Mikähän mahtaa kiekkoa vaivata, kun se on pystyasennossa pää ylöspäin? Kala on muuten aivan normaalin näköinen, pystyy uimaan normaalisti ja ahdistelee ajoittain kavereitaan, mutta kun se pysähtyy, se kääntyy hiljalleen pystyasentoon. Kala on noin 10 cm pitkä.
Allas on 450l, ollut toiminnassa elokuusta 2001 alkaen ja siinä on kuusi kiekkoa, joista kolme on selkeästi suurempia, jotka ainakin näyttävät voivan hyvin. Kaksi suurinta on harjoitellut kutemista viimeiset kolme viikkoa. Loput kolme sitten eivät näytä niin hyvältä. Kaikki kalat kuitenkin syövät.
Pienin kiekoista on jotenkin rauhattoman tuntuinen ja nykii välillä edestakaisin, sen kiduskannet ovat raollaan ja uloste on pitkää ja valkoista. Lisäksi se näyttä välillä haukkovan henkeää suu tötteröllä.
Kaloille on pidetty Flubenol kuuri helmikuussa. (4 vk kerran viikossa vettä vaihtaen, 200 mg vaikuttavaa ainetta/100l vettä + ruoan sekaan, kuurin ajaksi lämmöt pudotettu 28 asteeseen.) Kuurin ansiosta kalojen aiemmin nopeutunut hengitystaajuus laski normaalin näköiseksi, muukin oireilu loppui hetkeksi ja muutenkin näytti hyvältä.
Reilu viikko sitten eräänä aamuna oli kolme leväbarbia yllättäen kuollut ja pienimmät kiekotkin näyttivät kärsiviltä. Sen jälkeen tehdyssä vesitestissä oli nitriittiä välillä 0,8 - 1,6 mg/l ja myös nitraatti oli hieman koholla, joten vettä vaihdettiin reilu kolmannes. Seuraavana päivänä tehdyssä testissä ei nitriittiä enää löytynyt, joten myös mittavirheen mahdollisuus kävi mielessä. Akvaarion kasvien pinnalla on jotain harmaata irtonaista nöyhtää, jonka alkuperästä ei ole tietoa.
Vesiarvot:
pH 6,5 - 7
KH ~2
t 29 c
no-2 <0,3 mg/l
no-3 <12,5 mg/l
Normaalisti vettä vaihdetaan noin kolmannes kerran neljässä päivässä.
Mitä noille kahdelle ongelmakalalle voisi tehdä ja millä tuosta ulkonäköongelmasta pääsee eroon?
Tero
Kiekko pystyssä ja muuta ongelmaa
Valvoja: Moderaattorit
-
jarvij
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
quote:
Mikähän mahtaa kiekkoa vaivata, kun se on pystyasennossa pää ylöspäin?
Olisko uimarakkovaiva jotain?
http://www.akvaariotieto.info/suomi/taudit/uimarak.htm
quote:
Pienin kiekoista on jotenkin rauhattoman tuntuinen ja nykii välillä edestakaisin, sen kiduskannet ovat raollaan ja uloste on pitkää ja valkoista. Lisäksi se näyttä välillä haukkovan henkeää suu tötteröllä.
Rihmamainen uloste voisi olla:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/taudit/uloste.htm
www.akvaariotieto.info/suomi/oscari.htm
Akvaarion Oscari No:29
Mikähän mahtaa kiekkoa vaivata, kun se on pystyasennossa pää ylöspäin?
Olisko uimarakkovaiva jotain?
http://www.akvaariotieto.info/suomi/taudit/uimarak.htm
quote:
Pienin kiekoista on jotenkin rauhattoman tuntuinen ja nykii välillä edestakaisin, sen kiduskannet ovat raollaan ja uloste on pitkää ja valkoista. Lisäksi se näyttä välillä haukkovan henkeää suu tötteröllä.
Rihmamainen uloste voisi olla:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/taudit/uloste.htm
www.akvaariotieto.info/suomi/oscari.htm
Akvaarion Oscari No:29
quote:
Mikähän mahtaa kiekkoa vaivata, kun se on pystyasennossa pää ylöspäin? Kala on muuten aivan normaalin näköinen, pystyy uimaan normaalisti ja ahdistelee ajoittain kavereitaan, mutta kun se pysähtyy, se kääntyy hiljalleen pystyasentoon. Kala on noin 10 cm pitkä.
Olen nähnyt samanlaista käyttäytymistä liittyen kalojen kutemiseen, sairaudesta en osaa sanoa. Kiekkokalojen päälläseisontataudissa kala kääntyy pikkuhiljaa suu pohjaa kohti kunnes on kokonaan suu pohjaa kohti joutuen uimaan kokoajan pysyäkseen vedenpinnan alla, taudin loppuvaiheessa kala kimpoaa pintaan kuin korkki.
quote:
Allas on 450l, ollut toiminnassa elokuusta 2001 alkaen ja siinä on kuusi kiekkoa, joista kolme on selkeästi suurempia, jotka ainakin näyttävät voivan hyvin. Kaksi suurinta on harjoitellut kutemista viimeiset kolme viikkoa. Loput kolme sitten eivät näytä niin hyvältä. Kaikki kalat kuitenkin syövät.
Hyvä merkki toistaiseksi jos syövät = kalat on paremmin hoidettavissa.
quote:
Pienin kiekoista on jotenkin rauhattoman tuntuinen ja nykii välillä edestakaisin, sen kiduskannet ovat raollaan ja uloste on pitkää ja valkoista. Lisäksi se näyttä välillä haukkovan henkeää suu tötteröllä.
Kaloille on pidetty Flubenol kuuri helmikuussa. (4 vk kerran viikossa vettä vaihtaen, 200 mg vaikuttavaa ainetta/100l vettä + ruoan sekaan, kuurin ajaksi lämmöt pudotettu 28 asteeseen.) Kuurin ansiosta kalojen aiemmin nopeutunut hengitystaajuus laski normaalin näköiseksi, muukin oireilu loppui hetkeksi ja muutenkin näytti hyvältä.
Pienin kiekoista on jotenkin rauhattoman tuntuinen ja nykii välillä edestakaisin, sen kiduskannet ovat raollaan ja uloste on pitkää ja valkoista. Lisäksi se näyttä välillä haukkovan henkeää suu tötteröllä. Sisäloinen (capillaria) aiheuttaa pitkiä vaaleanharmaita ulosteita jotka eivät katkea helposti kalan "ripsutellessa" vatsarihmojaan. Kaloilla on myös "toden-näköisesti" kidusloisia.
Suositteleisin syöttämään kaloille ensin ruokaa (mitä sitten syötätkään, ei surviaista) mihin on sotkettu hiukan flubenolia joukkoon ja ruokamössö sekoitettu hyvin että joka ruokapalassa olisi hiukan lääkettä. Kaloja syötetään näin 4-7 päivää 1-2 kertaa/päivä lääkeruualla. Muuta ruokaa kaloille ei ole syytä antaa tänä aikana lääkeruoka jää helposti muuten syömättä. Tämän ruokaan sekoitetun lääkekuurin jälkeen suositteleisin pitämään vielä viikon - kahden perästä veteenlaitettavan loiskuurin pitkänä, ohjeen löydät toisaalta kiekkopalstalta Flubenolille, tai jokin kaupallinen loiskuuri, kidusloisiin + sisäloisiin.
quote:
Reilu viikko sitten eräänä aamuna oli kolme leväbarbia yllättäen kuollut ja pienimmät kiekotkin näyttivät kärsiviltä. Sen jälkeen tehdyssä vesitestissä oli nitriittiä välillä 0,8 - 1,6 mg/l ja myös nitraatti oli hieman koholla, joten vettä vaihdettiin reilu kolmannes. Seuraavana päivänä tehdyssä testissä ei nitriittiä enää löytynyt, joten myös mittavirheen mahdollisuus kävi mielessä. Akvaarion kasvien pinnalla on jotain harmaata irtonaista nöyhtää, jonka alkuperästä ei ole tietoa.
Vesiarvot:
pH 6,5 - 7
KH ~2
t 29 c
no-2 <0,3 mg/l
no-3 <12,5 mg/l
Normaalisti vettä vaihdetaan noin kolmannes kerran neljässä päivässä.
Mittavirhe tai ei, mutta kalat pyrkivät pois "myrkyllisestä" epäsopivasta vedestä. Kiekkokalat myös reagoivat kiihtyneellä limanerityksellään kyljiltään sopimattomaan myrkylliseen veteen, olen nähnyt kiekkojen erittävän kerralla useitakymmeniä kappaleita/kylki pitkää rihmamaista lankaa n 10-20 cm lankoina jotka nousevat akvaarion pintaakohti kalojen olessa nitriittisessä sekä muutenkin kaloille epäsopivassa akvaariovedessä. Ja epäilen että kasvien pinnalla oleva "nöyhtä" oli juuri tätä. (Tai olen lähes varma.)
quote:
Mitä noille kahdelle ongelmakalalle voisi tehdä ja millä tuosta ulkonäköongelmasta pääsee eroon?
Vastaus tähän tulikin jo tuolla ylempänä.
P.S. Nitriitti aiheuttaa kaloille saman kuin häkä ihmiselle. Estää hapensitoutumisen verenkiertoon, sekä ärsyttää voimakkaasti kiduksia. Nitriittimyrkytyksiin kaloille ei auta kuin vedenvaihdot että nitriittipitoisuuksia saadaan laskettua, myös joditon suola autaa nitriittimyrkytyksissä, mutta kasvit saattavat kärsiä suolasta. Joditonta suolaa = karkea merisuola voi nitriittimyrkyryksissä käyttää ensimmäisen vedenvaihdon yhteydessä 1 dl/100 l akvaariovettä. Suolapitoisuus laimenee nitriittitapauksissa päivittäisissä vedenvaihdoissa.
"Eikös insinöörin pitäisi ratkoa
ongelmia, eikä kehittää niitä"
Muokattu - Timppa on 18/03/2002 09:32:07
Mikähän mahtaa kiekkoa vaivata, kun se on pystyasennossa pää ylöspäin? Kala on muuten aivan normaalin näköinen, pystyy uimaan normaalisti ja ahdistelee ajoittain kavereitaan, mutta kun se pysähtyy, se kääntyy hiljalleen pystyasentoon. Kala on noin 10 cm pitkä.
Olen nähnyt samanlaista käyttäytymistä liittyen kalojen kutemiseen, sairaudesta en osaa sanoa. Kiekkokalojen päälläseisontataudissa kala kääntyy pikkuhiljaa suu pohjaa kohti kunnes on kokonaan suu pohjaa kohti joutuen uimaan kokoajan pysyäkseen vedenpinnan alla, taudin loppuvaiheessa kala kimpoaa pintaan kuin korkki.
quote:
Allas on 450l, ollut toiminnassa elokuusta 2001 alkaen ja siinä on kuusi kiekkoa, joista kolme on selkeästi suurempia, jotka ainakin näyttävät voivan hyvin. Kaksi suurinta on harjoitellut kutemista viimeiset kolme viikkoa. Loput kolme sitten eivät näytä niin hyvältä. Kaikki kalat kuitenkin syövät.
Hyvä merkki toistaiseksi jos syövät = kalat on paremmin hoidettavissa.
quote:
Pienin kiekoista on jotenkin rauhattoman tuntuinen ja nykii välillä edestakaisin, sen kiduskannet ovat raollaan ja uloste on pitkää ja valkoista. Lisäksi se näyttä välillä haukkovan henkeää suu tötteröllä.
Kaloille on pidetty Flubenol kuuri helmikuussa. (4 vk kerran viikossa vettä vaihtaen, 200 mg vaikuttavaa ainetta/100l vettä + ruoan sekaan, kuurin ajaksi lämmöt pudotettu 28 asteeseen.) Kuurin ansiosta kalojen aiemmin nopeutunut hengitystaajuus laski normaalin näköiseksi, muukin oireilu loppui hetkeksi ja muutenkin näytti hyvältä.
Pienin kiekoista on jotenkin rauhattoman tuntuinen ja nykii välillä edestakaisin, sen kiduskannet ovat raollaan ja uloste on pitkää ja valkoista. Lisäksi se näyttä välillä haukkovan henkeää suu tötteröllä. Sisäloinen (capillaria) aiheuttaa pitkiä vaaleanharmaita ulosteita jotka eivät katkea helposti kalan "ripsutellessa" vatsarihmojaan. Kaloilla on myös "toden-näköisesti" kidusloisia.
Suositteleisin syöttämään kaloille ensin ruokaa (mitä sitten syötätkään, ei surviaista) mihin on sotkettu hiukan flubenolia joukkoon ja ruokamössö sekoitettu hyvin että joka ruokapalassa olisi hiukan lääkettä. Kaloja syötetään näin 4-7 päivää 1-2 kertaa/päivä lääkeruualla. Muuta ruokaa kaloille ei ole syytä antaa tänä aikana lääkeruoka jää helposti muuten syömättä. Tämän ruokaan sekoitetun lääkekuurin jälkeen suositteleisin pitämään vielä viikon - kahden perästä veteenlaitettavan loiskuurin pitkänä, ohjeen löydät toisaalta kiekkopalstalta Flubenolille, tai jokin kaupallinen loiskuuri, kidusloisiin + sisäloisiin.
quote:
Reilu viikko sitten eräänä aamuna oli kolme leväbarbia yllättäen kuollut ja pienimmät kiekotkin näyttivät kärsiviltä. Sen jälkeen tehdyssä vesitestissä oli nitriittiä välillä 0,8 - 1,6 mg/l ja myös nitraatti oli hieman koholla, joten vettä vaihdettiin reilu kolmannes. Seuraavana päivänä tehdyssä testissä ei nitriittiä enää löytynyt, joten myös mittavirheen mahdollisuus kävi mielessä. Akvaarion kasvien pinnalla on jotain harmaata irtonaista nöyhtää, jonka alkuperästä ei ole tietoa.
Vesiarvot:
pH 6,5 - 7
KH ~2
t 29 c
no-2 <0,3 mg/l
no-3 <12,5 mg/l
Normaalisti vettä vaihdetaan noin kolmannes kerran neljässä päivässä.
Mittavirhe tai ei, mutta kalat pyrkivät pois "myrkyllisestä" epäsopivasta vedestä. Kiekkokalat myös reagoivat kiihtyneellä limanerityksellään kyljiltään sopimattomaan myrkylliseen veteen, olen nähnyt kiekkojen erittävän kerralla useitakymmeniä kappaleita/kylki pitkää rihmamaista lankaa n 10-20 cm lankoina jotka nousevat akvaarion pintaakohti kalojen olessa nitriittisessä sekä muutenkin kaloille epäsopivassa akvaariovedessä. Ja epäilen että kasvien pinnalla oleva "nöyhtä" oli juuri tätä. (Tai olen lähes varma.)
quote:
Mitä noille kahdelle ongelmakalalle voisi tehdä ja millä tuosta ulkonäköongelmasta pääsee eroon?
Vastaus tähän tulikin jo tuolla ylempänä.
P.S. Nitriitti aiheuttaa kaloille saman kuin häkä ihmiselle. Estää hapensitoutumisen verenkiertoon, sekä ärsyttää voimakkaasti kiduksia. Nitriittimyrkytyksiin kaloille ei auta kuin vedenvaihdot että nitriittipitoisuuksia saadaan laskettua, myös joditon suola autaa nitriittimyrkytyksissä, mutta kasvit saattavat kärsiä suolasta. Joditonta suolaa = karkea merisuola voi nitriittimyrkyryksissä käyttää ensimmäisen vedenvaihdon yhteydessä 1 dl/100 l akvaariovettä. Suolapitoisuus laimenee nitriittitapauksissa päivittäisissä vedenvaihdoissa.
"Eikös insinöörin pitäisi ratkoa
ongelmia, eikä kehittää niitä"
Muokattu - Timppa on 18/03/2002 09:32:07
Jep, yritetään jatkaa ohjeiden mukaan. On sitten annettu ruokaa flubenolin kanssa, ei vaan näytä kuuluvan suosikkimakuihin. Pitänee kuitenkin mainita, ettei tällä pystyssä olevalla kiekolla ole mitään tekemistä sen kutemisen kanssa. Nuo kiekkojen kyljetkin näyttävät aivan normaaleilta, eikä niissä näy mitään ylimääräistä, joten en usko, että ainakaan kaikki nöyhtä olisi peräisin kaloista.
Siitä nitriitistä vielä sen verran, onko mahdollista, että sellainen yli 1 mg/l pitoisuus putoaisi kolmanneksen vedenvaihdolla ja vajaan vuorokauden odottelulla nollan tienoille? MUTU pohjalta asiaa ajatellen, jos sinne yleensä pääsee muodostumaan tuollainen pitoisuus normaalilla ruokinnalla, miten ne pöpöt sitä yhtäkkiä tuohon tahtiin heräisivät pureskelemaan?
Onko tuo Flubenol paras vaihtoehto siihen, että noilta saisi nuo ongelmat - mikäli ensinkään mahdollista, kerralla pois. Ei viitsisi kiusata montaa kertaa.
Tero
Siitä nitriitistä vielä sen verran, onko mahdollista, että sellainen yli 1 mg/l pitoisuus putoaisi kolmanneksen vedenvaihdolla ja vajaan vuorokauden odottelulla nollan tienoille? MUTU pohjalta asiaa ajatellen, jos sinne yleensä pääsee muodostumaan tuollainen pitoisuus normaalilla ruokinnalla, miten ne pöpöt sitä yhtäkkiä tuohon tahtiin heräisivät pureskelemaan?
Onko tuo Flubenol paras vaihtoehto siihen, että noilta saisi nuo ongelmat - mikäli ensinkään mahdollista, kerralla pois. Ei viitsisi kiusata montaa kertaa.
Tero
quote:
Jep, yritetään jatkaa ohjeiden mukaan. On sitten annettu ruokaa flubenolin kanssa, ei vaan näytä kuuluvan suosikkimakuihin. Pitänee kuitenkin mainita, ettei tällä pystyssä olevalla kiekolla ole mitään tekemistä sen kutemisen kanssa. Nuo kiekkojen kyljetkin näyttävät aivan normaaleilta, eikä niissä näy mitään ylimääräistä, joten en usko, että ainakaan kaikki nöyhtä olisi peräisin kaloista.
Älä laita lääkettä ruokaan liikaa, ja kuten sanoin ei muuta ruokaa lääkeruuan aikana. Sisäloisiin auttavaa lääkettä ei oikein muuta ole kuin flubenol jos et satu olemaan esim, farmaseutti, apteekkari, laborantti, tms henkilö joka saa organofosfateja. Organofosfaateista löytyy muutama kaupallinen tuote joka tappaa myös sisäloiset, haittapuolena sillä on että kiekkokaloja lukuunottamatta se tappaa myös suurinpiirtein kaikki muut kalat. Ja ei sen pystykalan asennon tarvitse merkitä että se olisi pariskunnan jompikumpi osapuoli, vaan se yrittää näin herättää pariskunnan jommankumman osapuolen huomion itseensä. Jos "nöyhtä" ei ollut kaloista niin sitten menee kasvitieteiden/levien puolelle ja näinollen Maisun selitettäväksi.
quote:
Siitä nitriitistä vielä sen verran, onko mahdollista, että sellainen yli 1 mg/l pitoisuus putoaisi kolmanneksen vedenvaihdolla ja vajaan vuorokauden odottelulla nollan tienoille? MUTU pohjalta asiaa ajatellen, jos sinne yleensä pääsee muodostumaan tuollainen pitoisuus normaalilla ruokinnalla, miten ne pöpöt sitä yhtäkkiä tuohon tahtiin heräisivät pureskelemaan?
Kyllä se on täysin mahdollista kun se sattuu oikeaan rakoon. Esimerkkinä uuden akvaarion nitriittipiikki käy korkeimmillaan ~ 21 vrk:n kohdalla voi olla parhaillaan huimiakin pitoisuuksia nitriittiä ja tippuu lähestulkoon olemattomiin muutamassa päivässä kun akvaarion biolooginen bakteeritoiminta alkaa pelata. Ja jos sinulla nitriitti johtui esim yliruokinnasta, kuolleesta kalasta, liikakansoituksesta tjms ja akvaariosi on muuten biologisesti kypsä niin nitriitti kyllä laskee hetkessä kun nitriitin aiheuttaja on poistettu. Nitriittiin on aina jokin syy, ja se voi olla noiden edellämainittujen lisäksi myös joskus niinkin simppeli kuin suodattimen bakteerikannan tappo, suodattimen pesussa.
quote:
Onko tuo Flubenol paras vaihtoehto siihen, että noilta saisi nuo ongelmat - mikäli ensinkään mahdollista, kerralla pois. Ei viitsisi kiusata montaa kertaa.
Ei flubenol ainut ole mutta kuten ylempänä mainitsin organofosfatteja on tavallisen kuolevaisen aika vaikea saada ja ensinnäkin esimerkiksi Triklorforni purkissa on niinpaljon pääkallon kuvia etten uskaltaisi tänne ohjetta laittaa lisäksi se tappaa kiekkokaloja lukuunottamatta suurinpiirtein kaikki muut kalat, eli on seura akvaarioon sopimatonta lääkettä. Loppupelissä sisäloisiin Flubenol on paras.
"Eikös insinöörin pitäisi ratkoa
ongelmia, eikä kehittää niitä"
Jep, yritetään jatkaa ohjeiden mukaan. On sitten annettu ruokaa flubenolin kanssa, ei vaan näytä kuuluvan suosikkimakuihin. Pitänee kuitenkin mainita, ettei tällä pystyssä olevalla kiekolla ole mitään tekemistä sen kutemisen kanssa. Nuo kiekkojen kyljetkin näyttävät aivan normaaleilta, eikä niissä näy mitään ylimääräistä, joten en usko, että ainakaan kaikki nöyhtä olisi peräisin kaloista.
Älä laita lääkettä ruokaan liikaa, ja kuten sanoin ei muuta ruokaa lääkeruuan aikana. Sisäloisiin auttavaa lääkettä ei oikein muuta ole kuin flubenol jos et satu olemaan esim, farmaseutti, apteekkari, laborantti, tms henkilö joka saa organofosfateja. Organofosfaateista löytyy muutama kaupallinen tuote joka tappaa myös sisäloiset, haittapuolena sillä on että kiekkokaloja lukuunottamatta se tappaa myös suurinpiirtein kaikki muut kalat. Ja ei sen pystykalan asennon tarvitse merkitä että se olisi pariskunnan jompikumpi osapuoli, vaan se yrittää näin herättää pariskunnan jommankumman osapuolen huomion itseensä. Jos "nöyhtä" ei ollut kaloista niin sitten menee kasvitieteiden/levien puolelle ja näinollen Maisun selitettäväksi.
quote:
Siitä nitriitistä vielä sen verran, onko mahdollista, että sellainen yli 1 mg/l pitoisuus putoaisi kolmanneksen vedenvaihdolla ja vajaan vuorokauden odottelulla nollan tienoille? MUTU pohjalta asiaa ajatellen, jos sinne yleensä pääsee muodostumaan tuollainen pitoisuus normaalilla ruokinnalla, miten ne pöpöt sitä yhtäkkiä tuohon tahtiin heräisivät pureskelemaan?
Kyllä se on täysin mahdollista kun se sattuu oikeaan rakoon. Esimerkkinä uuden akvaarion nitriittipiikki käy korkeimmillaan ~ 21 vrk:n kohdalla voi olla parhaillaan huimiakin pitoisuuksia nitriittiä ja tippuu lähestulkoon olemattomiin muutamassa päivässä kun akvaarion biolooginen bakteeritoiminta alkaa pelata. Ja jos sinulla nitriitti johtui esim yliruokinnasta, kuolleesta kalasta, liikakansoituksesta tjms ja akvaariosi on muuten biologisesti kypsä niin nitriitti kyllä laskee hetkessä kun nitriitin aiheuttaja on poistettu. Nitriittiin on aina jokin syy, ja se voi olla noiden edellämainittujen lisäksi myös joskus niinkin simppeli kuin suodattimen bakteerikannan tappo, suodattimen pesussa.
quote:
Onko tuo Flubenol paras vaihtoehto siihen, että noilta saisi nuo ongelmat - mikäli ensinkään mahdollista, kerralla pois. Ei viitsisi kiusata montaa kertaa.
Ei flubenol ainut ole mutta kuten ylempänä mainitsin organofosfatteja on tavallisen kuolevaisen aika vaikea saada ja ensinnäkin esimerkiksi Triklorforni purkissa on niinpaljon pääkallon kuvia etten uskaltaisi tänne ohjetta laittaa lisäksi se tappaa kiekkokaloja lukuunottamatta suurinpiirtein kaikki muut kalat, eli on seura akvaarioon sopimatonta lääkettä. Loppupelissä sisäloisiin Flubenol on paras.
"Eikös insinöörin pitäisi ratkoa
ongelmia, eikä kehittää niitä"
quote: Loppupelissä sisäloisiin Flubenol on paras
Apteekeista saa kissoille ja koirille tarkoitettua flubnolia, joka on tuubissa pastamuodossa. Onko se yhtä käyttökelpoista kuin jauhemainen ja jos on niin minkähänlaista pitoisuutta pitäisi käyttää ruokaan sekoitettuna? Pakkauksen kyljessä oli muistaakseni ilmoitettu pitoisuudeksi 44 mg/g. 15 ml maksoi reilut 5 €, joten pikkulääkityksiin se olisi kätevämpää kuin massiivinen 600 g jauhepurkki.
Juhani
Apteekeista saa kissoille ja koirille tarkoitettua flubnolia, joka on tuubissa pastamuodossa. Onko se yhtä käyttökelpoista kuin jauhemainen ja jos on niin minkähänlaista pitoisuutta pitäisi käyttää ruokaan sekoitettuna? Pakkauksen kyljessä oli muistaakseni ilmoitettu pitoisuudeksi 44 mg/g. 15 ml maksoi reilut 5 €, joten pikkulääkityksiin se olisi kätevämpää kuin massiivinen 600 g jauhepurkki.
Juhani
quote:
Apteekeista saa kissoille ja koirille tarkoitettua flubnolia, joka on tuubissa pastamuodossa. Onko se yhtä käyttökelpoista kuin jauhemainen ja jos on niin minkähänlaista pitoisuutta pitäisi käyttää ruokaan sekoitettuna? Pakkauksen kyljessä oli muistaakseni ilmoitettu pitoisuudeksi 44 mg/g. 15 ml maksoi reilut 5 €, joten pikkulääkityksiin se olisi kätevämpää kuin massiivinen 600 g jauhepurkki.
Olen minä käyttänyt Flubenol pastaa sisäloisiin kiekkokaloilla ruokaan sekoitettuna. Ainoa asia sisäloisia häätäesä Flubenolilla on että kaikkien kalojen on syötävä lääkeruokaa, muuten lääkitys syötettynä ruuanseassa on turhaa jos kaikki kalat eivät sitä syö.
Apteekeista saa kissoille ja koirille tarkoitettua flubnolia, joka on tuubissa pastamuodossa. Onko se yhtä käyttökelpoista kuin jauhemainen ja jos on niin minkähänlaista pitoisuutta pitäisi käyttää ruokaan sekoitettuna? Pakkauksen kyljessä oli muistaakseni ilmoitettu pitoisuudeksi 44 mg/g. 15 ml maksoi reilut 5 €, joten pikkulääkityksiin se olisi kätevämpää kuin massiivinen 600 g jauhepurkki.
Olen minä käyttänyt Flubenol pastaa sisäloisiin kiekkokaloilla ruokaan sekoitettuna. Ainoa asia sisäloisia häätäesä Flubenolilla on että kaikkien kalojen on syötävä lääkeruokaa, muuten lääkitys syötettynä ruuanseassa on turhaa jos kaikki kalat eivät sitä syö.