Ilmapumpun käyttötarkoitus

[HEZZU]

Laitoin akvaariooni juuri ilmapumpun pohjaan sellaisen aika pienen lähinnä koristeeksi. Tämä on kyllä aivan tyhmä kysymys, mutta mitä hyötyä siitä on?

[Didi]

Sen tarkoitus on pistää vesi liikkeeseen, jolloin kaasujenvaihto tehostuu akvaarion pintaosissa. Itse ilmapumpusta tulevat näkyvät kuplat eivät juurikaan hapeta vettä.

[jarvij]

Koristeellinen se varmaan on, ja vähän se vettä kai liikuttakin. Sisäsuodattimeen verrattuna kuitenkin melko tehoton.

[tikkuhirviö]

Uskaltaudumpa tässä kyselemään vielä tyhmiä. Siis voiko tällainen kuplatin poistaa vedestä (jossa on hiilidioksidilevitin) hiilidioksidia? Itselläni joskus tällaisen suhteellisen voimakkaan ilmapumpun jäljiltä hiilidioksidi oli minkä lie asteikon mukaan lähellä nollaa (oliskohan ollut 0,95). Silloin tosin ei altaassa ollut h.d.levitintä, enkä ole nyttemmin mittaillut h.d.pitoisuuksia. Ja jos vedestä poistuu hiilidioksiidia niin miksei happea voi liueta takaisinpäin?

Ja uskallanpa vielä ihmetellä sitäkin, että eikö varsinkin paljon pientä kuplaa tekevän ilmapumpun (kiven) kuplien pinta-ala ole kuitenkin jo aika merkittävä vedenpinnan pinta-alaan suhteutettuna? Ja kun ne kuplat vielä ovat siellä veden alla paineessa?

Kovasti haluaisin mitata nämä arvot itse, se on käynyt mielessäni jo useaan kertaan, muttei hiilidioksidi ja happitestejä ole köyhän opiskelijan varaa ostaa..

Spekulaatio on useimmiten turhaa, joten onko kukaan näitä arvoja siis oikeasti mitannut? Muistaakseni en ole sellaisesta lukenut.

[jarvij]

Ilmapumppu ja tuuletinkivi todellakin poistavar vedesstä tehokkaasti hiilidioksidia. Tätä voidaan perustella jo sillä että hiilidioksidi liukenee helposti veteen ja yhtä helposti se sieltä myös poistuu.

Hapen liukenemista voi tutkaiilla kun vertaa miten nopeasti hiilidioksikuplat pienenevät matkalla veden pintaan, mutta ilmakuplat pikemminkin suurenevat noustessaa, kun paine pienenee.

Hapenliukekeneminen on tehokkaampaa veden pinnasta sen liikkuessa. Hiilidioksidin taas noista kuplista.

Ilmassahan on noin 25% happea, mutta vain jotain 0,036% hilidioksidia.

Siksi happea liukenee pinnasta paremmin. Vedenpinnan pinta-ala taitaa kuitenkin olla moninverroin suurempi kuin noiden kunakin hetkenä nousevien kuplien yhteenlaskettu pinta-ala (on toki erittäin akvaarion koko ja syvyyskohtaista. Lisäksi tietenkin vaikuttaa kuplien määrä ja koko).

[tikkuhirviö]

Okei, ymmärsin jotain, mutta en ihan kaikkea. Tarkentaisin vielä pikkuisen. Onko siis seuraavat väittämät oikein?:

1)Happea liukenee veteen pinnalta paremmin kuin kuplista _vain_ koska vedenpinnan pinta-ala on suurempi kuin kuplien yhteenlaskettu ala, sillä kuplissa ja vedenpinnan yläpuolellahan on ihan samaa ilmaa ja siis samat hapen osapaineet.

2)Hiilidioksidia taas liukenee veteen ja siitä pois happea nopeammin hiilidioksidin suuremman osapainegradientin mukaisesti.

[jarvij]

Osapaineiden lisäksi vaikuttaa asiaanliukoisuus.
Hapen liukoisuus makeaan veteen on 8,2mg/l 25 °C:ssa
mutta hiilidioksidia liukenee litraan vettä lähes kaksi litraa

Eivät nuo edelliset ole yhteismitallisia, mutta kertovat kuitenkin yhtä ja toista.
http://members.surfeu.fi/tervekuu/akvaario/happi.htm
http://www.kolumbus.fi/a-p.lanne/c.html

[Jyrki]

Eräällä toisella akvapalstalla nykyään vaikuttava (ennen täällä) henkilö sanoi vähän aikaa sitten käydyssä keskustelussa ilmapumpuista, että hän ei esim. noin 100 l akvaan muuta laittaisikaan kuin ilmapumpun. Eli ei esim. sisäsuodatinta tai mattoakaan vaan vain ilmapumppu.

[Korva]

Jyrki:
Keskustelu ei tainnut olla kovin vakava mielinen tai sitten akvaarioon ei ollut tarkoitus laittaa kaloja...

[jarvij]

Toisaalta on niitä akvaarioita iso-isän isän aikoina hoidettu noinkin ja hyvällä menestyksellä.
Pumpattiin vain auton sisärengas tai muu sopiva painesäiliä aamuisin täyteen ja päästettiin siitä sopivasti ilmaa akvaarioon.
Lähde:
Gert Aurell: Akvaario, Nide Oy,Hämeenlinna, 1952

Tosin jo tuossa teoksessa todetaan ettei sitä normaalisti akvaariossa tarvita. Eikä sivulla 48 olevan tiedon mukaan tarvita suodatintakaan!

Niin se vain kehitys menee eteenpäin.

[Tiitu]

Muistan hyvin enoni akvaariossa aikoinaan yli 30 v. sitten ollutta polkupyörän tai mopon sisäkumiin perustuvaa ilmapumppua. Se piti pumpata varmaan kerran päivässä täyteen ja letkunkiristimellä pulputus säädettiin niin, että kuplia tuli harvakseen, jottei tarvinnut kokojan olla pumppaamassa. Ilma haisi pahalta kuten arvata saattaa, mutta kalat menestyivät kummasti. Härveliä pidettiin välttämättömänä hankintana jonkin herkemmän lajin vuoksi. Muistelisin sen olleen rihmakalan, en ole ihan varma. Myös pusukala jäi mieleen. Kaloja oli vain muutama - siis tosi vähän siihen mitä nykyisin näkee. Siinä mielessä ei kehitys ole kehittynyt.

[Jyrki]

Jyrki:
Keskustelu ei tainnut olla kovin vakava mielinen tai sitten akvaarioon ei ollut tarkoitus laittaa kaloja...

Kyllä oli ihan tosissaan, monet muutkin tietävät tämän henkilön enkä kyllä lähde epäilemään hänen sanojaan. Jos keskustelu kiinnostaa niin mene lemmikkipalstat.net ja sieltä akvaariopalstalta keskustelu ilmapumpuista.

[tikkuhirviö]

Kylläpä tikkuhirviö oppi nyt kaasujen liukenemisesta paljon kerralla. Asia tuli selvemmäksi kuin odotin sen tulevan. Kiitoksia jarvij!

[Kaizu]

Kyllä oli ihan tosissaan, monet muutkin tietävät tämän henkilön enkä kyllä lähde epäilemään hänen sanojaan. Jos keskustelu kiinnostaa niin mene lemmikkipalstat.net ja sieltä akvaariopalstalta keskustelu ilmapumpuista.

Helpotetaan taas sen verran että annetaan suora linkki keskusteluun, jossa Holzig kertoilee näistä suodattamattomista altaistaan ja perustelee miksi suodatinta ei edes tarvita.

[jartzu65]

Vaikka kyseinen henkilö ei kuulukkaan parhaisiin kavereihini, niin silti
tuossa kirjoituksessa oli ajatusta, jota itsekkin olen pohdiskellut.

Jos iso osa bakteereista tosiaan majailee pohjahiekassa ja muilla pinnoilla, niin periaattessahan viikottaisilla runsailla vedenvaihdoilla ja tietysti sopivalla yhdistelmällä= kalasto/allaskoko tuo saattaisi toimiakkin.

USA,ssa monet isojen monnien omistajat eivät suodattimia harrasta, vaan
vesiarvoista huolehditaan isoilla vedenvaihdoilla.

[Jyrki]

Vaikka kyseinen henkilö ei kuulukkaan parhaisiin kavereihini, niin silti
tuossa kirjoituksessa oli ajatusta, jota itsekkin olen pohdiskellut.

Jos iso osa bakteereista tosiaan majailee pohjahiekassa ja muilla pinnoilla, niin periaattessahan viikottaisilla runsailla vedenvaihdoilla ja tietysti sopivalla yhdistelmällä= kalasto/allaskoko tuo saattaisi toimiakkin.

USA,ssa monet isojen monnien omistajat eivät suodattimia harrasta, vaan
vesiarvoista huolehditaan isoilla vedenvaihdoilla.

Aivan tätä juuri tarkoitinkin, kannattaa lukea muidenkin.

[jarvij]

Lukea, mutta mitä?
Typpibakteerit elävät ja kasvavat kaikilla akvaarion pinnoilla. Ne ovat sessiilejä. Jos pohjassa on lietettä, ja siinä runsaasti erilaisia hajottajabakteereita, sekä vedenkierrosta huolehditaan, ei suodatinta todellakaan välttämättä tarvita. Pohjan tulee kuitenkin olla elävää eli siinä pitää olla runsaasti aktiivilietettä ja bakteereita.

Kalaston tulee olla suhteellisen vähäistä, ja kasvillisuuden runsasta. Pohjaa ei tongita, mutta säännöllisistä vedenvaihdoista huolehditaan.
Tällöin veden kierrätykseen riittää pienissä akvaarioissa ilmapumppu ja tuuletinkivi. Vettä ei tuolla menetelmällä kuitenkaan sanottavasti hapeteta.

Isommissa akvaarioissa taas riittää vaikkapa Eheim Compact sarjan pumput.

Useimmissa akvaarioissa on kuitenkin liikaa kaloja moista "pohjasuodatussysteemiä" ajatellen.
Tai sitten vettä on vaihdettava usein ja reilusti.

[Jyrki]

Ihan vaan tarkoitin että kannattaa sen takia lukea, että toimii se akvaario noinkin, itselläni ei ole tarkoitusta missään nimessä mennä tuohon systeemiin mutta onhan tämä ihan mielenkiintoista.

[jarvij]

Ihan vaan tarkoitin että kannattaa sen takia lukea, että toimii se akvaario noinkin, itselläni ei ole tarkoitusta missään nimessä mennä tuohon systeemiin mutta onhan tämä ihan mielenkiintoista.

No, mutta noinhan iso-isoisän aikana yleisesti akvaariota hoidettiin.
Paitsi ettei vettä juuri vaihdettu

[Jyrki]

No, mutta noinhan iso-isoisän aikana yleisesti akvaariota hoidettiin.
Paitsi ettei vettä juuri vaihdettu

Olisikin mukava kuulla noista "muinaisista" akvaarion hoitotavoista lisää, niin pääsisimme niille naureskelemaan (vaikka ei varmasti ollut silloin naurun asia). Ehkä se on sitten aloitettava uusi aihe tästä asiasta.

[jarvij]

Ehkä kuitenkin kirjoista mieluiimmin. Vaikkapa:
Gert Aurell: Akvaario (Sötvattensakvariet), Suomennos, Selma Pankakoski-Erkki Siltamaa, Nide, Hämeenlinna, 1952.
Vanhempaakin kirjallisuutta kirjastoista saattaa löytyä. Joku on muistaakseni painettu 1911. (Se taisi olla Selma Pankakosken kirjoittama).

[jartzu65]

Olisi mukavaa löytää jostakin divarin hyllystä Erkki Siltamaan (menikö nimi oikein) kirjoittama kirja akvaarion hoidosta.

Silloin kun vielä postiluukusta kolahti meille Akvaariomaailma, niin
yksi mielenkiintoisimmista palstoista oli se "akvaarionhoitoa 50v sitten".

Aha, siltähän se tulikin kuin apteekin hyllyltä

[jarvij]

Tuossa se hyllyssä on ollut ilmestymisestään saakka, ja aikoinaan tuli luettua moneen, moneen kertaan.
Erkki Siltamaa: Akvaariokalat värikuvina, Werner Söderström osakeyhtiö, Porvoo. Helsinki 1958.

Toisesssa säikeessä keskustellusta kalatuberkuloosista Siltaaa ei mainitse kirjassa mitään.

[Jyrki]

Täytyykin alkaa katselemaan tuota kirjaa kun käy antikvariaateissa, jos vaikka löytyisi. Sehän olisi jo lähes "historiaa" kannesta kanteen.

[111na]

Ilmassahan on noin 25% happea, mutta vain jotain 0,036% hilidioksidia.

Muistaisin noin 20% ennemmin eli 78% typpeä, 21% happea ja 1% jalokaasuja. Ja nuokin ovat vielä noin lukuja, mutta oikein pyöristettyjä. Vähän OT, mutta eikö totta?