Näin minulle kävi keväällä 2001:
Lähdin eräänä aamuna heti viiden jälkeen liikkeelle mennäkseni autollani töihin. Kuulin, että parkkipaikalla on joku muukin lähdössä, koska auto oli käynnissä. Kuljin kohtaan, josta näkee koko parkkipaikan, eikä siellä ollut ketään muuta. Hetken päästä tajusin, että se oli minun autoni, joka kävi jo yksin ruudussaan.
Ei muuta kuin autoon ja työpaikalle, että ehdin ajoissa.
Todettakoon, että silloinen parkkiruutu oli sellaisessa paikassa, ettei siihen roskakatoksen vuoksi saanut autoa kuin peruutuksen kanssa pihaan ajessa. Joku oli "lainannut" polleani ja ajanut sillä arvioni mukaan muutaman kymmenen kilometriä ja palauttanut sen omaan ruutunsa ja jättänyt käyntiin.
- Vaan eipä ollut moottori kylmä kun lähdin ajamaan.
Töissä piipahdettuani ja tehtyäni puoli päivää, ajelin autollani poliisilaitokselle tekemään ilmoitusta auton luvattomasta käyttöön otosta. <-- Kerrankin tuo termi oli oikea! Alkoi tosin viereisellä tiskillä istunutta poliisia hymyilyttämään, kun auto oli jätetty valmiiksi käyntiin.
Töissä ystävällinen yökaveri lainasi työkalua, jolla käynnistin polleani muutaman viikon ennen oven ja virtalukon korjausta.
Enpä olisi aiemmin uskonut, että varkaille kelpaa viisitoista vuotta vanha auto, jossa ei ole edes radiota. Vaan eipä ollut mitään varastettu sisältä, koska siellä ei mitään ollut.
-Noniin. Nyt sinä sitten juutuit kunnolla kiinni, sanoi Pikku Myy - Olet liian paksu.
-EI. Puut kasvavat liian lähekkäin, vastasi Muumi.
-Hengitä ulos! Jatkoi Pikku Myy.
![[}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif "Evil or Very Mad"){kind=icon}
![[:I]](./images/smilies/icon_redface.gif "Embarrased"){kind=icon}
