Apua pikkuakvaarion "pelastusprojektiin"

[Myrkkymuratti]

Minusta tuli puolivahingossa akvaarion omistaja. En tiennyt akvaarion hoidosta etukäteen juuri mitään, mutta kun aloin tutkia asiaa, havaitsin, että akvaariota on hoidettu monella tapaa väärin. (Ja että tämä akvaariohomma onkin aika monimutkaista )
Hoito on aiemmin ollut kalojen ruokkimista + suursiivous (akvaarion tyhjentäminen ja peseminen) harvakseltaan, silloin kun vesi on mennyt oikein likaiseksi ja leväiseksi. Juuri ennen akvaarion siirtymistä hoitooni se taas pestiin kokonaan ja laitettiin uusi puhdas sora, uusia kasveja ja 3 uutta kalaa (miekkapyrstöjä). Akvaariossa on loisteputkivalaisin ja sisäsuodatin (jossa tekstit "Askoll made in Italy, FLU.2 PLUS, AC 230-240V, 50Hz, 6W"). Lämmitintä ei ole, ja akvaarion lämpötila on 21-22 astetta.

Akvaarion koko on 63 litraa ja oman googleen perustuvan kalatunnistukseni mukaan siellä on 9 mustamollia, 3 miekkapyrstöä, 2 partamonnia, 1 kardinaalitetra ja 4 kiilakylkeä. Siis liikaa ja vääränlaisia kaloja. Nyt tarkoitus on päästä eroon muista paitsi kiilakyljistä, mutta haluaisin vielä varmistuksen lajiveikkauksilleni, ennen kuin laitan niitä tyrkylle lahjoituspalstalle.

Tässä pari (valitettavasti melko huonolaatuista) kuvaa:

Yleiskuva:


Monni:


Eli onko tunnistusyritykseni osunut oikeaan?


Sitten toivoisin apua akvaarion kalaston ja olojen kohentamiseen.
Aikomukseni on nyt tosiaan jättää akvaarioon vanhoista kaloista vain kiilakyljet, ostaa lämmitin ja hankkia sitten taistelukala ja muutama kiilakylki lisää. Kuulostaako tämä järkevältä?
Sitten haluaisin vielä jonkun levänpopsijakalan/kaloja, ja/tai pohjalla oleskelevan kalan/kaloja, mutta en ole oikein keksinyt mikä näin pieneen akvaarioon ja taistelukalan vaatimaan lämpötilaan + vähäiseen virtaukseen sopisi. Ehdotuksia?

Kuten kuvasta näkyy, akvaario on nyt varsin paljas. Kasveja kannattaisi siis varmaan hankkia lisää? Millaisia?

Vesiarvoista en osaa vielä sanoa muuta kuin että vesilaitoksen mukaan hanavesi on pehmeää, dH 4,5. Veteen lisättiin akvaarion täytön yhteydessä Aquatania.
Akvaario on nyt ollut hoidossani viikon, ja jo tuossa ajassa kasvien lehdille on alkanut ilmestyä levää. Olen tänä aikana vaihtanut pari kertaa vettä noin 1/3 kerralla ja lisännyt täyttöveteen Aquatania. Myös Nitrivec-puteli on olemassa, kumpaa mieluummin kannattaa käyttää, vai ehkä molempia.. tai ei kumpaakaan? Mitä minun on tarpeellista vedestä tietää, eli mitä testejä pitäisi hankkia?
(Muokkaus: Vesitesteistä olikin jo kivasti tietoa niille omistetussa aiheessa, kiitokset kirjoittajalle!)

[kala-Jalmari]

Juurikin hyvältä kuulostaa kalaston osalta Hyvin olet jo ottanut osasta selvää! Esimerkiksi joitain nuolimonneja voisit ottaa levänpopsijoiksi. Näitäkin tulisi olla pieni porukka. Nitriittitesti olisi nyt tärkeintä saada mahdollisimman pian. Koska allasta hoidettu huonosti ettei ole koskaan kypsynyt kunnolla ilmeisesti. Sitten kaikki muut testi, pH,Nitraatti, Kh... Tsemppiä!

[Gemini]

Näyttäisi, että tunnistus on mennyt nappiin Hyvin vaikutat ottaneen selvää kaloista, pisteet siitä!

Millainen tuo pohjamateriaali on? Monet pohjakalat pitävät hienosta hiekasta. Ehkä se kannattaisi vaihtaa nyt samassa rytäkässä? Riippuu tietenkin mitä pohjakaloja päädyt valitsemaan.

Kasveista en oikein osaa sanoa. Käsittääkseni labyrinttikalat pitävät pintakasveista... Joku asiasta enemmän tietävä korjatkoon, jos olen väärässä Itselläni on saman kokoisessa konnanputkea, vesiruttoa, jaavansammalta ja jotain pientä melalehteä... Mielestäni pieneen akvaarioon kannattaa valita ennemmin paljon pieniä kasveja kuin muutama iso.

Testeistä sen verran, että minulla on tippatesteinä ainoastaan pH ja GH, loput mittaan 6 in 1 -liuskoilla. Tämä johtuu lähinnä budjetista... Joskus tulevaisuudessa aion hankkia sellaisen salkun, jossa on kaikki tarvittavat litkut

Muoks: Millaista levää kasveihin on tullut?

[Kiksu]

Vedenparannusainetta (esim.tuo Aquatan) kannattaa käyttää. Nitrivecistä ei ole omaa kokemusta. Ainakin nyt aluksi kannattaisi laittaa bakteerivalmistetta (Prodibion Biodigest mieluiten, Tetran Safe Start käy myös jos on säilytetty oikein eikä päiväys ole mennyt vanhaksi). Saisit akvaarion typpibakteerien toiminnan tehokkaasti käyntiin, jolloin nitriittipitoisuuden nousun todennäköisyys vähenee. Kiilakylkiä voisit laittaa parisenkymmentä. Tuota sorapohjaa on hyvä lapota vedenvaihtojen yhteydessä eli imuroida letkun päähän kiinnitetyllä tötteröllä. Tosiaan jos aiot tehdä pohjamateriaalin vaihdon, tee se nyt heti ettei sitten kypsyneen akvaarion tasapainoa tarvitse myöhemmin järkyttää. Jotain kasvilannoitetta tulet varmaankin tarvitsemaan lisäksi.

Pintakasvit ovat varmasti hyviä tuohon, kiilakyljetkin tuntevat olonsa turvalliseksi hieman hämyisessä akvaariossa. Ainakin jaavansaniainen ja -sammal sekä melalehdet viihtyvät hämärämmässäkin. Aluksi kannattanee hankkia myös jotain nopeakasvuista köynnöstävää kasvia (vesirutto, intianvesitähdikki ja sen tapaiset). Voi olla, että melalehdet kotiutuvat parhaiten hieman pidempään käynnissä olleeseen akvaarioon, joten varminta olisi hankkia niitä vasta parin kuukauden päästä. Huomiota kiinnitti tuo juurakko: se on aika järeän ja yksitoikkoisen näköinen pieneen akvaarioon. Parin pienemmän ja vaihtelevamman muotoisen juurakon hankkimista suosittelen.

Testeistä pH, nitriitti ja nitraatti ovat välttämättömät. Nitriitin tarkkailu on nyt tärkeintä ja mittaa se myös hanavedestä. Tuo pehmeä vesi on juuri sopivaa kiilakyljille ja taistolle. Onpa kovia kokeneita kaloja! Kun saat alkuhässäkät hoidettua, jatkohoito ei olekaan monimutkaista ja rutiinit kehittyvät nopeasti. Onneksi sinun tulevat rutiinisi ovat aika lailla erilaiset kuin aiemmassa kodissa. Onnea uudelle tunnolliselle akvaarionomistajalle!

[Myrkkymuratti]

Kiitos vastauksista. Laitoin nyt kaloista ilmoituksen lahjoitetaan-palstalle. Kävin tänään myös eläinkaupassa aikeenani hankkia vesitestejä, mutta ovatpa ne kalliita! Ostin nyt paketin sellaisia "6 testiä samassa"-liuskatestejä ensihätään.

Nuolimonneista luin jostain, että ovat aika herkkiä, joten eivät ehkä sovi tällaiseen aloittelijan harjoitteluprojektiin Niistä myös luki, että kaipaavat virtaavaa vettä, ja taistelukalalle taas virtaus ei sovi, joten mitenkäs nuo saisi sovitettua yhteen? Monen muunkin katsomani lajin kanssa sama ongelma.

Pohja-aines on nyt soraa, ja monet muutoin sopivista pohjakaloista tosiaan kaipaisivat hiekkapohjaa. Täytynee siis vakavasti harkita vaihtamista hiekkaan, vaikka se tuntuukin hölmöltä, kun tuo sorakin on vasta laitettu.
Ilmeisesti pohja-aines olisi mahdollista vaihtaa ilman että koko akvaariota tarvii tyhjentää, mutta onko se silti kauhea homma? Milläs välineellä sitä oikein saa lapattua pois, jos akvaariossa on vettä?

Hmm, jos tuon pohjamateriaalin vaihdonkin toteutan niin eipä tuohon akvaarioon jää muuta alkuperäistä kuin ne neljä kiilakylkeä Enpä ihan aavistanu mihin olin ryhtymässä...

[kerttu]

Ehkä sitä pohjamatskua ei kannata vaihtaa vielä. Ota levänsyöjiksi sukarapuja, jotain maatiaismallia tuolta myyntipalstalta! Ne on osittain kaloja herkempiä, mutta käytännössä melkoisen sitkeitä tapauksia jos sulla vaan on vedenparannusaine käytössä eikä akvaarion lämmöt nouse jonnekin kolmeenkymppiin asti. Sukarapuja voi siis ottaa sorapohjallekin, ja ovat tosi hauskoja otuksia.

On se pohjasoran vaihtaminen hiekaksi siis aikamoinen show. Toisaalta, ehkä voisit vaihtaa nyt puolet, istuttaa hiekkaan uudet kasvit, ja sitten myöhemmin toisen puolen? Olis homma aloitettu, ja akvaarion tasapaino ei järkkyisi niin paljoa. Kun tajusin nyt, että jos hommaat lisää kasveja, niin on niitä vähän tympeä niitäkin sitten hetken päästä täysin uusiksi istutella hiekanvaihdon jälkeen.

Kiilakylkiparvi on mukava tuon kokoisessa, ja kiilat näyttävät kuvassasikin oikein kauniilta! Himoitsen noita mustamolleja, onneksi oot kaukana eli en voi niitä sulta hakea .

[Jakulaari]

Noin pieneen ei oikein tahdo muita levänsyöjäkäloja mahtua kuin nuo nuolimonnit. Mutta miten olisi 4-6 leväsukarapua? Nämä on sukaravuista isokokoisimpia (ei joudu taistelukalan ruokalistalle) ja oikeasti parhaita levänsyöjiä. Voisit sitten vaikka myöhemmin hankkia niitä nuolimonneja kun allas on varmasti kunnolla kypsynyt ja olet saanut vähän varmuutta hommaan.
Suunnitelmasi kiilakyljistä ja taistosta kuullostaa hyvältä. Kannattaa tsekata myös hohtokiilakylki, ne on hieman pienempiä (ja minusta kauniimpia) kun perus kiilakyljet. Uskoisin että ne vanhat kiilat muodostaa parven näiden hohtojenkin kanssa ihan tyytyväisinä.

[Myrkkymuratti]

Jakulaari: Sukaravut ovat minusta jotenkin inhoja, varsinkin nuo läpikuultavammat joilta sisuskalut paistaa läpi Mutta olishan ne varmaan hyviä putsareita. Ehkä niiden ulkonäköönkin tottuisi ajan myötä.

[kala-Jalmari]

Minulla sukaravut kyllä sottaa enemmän kuin siivoaa

[Jakulaari]

Jakulaari: Sukaravut ovat minusta jotenkin inhoja, varsinkin nuo läpikuultavammat joilta sisuskalut paistaa läpi Mutta olishan ne varmaan hyviä putsareita. Ehkä niiden ulkonäköönkin tottuisi ajan myötä.

Mulla oli vähän sama homma ennen noiden leväsukasten kankintaa, mutta kyllä niihin tottuu. Edelleenkään en hankkisi mitään makeassavedessä lisääntyviä sukarapuja, kun inhottaa ajatus poikasten kalastelemisesta ulkosuodattimen sisuksista putsauksen yhteydessä...brrrrh... Lisäksi olen antanut itseni ymmärtää, ettei nuo pienemmät sukarapuset edes kovin innokkaasti levää syö.
Muoks*(jos päätät noita leväsukarapuja hankkia osta ne akvaariokaupasta, jotta saat varmasti okeaa lajia. Harrastajilla niitä tuskin on edes kovin usein myynnissä, kun eivät tosiaan normi kotiakvaariossa pysty lisääntymään)

[Myrkkymuratti]

Yksinäinen kardinaalitetra katosi mystisesti viikonlopun aikana (liekö kuollut ja muut syöneet suihinsa?), ja muut "väärät" kalaset lähtivät tänään uuteen kotiin, joten nyt altaassa on vain 4 kiilakylkeä. Hieman autiolta näyttää verrattuna aiempaan kalapaljouteen, mutta hyvä niin

Nyt vain pitäisi päästä johonkin tulokseen tuosta mahdollisesta pohjamateriaalin vaihdosta. Olen lukenut varmaan parikymmentä eri sora vs. hiekka -keskustelua, ja pää on ihan pyörällä. Helpoimmalla pääsisin kun lykkäisin vaan niitä sukarapuja tuonne ja unohtaisin ajatukseni nuolimonneista tai pienistä monnisista. Mutta kun nuo kalat ois niin paljon kivemman näköisiä...
Tulisukaravut ois kivemman näköisiä kuin nuo leväsukaravut, mutta ne ilmeisesti lisääntyy ihan riesaksi asti jos viihtyvät (mikä tietysti olisi tavoite)?

Voiko muuten liian tiheästä vedenvaihdosta olla jotain haittaa?
Aloin miettiä, kun aina puhutaan vaan liian harvan vedenvaihdon seurauksista. Vaikka ehkä ihmisen luontainen laiskuus varmistaa sen, ettei liian usein tuu rehkittyä.

Lisäys: Mitä kala-Jalmari tarkoitat sillä että sukaravut sottaa?
Niitä kun joka paikassa mainostetaan akvaarion puhtaanapitäjinä.

[kala-Jalmari]

P*skantaa enemmän kuin putsaa Tosin saattaa johtua myös että lisääntyvät riesaksi asti. Leväsukavaruista ei tosin ole kokemusta. Vain kirsikka- ja tiikerisukaravuista.

[Jakulaari]

En usko että nuolimonnit tuosta pohjamateriaalista niin välittää. Ainakaan mulla eivät koskaan ole juurikaan pohjalla kömpineet, vaan enemmänkin laseissa ja kasveissa roikkumalla aikaansa viettävät. Tosin jos haaveilet joskus hankkivasi jotain monnisia tai piikkisilmiä tms, niin sitten hiekka on varmasti sopivampi vaihtoehto.
BTW jos sulla ei ole mitään varsinaista leväongelmaa siellä altaassa, niin ei niitä levänsyöjiä ole pakko olla jos ei tunnu sopivaa heti tähän hetkeen löytyvän.

[Kiksu]

Voiko muuten liian tiheästä vedenvaihdosta olla jotain haittaa?

Jos hanavedessä on kohonnut nitriittipitoisuus ja tehdään isoja vedenvaihtoja, akvaarionkin nitriittipitoisuus nousee. Jos tällaisia vedenvaihtoja tehdään tiheästi, nitriittipitoisuus ei välttämättä ehdi laskea välillä. Mielestäni ainakin pienempiä vedenvaihtoja (esim. 10-25 %) voi tehdä niin usein kun haluaa/jaksaa ja hyvälaatuisella vedellä isompiakin, mikäli hanaveden pH- ja kovuusarvot ovat sopivat tai ne säädetään vedenvaihdon yhteydessä tai erillisessä astiassa jo sitä ennen. Muitakin mielipiteitä toivotaan.

[Myrkkymuratti]

Jakulaari, hyvä tietää. Ehkä siis harkitsen vielä nuolimonneja, jos nyt ensin saan akvaarion pyörimään niin että olot ois suht vakaat.

Levää akvaarioon tosiaan alkoi ilmestyä jo viikon kuluttua viimeisestä "suursiivouksesta". Joku kysyi aiemmin millaista levä on, niin tänään yritin kyyläillä sitä tarkemmin. Levä on tumman vihreää, lähes mustaa. Sellaista ihan lyhyttä karvanukkaa, (vähän kuin samettia ) jota on ilmestynyt pitkin kasvien lehtien reunoja, ja nyt myös pohjalla olevan pyöreän pikkukiven pintaan.

Nyt olisi tarkoitus hankkia se lämmitin, mutta jostain luin, että kalat voivat polttaa itsensä jos törmäävät lämmittimeen. Onko tuollainen kuinka todennäköistä? Pitääkö mun kehitellä lämmittimen ympärille joku suojahäkkyrä, mistä materiaalista sen vois tehdä?

[kala-Jalmari]

Ei mulla ainakaan lämmittimen kanssa oo ollu ongelmia.. Nuolimonnit ovat kivoja kaloja, paljon esillä ja viilettävät pitkin akvaariota terhakkaan tahtiin. Syövät levääkin kiitettävästi.

[Jakulaari]

Tupsulevää siis. Haulla löytyy paaaljon keskustelua aiheesta, kannattaa selailla vinkkejä sen poistamiseen niistä. Tupsulevä ei oikein maistu muille levänsyöjille kuin leväbarbille, joten sen torjumiseen pitää keksiä joku muu keino jokatapauksessa. Ensisijaisesti suosittelisin käsin poistamaan mahdollisimman tarkasti kaikki tupsut aina vedenvaihdon yhteydessä. Nuolimonnit on todella tehokkaita syömään erilaisia viher- ja piileviä, tupsulevään ne silti tuskin mainittavasti koskevat.
En muista koskaan kuulleeni, että kalat polttaisivat itseään akvaariokäyttöön tarkoitettuun lämmittimeen. Ei kai se täysin mahdotonta ole, mutta en olisi asiasta kovin huolissani silti.

[Kana +-yksipantteri]

Eivät ne lämmittimet kovin kuumiksi tule. Ainakaan omat Eheim Jäägerini eivät ainakaan. Niistä voi pitää melko huoletta kiinni silloinkin, kun ne ovat päällä (tietysti veden alla!!!).

[Kiksu]

Muistan lukeneeni täältä, että joskus plekot olisivat polttaneet ihoaan lämmittimessä, mutta se vaatiikin jo pidempää oleilua lämmittimen ja esim. lasin välissä. Juuri lähinnä plekojen tuollaisen käyttäytymisen vuoksi suojakehikkoja on myytävänä tai sellaisia on tehty rei'itetystä putkesta. "Normaali" uiskenteleva kala ei polta itseään vaikka törmäisi lämmittimeen.

[Hopotus]

Pohjan vaihtaminen on ihan helppo urakka, kun ei tee siitä vaikeampaa kuin se onkaan. Noin pieneen altaaseen se vielä tapahtuu hujauksessa. Lisäksi suurinosa altaan bakteereita elää pohjassa kuin myös pinnoilla ylipäätään. Koska pohja on jo vaihdettu ja suursiivous tehty, ei siellä vielä kunnollista bakteeristoa olekaan, joten tässä vaiheessa pohjan vaihto ei heilauta tasapainoa juurikaan, toisin kuin tasapainoisessa altaassa.

Hiekaksi suosittelen Bilteman hiekkapuhallushiekkaa (kysy sitä akvaarioon sopivaa, myyjät tietää kyllä ja säkissäkin se lukee, hintaa n. 5-7e) sen saa vain kaataa altaaseen ilman pesua.

Ota altaan vettä ja kalat puhtaaseen sankoo, lisää kasvit ja suodatin, jos mahtuu. Peitä sanko vaikka kansilasilla, kalat hyppii herkästi sangosta pois. Tyhjää altaasta koristeet, tekniikka ja vedet. Pohjasoran saat pois hiekkalapiolla tai vastaavalla, soppakauhakin toimii. Ei haittaa vaikka altaaseen jäisi pohjakökköä, ompa bakteereita ymppinä. Voi sen altaan huuhtaistakin, joko laittamalla 5-10cm vettä ja lappoamalla sen pois tai ihan suihkussa huuhtaista. Altaan vettä ei tarvitse säästää, siinä ei ole mitään säästettävää eli bakteereita.

Laita uusi hiekka altaaseen, noin 5cm kerrokseksi edestä taakse päin nousevaksi, tässävaiheessa voit laittaa pohjalannoitetta jos haluat, saa niitä myöhemminkin lisättyä. Lisää "altaan normaalin lämpöistä" vettä puoleenväliin, laita koristeet ja kasvit sekä tekniikka, täytä allas vedellä ja laita tekniikka toimimaan. Lisää veteen vedeparannusainetta ja bakteerivalmistetta. Odota tunti/pari ennen kalojen vapauttamista altaaseen. Muista "käsitellä" sangossa olevat kalat uusina, koska altaan vesi on muuttunut, lisää siis sankoon vähitellen altaasta vettä, jotta vesiarvot tasaantuvat. Valmis

Lämmittimestä sen verran, että kalat eivät kestä nopeita lämpötilojen muutoksia, joten kun lähdet nostamaan alttan lämpöä tee se vähitellen, esim 0,5 astetta/päivä. Testaa lämmittimen toimivuus ensin sangossa, siis lämmittääkö asetettuun arvoon vai johonkin ihan muuhun. Monesti se vaan tahtoo olla niin, että ne lämmittää useammakin asteen enmmän kuin asetus. Allas pitää olla lämmin ennen taiston tuloa.

Kiilakyljet ovat herkkiä nitriitille ja suhteellisen herkkiä nitraatille. Omista kiilakyjistä näki väristä heti kun nitraatit alkoi kohot lähemmäs 20 mg/l (tätä en kuitenkaan kehota käyttämään mittarina vedenvaihdolle, vaan hälytysmerkkinä veden pilaantumisesta!). Lisää altaaseen bakteerivalmistetta joka päivä tai valmisteen ohjeen mukaan nyt ja aina siihen asti kun saat loputkin kalat altaaseen. 4 kiilakylkeä ei paljoa sottaa, mutta 15-20 parvi + taisto lisää, niin bakteereilla menee monta vuorokautta sopeutua.

[Myrkkymuratti]

Kiitos kaikista vastauksista!
Olen nyt hankkinut akvaarioon lämmittimen ja alan vähitellen nostaa lämpötilaa. Pohjamateriaalin vaihtoon en lopulta ryhtynyt, vaan päätin nyt jatkaa tällä sorapohjalla. Vaihdoin loisteputken uuteen, kun se oli ties kuinka vanha. Uusi putki on Dennerle Trocal de Luxe Special Plant (tällainen: http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/val ... rle/143488 ). Laitoin veteen ja suodattimeen sitä bakteerijuttua (Prodibio Biodigest) ja olen hankkinut uusia, nopeakasvuisiksi mainittuja kasveja. Kaloja on edelleen vain 4 kiilakylkeä ainakin siihen asti, että saan lämpötilan kohdilleen taistoa varten.

Levät ovat toistaiseksi jatkaneet lisääntymistään. Elättelen toiveita että kalojen vähentyminen ja kasvien lisäys estäisivät leviä valtaamasta koko akvaariota. Aiemmin mainitun tupsulevän lisäksi (jota nyt on alkanut kasva myös suodattimen aukkojen ympärillä) laseihin on alkanut ilmestyä ruskeita länttejä, jotka irtoavat sormin hankaamalla (jonkinlaista piilevää?), sekä pieniä vihreitä pilkkuja, joita ei meinaa saada pois raaputtamallakaan.

Haluaisin vielä tietoa suodattimesta. Olen yrittänyt tutkia asiaa, mutta joka paikassa puhutaan erilaisista suodatinmassoista ja kerroksista ja ties mistä. Minulla olevassa suodattimessa ei ole mitään massoja tai makaroniputkia, on vain kaksi vaahtomuovinpalaa (tai sen tapaista). Onko tuo suodatin siis ylipäänsä mistään kotoisin? Miten sitä kuuluu hoitaa? Pitäiskö nuo vaahtomuovit vaihtaa joskus?

[Kiksu]

Normaali sisäsuodatin siis? Kyllähän ne asiansa ajavat varsinkin jos ovat mitoitettu kyseisen kokoiseen akvaarioon. Eivät yleensä ole niin tehokkaita biologisia suodattimia kuin ulkosuodattimet. Jonkintasoista hyödyllistä bakteeritoimintaa kuitenkin ylläpitävät. Patruunat puristellaan ämpärissä kevyesti mieluiten akvaariosta otetulla vedellä muutaman viikon välein tai viimeistään kun veden virtausnopeus on vähentynyt. Samalla silloin tällöin roottoripesä avataan ja putsataan se ja roottori ja roottoria pyörittävä magneetti. Kun patruunat eivät palaudu pesussa muotoonsa vaan jäävät lyttyyn, on ne uusittava. Kun paloja on kaksi, kannattanee uusia ne eri aikaan, jolloin toisessa säilyy vielä bakteeritoiminta. Patruunat kestävät aika kauan, vuoden tai kaksikin.

[Myrkkymuratti]

Kiitos Kiksu.

Tilannekatsaus:
Levääntyminen vaikuttaa pysähtyneen ja kasvit ovat jo näin lyhyessä ajassa kasvaneet hieman. Lämpöä on nyt 25 astetta. Uskaltauduin hankkimaan akvaarioon lisää asukkaita, ja nyt siellä on yhteensä 10 kiilakylkeä, taistelukalauros ja 4 leväsukarapua. Enempää ei näillä näkymin olekaan tarkoitus hankkia. Nyt jälkikäteen tosin aloin miettiä, olisiko ollut parempi lisätä väkeä pienemmissä erissä, mutta kun akvaarioliikkeeseen on matkaa niin tuntui kätevältä hakea kaikki yhdellä reissulla. (Tällä kertaa päätin näet asioida alan liikkeessä aiemman eläinkaupan sijaan.)

Leväsukaravut ovatkin luonnossa aika lystikkäitä! Kiitos siis niitä suositelleelle kirjoittajalle Ne näyttivät asettuvan heti taloksi, ja ryhtyivät vimmattuihin puhdistushommiin heti kun pussista pääsivät. Kiilakyljet (uudet ja vanhat) tuijottelivat toisiaan kiinnostuneina jo pussin läpi, ja yhteen päästyään poukkoilivat vähän sekavasti ympäriinsä. Uudet ovat paljon vanhoja pienempiä, mutta kai ne siitä vähitellen ryhmäytyvät. Taistelukala viipotti ensin hermostuneen oloisena edestakaisin pitkin etulasia, mutta alkoi sitten liikkua enemmän ympäri allasta. Kaiken kaikkiaan kalat (ja sukaravut) ovat paljon mielenkiintoisempia kuin akvaarion kontolleni ottaessani osasin ajatella. Niiden touhujahan tuijottelisi vaikka kuinka kauan

[Jakulaari]

Onnea uusille asukeille. Kalojen hankiminen kerralla tai erissä on vähän kaksipiippuinen juttu. Jos hankkii kerralla enemmän on riskinä ettei altaan bakteeristo ehdi mukaan kasvaneeseen kuormitukseen ja saattaa tulla nitriittipiikki. Toisaalta joa hankkii kaloja useissa erissä tautiriski kasvaa. Uudet kalat on aina tottumattomia altaassa olevalle bakteeristolle tai voivat tuoda mukanaan jotain bakteereja tai loisia joita vastaan altaassa jo olevilla kaloilla ei ole vastustuskykyä.
Kun kyseessä on kypsä allas, niin minusta on parempi hankkia kalat kerralla. Kunhan ruokkii kaloja alkuun maltillisesti, tarkkailee vesiarvoja ja tekee tarvittaessa ylimääräisiä vedenvaihtoja, niin ongelmia ei pitäisi tulla. Hyvinvoiva ja toimiva bakteeristo monistaa itsensä aika nopeasti kuormitusta vastaaviin lukemiin.
Leväsukikset on kyllä mahtavia touhuajia minusta. Älä sitten pelästy kun vaihtavat kuoriaan, se tyhjä kuori näyttää erehdyttävän paljon kuolleelta rapuselta kun sellaisen ensimmäisen kerran näkee. Mulla vaihtoivat alkuun aika usein takkejaan kun kasvoivat niin nopeasti, mutta nykyään vaihtavat harvemmin kun ovat täysikokoisia.

Muoks* Olet varmaan nostamassa lämpötilaa vielä? Taistis ainakin tykkäisi olla pari astetta lämpimämmässä vedessä.

[Kiksu]

Nitriittiä (NO2) kannattaa tosiaan nyt tarkkailla. Tein sellaisen huomion tuosta 6 in 1 -liuskapaketista, että vasta 5 ja 10 mg/l kohdalla kehotetaan vedenvaihtoon (niissä lukee water change). Kyllä jo 1 mg/l antaa aihetta vedenvaihtoon, pienempiä arvojahan tuo testi ei annakaan nollan lisäksi (ellei nollan ja vaaleimman sävyn väliltä sitten ole jotain väriä havaittavissa).