Realismia neuvoihin?

[Elmeri]

Partis ei mahdu yksinään alle 100 litraseen?

Ei "levänsyöjää" 60 litraseen?

Mustatetra parvi 4-6 ei mahdu 85 litraseen yksin?

300 litraseen ei lehtikalaparvea?

Eikö nämä mene nyt hiukka yli? Eri asia on tietty kun keskustellaan näiden luontaisten vaistojen 100% toteuttamisesta ja otetaan esille muukin kuin tila.
- Mutta nyt kun jutellaan akvaarioharrastuksesta ja pelkästään tilasta voisi ohjeet olla realistisemmat.

Itse olen täällä neuvonut pääosin kalalajeissa joita minulla on tai on ollut vuosia. Tai tiedän kavereiltani miten joku kala käyttäytyy samoin kun minulla oleva. Jos ei omaa kokemusta ja haluan jotain sanoa linkitän lähteen.

[Rääkky]

Kalan oikeaan pitämiseen kuuluu paitsi oikean kokoiseksi kasvaminen niin myös se, että se saa toteuttaa luontoaan edes sen verran että mahtuu liikkumaan suhteellisen paljon allastilassa!

Ei leväbarbia 60-litraiseen koska seinät tulevat vastaan sillä leväbarbi on äärimmäisen aktiivinen kala jolla on selkeää liikunnan iloa! On suorastaan idioottimaista sanoa ettei se olisi ansainnut edes hieman liikuntatilaa vaikka epäilemättä kasvaa silakaksi pienessäkin altaassa (100 litraisesta peräisin olevat leväbarbini saavuttivat vanhassa kodissaan 15cm pituuden mutta innostuivat vauhtihirmuiksi ja vielä loppukasvupyrähdyksen ottamaan suuremmassa altaassani!) Monet muut levänsyöjät sopivat mutta levis ei.

Mustatetra on suuri tetra. Leveydeltään ja pituudeltaan. Lisäksi se on äärimmäisen aktiivinen suuressa altaassa. Vähintäänkin on arvostettavaa että akvaristi tarjoaa sille suuret tilat jossa se voi toteuttaa tätä luonteenpiirrettään.

300 -litraisessa kutuaika voi päätyä parven kanssa siihen että täällä kysellään "mitä tehdään kun tuo yksi on ajettu suodattimen alle ja se ei saa syödä. Auttakaa!" tai vaihtoehtoisesti "jouduin siirtämään kaksi kaloista sankoon koska en omaa toista akvaariota"

Partis on aktiivinen levienraaputtaja. Se käy koko altaan lävitse leviensyöntimatkallaan. 15 cm partiskoiras joka mussuttelee levää 60cm:n altaasta ei näytä kuin omituiselta.

Kaikella kunnioituksella. Miten voit todella olla eläinten asialla ja luonnonsuojelija kun et voi ymmärtää sitä että vangitun eläimen on saatava toteuttaa myös omia lajille ominaisia piirteitään.

Mitä muuta akvaristin on saatava tietää kuin se että lajin pito ei ole vain sitä että se mahtuu ja kasvaa - se on myös sitä että kala voi elää tyytyväisenä ja tavoittaa edes pienen osan "luonnollisesta" toiminnastaan.

Se että vedotaan vuosien harrastamiseen ja sillä perusteella kumotaan kaikkien muiden kokemukset ei ole kuin astumista itsekyyden alueelle.
Yhdellä ihmisellä on yksilö kalana: monen ihmisen avulla voidaan tehdä linjaukset kalojen todellisesta luonteesta ja tavoista - olet innostunut nollaamaan ne kaikki! Jos olet vuosia pitänyt kaloja niin luultavammin ne ovat eläneet vuosia ne samat kalat samoissa oloissa - miten voit sanoa miten toiset saman lajin edustajat elävät toisissa oloissa.

[Ebes]

Elmeri ei puhunut leväbarbista 60-litraisessa vaan "levänsyöjästä" 60-litraisessa.

Kai sentään joku imunuoliainen sopii?

[Rääkky]

Ja minä annoin esimerkiksi leväbarbin ja mainitsin lopussa että muita levänsyöjiä siihen sopii - tämän kumotakseni tämän lauseen kauttaaltaan koska levänsyöjiä on suositeltu tuon kokoiseen. Otetaanko esimerkiksi vaikkapa otot ja amanorapu.

Asia on vain niin - että kuusikymmentälitraa on pieni allaskoko. Ei sinne voi mitä vain laittaa. Levänsyöjät eivät taida luonnostaankaan elää 60x 35 tilassa joten turha niitä on sinne tunkeakaan. Minusta tämä on asia mistä ei pitäisi kiukutella koska jotain olemme kuitenkin velkaa kaloille koska pidämme niitä pienissä lasipurkeissa. Tähän kohtaan sopii hyvin parvekevertaus.
Jos emme ole itse valmiita elämään pienissä tiloissa muiden paapottavana niin miksi meidän pitäisi ottaa oikeutta pitää eläimiäkään epäluonnollisissa oloissa. Sekö meidät oikeuttaa siihen että ne eivät osaa näyttää surullista naamaa.

[koh-i-nor]

Mielestäni olen oikeutettu pitämään lemmikkiä vasta kun voin tarjota sille luontoa paremmat olosuhteet. Sellaisia on mahdoton rakentaa pieniin altaisiin oikeastaan millekään kalalajille, ehkä kääpiörasboran kohdalla voi onnistua. Aina on tarjottava parasta mahdollista, ikinä ei saa tyytyä minimiin.

[rain-]

Elmeri ei puhunut leväbarbista 60-litraisessa vaan "levänsyöjästä" 60-litraisessa.

Kai sentään joku imunuoliainen sopii?

Imunuoliaiset eivät syö levää

Edit: unohtui lisätä perustelut =)
Imunuoliaiset rapsivat pinnoilta kyllä pikkuötököitä ja levää, mutta ei niitä oikein levänsyöjiksi voi sanoa, hentoina otuksina kun eivät muulle kuin viherlevälle mahda mitään. Kaiken lisäksi vaativat hapekasta ja viileää vettä.

Kuten Rääkky sanoi, kalojen pitäisi kyllä voida viihtyäkin niissä altaissaan. Mieluummin suosittelen vähän yläkanttiin kuin alakanttiin. Koko _ja_ luonne täytyy ottaa molemmat huomioon. Aktiivista parvikalaa on vähän hankala tunkea pieneen altaaseen. Häiriökäyttäytymisen välttämiseksi ne aggressiiviset, aktiiviset ja isot kalat pitäisi todellakin laittaa tarpeeksi isoon altaaseen. Niitä rauhallisiakin kyllä löytyy, jotka menevät pienemmässäkin.

Kalalajeja on niin runsaasti tarjolla, että varmasti löytyy pieneenkin altaaseen kaloja ja ei ole pakko ottaa niitä sopimattomia. Kun nyt kerran pyritään biotooppiajatuksiin ja muihin, niin pitää sitä nyt ajatella kalojen viihtymistäkin. Eikös se ole se tärkein asia harrastuksessa? Miksi se pitäisi ottaa loukkauksena itseä kohtaan, että kaloille suositellaan tarpeeksi tilavia oloja? Aivan kuin nyt ihmistä pitäisi miellyttää kalojen kustannuksella vielä lisää.

[Ebes]

Olen kyllä samoilla linjoilla teidän kanssanne, siis erimieltä Elmerin kanssa. Itselläni on vain 100-litrainen, ja jo ennen ensimmäistäkään kalaa tein periaatepäätöksen etten ota 76cm pitkään akvaariooni yhtään yli 7cm kasvavaa kalaa. (Enkä muutenkaan mitään supervilkkaita.) Juuri siksi ettei sitten kalakoko kasva "vahingossa" liian suureksi.

[VilleJ]

Partis ei mahdu yksinään alle 100 litraseen?

Kyllä akka mahtuu just ja just, ukolle mieluusti vähintään 100 litrainen. Missä näin väitetään, ettei mahdu?

Ei "levänsyöjää" 60 litraseen?

Kyllä mahtuu levänsyöjiäkin 60 litraiseen, missäs näin väitetään ettei mahdu?

Mustatetra parvi 4-6 ei mahdu 85 litraseen yksin?

Jälleen kerran mistä tämä tieto napattu?

300 litraseen ei lehtikalaparvea?

Entäs tämä? Ja kyllä on totta, että lehtikalojen kanssa voi tulla ongelmia pidettäessä niitä parvessa, ne kun nuorempina parveilevat aikuisempina enemmänkin parina kuin parvena.

minulla oleva. Jos ei omaa kokemusta ja haluan jotain sanoa linkitän lähteen.

Ja minä haluan nyt lähteet noihin ym., kun vastarannankiiski olenkin

[Ebes]

Imunuoliaiset eivät syö levää

http://www.aqua-web.org/users/satuj/mon ... nuoliainen
Helmi-imunuoliainen: Vaikka imunuoliaiset viettävätkin paljon aikaa roikkuen laseissa, niillä ei ole imusuuta, vaan niitten rinta- ja vatsaevistä on muodostunut imukupintapaiset, ja niillä imunuoliaiset pysyvät kiinni pinnoilla. Suu niillä on puolikuun muotoinen ja sillä ne rapsuttavat levää ja pikkuolioita laseilta, kasvien lehdiltä ja muilta pinnoilta. Jos lasi on ollut kovinkin likainen, niin siitä näkee selvästi imunuoliaisen jättämät peräkkäiset kaarijäljet "


http://akvaario.pehis.com/kalat.php#imunuoliainen
"Helmi-imunuoliainen - Gastromyzon punctulatus. Mainioita viherlevän syöjiä. Imeytyvät tehokkaasti lasiin ja muille pinnoille eviensä muodostaman "imukupin" avulla."

Aijaa...

[caro]

Ööm. Mua kiinnostais yks juttu:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=19571
Miks sä neuvoit noin? En tuomitse mut ihan vaan kiinnostais tietää et miten miljoonakalat vois hyvin happamassa ja kovassa vedessä? Eikös siinä mene monta sataa vuotta et kovan ja emäksisen veden kalat sopeutuis pehmeään veteen? Siis miljoonia sukupolvia?
Oletsä todella sitä mieltä et avan kaveri on yhtäkkiä parissa vuodessa luonut uuden lajin? Vau! Pehmeän ja happaman veden miljoonakaloja! Heti pitää seuraavat poikaset viedä akvaariokauppaan koska nyt on syntynyt uus laji parissa vuodessa! Tehojalostus alkakoon!

[Elmeri]

No ennenkuin linkitän noita aiheita mistä nuo poimin haluaisin tietää mikä on ollut tässä foorumissa linkitys politiikka? Saako sen tehdä "tavallinen käyttäjä" - Toisekseen olen netissä gprs:n avulla joten se vie aikaa...

Borneonimunuoliainen käy varsin hyvin levänsyöjäksi 60 litraseen ja ainakin minulla se hävitti tullessaan levät ahkerasti Borneolaisen puron akvaariosta. Laiduntaa muuten laseilla pääosin. Todella suositeltava "pikkurauskun näköinen" leväntuhoaja ilman reviirihaluja.

Kyse nyt on yleensä siitä että tämä on alkeet palsta ja täällä kysytään apua alkeisiin. Suomen yleisin akvaario on varmasti se kultakehyksinen 68litranen saavi jossa sitten on keltabarbia, aaveteroja, partiksia, kultakaloja, platyjä tms. eli noin 30 kalaa. Jos tämän tason aloittejijalle antaa neuvoa ei partista alle 100 litraseen niin mitä käy, luopuu partiksesta ja kukaan ei syö pohjaa tai aloittelija tyytyy kohtaloonsa amatöörinä ja jatkaa samaan malliin koska kalat tarvitsisivat noilla neuvoilla hitonmoisia investointeja? Tyyli ei kaveri partiksellesi olisi parempi linja. Jos taas joku havittelee leväimuria 40-70 litraseen silloin ohjata tilaamaan tai jopa nykyisin suoraan ostamaan borneonimunuoliainen (tarjota vaihtoehto selkeästi ja helposti).

Lehtikaloja kun opastetaan kukaan ei puhu niiden reviiraja vaatimuksista kutuaikoina (vallisneria, miekkakasvit) vaan heti tarjotaan saksi tai pois luovutusta. Lehtikala nyt on näyttävä parvikala jo 200 litraseen kunhan altaan korkeus on kunnossa ja sisustus edellä olevin neuvoin. Uusia voi kehoittaa hankkimaan pikulehtikalaa ja tätä soisin viljelijöidenkin viljelevän enempi tarjottavaksi kotiakvaarioihin koska näitä kysellään. Pikkulehtikalaa saa mm. Nl-aquasta edullisesti. Lehtikaloista puhun siis 15 vuoden viljelykokemuksella. Se ei ole äkäinen kala!

Jos jollain nyt on se minipurkki kultakehyksin niin sieltä nyt barbit kuulemma yleisesti kuolevat pois ekana. Tällöin ohjausta vaikka pienten barbien tai näiden aavetetrojen lajiakvaarioksi / biotooppiin on hyvä kokeilla- ajan kanssa tietysti. Kukaan nyt purkkiakvaristeista kaloistaa haluaa luopua varsinkin kun yleisesti niillä on nimet lapsiperheissä tms.

Luontaisia elinolosuhteista puhuttaessa taas mennään jo muuhunkin kuin litramääriin, tilassa mm. korkeus on tälläinen tärkeä ominaisuus tai pohjakaloilla pohjapinta-ala tai laidunnettava pinta mikä tietty kasveilla nuosee ja juurakoilla. Suomessa nyt on mahdollista tarjota vain muduille, allikkosalakoille tms. akvaariokaloille aivan luonnonmukaiset olosuhteet esim. pihalammikon muodossa. Saksassa se nyt eri asia kun siellä lämpötila antaa periksi mm. tilapia lajeille ja näille voidaan porakaivosta tarjota tuoretta vettää suoraan pihalammikkoon tms. suureen altaaseen. Kasvisto ja muu sisustus sekä altaan ulottuvuudet eri suuntiin ovat siis tärkeimmät neuvonnan kohteet kun puhutaan soveltuvuudesta yksittäisille lajeille!

[koh-i-nor]

Tällöin ohjausta vaikka pienten barbien tai näiden aavetetrojen lajiakvaarioksi / biotooppiin on hyvä kokeilla- ajan kanssa tietysti. Kukaan nyt purkkiakvaristeista kaloistaa haluaa luopua varsinkin kun yleisesti niillä on nimet lapsiperheissä tms.

Jos kalat on vaivauduttu nimeämään niitä voidaan varmasti myös kohdella oikein ja tarjota niille asialliset tilat. Keltabarbi 63l altaassa ei ole asiallista kohtelua. Akvaario on loistava mahdollisuus opettaa lapsia kunnioittamaan ja hoitamaan eläimiä. En ymmärrä miksi kultakala nimeltä Pietu ansaitsisi vähemmän lajinomaiset olosuhteet kuin nimetön lajikumppaninsa. Pyhittääkö nimi jotakin?

[Elmeri]

Nyt tarkoitin REALISTISTA neuvontaa, vaikka niillä olisi nimet yleensä on kiinni vanhemmista (tilasta) hommataanko isompaa...kysessä oli vaan esimerkki.

Miljoonakaloista neuvoin kyllä että ne selviää, mutta kannatta sinun lukea myös se toinen aihe sieltä missä on keskustelu niiden nykyisestä todellisesta levinneisyydestä (olisit voinut kirjoitta kysymyksesi sinne) miljoonakala nyt on levinnyt ympäri maailmaa Kaakkois-Aasiasta aina Moskovaan luonnossa ja jopa "kotiseudullaan" Kolumbiassa ja Meksikossa elää viemäriojissa jossa ph on hapan. Ph:ssa juttelussa mennään jo kallioperä alueella, veden virtaus jne kysymyksiin ja annetut ph arvot suosituksissa on sinnepäin. Tietty kiekot happamaan ja purjemollit emäksiseen tms.

[koh-i-nor]

Ihmeellinen lynkkausmieliala heti kun joku kyseenalaistaa foorumilla totutut kaavat ja suositukset. Olisi oikeasti kiva saada perustelut ja nimenomaan myös linkit niihin keskusteluihin joissa sanottuihin asioihin viitataan.

Mielestäni realistinen neuvonta on sitä, että kerrotaan mitä kala todella tarvitsee viihtyäkseen, eikä jousteta siitä varsinkaan sillä perusteella että neuvottava on a. lapsi tai b. sukulainen. En voi valehtelematta väittää kultakalan viihtyvän 63l altaassa, vaikka tätini pitäisikin kalaa niin pienessä altaassa. Ei ole olemassa erillisiä suosituksia tosiharrastajille ja niille jotka pitävät akvaariota vain koristeena. Kaikkien on saatava kalansa viihtymään.

Ja ei, idealistina en ole paras henkilö sanomaan mielipidettään keskusteluun jonka otsikossakin mainitaan realismi.

[rain-]

Imunuoliaiset eivät syö levää

http://www.aqua-web.org/users/satuj/mon ... nuoliainen
Helmi-imunuoliainen: Vaikka imunuoliaiset viettävätkin paljon aikaa roikkuen laseissa, niillä ei ole imusuuta, vaan niitten rinta- ja vatsaevistä on muodostunut imukupintapaiset, ja niillä imunuoliaiset pysyvät kiinni pinnoilla. Suu niillä on puolikuun muotoinen ja sillä ne rapsuttavat levää ja pikkuolioita laseilta, kasvien lehdiltä ja muilta pinnoilta. Jos lasi on ollut kovinkin likainen, niin siitä näkee selvästi imunuoliaisen jättämät peräkkäiset kaarijäljet "


http://akvaario.pehis.com/kalat.php#imunuoliainen
"Helmi-imunuoliainen - Gastromyzon punctulatus. Mainioita viherlevän syöjiä. Imeytyvät tehokkaasti lasiin ja muille pinnoille eviensä muodostaman "imukupin" avulla."

Aijaa...

Lainaapas nyt kunnolla, äläkä lue kuin piru raamattua, edittini kun ei kuitenkaan tapahtunut kuin jokunen minuutti ensimmäisen kirjoitukseni laittamisesta.

Imunuoliaiset eivät syö levää

Edit: unohtui lisätä perustelut =)
Imunuoliaiset rapsivat pinnoilta kyllä pikkuötököitä ja levää, mutta ei niitä oikein levänsyöjiksi voi sanoa, hentoina otuksina kun eivät muulle kuin viherlevälle mahda mitään. Kaiken lisäksi vaativat hapekasta ja viileää vettä.

Tarvitseeko tuota nyt enempää selittää?

Minua ei häiritse sopivankokoiset allassuositukset, mutta minua häiritsee tämä kamala tappeleminen akvaristien keskuudessa. Se on normaalia kaikissa harrastusympyröissä, mutta kyllä se ilkeily on siltikin harmittavaa.

Minä ainakin mieluummin edistäisin sopua ja hyvää mieltä kuin alkaisin suositella kaloja pienempiin altaisiin.

[Ebes]

Jos luulet tätä "tappeluksi", niin siirrypä seuraamaan koirapalstoja!

Tämähän on ihan sopuisaa jutustelua!

[Elmeri]

Kyse ei ole kinastelusta (no ehkä siitäkin) vaan kun kyse on neuvonnasta mm. aloittelijoille eri näkemyksistä...minun mielestäni raja mennyt joillain liian kauas realismista mitä itse olen tiettyjä kalalajeja seurannut ja siitä tilasta että kaupoissa myydään yhä muitakin kuin neontetra koon kaloja, eli pitäähän meidän olla täällä neuvojina lähelle tilaa missä tosimaailma kulkee.

Lehtikaloissa olen kyllä tunteellinen kinastelija koska täällä lukemansa perusteella saa kuvan muiden jutuista että kyseessä on hankala erakkokala joka vaatii yli 300 litrasen altaan ja näin ei ole. Lehtikalalajit ovat mahtavia (jä näköisiä) akvaario parvikaloja kun niitä oikein pidetään.

[rain-]

Lehtikalat ovat kyllä upeita, mutta minun viimeisin pariskuntani 300-litraisessa yritti aina tappaa toisensa kun eivät kuteneet ja kun kutivat, niin kaikki muut kalat olivat helisemässä. Liian monta lehtikalaa samassa altaassa johtaa melko todennäköisesti ongelmiin jos litroja on vaikka "vain" 300.

Ja tämä ihan harrastajan mielipiteenä. Onhan se upeaa katseltavaa kun lehtikalat naksuttelevat ja hyökkäävät toistensa kimppuun vaaka-asennossa, mutta ei se kyllä ihan terveellistä ole.

Rauhallisiakin lehtikaloja on ja sisarukset pärjäävät varmasti paremmin isonakin parvena vaikka kolmisatasessakin jos ne siinä koko elämänsä yhdessä kasvavat, mutta... Ongelmia voi siltikin tulla sitten kun parit ovat muodostuneet ja ne keksivät ruveta kaikki kutemaan yhtä aikaa oli reviirirajat kuinka selvät tahansa.

Nämä kaikki ovat mielestäni näkemyseroja ja mikäpä sitä estää tuomasta omaa näkemystään esille keskustelussa, jossa sitä tarvitaan. Ei toisten kokemuksia voi nollata vain sillä, että toteaa että MINULLA pärjäsivät. En ymmärrä mitä tällä aiheella ajetaan takaa. Minä en voi muuttaa sinun kokemustasi lehtikaloista etkä kyllä sinäkään voi muuttaa omia kokemuksiani. Sinä sanot lehtikalakeskustelussa mielipiteesi, minä omani, joku kolmas omansa ja sitten kysyjä yrittää parhaansa mukaan saada selville, että mitä neuvoa kannattaa seurata. Yleensä se enemmistö on hyvä juttu, varsinkin hyvien linkkien ja lähdeviitteiden kanssa.

[JukkaV]

Minäkin voin vain todeta, ettei minulla ole ollut ongelmia lehtikalojen kanssa, vaikka parvi on ollut 200 litran altaassa. Mutta joillakin lehtikala muuttuu lahtikalaksi, joten kaikki on mahdollista. Kalatkin ovat yksilöitä, niin kuin me ihmiset.

[dsl]

Imunuoliaiset eivät syö levää ;)

http://www.aqua-web.org/users/satuj/mon ... nuoliainen
Helmi-imunuoliainen:...... Suu niillä on puolikuun muotoinen ja sillä ne rapsuttavat levää ja pikkuolioita laseilta...


http://akvaario.pehis.com/kalat.php#imunuoliainen
"Helmi-imunuoliainen - Gastromyzon punctulatus. Mainioita viherlevän syöjiä. Imeytyvät tehokkaasti lasiin ja muille pinnoille eviensä muodostaman "imukupin" avulla."

Aijaa... 8O

Ebes... Aika köyhää piikittelyä. Jos puhutaan noista rainin kirjoituksista, niin niissähän ei ole varsinaista ristiriitaa. Jos taasen tuosta pehiksen kirjoittamasta, niin (sori pehis) voihan olla että pehis on väärässä.

Oli miten oli, niin mikähän viestisi tarkoitus mahtoi olla?

[VilleJ]

Lehtikaloja kun opastetaan kukaan ei puhu niiden reviiraja vaatimuksista kutuaikoina (vallisneria, miekkakasvit) vaan heti tarjotaan saksi tai pois luovutusta.

Höpö höpö, kyllä niissä yleensä mainitaan, että useamman lehtarin pitäminen voi osoittautua hankalaksi ja siihen kannattaa varautua, että joutuu mahdollisesti luopumaan muutamista yksilöistä. 200-litraiseen voisin kutuparin laittaa, mutten yhtään enempää ellei poikkeuksellisen rauhallisia yksilöitä satu olemaan ja, jotka vielä sietävät kutuaikana toistenkin seuraa..

Lehtikala nyt on näyttävä parvikala jo 200 litraseen kunhan altaan korkeus on kunnossa ja sisustus edellä olevin neuvoin. Uusia voi

Olen edelleenkin sitä mieltä, ettei lehtikala ole suoranainen parvikala. Parvikäyttäytymistä on enemmänkin poikasilla, aikuisillakkin jossain määrin, mutta kutuajan lähestyessä viimeistään parvi rikkoontuu. Siksi sitä on parempi pitää kutuparina tai suuressa akvaariossa voi kokeilla pariakin paria.

vuoden viljelykokemuksella. Se ei ole äkäinen kala!

Tuu tuo sanomaan mun kahdelle akalla, jotka eivät tulleet toimeen edes 450-litraisessa. Tilaa kyllä oli ja selviä reviirirajoja, mutta ei. Molempien piti änkeä koko ajan samaan paikkaan tai olla muuten vain toistensa kimpussa.

Jos jollain nyt on se minipurkki kultakehyksin niin sieltä nyt barbit kuulemma yleisesti kuolevat pois ekana. Tällöin ohjausta vaikka pienten barbien tai näiden aavetetrojen lajiakvaarioksi / biotooppiin on hyvä kokeilla- ajan kanssa tietysti. Kukaan nyt purkkiakvaristeista kaloistaa haluaa luopua varsinkin kun yleisesti niillä on nimet lapsiperheissä tms.

Ongelma on siinä, että yleensä se kalasoppa on jo valmis kysyttäessä "Onko sopiva yhdistelmä?" ja osasta kaloista olisi pakko luopua. Joten miksi ei suoraan neuvoisi miten niitä hyvä pitää, mistä hankkiutua eroon ja mitä tilalle?

[Sonj@]

Vastaanpa minäkin aktiivisena alkeet palstan lukijana ja vasta harrastuksen aloitteneena.

Uudelle akvaristille akvaariokauppias on usein ainut (edes hiukan) alaan perehtynyt lähipiirissä. Kun liikkeenharjoittaja kertoo kultakalojen, leväbarbien, platyjen ja partiksen menevän 100 litran altaassa, hänen sanoista otetaan vaarin. Siksi onkin hienoa, että on olemassa foorumi pullollaan reaaliaikaista tietoa ja asialle omistautuneilta henkilöitä, joita motivoi nimen omaan kalojen hyvinvointi. Se uskaltaako tänne aloittelija noin vain viestejään lähettää, onkin jo toinen asia. Kysyjä saattaa saada aika kylmää kyytiä ja joskus aivan sydämestä riipii, kun turhamainen piikittely ja suoranainen ilkeily astuvat kuvaan. Ei aloittelija julmuuttaan kaloja ole liian pieneen akvaarioon ahtanut, vaan väärien tai puuttelisien tietojensa takia. On hyvä, että virheelliset uskomukset oikaistaan, mutta se on tehtävä asiallisesti, ei tuomiten ja olemalla liian ehdoton tai lannistava.

Lisäksi minusta jokaisen tulisi perustella vastauksensa kunnolla. Ei edes aloittelija vakuutu viestistä "Ei partista alle 100 litraiseen. Piste." Ei mekään kaikkea ihan purematta niellä. Vähän laajempi selvitys siitä, miksi ei ja omaako kenties omia kokemuksia kyseisestä lajista, vai mihin tietoon esitetyt väitteet pohjautuu, olisi usein paikallaan.

Levänsyöjät eivät taida luonnostaankaan elää 60x 35 tilassa joten turha niitä on sinne tunkeakaan.

Mielestäni olen oikeutettu pitämään lemmikkiä vasta kun voin tarjota sille luontoa paremmat olosuhteet. Sellaisia on mahdoton rakentaa pieniin altaisiin oikeastaan millekään kalalajille, ehkä kääpiörasboran kohdalla voi onnistua.

En juurikaan pidä siitä, kun lauseita leikataan pois niiden kontekstista, mutta nyt en voinut vastustaa kiusausta. On erittäin ikävä huomata viestejä lukiessaan, miten pitemmälle (ja usein myös suurempaan altaaseen) ehtineet harrastajat väheksyvät meitä pienen akvaarion omistajia. Mikään ei turhauta aloittelijaa enemmän kuin se, jos saa heti kättelyssä kuulla, että hankkimasi allas on kelvottoman kokoinen lähes tulkoon jokaiselle kalalajille. Usein ei edes yritetä neuvoa, miten akvaariostaan voisi saada isomman tuntuisen (hyvä suodatus, eri kerroksia käyttävä kalasto, runsas kasvisto jne). Tosiasia, joka taitaa monelta vanhalta akvaristilta unohtua on se, ettei mikään laji luonnostaan elä viidessäkään sadassa litrassa. Uskallan siis vahvasti epäillä, että myös teidän kalanne olisivat onnellisempia luonnossa vapaana eläessään, vaikka kuinka olette pyrkineet luomaan niille ideaalisen elinympäristön. En tarkoita sitä, että kultakalaa voi hyvillä mielin suositella 60 litraiseen, kun ei sille kuitenkaan kerran voida luonnollisia oloja luoda, mutta realistisuutta kaipaisin neuvoihin ja ah, tuota JukkaV:n viljelemää suvaitsevaisuutta myös.

[Rääkky]

On erittäin ikävä huomata viestejä lukiessaan, miten pitemmälle (ja usein myös suurempaan altaaseen) ehtineet harrastajat väheksyvät meitä pienen akvaarion omistajia.

Vastaan omasta puolestani että en väheksy tuota allaskokoa sinällään (onhan minullakin korurihmoille omistettu 80-litrainen) vaan sitä mitä sinne laitetaan - saatikka sitten että mollaisin teitä omistajia! On aivan fakta ilman tutkimustietoakin että kaikki kalat eivät voi olla tyytyväisiä tämän kokoisessa akvaariossa. On ikävä fakta että kaikki kalat eivät sovi pieniin altaisiin! Minusta tässä asiassa on turhaa ottaa itseensä näitä suosituksia sanomalla että "väheksymme" teitä "pienen akvaarion omistajia".

Neuvomalla suodatusta ja sisustusta ei saada pois sitä tosiasiaa että kalat eivät viihdy liian pienessä altaassa. Se allaskoko ei siitä suurene edes venyttämällä. Lisää allaskokoa ei edes suvaitsevaisuus voi tuoda.

Minusta akvaariokalan ja luonnollisen elämän vertaaminen on aivan turhaa. Emmehän me tietenkään pääse koskaan siihen luonnon tilanteeseen mutta ei se silti oikeuta meitä kitukasvuistamaan kaloja liian pienissä altaissa.

[rain-]

Täytyy nyt vielä vastata, vaikka aioin pysyä erossa tästä keskustelusta.

Kuulun varmaankin noihin Sonj@n mainitsemiin pidemmälle ehtineisiin harrastajiin, jotka väheksyvät teitä pienen akvaarion omistajia.

Minulla on seitsemän 40-80 -litraista allasta ja kaksi 160-litraista. En todellakaan laita niihin pikkualtaisiin mitään partamonneja ja leväbarbeja. Minusta on paljon mukavempi sisustaa ja täyttää altaat kalojen ehdoilla, ei pelkästään omillani.

[JukkaV]

Niin, ei partista 40-litraiseen... Kysynpä kuitenkin, jos sattuu saamaan pienen harvinaisen partiksen poikasen, joka pienikokoisuutensa vuoksi jäisi muiden jalkoihin, kannattaako sitä laittaa isompaan altaaseen muiden kalojen "jalkoihin" tai ruuaksi vai antaa kasvaa isommaksi alkuun siinä 40 litran altaassa ja sitten laittaa isompaan? Onko siis periaatteessa mitään ehdotonta EItä litrojen suhteen?