mikä syy veden kovuuden nousuun

[kaabie76]

ja voiko sellainen vaikuttaa seuraaviin kalalajeihin miten jos joku kohtuu aloittelijaa neuvoisi:
intiaaninsulka,neontetra,partamonni? näin nimittäin käynyt ja 4 kalaa tänään kuollut.ennen gh 5.nyt 13??? mitään en oo muuttanut,ystävältä tullut kalapussissa kaloja ja vähän hänen vettä mutta voiko se vaikuttaa?partamonnit olivat lapsia.muut arvot jotka mun testeille(tippa) voi tehdä ok eli ph ok ja nitriittiä ei ja ainiin kh oli 3,ennen 5.muuten kuten ennen.outoa....???

[Zansku]

Kyllähän veden kovuuden nousu vaikuttaa, pehmeiden vesien kaloja nuo kuitenkin alkujaan ovat. Tosin intiaaninsulat ja partikset ovat varsin sopeutuvaisia vesiarvojen osalta. Rajansa toki niilläkin.

Kertoisitko mitä sinulla on akvaariossasi. Millainen pohjamateriaali, minkä väristä se on, onko jotain kiviä, etenkin valkoisia/vaaleita, simpukoita jne?

Mitä muut vesiarvot numeraalisesti olivat?

Koska olet mitannut kovuuden viimeksi?

Mikä on hanavetesi kovuus?

Kuinka usein vaihdat vettä ja paljonko?

[kaabie76]

Simpukoita kaksi,toinen aivan pieni,joka ollut ennenkin,toinen ollut vähemmän aikaa,se hieman isompi nk.avattava simpukka, yksi vaaleahko koriste josta oon laittanut tulemaan ilmakuplia,mustaa soraa ollut kauan jo.seassa,pinkkiä hieman ja ystäväni akvasta vähän vaaleaa hiekkaa myös.
Partamonneja,2 aikuista sekä lapsia,taistelukala, neontetroja,intiaaninsulkia, kääpiömonnisia, miljoonakaloja.
En mä kauhean usein ole vettä katsonut,kauan jo mennyt sillain hyvin että ei ole kuollut kovasti kaloja,taistelukala naaraat keväällä ja pari pientä partamonni poikasta kans. Maalis tai huhtikuussa taisi olla.
Arvot numeroina NO2: o,oo mg/l , ph 7, kh 13(ennen ollut 5), gh3(ennen ollut 5).
Vettä vaihdan(180l) kerran viikossa joko 2/3 tai joskus 1/3, jompi kumpi suunnilleen.

Taas oli kuollut intiaaninsulka tänä aamuna,oon aika paisees ja mulla pieni vara.akva mutta sitä vettähän pitää ensin kypsyttää,miten saan arvot pienemmäksi,auttakaa pian pliis,ainaki simpukat lähtee mut suodatin tosiaan toimii ja akvassa ilmapumppukin,vettä vaihdettu muutama pv sitten viimeksi.

[Mumzi]

Niin siis oliko GH vai kH sen 13? Kuulostaa omituiselta, jos kH on noussut ilman pH:n nousua. Ammonium/ammoniakki olisi hyvä testata myös ja nitraatti.

[kaabie76]

Kh 13
mulla pieni akva tuolla kypsymässä et jos saan ees jotkut pelastettua sinne...poikasiakin mulla. mulla ei muita testejä,pitää hankkia mut tuntuu kauheelta ootella vaan et mikä kuolee seuraavaksi...:/

[kaabie76]

no nyt sain katottua(olin 3pv reissussa) ni pilkkutautia ilmeisesti kans kaloilla,höh,tarttunut aika moneen,akva lääkitty nyt mut en tiiä mitä tuon kovuuden kans...ja mistä johtuu...

[Kiksu]

Oi voi jos pilkkutaudinkin nyt pukkasi. Voi tietysti olla epäsopivista vesiarvoista johtuvaa tulehdustakin kalojen ihossa. Oletko varma pilkkutautidiagnoosista? Pilkkutauti voi ilmeisesti olla akvaariossa piilevänäkin, siis niin, että kalojen vastustuskyky pitää loisten määrän kurissa ja jos vesiarvot muuttuvat epäsopiviksi tai akvaarioon tulee vierasta bakteerikantaa (niin kuin sulla kaverin akvaariosta), loisten määrä ylittää kalojen vastustuskyvyn. Itselläni kävi juuri äskettäin niin, että pilkkutauti tuli joko uusien kalojen mukana tai puhkesi näkyville edellämainitun kaavan mukaisesti. Jos on pilkkutauti, lääkityksen toteuttaminen on nyt hankalampaa kun samalla täytyisi muuttaa vedenvaihdoilla myös nykyisiä vesiarvoja sopivammiksi. Ehkä joudut lisäämään lääkettä tiheämmin korvataksesi vedenvaihdoissa menetetyn, samalla varoen lääkkeen yliannostusta. Hankala tilanne kun nykyiset vesiarvot eivät ole kaloille sopivat ja pilkkutaudin lääkintääkään ei ole varaa lykätä siihen asti kun vesiarvot ovat sopivat.

Tässä nyt vesiarvojen parantamiseksi joitain mahdollisuuksia: Jospa saisit tilanteen normaaliksi ilman kalojen siirtelyä? Poista ensin kaikki simpukat ja niin paljon vaaleaa ja pinkkiä hiekkaa/soraa kuin saat. Hiekat saat soran seasta helpoimmin luultavasti lappoamalla letkulla, jolloin hiekka kevyempänä nousee letkuun. Soraa joudut kauhomaan pienellä kipolla tai poimimaan sormin. Mittaa hanaveden pH, KH ja GH. Jos hanavesi on näiltä arvoiltaan ok rajoissa, rupea tekemään päivittäin esim. 20 % vedenvaihtoja kunnes akvaarion vedessä on samat KH- ja GH-arvot kuin hanavedessä. Mieluummin hitaita muutoksia arvoihin kuin kertarysäyksellä. On mahdollista, että jokunen kala ei selviä, mutta liian nopeat muutokset tappavat kalat ehkä vielä todennäköisemmin. Tämän jälkeen jos kovuudet vielä pyrkivät kasvamaan, pitää ruveta epäilemään mustan soran sopivuutta ja mahdollisesti vaihtaa pohja-aines turvallisempaan. Mustan soran voi tietenkin testata jo tässä välissä laittamalla sitä hanavedellä täytettyyn ämpäriin ja mittaamalla vesiarvot ämpäristä parin päivän kuluttua.

Mites se koriste, onko akvaarioon tarkoitettu, muovinen vai jotain kiveä? Kuinka kauan se on ollut sun akvaariossa? Tuleeko mieleen mitään muuta äskettäistä muutosta ja laitatko akvaarioon vedenparannusaineen ja kasvilannoitteen (ja nyt pilkkutautilääkkeen) lisäksi jotain muita aineita? Onko sulla jokin syy vaihtaa vettä silloin tällöin 2/3? Parempi olisi vaihtaa 1/2 kerran viikossa tai 1/3 kaksi kertaa viikossa (kun nykyisestä ongelmasta on selvitty), ettei vesiarvot muutu liian paljon kerralla.

[Pappis]

Tuleeko hanavesi omasta kaivosta vai jostain julkisesta isommasta vesijohtoverkosta? Hanaveden arvot?

[kaabie76]

Mä töiden jälkeen mittaan uusiksi ja myös hanaveden. eilen tulin iltavuorosta ni loput intiaaninsulat oli menneet:/
Sit taistelukala oli niin apattinen(ei näy pilkkutautia sillä) etten kestänyt kattoo,sekin vasta tullut et otin sen ja pari muuta(partis ja kaksi vauvakalaa pois). En tiedä selviävätkö mutta jotenkin tuntui et pakko tehä jotain,kaikki simpukat lähti,vaikkei niitä kyl paljoa ja toinen ollut alusta asti .
Ei tule kaivosta vesi ja on aina ollut siis pehmeää,tosi outoa. kaveri sanoi et hänen vesi kans pehmeää eikä pilkkutautia ole ollut.
Ei mulla syytä ole,joskus vaan nk.enempi vaihdan mutta 1/3 varmaan eniten. Koristeista osa tuli mulle tuon pikkuakvan jossa taisto ym nyt mukana ,otin osan niitä pois. niin,mahtavaa lääkitä pilkkutautia ku vesi vääränlaista muutenkin:/

[kaabie76]

Tuota mustaa soraa ollut mulla(ja pinkkiä) varmaan 6kk jo et liekö se vaikuttaa? ja anteeksi ph 7,5 mutta sitä se on ollut aina.

[Sisso]

Niin tuliko sulle äskettäin kaloja, hiekkaa ym kaverin akvasta? Jos, niin todennäköisesti sait sieltä taudin tuliaisina. Se, että kaverin kalat eivät ole sairastaneet kertoo (ehkä) vain siitä, että niille ko tautikanta on jo tuttu ja niillä saattaa olla immuniteetti sitä vastaan, sun kaloilla ei. Jos myös kaverin kaloja sairastui nyt, siihen saattoi olla syynä uudet vesiarvot ja/tai sun akvassasi muhinut tauti (tautivapaata akvaa ei ole olemassakaan!) joka pääsi roihahtaman kun ensin uudet kalat alkoi toimimaan isäntinä. Voi olla että sitten sun entiset kalat sairastuivat niille sinänsä tuttuun patogeeniin jos patogeenin määrä pääsi ylittämään tietyn kynnyksen jollon kalojen puolustusjärjestelmä ei enää jaksanut torjua sitä. Eli mahdollisuuksia kuka sai taudin, miksi ja mistä on monia, mutta on vain arvailua onko vesiarvoilla tekoa sen kanssa. Todennäköisesti on ainakin jonkun kalan kohdalla.

Tässä tapauksessa en eristäisi yhtäkään kalaa vaan lääkitsisin kaikki omassa pytyssään. Todennäköisesti pytty on täyttä patogeeneja suodatinta ja hiekkaa myöten ja karanteenissa olleet kalat voivat saada uuden tartunnan kun palaavat takaisin tautipesään. Mulle on kerran tullut kaloja, joiden saapumisen jälkeen puhkesi pilkkutauti mutta nää uudet ei sairastuneet. Ei vaikea arvata kuka toi tuliaisia....Onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä enkä menettänyt yhtäkään kalaa. Miksi akvaa ei voisi lääkitä vääristä vesiarvoista huolimatta? Ne uudet vesiarvot nyt vaan on asia jonka kanssa on elettävä. Ehkä. Ja mitkä ne jo monta kertaa kysytyt hanaveden arvot on, ne auttaisi huomattavasti arvioimaan missä mennään veden osalta?

Muutamaan todella pehmeää vettä arvostavaa lajia lukuuottamatta kalat sopetuvat hyvin vähän väärään KH/GH-arvoon kun muutokset tapahtuvat hitaasti. Yleensä ottaen kaloja rassaa paljon enemmän minkä hyvänsä arvon heittely kuin pikkuisen väärä, mutta stabiilina pysyvä arvo. Paljon enemmän saadaan tuhoa aikaiseksi kaikenlaisilla yrityksillä muokata vesiarvoja ellei tiedä miten tehdä se oikein. Jopa kiekkokaloja, joita pidetään tarkkoina vedestään, pidetään onnistuneesti (lue: terveinä koska ne sairastuu/tummuu/loprttaa syömisen heti jos olot on huonot!) yli kasin pHssa, mutta edellytys homman toimimiselle on se, että arvo pysyy aina samana! Kaikenlainen heittely kuluttaa kalan elimistön resursseja muutenkin suhteellisen tautiherkässä ympäristössä ja silloin taudit pääsevät puhkeamaan herkemmin. Kannattaa siis välttää äkillisiä muutoksia vaikka miten niillä tarkoittaisi hyvää! Useimmat lajit elevät ihan tyytyväisenä vähän vääränlaisessa vedessä, mutta sen sijaan kutu (ja nimenomaan tämä!) ja poikaset ovat tarkkoja oikeasta vedestä. Jos on kasvattelu mielessä, kannattaa satsata optimaalisiin vesiarvoihin mutta silloin voi tosissaan miettiä, miten estää arvojen heittelyt koska jos aikuiset kaalt vielä ne kestävätkin, kutu ja poikaset ei. Mitä tulee KHn tai GHn laskuun, se ei onnistu oikein millään helposti. Kasvit kuluttavat osan niiden "sisältämistä" mineraaleista ja molemmilla on taipumus pyrkiä laskuun jos kasveja on runsaasti eikä ko mineraaleja lisätä muutoin, mutta jos hanaveden kH/GH on korkea, laskuyritykset on melko turhia. Akvassa, johon vaihdetaan vettä säännöllisesti kerran viikossa max 50% (tavalliseti kaiketi 25-30%?), vesiarvot ei yleensä pääse heittelemään niin paljoa että se haittaisi kaloja PAITSI jos akva vettä pehmennetään jollain reippaasti keinotekoisesti. Tekemällä pieniä mutta tiheitä vedenvaihtoja mahdollinen heittely saadaan kuriin kokonaan.

Vesilaitos voi hyvinkin muuttaa vesiarvoja, meillä esimerkiksi GH nousi nyt keväällä vitosesta seiskaan. Muistaakseni KH oli joskus muinoin viisi, nyt hanasta 3. Että sattuuhan tätä, mutta meillä tule hanasta kaikkea muutakin kivaa ylläriä....Toisaalta veden kovettaminen sujuu ylennsä huomattavasti helpommin kuin pehmentäminen, joten satsaaminen kovan veden kaloihin on tavallaan järkevämpää (?) jos epäilee että omat vesiarvot vatkaa pehmeän-kovan/ happamen-emäksisen välillä.

[Sisso]

Hupslallaa, aihe olikin täälläkin ajankohtaisempi kuin tajusinkaan.... Vaihdoin vajaa viikko sitten kolmeen pyttyyn JBLn Manado-pohjat ja lupaukset GHn noususta piti todellakin, aamuinen mittaus osoitti että GH noussut entisestä seiskasta neljääntoista muutamassa päivässä. Toistaiseksi kaikki kalat on ihan ok vaikka osa on selvästi pehmeän ystäviä, osa lienee vaan tyytyväisiä, mm sattarit, revontulet ja sinisilmät. Seuraillaan... Njaa, toi neljätoista minkä mittasin isosta pytystä aamulla lienee ollut vielä hiukan korkeampi koska vaihdoin eilen 30% vettä ja hanavesi on "vaan" seiskaa. Taidan laittaa Equilibriumin tauolle vaikka sitä tavataan lisäillä jopa huomattavasti kovempiinkin vesiin.

[Sisso]

Hupslallaa osa2: keittiön pyttyyn laitoin viikko sitten kissanhiekkapohjan. Mittasimpa siitäkin eilen GHn. Lopetin mittaamisen 22 tipan kohdalla todeten että korkealla on.... Pytyssä asuu kiilakylkiä, nuolimonnisia ja hunajarihmiksiä, kaikki näyttäisivät voivan ok. Molemmissa pytyissä muut vesiarvot kuten ennen, pH 7, kH3 eli niihin uusilla pohjilla ei ole ollut mitään vaikutusta. Seuraillaan....

[Mumzi]

Hui! Toivottavasti ei tule kaloille ongelmia viiveellä.

[Sisso]

Tiesin kyllä odottaa jotain tuollaista, mutta yllätti silti rajulla nousulla. Täytyy vaihdella vettä taajaan pieniä määriä jotta saisi GHn vähän alemmas, ton pitäisi kyllä asettua (molemmilla pohjilla) ajan kanssa. En silti (vielä) ole kovin huolissani koska GH on monilla harrastajilla maailmalla lukemissa, joita me ei voida edes kuvitella. Tietysti äkillinen muutos on aina ei-hyvä.

[Tapiotar]

Manadolla ainakin Ghn nousu loppuu ajan kanssa. Riippuen tietty vedenvaihdon määrästä. Kuten Sisso jo sanoi, äkilliset muutokset ovat pahimpia. Sen verran eroan mielipiteessäni Sissosta, että jollei kyseessä ole makeaan veteen sukupolvien ajan tottunut kanta (kuten osa milliksistä), niin pidemmällä aikavälillä ongelmia voi syntyä heikentyneen vastustuskyvyn kautta. Yhtäkkiset joukkokuolemat tai -sairastumiset taas luultavimmin johtuvat nopeista muutoksista.

Veden pehmentämisen kanssa etenisin kalojen vointia tarkkaillen. Pahimmat oireet voi myös tulla isohkolla viiveellä, joten varovaisesti vaan.

[Sisso]

Niin, ainahan voi pyrkiä täydellisyyteen, mutta kuten kirjoitin tuolla aiemmin, osa, joka ei ole ihan pieni, akvaariokaloja harrastavasta maailmasta ei voisi pitää pehmeän veden lajeja lainkaan tai sitten kaikilla pitäisi olla RO-laitteet. Meillä täällä Suomessa on hyvin pehmeä vesi isoon osaan maailmaan verrattuna enkä ole ikinä lukenut mistään isommista ongelmista, samalla tavalla siellä harrastetaan ja samoja lajeja kuin meilläkin täällä. Kiekkopiireissä sen sijaan RO-laiteet on osalla porukalla kohtuullisen yleisiä, sen eron olen havainnut. Sitä helposti sokeutuu oman ympäristönsä olosuhteille ja juuttuu vertailemaan vain niitä keskenään, kun asiat voi olla muualla ihan eri mittakaavassa! Samoilta kasvattamoilta menee kaloja niin lähi-itään kuin skandinaaviaankin, missä välissä ne sopeutuu ja mihin?

Mikä ja mitä se soputuminen on? En mä ainakaan tiedä kaikista kaloistani, minkälaisissa oloissa ne on kasvatettu missä-lie. Luonnonkantaisista voi jo jotain päätellä, mutta muista... No joo, voi vain yrittää parhaansa ja toivoa parasta. Mahtaako tätä asiaa olla juuri tutkittu? Osa porukasta (täälläkin) on sitä mieltä että kaksi sukupolvea on jo sopeutunut, osa sitä, että muutama vuosikymmmen on lähempänä totuutta.

[Tapiotar]

Ihan samalla lailla muualla muutetaan vettä akvaariokaloille sopivaksi kuin Suomessakin kovetetaan vettä esim Malaweille yms. Ero vaan voi olla toisin päin, että vettä pehmennetään edes jonkun verran (täyteen RO-veteen asti kuitenkaan ei ole pakko mennä, eikä moni menekään jollei ole esim kiekkokaloista kyse). Keski-Euroopassa ainakin olen havainnut, että juomavesikin suodatetaan, ettei kaikki vedenkeittimet ja astiat ole ihan kalkin peitossa viikon sisään. Se vaan on sellainen "itsestäänselvyys", ettei sitä pahemmin mainita esim forumeilla. Voihan muissa maissa olla eri käytäntöjä, ei sillä. Ainahan akvaarioiden kanssa tahtoo tulla vastaan se, että esim karanteenin tarpeellisuudesta keskusteltaessa aina löytyy joku, jolla ei ole koskaan ollut ("eikä tule!") karanteenia, eikä koskaan ole ollut vaikeuksia. Sama on veden kovuuden kanssa.

Sopeutuminen on tietysti sitä, että mahdollisimman hyvä lisääntymismenestys on saavutettu tai saavutettavissa (evolutiivisessa mielessä).Enkä tarkoita, että kaikkien akvaariokalojen pitäisi lisääntyä kuin jänisten Austraaliaan päästyään. Lyhyellä aikavälillä "akuutit" ongelmat sopeutumisessa voivat nopeasti muuttaa lisääntymismenestyksen nollaksi (jos henki lähtee). Pidemmällä aikavälillä kyseeseen tulevat useiden tekijöiden optimointi. "Akuutti" sopeutuminen vedenkovuuteen vie useita tunneista päiviin jos ei viikkoihin (riippuen erosta kovuudessa, lajista jne). Ei kait sitä kukaan tiedä tarkalleen. Pitkäaikainen vie sukupolvia. Aina kannattaisi määritellä, että ollaanko huolissaan kalojen hengestä juuri nyt, vai pitkäaikaisesta hyvinvoinnista.

Aina kannattaa yrittää, vaikka kalat voivat olla peräisin "mistä-lie". Vaikutetaan siihen, mihin pystytään! Täydellisyyttä ei tarvita kuitenkaan - ei luontokaan ole vapaa katastrofeista ja vaikka sun mistä mullistuksista ja silti siellä kaloja pulikoi. Enkä minä epäilekään etteivät useimmat tälle foorumille asti eksyneet tekisi parastaan, mutta halusinpa tuoda sen vielä esiin ettei kellekään jää epäselväksi.