Uutta suodattimista

[jarvij]

Löysin saksalaisen sivun, jossa on hyvät perustelut akvaarion suodatuksesta ja siitä mikä sen merkitys on ja mitä erilaisista suodatusmenetelmistä seuraa tai pitäisi seurata.

Menee varsin paljon yleisiä nykykäsityksia suodatuksesta, suodattimien puhdistuksesta ja vedenvaihdoista perustellusti uuteen muotoon.

Pitäisiköhän pyytää lupa kääntämiseen ja kääntää tuo sivusto. On perusteltua tietoa suodatuksesta aika vähän olemassa, ja siitäkin paljon poskellaan.
http://www.ibdoerre.com/aqua/norbert/te ... rsicht.htm

Jo pelkät kuvat osoittavat yhtä ja toista suodatuksesta:
http://www.ibdoerre.com/aqua/norbert/bi ... rtypen.gif
A Miten pönttösuodatin toimii
B ja miten sen pitäisi toimia
C aito biologinen suodatin
D denitrifikaatiosuodatin (nitraatti takaisin typeksi)

Sivulla olevan tekstin pituus osoittanee jo sekin mitä tarkoittaa "saksalainen perusteellisuus"

Joka tapauksessa löytyy perusteet sekä erilaislle suodatuksille, että veden kierrätykselle ja erilaislle vedenvaihtorytmeille

Löytyykö kiinnostusta aiheeseen; jokunen päivä minulta kääntämiseen menee, joten hyötyä siitä pitää lukijoille olla.

[Nobelin]

Kiinnostusta löytyy ainakin täältä! Kiitollisena luen suomennoksen, jos sellainen sivuillesi tulee.

Aihehan on aina ajankohtainen .

[dsl]

Minä lukisin ainakin mielelläni tuon suomennokset.

[VilleJ]

Pitääkö ne kaikki kääntää sanasta sanaan? Käsittääkseni lupaa ei tarvitse pyytää silloin, kun asian esittää omin sanoin eikä tuotosta esitä "omana teorianaan" - toki lähteen voi mainita, mutta sekään ei ole pakollista (katu-uskottavuutta varmasti lisää).

[jarvij]

Pitääkö ne kaikki kääntää sanasta sanaan? Käsittääkseni lupaa ei tarvitse pyytää silloin, kun asian esittää omin sanoin eikä tuotosta esitä "omana teorianaan" - toki lähteen voi mainita, mutta sekään ei ole pakollista (katu-uskottavuutta varmasti lisää).

Noin toisaalta ajattelin itsekin, mutta kaikki omin sanoin ja vapaa kääntäminen ovat varsin lähellä toisiaan

Jos taas jättää osan pois, niin se herättänee sitten kysymyksiä, miksi...?

Kuvat tosin pitää tällöin luoda itse!

No sen verran mielenkiintoista on, että taidan puuhan ainakin aloittaa.

Homman nimi on joko:
1) mekaaninen, erittäin usein tukkeutuva ja puhdistettava suodatin, jonka bakteeristo on yhtä tyhjän kanssa ja harvat pienet vedenvaihdot (tiettyä yhtäläisyyttä merivesiakvaristeihin; valkuaisainevaahdotin vain korvataan usein pestävällä "siivilällä", joka poistaa vedestä jätteet ennen kuin ne edes alkavat hajota)
2) biologinen suodatin ja suuret viikottaiset vedenvaihdot. Jätteet hajotetaan mineraaleiksi, jotka jäävät veteen, ja ovat poistettavissa vain vettä vaihtamalla.

Minulla koko homma leviäisi käsiin jo tuon suodattimen tiheän pesutarpeen vuoksi. Paljon simppelimpää on vaihtaa kahdella letkulla runsaasti vettä, ja antaa suodattimen olla täysin koskematta bakteereineen.

Eri vedenvaihto koulukunnille löytyy sivulta siis pitävät (laskennallisetkin) perustelut.

[Ville V]

Menee varsin paljon yleisiä nykykäsityksia suodatuksesta, suodattimien puhdistuksesta ja vedenvaihdoista perustellusti uuteen muotoon.

Voisitko pintapuolisesti hieman kertoa mitä "mullistavaa" tai uutta tietoa ko. tekstistä löytyy. Saksan kieli kun ei ole niitä vahvimpia lajejani

T:Ville

[jarvij]

Menee varsin paljon yleisiä nykykäsityksia suodatuksesta, suodattimien puhdistuksesta ja vedenvaihdoista perustellusti uuteen muotoon.

Voisitko pintapuolisesti hieman kertoa mitä "mullistavaa" tai uutta tietoa ko. tekstistä löytyy. Saksan kieli kun ei ole niitä vahvimpia lajejani

T:Ville

Katso edellä kohdat 1 ja 2. Ei ole välttämättä mitään uutta ja mullistavaa, mutta noita eri vaihtoehtojen perusteluja ei ole isommin missään silmiini sattunut.

Eihän siinä eräässä suodatinmallissakaan sinänsä mitään uutta ja mullistavaa ollut. Toteutustapa ja perustelut vain.

Niin tässä suodatusjutussakin:
miksi pitää vaihtaa usein ja runsaasti vettä, kun kuitenkaan ei tarvitse vaihtaa kuin vähän ja harvoin, jotta ...
Tästähän tässä on kättä väännetty ja väännetään jatkossakin ellei perusteluja kunpaankaan suuntaan löydy.
Nyt löytyy perusteluja molempiin suuntiin. On sitten helpompaa keskustella noista perusteluista ja laskelmista.

Uutta on lähinnä se , millaisia suodatus-, puhdistus- ja vedenkierrätys sekä vedenvaihto-ohjeita tässäkin foorumissa jaetaan, ovatko ne oikeita ja jos eivät niin miksi?

[sammu]

Uutta on lähinnä se , millaisia suodatus-, puhdistus- ja vedenkierrätys sekä vedenvaihto-ohjeita tässäkin foorumissa jaetaan, ovatko ne oikeita ja jos eivät niin miksi?

Ja jos jotakin ymmärsin, niin tuolla otettiin kantaa virtausnopeuksiin bakteerien kannalta - valitettavasti en vain kielitaidottomana ymmärtänyt mitä...

[jarvij]

Eipä tuo ollut se olennainen pointti, joskin syy että tuolle sivulle eksyin.

Olennaista on missä vaiheessa tauhkat on poistettavissa akvaariosta.
siis INPUT, TEMPUT ja OUTPUT.
"Input" ja "output" ovat mitkä ovat, mutta "temput" ovat vaihdettavissa.
Siis akvaarioon menevä ja sieltä poistettava ainesmäärä ovat samat, mutta miten niiden poisto voidaan eri tavoin tehdä. Mikä on kenellekin se helpoin oikea tapa ja miksi.

[cW]

Jostakin syystä tänään tuntuu altavistan babelfishillä olevan huono päivä eikä se suostu vääntämään tuosta sivusta englanniksi kuin ensimmäisen kolmanneksen Jään siis suosiolla odottelemaan suomennostasi. Kiitoksia siitä jo näin etukäteen...

[jarvij]

Jostakin syystä tänään tuntuu altavistan babelfishillä olevan huono päivä eikä se suostu vääntämään tuosta sivusta englanniksi kuin ensimmäisen kolmanneksen Jään siis suosiolla odottelemaan suomennostasi. Kiitoksia siitä jo näin etukäteen...

Mitä sait tuosta kolmanneksesta irti. Onko sen verran mielenkiintoista että pidät aiheellisena kääntää

Siis: miksi vettä pitää vaihtaa ja miten usein ja paljonko kerrallaan.
Aiheesta on keskusteltu ja tullaan keskustelemaan jatkossakin, sillä perusteluja kumpaankaan suuntaan, vähän ja harvoin <--> paljon ja usein, ei ole isommin näkynyt.

[Tuija]

Kaikki mahdollinen suodatusasioista kiinnostaa minuakin kovasti, joten jään mielenkiinnolla odottamaan suomenkielistä tekstiä. Kääntäjät tosiaan temppuilevat, mutta sen mitä selvää sain, vaikuttaa kyllä tarkemmankin lukemisen arvoiselta.

Yksi pyyntö olisi: voisitko käännöksessäsi kertoa myös, liittyykö tämä teksti johonkin isompaan tutkimusprojektiin vai ovatko kyseessä yksittäisten henkilöiden tutkimukset (jos nämä on jossain tuossa sivustolla kerrottu).

Vielä yksi asia: alkuosan englanninnoksesta olin ymmärtävinäni, että siinä oletetaan että sisäsuodattimien vaahtomuovit pestään aina perusteellisesti. Näinhän ei aina ole, vaan bakteereja saattaa jopa jäädä jäljellekin monien harrastamassa 'kevytpesussa'. Olisi hyvä tietää onko tätä tutkittu jossakin muualla, ellei tässä tekstissä sitä ole (eli jos sinä jarvij tai joku muu sattuu törmäämään tällaiseen tutkimukseen, niin voisi ehkäpä ilmoitella täällä ..).

Tuija

[Tiitu]

Olisikohan tässä ainesta lehtijuttuun asti, niin hyöty olisi molemminpuolinen?

[jarvij]

Tuo lehtijuttu on hieman ongelmallinen. Nimittäin jos kirjoitan tänne artikkelin, ei lehti ehkä ole siitä kiinnostunut ellen kirjoita kahta täysin erillistä juttua. Toisaalta jos kirjoitan lehteen, voin siirtää sen tänne noin puolen vuoden viiveellä.

Pitäisi siis ensin ratkaista tuo.
En ota kantaa noiden pinten sisäsuodattimien huuhteluun tai kunnon pesuun ennenkuin juttu on ulkona. Muutoin alkaa juupas-eipäs. Perustelut suuntaan tai toiseen pitää ensin olla tiedossa.

Seuraan aiheesta toki saksalaisia keskustelupalstoja (kuten mattosuodattimestakin), joten kritiiikiä ja kehuja tulee siltäkin suunnalta tietooni

[JJVi]

Sivulla olevan tekstin pituus osoittanee jo sekin mitä tarkoittaa "saksalainen perusteellisuus"

Samaa kertoo myös se että en ole ikinä nähnyt ulkosuodatinta jossa vesi virtaa ylhäältä alaspäin!

Löytyykö kiinnostusta aiheeseen; jokunen päivä minulta kääntämiseen menee, joten hyötyä siitä pitää lukijoille olla.

Mielenkiintoa löytyy kyllä. Samalla voin miettiä sitä että miksi oman 300L altaani proffa pyörii jo toista vuotta puhdistamatta...

[jarvij]

Veikkaan että tuossa kuvassa on kyseessä periaatepiirros. Tuohon kanavoitumiseen ei veden virtaussuunnalla liene merkitystä. Massoilla on sitäkin enemmän

[JJVi]

Mutta eikö tuo kanavoituminen juuri saa aikaan sen että virtausnopeus ei ole liian kova koko suodattimen alueella?

[jarvij]

Mutta eikö tuo kanavoituminen juuri saa aikaan sen että virtausnopeus ei ole liian kova koko suodattimen alueella?

Toki. Kun teet vaikka kahvisuodattimen pohjaan pienen reiän, josta vesi ja porot tulevat läpi, niin virtaus suodattimessa pienenee muilta osin.

[JuhaS]

On tuo koulusaksa käytön puutteesta sen verran ruosteessa, että saatoin ymmärtää koko artikkelin ihan väärin. Kommentoin nyt kuitenkin järvij:n suomennosta odotellessa jo aiemminkin esitetyllä kysymyksellä.

Jos siis on taas tarkoitus osoittaa, että kaupalliset sisä- ja ulkosuodattimet ovat ainoastaan mekaanisia roskanpoistajia, eikä niissä tapahdu biologista suodatusta, niin mihin tällaisilla suodattimilla varustetuissa altaissa kaikki ammoniakki ja nitriitti häviää? Ainakin oman altaani kohdalta pystyn kuitenkin toteamaan, että ne häviävät jonnekin.

Jos tarjotaan selitykseksi sitä, että bakteerit elävät pohjamateriaalissa ja muilla pinnoilla, niin mihin sitten tarvitaan sitä mattoa tai muuta biologista (lisä)suodatusta? Pelkkä kiertovesipumppuhan on tällöin riittävä.

[JJVi]

Toki. Kun teet vaikka kahvisuodattimen pohjaan pienen reiän, josta vesi ja porot tulevat läpi, niin virtaus suodattimessa pienenee muilta osin.

Niin tai aluksi esim. siporaxilla täytetty ulkosuodatin virtaa tasaisesti koko poikkipinta-alaltaan. Myöhemmin se alkaa tukkeutua joka aiheuttaa että virtausnopeus kasvaa kanavissa jotka pysyvät puhtaina, mutta samanaikaisesti virtausnopeus paikoissa joissa virtausvastus on suurempi hidastuu. Bakteerit elävät näissä hitaammin virtaavissa "kanavien" väleissä. Näin kaikille bakteereille on suotuisat olosuhteet, (aerobisille, jotka vaativat happipitoista vettä, anaerobille jotka vaativat hapettomia olosuhteita ja vieläpä pöntön pohjalla on ns. aktiivilietettä)

Ja tämä on ihan oma teoriani, tukena tosiseikka että 300L altaassani, jonka kalastona on mm. 6 ahnasta ripsaria, vesi on kristallinkirkasta ja suodatin pesty viimeksi 1.5 vuotta sitten. Tosin suodattimen apuna on parvekelaatikko kasvisuodatin, mutta se ei selitä suodattimen tukkiutumattomuutta ja kristallinkirkasta vettä (muuten huomattavasti kirkkaampaa kuin mattosuodatinaltaissani)

Tämä edellyttää että suodattimessa ei ole mitään vanulevyjä tai hienoja suodatinmattoja, jotka tukkeutuvat kokonaan.

[111na]

Jos tarjotaan selitykseksi sitä, että bakteerit elävät pohjamateriaalissa ja muilla pinnoilla, niin mihin sitten tarvitaan sitä mattoa tai muuta biologista (lisä)suodatusta? Pelkkä kiertovesipumppuhan on tällöin riittävä.

Niinhän se on, pelkkä pumppu riittää ja on riittänyt monilla muillakin. Mutta esim. matolla - tutkitun teorian mukaan (käytäntö vedenpuhdistamoissa) - saadaan lisää tehokkuutta nitrifikaatioon ja täten puskuria vaikkapa hoidon tai lisätyn veden laadun vaihteluihin. Vielä jos kaloja on paljon voi allas toimia nitrifikaation osalta siinä kiikun kaakun ilman biologisen suodatuksen tehostamista. Paras olisi kuiva-märkä suodatus (katso 'biopyörä'). Myös (kasvi)valutussuodatus on yltää hyvään tehoon.

[cW]

Jostakin syystä tänään tuntuu altavistan babelfishillä olevan huono päivä eikä se suostu vääntämään tuosta sivusta englanniksi kuin ensimmäisen kolmanneksen

Mitä sait tuosta kolmanneksesta irti. Onko sen verran mielenkiintoista että pidät aiheellisena kääntää

No sen verran siitä sai irti että mielenkiinto heräsi. Tosin siihen kolmannekseenkin jäi aukkoja, babelfish kun on konekääntäjä ja sen kyllä huomaa...

[-heidi-]

Juuh jos vaan saat luvan siihen, niin käännä.

Onhan se paljon parempaa jos jostain löytyy kattavaa tietoa suomeksi. Kun kuitenkin menisi pieni ikuisuus ennenkun ymmärtäisin koko tekstin...

[JJVi]

Mutta esim. matolla - tutkitun teorian mukaan (käytäntö vedenpuhdistamoissa)

Onko tuosta jollain jotain faktaa? Ainakin kun televisiossa näytettiin Helsingin jätevedenpuhdistamoon perustui puhdistaminen ilmastamiseen vähän valutussuodattimen tapaan ja sitten viimeiseksi kemikaalit mukaan. Oulussa on "eristyksellinen" ja erittäin huonosti toimiva "biologinen" vedenpuhdistamo (Kalevan mukaan jatkuvasti lupaehdot tapissa) ja siinäkin tietääkseni puhdistus perustuu veden ilmastamiseen ja aerobisten bakteerien toimintaan (bioroottoripuhdistamo?)

[jarvij]

Jokaisessa kunnallisessa jätevedenpuhdistuslaitoksessa, jossa on aktiivilietemenetelmä käytössä, on faktaa. Sopii kysellä omasta kunnasta.

Sopivan näköistä kaaviota en netistä äkkiä suomalaisilta sivuilta löytänyt, mutta hakusanalla aktiiviliete jo löytyy tekstiä monestakin kunnasta.