiä monnisia ja niiden kudetus on alusta asti kiinnostanut. Nyt uskallan yrittää, kiitos loistavista ohjeista!
Eli, miten erottaa sukupuolet ja miten osaisi valita hyvät yksilöt kutualtaaseen? Naamiomonnisista jo kyselinkin ja voisin melkein molempia lajeja vielä hankkia lisää, kun parvet ovat aika pienet.

[kirahvi1]

Minä luulen, että kalojen kokoerot paljastavat pygmaeuksen kohdalla sukupuolen parhaiten. Joskus naaraat ovat myös selkeästi tukevampia.

[catze]

Löytyy Pygmejä, lukumäärä on lisääntynyt aika ns. itsestään. Naaraat on selkeästi kookkaampia ja paksumpia.
Haaveilen pikkumonneista, niitä ostan varmasti.
Mistä hankit kirjan ? Hyviä akva kirjoja kun tuntuu olevan kovin vähän markkinoilla. Tuo kiinnostaisi kyllä.

[kirahvi1]

Juu nämä ovat oikein veikeitä lemmikkejä. Pitää vielä joskus tutustua myös Aspidoraksiin, mutta nyt ei ole tiloja. Kirjan hankin CorydoradinaeFinlandin kautta edukkaasti. Se maksaa normikirjakaupassa 70€, mutta sen voi tilata täältäkin (luulisin):

http://corydorasworld.com/books/breedin ... nd_edition

...eli hinta olisi alle 60 euroa.