Holacanthus ciliaris

[Rapide1]

Kalastoa suunnitellessani kummittelee jatkuvasti listalla Holacanthus ciliaris-keisarikala. Ehdotin tuolle muuten nimeä Tsaaritar ja Keisarinna suomenkieliseksi nimeksi

Tiedän, että kyseistä lajia löytyy teidän altaistanne, ja nyt houkuttelenkin kyseisen kalan omistajia kertomaan oman totuutensa lajista.
Eli onko ajatus Silviasta riutta-altaassa tuhoontuomittu, vai uskaltaako moisen siniverisen laskea listalle? Jotenkin aina kun kuulee keisareita pidettävän koralliakvaariossa tulee se oh-my-god-are-you-mad-tunne, kuin kaivettaisiin verta omasta käkättimestä...
Poikkeushan tunnetusti vahvistaa säännön, ja olen tietoinen monesta riutassa asuvasta isosta keisarista, jotka osaavat käyttäytyä.

Myös tuttu ja "turvallinen" Imperator, sekä Pomacanthus navarchus kiinnostaa.
Etenkin jälkimmäinen, sen jälkeen kun näin lajin Inian & KimmoS:n altaassa

Kokemuksia ja ehdotuksia keisareista siis kaivataan. Mikä olisi se "paras" meille asumaan?
Kiitos taas vaan tattis!

[Rapide1]

Vastaankin itse itselleni...

Lukemani perusteella Tarukeisarikala on yksi turvallisimmista isoista keisareista riutta-akvaariossa. SPS-korallit se kaiketi jättää rauhaan, mutta saattaa löytää altaasta maistuvan LPS-korallin. Meiltä kyllä löytyy ihan hyvä kattaus LPS-lajeja, mutta sen näkee sitten, että maistuuko... Kaiketi yksi lauhkeimmista keisareista, joskin saattaa ottaa matsia samankaltaisten kalojen kanssa. Kokonsa puolesta myös melko suosittu, ainakin USA:ssa, ja kalaa menestyksekkäästi jopa 500-litraisisa altaissa

Ciliaris taas on lukemani perusteella melko agressiivinen laji, varsinkin muita saman suvun yksilöitä kohtaan. Muiden sukujen keisarit se jättänee rauhaan, varsinkin jos kalat kotiutetaan samanaikaisesti. On myös tapauksia, joissa kaksi Holacanthus-lajia on saatu samanaikaisella kotiutuksella elämään rinnakkain, mutta tätä ei kuitenkaan suositella...
Luonnossa ruokavalio koostuu 95% sienistä, ja vankeudess kalalle tulisikin tarjota keisareille tarkoitettua erikoisruokaa. Loput 5% koostuu erilaisista pehmeistä selkärangattomista, kuten simpukoista ja pienistä äyriäisistä, siileistä sekä jonkinverran levästä. Nuoret yksilöt ovat käsittääkseni lähinnä kasvissyöjiä...
Hyvin niukasti löytyy tietoa korallien näykkimisestä, lähinnä not-reef-safe tarkoittaa selkärangattomien konsumatisointia.
Kala on kaiketi suhteellisen endeeminen, ja lajin levinneisyys rajoittuu ymmärtääkseni alueille, joilla ei niinkään esiinny kivikoralleja, joten ruokavalion ei pitäisi koostua niistä akvaario-olosuhteissakaan. Gorgonioden kohdalla tilanne saattaakin olla sitten toinen.

Näillä tiedoilla uskoisin, että voin pitää molempia lajeja. Noiden kahden välillä päättäminen on hyvin vaikeaa, sillä molemmat vaikuttavat sopivilta, ja ovat yhtä näyttäviä, joskin keskenään täysin eri näköisiä.
En usko ongelmaa koituvan, jos kalat kotiutetaan samanaikaisesti. Ainoa ongelma mikä saattaisi tulla vastaan, on Sohalin suhtautuminen. Tosin tästäkin on jo hieman kokemusta, sillä edellisessä kodissaan Sohalilla oli ystävänä iso Imperator...
Aika näyttää...

[Rapide1]

Kiitos vastauksesta Ilkka, mutta sen verran vielä korjaisin, että ciliaris itseasiassa esiintyy melko laajalla alueella Karibialla aina Floridan rannikolle asti. Endeemistä sinistä värimuotoa kyllä löytyy, joka on siis sama laji, sekä hybridiä joka taas ei ole oma lajinsa, vaikka onkin nimetty erikseen.

[Inia]

Voisin teille Ilkoille tässä todeta että jos ette halua mm. LPS korallienne joutuvan ruokalistalle, niin älkää ottako noita mainitsemianne keisareita, vaan Genicanthus lamarck. Appiukolla on lamarck ja upeat LPS-korallit. Genicanthusten kohdalla on yleensä haasteena pyydystäminen syvältä ja uimarakkovika, mutta lamarckit elävät vähän matalammilla vesillä kuin esim. watanabei ja melanospilos, ja sellaisen saaminen terveenä kotialtaaseen on näin ollen todennäköisempää.
Imperator ja navarchus eivät ole meillä toistaiseksi koskeneet SPS koralleihin, mutta kaksi LPS lajia on jouduttu altaasta pois noukkimaan. Tänään oli aamupalana Catalaphyllia jardinei, tyyliin mitä navarchus tekee edellä, sitä imperator perässä. Pari kuukautta sitten revittiin polyyppeja eräästä erikoisemmasta euphylliasta. Saa nähdä milloin nassuun haukataan E. glabrescens ja kuplakorallit.

[Aqualung]

Yhden ciliariksen tiedän. Teki LPS:stä ihan kivan näköisiä eläviä kiviä.

[watchet]

Genicanthusten kohdalla on yleensä haasteena pyydystäminen syvältä ja uimarakkovika, mutta lamarckit elävät vähän matalammilla vesillä kuin esim. watanabei ja melanospilos, ja sellaisen saaminen terveenä kotialtaaseen on näin ollen todennäköisempää.

Komppaan tätä, Genicanthus caudovittatus on myös oikein kiltti korallien suhteen, vaikka muuten kyllä ruoka maistuu.
Meidän pojasta on vihdoin tulossa mies! Raidat ovat vielä vähän epämääräiset mutta eiköhän tuo siitä, vaimokkeensa on ilmoittanut uuden tyylin olevan mieluisa.

[Rapide1]

Tuon suvun kalat ei oikein täytä sitä tyhjiötä, joka sielussani on
Toisinsanoen, kun vertaa noihin edellämainittuihin keisareihin, niin näyttävyydessä jäädään aika lailla... Ikävää, että ne (omasta mielestäni) kauneimmat kalat on juurikin ne riskialttiimmat riuttaan sijoitettuna.

Eilisen konsultointireissun jälkeen on keskinkertaisen riuttakisällin pää nyt niin täynnä ristiriitaista tietoa, että saattaa jäädä koko keisarit hankkimatta.
Yksi gaysari, joka on aikaisemminkin ollut hankintalistalla, on Pygoplites diacanthus.
Loput "kiinnostavat" lajit löytyykin sitten Centropyge-suvusta... Siellä on muunmuassa C.loricula, C.bicolor ja C.acanthops, jotka olisivat sekä helposti saatavia että upean näköisiä! C.bispinosa löytyykin jo, ja pidän hänestä paljon
Tuo H.ciliaris pitää kyllä miettiä nyt loppuun saakka. Vaikka kyllähän Centropyge-suvunkin lajeilla on tendenssiä käydä konsumoimaan koralleja... Tosin, sama riski kaiketi piilee myös listallani olevassa Zanclus cornutus - Moorish idolissa.
Aika näyttää, ja se on pian!

[Galeos]

Acanthurus coeruleus, Holacanthus ciliaris... Hanki nyt sitten vielä joku Pomacanthus paru, niin minä muutan teille...

[Rapide1]

No sitä parua olen kyllä katsellut... Se on niin erilainen kuin muut "värikkäät" kalat, todella hieno! Siniriutassa olisi kyllä yksi sellainen
Tosin noita lajeja, joita haluaisin on niin paljon, että joku roti tässä on pidettävä!
4-5 kalaa lähtee muuton yhteydessä uuteen kotiin. Tosin kaikki ovat melko pieniä, joten ei niiden tilalle voi mitään isoa ottaa.

[reiska70]

Terve! Itse olen kyllä sitä mieltä että tuo Pygoplites diacanthus olisi ehdottomasti seuraava hankinta! Olen jo kauan katsellut mokomia. Ovat piristäviä lisiä aina kun ne bongaa mistä altaasta hyvänsä. Itselle tuli Genicanthus bellus uros jokin aika sitten ja on kyllä säyseä fisu. Nyt pitää löytää neitiseuraa tälle..Jos on hyvä haju mistä etsiä tuota ja muitakin niin olisin kiitollinen neuvoista.

[Rapide1]

Uih... Uskallatko laittaa sille seuraa vielä? Käsittääkseni kaveri hakkasi vaimon hengiltä...

[Iipuli]

Merivesikalojen kasvattamisesta on tullu luettua päänsä kipeäksi...
Mahdollisimman nuorena ja tuoreeltaan pitää kalat ottaa, jotka haluaa parittaa. Kokoeroa pitää myös olla,kotta sukupuolten jako käy säyseämmin. Eikä kaloja pullauteta altaaseen noin vaan. Pienemmälle pitää olla piilopaikka ka kalat pitää totuttaa toisiinsa ensin ilman fyysistä kontaktia. Pisimmillään lukemani perusteella parinmuodostus kestää 3kk. (tuossa ajassa toinenvaihtaa sukupuolensa) Ei mikääniisi homma...

[Rapide1]

Vaihtaako keisarit sukupuolensa?

[Aqualung]

Taitaa tuossa nyt pari mutkaa olla vedetty aika isolla kädellä suoraksi.

[Iipuli]

No niistä en mee sanomaan. Aika pitkälti ymmärtääkseni niin,että valtaosalla kyky vaihtaa,ainakin kerran ja nuorena helpompaa. Ja jos selkeästi jo on sukupuoli, niin sitten vaan on helpompaa se heilan valinta. Mutta siis se totuttaminen piiiiiitkän kaavan mukaan. Isoilla/aktiivisilla kaloilla vaikeampaa. Ja tää tosiaan luetun perusteella. Vielä ei oo käytännön kokemusta.

Mutkat suoriksi tai vaan raa'asti yksinkertaistettuna. Tietty jokainen selvittää sit lajikohtaisesti vaatimukset, käyttäytymisen jne. Eikös? ja korostan vielä, että tää on luettua tietoa, ei omaa.

[Iipuli]

Enkä muuten ite lähtis kokeilemaan kalliilla ja vaativalla kalalla.

[Rapide1]

Oikeastaan ainoa laji jonka aion riskillä ja varauksella tuplata kahteen tai kolmeen yksilöön on Gramma loreto. Jostain pitäisi sitten saada kaksi pientä yksilöä, jotka ovat olleet samassa altaassa jo.
Joskus lueskelin noiden parittamisesta pitkät tutkimukset. Oli oikein yliopistotasolla tutkittu asiaa, ja käytetty nimenomaan loretoa tuossa. Koitan kaivaa sen tutkimuksen esiin jostain...