Ovatko avainahvenet pariskunta?
Valvoja: Moderaattorit
Ovatko avainahvenet pariskunta?
Siirrettyäni monniset pois 180 litran altaasta ja pohjan hiljetessä, alkoivat avaimet tarkastella sillä silmällä tyhjää kookospähkinän kuorta. Avaimet selvästi "isottelevat" toisilleen ja "nykivät" vieretysten värit tummina ja leukapussit avoinna, uivat perätysten pisin akvaariota jne.
Ahvenet myös putsaavat yhdessä kookoskuorta. Pienemmällä avaimella oli selvästi esillä munanasetin, toiselta se puuttuu. Naaras käyttäytyi kookoskuoressa aivan kuin laskisi muniaan, mutta oletettu uros ei käykään laskemassa maitia, vaan nokkii munat talteen suuhunsa. Illan molemmat vahtivat kookoskuorta, mutta aamulla ovat jälleen kuin ei mitään...
Mitä ihmettä kalat tekevät? Miten saan kudun onnistumaan? Onko minulla pariskunnan sijasta sittenkin 2 naarasta, jotka vain leikkivät kutupuuhaa?
Ahvenet myös putsaavat yhdessä kookoskuorta. Pienemmällä avaimella oli selvästi esillä munanasetin, toiselta se puuttuu. Naaras käyttäytyi kookoskuoressa aivan kuin laskisi muniaan, mutta oletettu uros ei käykään laskemassa maitia, vaan nokkii munat talteen suuhunsa. Illan molemmat vahtivat kookoskuorta, mutta aamulla ovat jälleen kuin ei mitään...
Mitä ihmettä kalat tekevät? Miten saan kudun onnistumaan? Onko minulla pariskunnan sijasta sittenkin 2 naarasta, jotka vain leikkivät kutupuuhaa?
Ehkäpä ne vasta harjoittelevat, harvemmin eka kutu kirjoahvenillakaan onnistuu mutkattomasti. Elikkä ruoki paria hyvin ja odottele uutta yritystä
Jos molemmat laskevat joskus munia, voit olla varma että sinulla on kaksi naarasta. Sitä ennen ei voi kuin odotella ja yrittää tunnistaa sukupuolia muilla keinoin.

pariskunta muuttunut tappelukavereiksi, mitä nyt?
Pari päivää avaimet olivat altaassa ok ja näytti todella hyvältä. Yhtäkkiä kuitenkin kaikki muuttui. Mitä tapahtui? Miten minun pitäisi toimia, että saan jälleen sovun aikaan? Vai onko minun luovuttava toisesta avaimesta ja yritettä uudelleen parin muodostusta?
Eli pari päivää sitten affenet putsasivat kookoksenkuorta ja näytti siltä, että ne yrittivät kutea. Olettu koiras ei kuitenkaan laskenut maitiaan vaan söi naaraan laskemat munat. Molemmat vahtivat kuorta hyvin innokkaasti.
Nyt isompi kaloista (olettu koiras) ajaa pienempää takaan (olettu naaras) kuin viimeistä päivää. Pienempi ei saa olla lainkaan rauhassa vaikka minne vetäytyisi. Kalalta ihan selvästi alkoi henki olla katkolla ja pelastin sen sankoon (ilmapummpu kierrättää vettä ja pinnalla kasveja). Mitä tapahtui? Miten menettelen seuraavaksi?![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
Eli pari päivää sitten affenet putsasivat kookoksenkuorta ja näytti siltä, että ne yrittivät kutea. Olettu koiras ei kuitenkaan laskenut maitiaan vaan söi naaraan laskemat munat. Molemmat vahtivat kuorta hyvin innokkaasti.
Nyt isompi kaloista (olettu koiras) ajaa pienempää takaan (olettu naaras) kuin viimeistä päivää. Pienempi ei saa olla lainkaan rauhassa vaikka minne vetäytyisi. Kalalta ihan selvästi alkoi henki olla katkolla ja pelastin sen sankoon (ilmapummpu kierrättää vettä ja pinnalla kasveja). Mitä tapahtui? Miten menettelen seuraavaksi?
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
No minäpäs käyn päästämässä kalan takaisin kotiin! Taidan samalla sammuttaa valot tältä päivältä, niin riitapukarikin toivottavasti rauhoittuu ja huomenna onkin uusi päivä - toivottavasti myös rauhaisa.
Altaassa on kolme luolaa, pari kantoa ja kasveja, joten piiloja pitäisi kyllä löytyä...
Mutta katsotaan, miten onnistuu... Mieheni alkioi kuitenkin väsätä eräänlaista karanteeni/poikasallasta, jonka voi kiinnittää imukupeilla akvan sisään. Näin riitapukarin voi tarvittaessa noukkia tuonne rauhoittumaan. Kalaa ei siis tarvitse nostaa pois altaasta, vaan laittaa altaan sisällä olevaan rei'itettyyn laatikkoon... Toivottavasti tätä ei kuitenkaan tarvitsisi käyttää.
Altaassa on kolme luolaa, pari kantoa ja kasveja, joten piiloja pitäisi kyllä löytyä...
Mutta katsotaan, miten onnistuu... Mieheni alkioi kuitenkin väsätä eräänlaista karanteeni/poikasallasta, jonka voi kiinnittää imukupeilla akvan sisään. Näin riitapukarin voi tarvittaessa noukkia tuonne rauhoittumaan. Kalaa ei siis tarvitse nostaa pois altaasta, vaan laittaa altaan sisällä olevaan rei'itettyyn laatikkoon... Toivottavasti tätä ei kuitenkaan tarvitsisi käyttää.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1302
- Liittynyt: 19:02, 04.12.2002
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
Itselläni avaimet ovat kuteneet lukuisia kertoja, on ollut eri parejakin... Eli kumpikin uros on kutenut kummankin naaraan kanssa.
Mutta eipä ole ikinä pikkupoikasia tullut. Juuri eilen illalla toinen avainuros päätti elämänsä... Se oli ollut pitkään parina nuoren naaraan kanssa, ja yhdessä ne kutivat ainakin kerran kuussa. Nyt sillä naaraalla on kutu tämän toisen uroksen kanssa.
Sukupuolista olen 99% varma, koska:
a) Urokseni ovat naaraita suurempikokoisia ja molemmilla korkeampi otsa kuin naarailla. Ei nyt ihan kyhmyä kuitenkaan. Myös jonkin verran pidemmät evät kuin naarailla.
b) Niiden hmm... "juttu" on erilainen kuin naaraiden. kutuaikana sen huomaa hyvin, eli naaraat ovat laskeneet mätiä ja urokset ovat hyörineet siinä mädin päällä, mutta niiden "jutusta" ei kuitenkaan tule mitään. Naaraillahan se on sellainen aukko, joka työntyy vähän ulos kutuaikana ja mädit tulee sieltä. uroksella se ei tule ulos niin paljoa ja siinä on niinkuin joku pieni piikki(?)
c)käytös. Uroksilla oli hirvittävä taistelu, kun tämä nyt edesmennyt poitsu muutti meille joskus vuosi sitten(se oli iältyään silloin n. 2-3 vuotias). Aika kovakin suutappelu niillä oli ja muuta rähinää. Sen jälkeen alakynteen jäänyt uros alistui aina nähdessään kingipojan, ja kingipoika nosti vähän selkäevää pystyyn merkiksi, että "mä oon pomo". Välillä niillä oli kaikenlaisia uhitteluja keskenään.
Ainakin kaksi näistä kaloista on peräisin entisestä Viherkala Oy:stä ja Avaimia siellä on viljelty itse. Olen joskus kuullut, että kun kaloja viljellään jotenkin keinotekoisesti, ne viljellyt kalat eivät saa kudustaan poikasia aikaan... Pitääkö paikkansa?
Itselläni on joskus muut kirjoahvenlajit kuteneet, ja aina on poikasia tullut ja joskus liiaksi asti. Mikä näitä avaimia riivaa...
ps. Kuuluuko maidin näkyä? Onko se avaimilla yleensä minkään väristä?
Mutta eipä ole ikinä pikkupoikasia tullut. Juuri eilen illalla toinen avainuros päätti elämänsä... Se oli ollut pitkään parina nuoren naaraan kanssa, ja yhdessä ne kutivat ainakin kerran kuussa. Nyt sillä naaraalla on kutu tämän toisen uroksen kanssa.
Sukupuolista olen 99% varma, koska:
a) Urokseni ovat naaraita suurempikokoisia ja molemmilla korkeampi otsa kuin naarailla. Ei nyt ihan kyhmyä kuitenkaan. Myös jonkin verran pidemmät evät kuin naarailla.
b) Niiden hmm... "juttu" on erilainen kuin naaraiden. kutuaikana sen huomaa hyvin, eli naaraat ovat laskeneet mätiä ja urokset ovat hyörineet siinä mädin päällä, mutta niiden "jutusta" ei kuitenkaan tule mitään. Naaraillahan se on sellainen aukko, joka työntyy vähän ulos kutuaikana ja mädit tulee sieltä. uroksella se ei tule ulos niin paljoa ja siinä on niinkuin joku pieni piikki(?)
c)käytös. Uroksilla oli hirvittävä taistelu, kun tämä nyt edesmennyt poitsu muutti meille joskus vuosi sitten(se oli iältyään silloin n. 2-3 vuotias). Aika kovakin suutappelu niillä oli ja muuta rähinää. Sen jälkeen alakynteen jäänyt uros alistui aina nähdessään kingipojan, ja kingipoika nosti vähän selkäevää pystyyn merkiksi, että "mä oon pomo". Välillä niillä oli kaikenlaisia uhitteluja keskenään.
Ainakin kaksi näistä kaloista on peräisin entisestä Viherkala Oy:stä ja Avaimia siellä on viljelty itse. Olen joskus kuullut, että kun kaloja viljellään jotenkin keinotekoisesti, ne viljellyt kalat eivät saa kudustaan poikasia aikaan... Pitääkö paikkansa?
Itselläni on joskus muut kirjoahvenlajit kuteneet, ja aina on poikasia tullut ja joskus liiaksi asti. Mikä näitä avaimia riivaa...

ps. Kuuluuko maidin näkyä? Onko se avaimilla yleensä minkään väristä?
Fishy fella.
Meillä tilanne rauhoittui kun siirsin altaaseen takaisin muutaman monnisen. Avainten tappelu loppui siihen paikkaan ja monnisetkin ovat saaneet olla aivan rauhassa. Aivan kuin monnisten siirto pois olisi aiheuttanut reviirin uudelleen järjestelyn. Nyt kun tuttuja pohjan tonkijoita on jälleen ympärillä on elo leppoista. Pienempi ahvenista on jälleen oma iloinen itsensä ja tulee heti pällistelemään lasin eteen kun ihmiset tulevat lähelle.
Sitä en edelleenkään tiedä ovatko avaimet pari vai samaa sukupuolta. Pienemmän pitää olla naaras, koska peräpäähän ilmestyy juuri sellainen "uloke" kuin joku tuossa edellä kuvasi. Oletettu uros on hieman isompi, mutta en ole nähnyt tässä kalassa mitään muutoksia peräaukon lähellä, joten sukupuoli on suuri kysymysmerkki.
Sitä en edelleenkään tiedä ovatko avaimet pari vai samaa sukupuolta. Pienemmän pitää olla naaras, koska peräpäähän ilmestyy juuri sellainen "uloke" kuin joku tuossa edellä kuvasi. Oletettu uros on hieman isompi, mutta en ole nähnyt tässä kalassa mitään muutoksia peräaukon lähellä, joten sukupuoli on suuri kysymysmerkki.
Itselläni on hieman ongelmia tunnistaa ruostekirjoahventen sukupuolta.
Kahdestaan nuo hengaavat ja hilluvat. Kaupassa olivat vielä niin pieniä, että ei niistä kauppiaskaan varmasti osannut sanoa sukupuolta. Kokoa on siis noi 2-3cm tällä hetkellä.
Miten tuon munanasettimen tunnistaa ja onko jotain muita merkkejä millä voisi tunnistusta helpottaa? [/b]

Miten tuon munanasettimen tunnistaa ja onko jotain muita merkkejä millä voisi tunnistusta helpottaa? [/b]
-
- Starting Member
- Viestit: 23
- Liittynyt: 12:16, 23.03.2003
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Hausjärvi
itselläni on ollut avainkirjoahvenia ja ne ovat monesti kuteneet ja jälkikasvuakin on saatu kasvatettua.
Et maininnut minkä kokoisia avaimesi ovat ja onko akvaariossa muita kaloja tai muita avainkirjoahvenia.
Sukupuolet tunnistaa kyllä jos kalat ovat tarpeeksi "vanhoja" tai täysikasvuisia. Elikkäs uros on naarasta kookkaampi mikä usein pätee kirjoahveniin. Sen lisäksi uroksen selkäevä on pidempi ja sen kärki on terävämpi pyrstöä kohti. Naaraan selkäevässä pyöreä kärki.
Takaa-ajon syytä en heti keksi mutta jos kalasi ovat nuoria yksilöitä se saattaa olla harjoittelun puute ettei kutu heti onnistu. Yksi hyvä keino voisi olla esim. kolmas avainkirjoahven tai jokin muu kala johon avainpariskunta voisi kohdistaa vihansa.
Et maininnut minkä kokoisia avaimesi ovat ja onko akvaariossa muita kaloja tai muita avainkirjoahvenia.
Sukupuolet tunnistaa kyllä jos kalat ovat tarpeeksi "vanhoja" tai täysikasvuisia. Elikkäs uros on naarasta kookkaampi mikä usein pätee kirjoahveniin. Sen lisäksi uroksen selkäevä on pidempi ja sen kärki on terävämpi pyrstöä kohti. Naaraan selkäevässä pyöreä kärki.
Takaa-ajon syytä en heti keksi mutta jos kalasi ovat nuoria yksilöitä se saattaa olla harjoittelun puute ettei kutu heti onnistu. Yksi hyvä keino voisi olla esim. kolmas avainkirjoahven tai jokin muu kala johon avainpariskunta voisi kohdistaa vihansa.
Meidän avaimet ovat noin kymmenen sentin kokoisia ja olleet meillä nyt noin puolivuotta. Naaras on hieman pienempi. Altaassa on pieniä tetroja ja monnisia sekä partis. Minua neuvottiin poistamaan monniset ja se laukaisi tappelun ahventen välille. Tilanne rauhoittui heti kun palautin muutaman monnisen takaisin altaaseen.juranine kirjoitti: Et maininnut minkä kokoisia avaimesi ovat ja onko akvaariossa muita kaloja tai muita avainkirjoahvenia.
Selkäevistä en osaa sanoa, ne ovat hyvin samannäköiset. Jos hyvin hyvin tarkasti katselee, voisi sanoa, että pienemmällä (naaras) on hieman lyhyempi evä. Molemmilla evän kärki on terävä. Olen kuitenkin varma, että pienempi kaloista on naaras, koska se laskee munia. Tämän olen tuonut esiin tässä keskustelussa jo aikaisemminkin. Isomman sukupuoli on siis kysymysmerkkinä edelleen. Kokonsa ja evien perusteella se voisi olla uros.juranine kirjoitti:Sukupuolet tunnistaa kyllä jos kalat ovat tarpeeksi "vanhoja" tai täysikasvuisia. Elikkäs uros on naarasta kookkaampi mikä usein pätee kirjoahveniin. Sen lisäksi uroksen selkäevä on pidempi ja sen kärki on terävämpi pyrstöä kohti. Naaraan selkäevässä pyöreä kärki.
Suunnitteilla on ruostekirjoahvenpariskunta heti kun saamme uuden 400 litran altaan kotiin. Siirrän siihen avaimet ja pyrin siis saamaan jostakin ruostekirjoaffenia parin.juranine kirjoitti:Takaa-ajon syytä en heti keksi mutta jos kalasi ovat nuoria yksilöitä se saattaa olla harjoittelun puute ettei kutu heti onnistu. Yksi hyvä keino voisi olla esim. kolmas avainkirjoahven tai jokin muu kala johon avainpariskunta voisi kohdistaa vihansa.
Vastaukseni meneen varmaan asian viereen eikä tarjoa uutta infoa, mutta kirjoitanpa kuitenkin.
Meille ostettiin noin 1,5 vuotta sitten kuusi avainta, jotka eivät olleet täysikokoisia. Kaupassa ilmeisesti aremmat ja pienemmät naaraan menivät luoliin piiloon, sillä meille tuli 5 urosta ja yksi naaras (sukupuolet selvisivät kun kalat kasvoivat).
Ensimmäinen vajaa vuosi meni sopuisasti kaikkien kasvaessa. Hetken päästä totesimme yhden olevan reilusti muita pienempi ja etsineen itsellensä parin.
Tämän jälkeen alkoi pieni nahistelu parinkunnan ottaessa reviirinsä altaan toisesta päästä ja alkaessa kutuharjoittelun sinne. Kantoon tehdyt kudut epäonnistuivat, mutta kiven päälle tehty tuotti tulosta (en tiedä oliko paikalla onnistumiseen mitään vaikutusta).
Kuitenkin kolmen uroksen oleskelu vain altaan puolivälin toisella puolella alkoi kiristämään niiden hermoja kun jokaiselle ei löytynyt omaa koloa tai muuta paikkaa. Niimpä pieni keskinäinen nahistelu alkoi. Ei mikään mahdoton, mutta yö aikaan tuntui kiihtyvän välillä pahaksi.
Onneksi jo kolme urosta on löytänyt aqua-webin välityksellä uuden kodin ja altaassamme on tällä hetkellä pariskunta, yksinäinen uros (etsii seuraa) ja noin 20kpl terhakkaita nyt noin 15mm pitkiä poikasia.
Vielä kun tietäisi mitä vaikuttaisi jos yksinäinen uros saisi jostain naaraan, onnistuisiko altaassa sopuisa elämä? Tällä hetkellä tilanne on melko rauhallinen, välillä urokset pullistelevat toisilleen, mutta ei muuta.
Meille ostettiin noin 1,5 vuotta sitten kuusi avainta, jotka eivät olleet täysikokoisia. Kaupassa ilmeisesti aremmat ja pienemmät naaraan menivät luoliin piiloon, sillä meille tuli 5 urosta ja yksi naaras (sukupuolet selvisivät kun kalat kasvoivat).
Ensimmäinen vajaa vuosi meni sopuisasti kaikkien kasvaessa. Hetken päästä totesimme yhden olevan reilusti muita pienempi ja etsineen itsellensä parin.
Tämän jälkeen alkoi pieni nahistelu parinkunnan ottaessa reviirinsä altaan toisesta päästä ja alkaessa kutuharjoittelun sinne. Kantoon tehdyt kudut epäonnistuivat, mutta kiven päälle tehty tuotti tulosta (en tiedä oliko paikalla onnistumiseen mitään vaikutusta).
Kuitenkin kolmen uroksen oleskelu vain altaan puolivälin toisella puolella alkoi kiristämään niiden hermoja kun jokaiselle ei löytynyt omaa koloa tai muuta paikkaa. Niimpä pieni keskinäinen nahistelu alkoi. Ei mikään mahdoton, mutta yö aikaan tuntui kiihtyvän välillä pahaksi.
Onneksi jo kolme urosta on löytänyt aqua-webin välityksellä uuden kodin ja altaassamme on tällä hetkellä pariskunta, yksinäinen uros (etsii seuraa) ja noin 20kpl terhakkaita nyt noin 15mm pitkiä poikasia.
Vielä kun tietäisi mitä vaikuttaisi jos yksinäinen uros saisi jostain naaraan, onnistuisiko altaassa sopuisa elämä? Tällä hetkellä tilanne on melko rauhallinen, välillä urokset pullistelevat toisilleen, mutta ei muuta.