Helmirihmakalan parantumattomat suomurikot

[Tessa00]

Nyt olisi hyvät neuvot kalliit, alkaa itsellä nimittäin käydä ideat vähiin! Lyhyesti tilanteen taustaa: helmirihmakalahaaremi (1u+2n) asustanut 240-litraisessa altaassa yli vuoden ajan. Kaikki täysikasvuisia, mutta uros ei ole innostunut kutuhommiin, vaan ennemminkin kiusaa naaraita ja ruoka näyttää olevan se ykkösjuttu. Altaassa on runsaasti kasvillisuutta, myös pintakasveja. Rihmat ovat pitäneet koko ajan "meteliä": jos vähänkin nopeammin kävelee altaan ohi, kauempaakin, alkaa loiske ja kolina kun rihma(t) revittelee pitkin allasta, ja menee kauhuissaan nollaamaan tilannetta aivan takalasin tuntumaan kasvien sekaan. Välillä säikkyvät ihan olemattomiakin asioita, vaikkei altaan lähellä olisi mitään "häiriötekijöitä", mutta sitten ruoka-aikaan kyllä tullaan melkeimpä kädestä syömään, eikä älytä pelätä yhtään mitään. Altaan muu kalasto huomattavasti rihmoja pienempää ja sopuisaa.

Toisella naarasrihmalla olen jo pidemmän aikaa pistänyt merkille ns. suomurikkoja. Eli lähinnä ruumiin etuosiin painottuen pieniä suomurikkoja, aivan kuin pari suomua olisi alkanut törröttää pystyssä. Luulin, että urosrihma näykkii ja kiusaa tätä hieman hoikempaa naarasta, ja otin lopulta sitten naaraan pienempään altaaseen toipumaan. Naarasrihma on majaillut uudessa kodissaan nyt kuukauden ajan, mutta suomurikot näkyvät vieläkin. Mielestäni tilanne ei siis ole sen kummempi kuin isossa altaassa ollessaankaan, vaikka rihma pärjäilee muuten tosi hyvin yksikseen pikkualtaassa, ja on mielestäni jopa rohkaistunut yksinään asuessaan.

Voiko tuollaiset rikkoumat tulla toisen rihman aiheuttamina, kenties kantoihin ym. törmäilyn/raapaisun seurauksena, vai onko kyseessä joku sisäinen tauti?
Olisin niin mielissäni, jos jollain olisi omakohtaisen kokemuksen myötä ideoita tähän pattitilanteeseen.
Voin yrittää ottaa rihmasta kuvan, jos selitykseni ei valaissut tilannetta yhtään.

[Kana +-yksipantteri]

Meillä noita suomurikkoja kanssa tulee ja menee kun rihmat hyppivät kansilaseihin. Meilläkin säikkyvät lähes kaikkea altaan ulkopuolella tapahtuvaa, mutta altaan sisällä olevista ADHD leväbarbeista ja monnisista ne eivät ihme kyllä välitä pätkän vertaa. Itse olen huomannut, että arkuuteen ei oikeastaan auta muu kuin runsas kasvillisuus, koska helmirihmat ovat luonnostaan arkoja ja jos ne ovat "oppineet" pelkäämään lähes kaikkea niin tuskin niistä enää rohkeita tuleekaan. Tähän tulokseen olen päätynyt seurattuani rihmojen touhuja jo melkein vuoden ajan. Saas nähdä tulisivatko yhtään rohkeammiksi kun pääsevät 525 litraiseen ja saavat lisää vettä, kasveja ja lajitovereita ympärilleen.

[Tessa00]

Ahaa... kansilasit ehkä voivatkin olla syypää suomurikkoihin, koska naarasrihman useimmat nirhamat ovat lähellä selkäevää. Onko tuollaisissa suomurikoissa tulehdusvaaraa? Pitäisiköhän vettä vaihtaa normaalia tiheämmin..? Naarasrihma vaikuttaa kyllä muuten erittäin elinvoimaiselta ja hyväkuntoiselta.

[Kana +-yksipantteri]

Meillä ovat nuo nirhaumat parantuneet itsestään ilman minkäänlaisia toimenpiteitä ihan muutamassa päivässä. Eivät ole haavat ynnämyyt ruhjeet koskaan tulehtuneet vaikka niitä näkeekin rihmoilla kerran kuussa parissa.