Pienten valutussuodattimien riittävyys

[NisseR]

Seiskasatanen pönttö alkaa lähennellä kypsyyttään, mutta alkanut huolestuttaa suodatuksen riittävyys, vaikkei asukkaisto vielä varma olekkaan. Sottaavia lajeja varmaan kuitenkin tulossa, joten haluaisin pistää suodatuksen ns. varman päälle kuntoon. Tällä hetkellä suodattimena vain Eheim 2328 ulkosuodatinpönttö, jonka pitäisi vettä kierrättää semmosta reilu 1000l/h. Kaverina pari sisäsuodatinta.

Mieleeni juolahti ryhtyä askartelemaan jonkinlaista valutussuodatinsysteemiä pönttöön. Suodatin/suodattimet tulisivat suoraan vesitilan päälle. Tilaa on rajoitetusti vasta-askartelemani led-valaisimen takia, joten paras ratkaisu näillä näkymin olisi 2 pientä valutussuodatinta altaan taka-reunoille, joiden koko saisi olla enintään n. 40-50cm x 10-15cm x 10-20cm. Kaapista löytyisi 2 eheim compact 300:sta, jotka eivät tietenkään tehoillaan komeile, mutta koska suodattimet tulisivat hyvin lähelle pintaa, saattaisivat nämä pieniin purkkeihin riittääkin? Nyt seuraa liuta mieltä askarruttavia seikkoja:

-Miten valutussuodattimen voisi maisemoida nätiksi, ettei se paistaisi silmään? Koko hökötys pitäisi saada olohuonekelpoiseksi, kyseinen allas nimittäin aikalailla koko pienen kämpän huomion keskipiste.
-Saako noin pienillä suodattimilla tarpeeksi lisätehoa biologiseen suodatukseen, vai kannattaako mielummin valjastaa vaikka vanha 2217 ulkosuodatin lisäsuodattimeksi. Entä riittääkö nuo eheimin 300l/h pyörittävät pikkupumput?
-Suodattimien kiinnitys? Kyseessä kehysakvaario, eikä tällä hetkellä kehyksien päällä mitään. Kansilasit tulossa. Olisiko mahdollista tukea suodatinaltaat pienen kokonsa puitteissa kehysten/akvaarion päälle suoraan, vai tarviiko kiinnittää esimerkiksi seinään? Lisäreikien poraileminen seiniin ei kuitenkaan houkuttele vuokrakämpässä. Muita vaihtoehtoja?
-Mitkä kasvilajit sopivat parhaiten kasvamaan valutussuodattimissa? Kultaköynnös ja rönsylilja ilmeisesti ainakin, entäs muita? Jos tuon kokoisissa pienissä suodattimissa kasvaa paljon kasveja, onko sillä paljoakaan vaikutusta altaan nitraattipitoisuuteen? Tai toisin muotoiltuna: kuinka paljon niitä kasveja tulisi kasvaa, jotta vaikutus nitraattipitoisuuteen olisi huomattava?
-Kuinka suuri merkitys korkeudella on valutussuodattimissa? Matalan suodattimen saisi maisemoitua helpommin, mutta samalla häviäisi suodatusmassakerroksen syvyydessä.

Kiitokset jo etukäteen vaivautuville. Yritän vaikka päivitellä tänne, kuinka projekti lähtee etenemään!

[joppe]

Laita se 2328 huutonettiin ja osta 2260 tilalle. Toisen niistä sisäsuodattimista voi säästää varalle. Käytännön hyötyä noista valuttajista ei ole mutta jos mielenkiinnosta haluat väsäillä laita teline seinään niin ei tarvi siirrellä akvahuoltojen aikana pois tieltä. Parempi ois tehdä yksi isompi valutusallas useamman pienen sijasta teknisen monimutkaisuuden välttämiseksi,ongelmien minimoimiseksi ja toimivuuden varmistamiseksi. Biologinen suodatus ei vaadi paljoa pumpputehoa mutta mekaaninen vaatii. Jälkimmäinen on tärkeämpi. Biologia hoitaa itse itsensä jos kunhan allas ei ole ylikuormitettu.
Mikään kasvilaji ei ole varsinaisesti hyvä kasvamaan valutussuodatin altaassa. Paremmin sopii systeemi kala eikä kasvialtaille. Korkeudella ei em.syistä ole suurta merkitystä....

[Mörrikkä]

700L allas
Eheim 2328 kaverina pari sisäsuodatinta

Suodatin/suodattimet tulisivat suoraan vesitilan päälle. Tilaa enintään n. 40-50cm x 10-15cm x 10-20cm.
2 eheim compact 300:sta
...vai 2217 ulkosuodatin lisäsuodattimeksi.
Entä riittääkö nuo eheimin 300l/h pyörittävät pikkupumput?

Compact 300: nostokorkeus: (pumpusta ylöspäin):
0cm - 300 l/h, 10cm - 230 l/h, 20cm - 175 l/h, 30cm - 120 l/h, 40cm - 50 l/h, 50cm - 0 l/h
->ei kummoinen pumppu tuohon tarkoitukseen. Todennäköisesti nostettava korkeus pumpusta mitattuna on ainakin se 20cm jolloin teho puolittuu. Jos käytät suihkuputkea tai vastaavaa tuossa veden levityksessä niin saat olla melkoinen taikuri että se vesi leviää oikeasti koko massojen alalle eikä liruta tulemaan ensimmäisistä rei-istä ulos.
Laita suosista se 2217 (1000 l/h nostok. 2,3m ->120cm@500 l/h) ja sen perään voit sitten huoletta laittaa vaikka sen pienen valutussuodattimen hapettamaan vettä.

-Suodattimien kiinnitys? - voi laittaa kehyksen varaan.
kuinka paljon niitä kasveja tulisi kasvaa, jotta vaikutus nitraattipitoisuuteen olisi huomattava?
-melkein mahdotonta vastata. Mutta asiaa tuumatessani törmäsin tälläiseen kirjoitukseen:

Kasvit parantavat ilman laatua tuottamalla happea ja haihduttamalla kosteutta lehdistään. Kun kasvi haihduttaa runsaasti vettä, vesi nousee maaperästä tai ruukun mullasta nopeasti kasvin yläosiin, painaen samalla ilmaa kohti kasvin juuria. Näin kasvi sitoo ilman typpeä ja happea multaan ja saa samalla ilman liikkeeseen myös kasvin ympärillä. Liikkuvasta ilmasta kasvit imevät orgaanisia kemiallisia aineita itseensä lehtien pinnassa olevien pienten ilmarakojen avulla, mistä ne siirtyvät kasvien juuriin ja jopa ympäröivään maaperään asti. Kasvin omat biologiset prosessit sekä juuriston bakteerit hajottavat haitalliset aineet.
lähde: www.luomura.com

- herätti minussa ajatuksen siitä että kasvi saattaa siis ennemminkin tuoda akvaarion systeemiin erilaisia huoneilman epäpuhtauksia kuin poistaa niitä. Typpiyhdisteitä se ei tuon perusteella ainakaan poista systeemistä (vaikka tähän asti ainakin olen uskonut sen niin tekevän).
-Kuinka suuri merkitys korkeudella on valutussuodattimissa? Matalan suodattimen saisi maisemoitua helpommin, mutta samalla häviäisi suodatusmassakerroksen syvyydessä.
- sama merkitys kuin ulkosuodattimessa suodatusmassamäärällä. Enempi on parempi suodatuksen kannalta.
Valutussuodatin on erittäin tehokas veden happipitoisuuden nostaja ja CO2-pitoisuuden laskija. Se myös poistaa vedestä erittäin tehokkaasti mikro- ja makroravinteita hapettaessaan vettä eli kasvit eivät ole kovin innoissaan hiilarin ja ravinteiden poistumisesta.

[Aqualung]

Taitaa olla myöhäistä tässä vaiheessa, mutta useasti olen ihmetellyt miksei Suomessa ole yleistynyt nuo ala-altaat makealla puolella. Esim cichlid-forumilla on enempi sääntö kuin poikkeus pitää ala-allasta jossa suurehko valutustorni. Toki näissä altaissa usein pääosassa on kalasto eikä kasvisto. Ala-altaalla ny kuitenkin olisi todella helppo jemmata tekniikat pois silmistä, hoitaa vedenvaihdot haaralla nostopumpusta, lisätä vesitilavuutta, osioida kutupaikkaa tms...

[NisseR]

Päästin nyt askarteluvimmassa sisäisen insinöörini valloilleen kaikista valutussuodattimia koskevista negatiivisistakin huhuista välittämättä. Eli suodatin rakennettiin 60cm parvekelaatikkoon, jonka pohjaan tehtiin 3 läpivientiä. Kahden läpiviennin päässä nuo eheimin compact pumput, yhdestä läpiviennistä veden olisi tarkoitus palata akvaarioon. Nostokorkeudeksi pumpuille jää juuri vajaa 20cm. Vettä näyttäisi kuitenkin virtaavan yllättävän hyvin ja se jaetaan suodattimeen kahdella suihkuputkella. Veden akvaarioon palauttavan läpiviennin ympärillä on ohuesti mattosuodatinmattoa estämässä tukkeutumisen. Suodatusmassaksi on tulossa ilmeisesti kevytsoraa tai ihan jotain kaupallista suodatusmatskua. (Mielipiteitä tämän asian suhteen?) Suodatusmateriaalitilavuudeksi jää noin 4 litraa + vaahtomuovi ja koko suodatusmassan päälle vielä tuleva vanumatto, jotta myös jonkinlaista mekaanista suodatusta voidaan toivoa hökötykseltä.

Kasveista vielä. Lueskeltuani intterwebin jännästä maailmasta paljon tietoa kasveista ja niiden käytöstä akvaarion suodatuksessa, sekä niiden ravinteiden käytöstä, en ole ollenkaan varma, mihin tulisi uskoa. Melkeinpä jokaisessa lähteessä toisistaan eriävää, ristiriitaista tietoa. Kyselisinkin siis aw:läisten kokemuksia kasvien käytöstä valutussuodattimissa? Mitkä lajit ovat hyviksi ja turvallisiksi todettuja ja onko kasvien lisäämisestä suodattimeen ollut mitään hyötyä/haittaa?

Ai niin, akvaarioon itseensä ei tule paljoa kasveja, joten niiden suhteen ei kannata ressailla. Muutama anubias ja jotain kaislan tapaista puskaa. Aika karu maisema tulossa.

Heräsi myös sellainen kysymys, tulisiko suodatusmassan lillua vedessä, vai riittääkö, että se pysyy kosteana ja vesi huuhtelee sitä kokoajan. Jonkinlainen hanasysteemi tuohon vedenpaluuseen tulee, joten veden korkeutta suodattimessa voidaan näin hallita. Eli mikä on sopiva veden korkeus suodattimessa?

[Mörrikkä]

Riittää hyvin jos massat vain pysyvät kosteina. Hanasysteemiä ei kannata tuohon ulostuloon virittää.

[Aqualung]

Valupöntössä ei tarvitse massojen uida, vaan tuollaisella läpihuuhtelulla nimenomaan taataan hyvä veden hapetus ja tehokas bakteerikanta.

[joppe]

Valutus-suodattimen tehokkuus perustuu juuri tuohon huuhteluun ja hapekkaisiin olosuhteisiin. Jos massat lilluu vedessä se ei ole enää valutususuodatin vaan joku muu...
Suodatin massaksi käy melkein mikä vaan. Myös kevytsora mutta kelluva leca vaatisi tulvasuojan. Siinä mielessä substraatit,sora,jne. ois parempia. Ylivuotoihin ois hyvä perehtyä huolella vaikka väsäämisen kliimaksissa tommoset asiat voi tuntua epäoleellisilta. Kaikenlaista kohellusta on netissä tullut vastaan ja ihmetystä riittänyt eikö ole vuotovaara käynyt mielessä. Poistoja pitäisi olla vähintään kaksi joista toinen toiminnallinen ja toinen hätä. Hätä ei saisi olla muussa käytössä ja se pitää suunitella niin että esim. tulvasta nouseva leca ei tuki sitä. Lisäksi molempien pitää olla halkaisijaltaan melko suuria. Toinen kurlaamisen välttämiseksi ja toinen muuten vaan. Esisuodattimena hyvä on esim. imuputkeen laitettu vaahtomuovi joka pestään vedenvaihtojen yhteydessä. Jotkut suosii valuttajan päälle laitettavaa erikseen pestävää vanua. Makuasioita varmaankin.

[JJVi]

Itselläni on vuonna 1999 tehty parvekelaatikkosuodatin ja ensimmäinen pesu on tehty tänä kesänä.

kasvis_p.jpg (44.01 KiB) Katsottu 1143 kertaa

On ollut tarkoitus tehdä ohjeet tuon tekemiseksi, mutta toistaiseksi ovat edelleen tekemättä. Periaate varmaan selviää uudemmasta versiosta:

DSC07874_pieni.jpg (195.63 KiB) Katsottu 1143 kertaa

Tuossa tulo ja paluuputki ovat samalla puolella. Lekasora osoittautui erinomaisen huonoksi ratkaisuksi, se yritti tukkia tuon jolloin vedenpinta suodattimessa nousi. Lisäksi siitä irtoaa tummaa moskaa altaaseen. Tuohon vaihdettiin allassubstraatti kuten alkuperäisessäkin on.
Kasvit kasvavat altaassa ja suodattimessa, pH ei enää romahda öisin, huoltoväli 10-vuotta ja erittäin hiljainen => täydellinen suodatin

[NisseR]

Väkersin tuossa vielä toisenkin samanlaisen pienen valutussuodattimen toiselle puolelle allasta. Kustannukset kun eivät olleet kummoiset, askartelu on mukavaa, eikä niistä varmaan haittaakaan ole. Molemmissa tosiaan 300l/h kierrättäviä pumppuja kaksin kappalein. Yhteensä vettä kiertää kuitenkin varmaan noin 350-400 litraa tunnissa/suodatin. Ylivuotoja on suodatinta kohden kolme, (2 sudattimen kyljessä alempana ja 1 varalla ylempänä). Tuo eheimin 2217 tulee varmaan vielä näidenkin lisäksi käyttöön, kunhan löydän moottoriin uuden akselin.

Vielä kuitenkaan en ole kasvien kanssa ryhtynyt harrastamaan, vaan kiinnostaisi kovasti niiden vaikutukset. Onko sinulla JJVi kokemuksia kasvien vaikutuksesta nitraatin määrään, vai pitäisiköhän ryhtyä kehittelemään jotain hapetonta suodatinta sitä silmälläpitäen..? Nyt vaan kokemuksia laukomaan kasvisuodattimien omistajat!

Olen myös ymmärtänyt, että kasvit imevät lehtiensä läpi ympäröivän ilman epäpuhtauksia, kuten Mörrikän lainauksesta käy ilmi, ja puskevat niitä juuriensa kautta maaperään (tässä tapauksessa veteen), josta johtuu kasvien ilmaa puhdistava vaikutus.. Typpeä kasvit eivät kuitenkaan ymmärtääkseni voi ottaa suoraan ilmakehästä (poislukien kasvit, joiden juuristossa elää typensitojabakteereita), vaan joutuvat turvautumaan siinä juuriinsa, joilla ne imevät maaperästä typpiyhdisteitä, kuten juuri nitraattia. Kumpi lienee pienempi paha, ilman epäpuhtauksia veteen, vai vedestä typpiyhdisteitä pois, tuskin kukaan osaa sanoa. Kuulostaa kuitenkin suht selkeältä, että kasvisuodattimilla on vaikutus veden nitraattipitoisuuteen. Kuinka suuri tuo vaikutus on, on minulle monien tiedonhakuyritystenkin jälkeen täysi mysteeri. Toisaalla olen saanut ymmärtää, että kasveja tulisi olla melkoinen läjä suodattimessa, jotta niistä saisi huomattavaa hyötyä irti. Toisaalla taas pienemmälläkin kasvistolla on saatu selkeästikin myönteisiä vaikutuksia.

Vielä voisin tarkentaa, etten halua yritykselläni pitää nitraattipitoisuus kurissa laistaa vedenvaihdoista. Ne suoritetaan kyllä jatkossakin viikoittain 40-50%

[JJVi]

Jukka Järvi laskeskeli kasvien biomassan kautta joskus noita kasvien vaikutuksia nitraattipitoisuuksiin ja lopputulema oli, että tuollaisilla hidaskasvuisilla kasveilla kuten kultaköynnös ei ole käytännön merkitystä nitraattiin. Jos nitraattia haluaisi oikeasti poistaa, kasvit pitäisivät olla sellaisia joita pitäisi olla viikottain perkaamassa pois. Lisäksi nitraatti tuskin on paha ongelma jos vaihtaa vettä viikottain. 80-luvulla isäukolla oli 3x200L akvaariot joihin vaihdettiin vettä suunnilleen kerran vuodessa. Kaloja oli muutama kirjoahven / allas ja kasveina vedensuosikkeja sekä paludaarimaisesti kasvavia kultaköynnöksiä, rönsyliljoja sekä suuria vehkoja. Kalat voivat tosi hyvin ja suodattimen virkaa hoiti yksi pienehkö fluvalin ulkosuodatin.