(kypsyttäminen) Onko totta...

[Arkuu]

..., että akvaarion pystyy kypsyttämään pelkkää bactazymia käyttäen? Eikö mitään bakteerivalmisteita tarvita? Olen tuotteen ohjeiden mukaisesti laittanut kaksi kapselia suodattimeen ja kaksi kapselia avannut ja sirotellut sisällön akvaarioon. Akvaariossa on vesi, akvaariohiekka, muutamia kasveja ja lämmitin, sekä valot. Akvaario (180L) on perustettu eilen.

Kyseessä on elämäni ensimmäinen akvaario, joten arvostaisin suuresti jos viisaammat valaisisivat asian.

[Kana +-yksipantteri]

Minun tietääkseni pelkkä bactozym ei kypsytä allasta. Laita sinne lisäksi jotain bakteerivalmistetta kuten Tetran SafeStart.

[jleppako]

Itse viikko sitten kaadoin tetran safestartin altaaseen ja mitään ei tapahtunut. Kesällä toinen allas lähti tetralla hienosti käymään. Kuulemma hieman vaihtelevaa erää on. Biodigestin ampuleita suositeltiin ja sellaisen tuohon uuteen laitoin alkuviikosta ja johan alkoi tapahtumaan.

Jompaa kumpaa suosittelen, biodigestin ampuli näyttää ainakin vähän "pro"maisemmalta. Seran nitrivecistä kannattaa pysyä erossa, turhaakin turhempaa litkua.

[7330]

..., että akvaarion pystyy kypsyttämään pelkkää bactazymia käyttäen? Eikö mitään bakteerivalmisteita tarvita?

Lienee jokseenkin looginen mahdottomuus, että akvaarion saa runsaan bakteerikannan lisäämättä sinne lainkaan bakteereita.

Bactyzym ainakin väittää nopeuttavansa bakteerien lisääntymistä (ja saattaa toimiakin), mutta jotta se voisi toimia, tarvitaan tietenkin ne bakteerit sinne lisääntymään. Jostain syystä tuoteseloste unohtaa mainita tämän mitättömän pikkuseikan. Typpibakteereita saa kaupallisista bakteerivalmisteista, mutta myös esimerkiksi kukkamullasta tai annoksesta kypsän akvaarion (vaikka naapurin) hiekkaa tai lietettä. Tosin jälkimmäisessä saa mukana myös vanhan akvaarion taudit. Kukkamullasta kypsytys on käytännössä ilmaista, mutta hitainta ja ja hankalinta. Valmiin bakteeriampullin heittäminen sinne Bactozymin perään lienee se helpoin ratkaisu.

[Arkuu]

Minun tietääkseni pelkkä bactozym ei kypsytä allasta. Laita sinne lisäksi jotain bakteerivalmistetta kuten Tetran SafeStart.

Ostin JBL:n Aquarium-Starteria, sekä kävin hakemassa apteekista hirvensarvensuolaa. Jos näillä sitten alkaisi tapahtua...

[AnnaK]

Saanko tulla samaan ketjuun kysymykseni kanssa? En viitsisi aloittaa kokonaan uutta aihetta, kun oma ongelmani sivuaa aihetta kuitenkin. Pahoittelut aloittajalle. Mutta asiaan. Laitoin viime viikon perjantaina akvaarioni kypsymään. Kyseessä 240 l allas ja suodattimena Eheim classic 2217. Altaan pohjalle laitoin kannot ja kivet ja tietysti hiekan. Kypsytykseen käytin multaa ja hirvensarvensuolaa. Nyt kuitenkin allas on tuossa saanut olla, mutta nitriitti ei heilahda mihinkään suuntaan. Tänään sain tippatestit (tetra) ja niiden mukaan nitriitti alle 0.3 ja nitraatti 12.5. Eli mitäs nyt sitten pitäisi alkaa tekemään? Luulen, että multa jota käytin, ei ole nyt tarpeeksi "bakteeripitoinen". Käynkö akvaarioliikkeestä hakemassa bakuja vai lisäänkö multaa (käytin siis sellaista ohjetta jossa multaa sekoitettiin veteen ja kaadettiin tämä vesi siivilän läpi akvaarioon), vai hirvensarvensuolaa (jota on siis lisätty ohjeen mukaisella annostuksella sen yhden kerran) vai odotanko vaan rauhassa? Vai onko aloitettava kokonaan alusta?

Olen uusi harrastaja ja kyseessä on ensimmäinen akvaarioni. Kovasti olen yrittänyt asiaa opiskella, mutta nyt menee sormi suuhun. Kiitos vastanneille

[Arkuu]

Saanko tulla samaan ketjuun kysymykseni kanssa? ...

Tervetuloa. Samassa veneessä kellutaan

Takaisin oman akvaarioni tilaan; lisäsin netistä löytämäni ohjeen mukaan hirvensarvensuolaa, sekä bakteeritiivistettä sen omien ohjeiden mukaisesti eilen akvaarioon. Käytin tänä aamuna testiliuskaa (JBL EasyTest 6in1) vedessä, mutta se näytti täsmälleen samaa, mitä se näytti ennen ko. aineiden lisäämistä. Vielä ei liuskan mukaan nitriittiä ole päässyt muodostumaan. Kuinka nopeasti nitriittiä pitäisi alkaa muodostumaan?

[Kiksu]

Jos haluaa multalinjalla pysyä, ruukkusalaatin mullasta pitäisi tulla reilusti bakteereita. Hirvensarvisuolalla sitten pidetään ammoniumpitoisuus sopivana (aluksi esim.5 mg/l. Kun nitriittiä alkaa syntyä, 1-2 mg/l on sopiva ja hetkellisesti voi käydä nollassa). Lisäksi voi ripautella hienonnettua kalanruokaa. Nitriitin pitäisi alkaa kohota parin viikon kuluttua aloittamisesta, riippuen ympistä voi tapahtua aiemminkin. Nitriittipiikki kestää viikon verran ja sinä aikana nitraatinkin määrän pitäisi alkaa nousta ja samalla nitriitti laskee. Allas on kypsä, kun esim. 1 mg/l ammoniummäärä muuttuu nitriitiksi ja siitä edelleen nitraatiksi vuorokauden aikana. Itse käytin aika maltillisia määriä ammoniumin lähteitä, joten nitriitti kävi korkeimmillaan 18 mg/l ja nitraatti 50 mg/l. Joissakin ohjeissa näiden määrät voivat käydä paljon korkeammallakin.

[Arkuu]

Jos haluaa multalinjalla pysyä, ruukkusalaatin mullasta pitäisi tulla reilusti bakteereita. Hirvensarvisuolalla sitten pidetään ammoniumpitoisuus sopivana (aluksi esim.5 mg/l. Kun nitriittiä alkaa syntyä, 1-2 mg/l on sopiva ja hetkellisesti voi käydä nollassa). Lisäksi voi ripautella hienonnettua kalanruokaa. Nitriitin pitäisi alkaa kohota parin viikon kuluttua aloittamisesta, riippuen ympistä voi tapahtua aiemminkin. Nitriittipiikki kestää viikon verran ja sinä aikana nitraatinkin määrän pitäisi alkaa nousta ja samalla nitriitti laskee. Allas on kypsä, kun esim. 1 mg/l ammoniummäärä muuttuu nitriitiksi ja siitä edelleen nitraatiksi vuorokauden aikana. Itse käytin aika maltillisia määriä ammoniumin lähteitä, joten nitriitti kävi korkeimmillaan 18 mg/l ja nitraatti 50 mg/l. Joissakin ohjeissa näiden määrät voivat käydä paljon korkeammallakin.

Oolrait. Eli toistaiseksi en lisää hirvensarvensuolaa, ennen kuin nitriittiä alkaa muodostumaan, vai kuinka? Koska sehän ei mihinkään tankista katoa ellen vaihda vettä / se muuttuu nitriitiksi? Anteeksi tyhmät kysymykseni

[7330]

Saanko tulla samaan ketjuun kysymykseni kanssa? ...

Tervetuloa. Samassa veneessä kellutaan

Takaisin oman akvaarioni tilaan; lisäsin netistä löytämäni ohjeen mukaan hirvensarvensuolaa, sekä bakteeritiivistettä sen omien ohjeiden mukaisesti eilen akvaarioon. Käytin tänä aamuna testiliuskaa (JBL EasyTest 6in1) vedessä, mutta se näytti täsmälleen samaa, mitä se näytti ennen ko. aineiden lisäämistä. Vielä ei liuskan mukaan nitriittiä ole päässyt muodostumaan. Kuinka nopeasti nitriittiä pitäisi alkaa muodostumaan?

Bakteeritiivisteen kanssa voi käydä niinkin, ettei nitriittiä muodostu lainkaan, ja sen sijaan nitraatti alkaa nousta. Jos bakteereita tulee pullosta tarpeeksi, akvaario on jokseenkin kerralla kypsä. Siinä vaiheessa, kun nitraatti nousee hirvensarvisuolaa/kalanruokaa lisäämällä ja nitriitti pysyy nollassa, allas on kypsä kaloillekin.

[Debugger]

Ei tarvita mitään Bactozymejä eikä safestartteja. Tuossa juuri esitelty ruukkusalaatin multa sukkahousupussukassa tai sitten jostain jo olemassa olevan altaan hiekkaa, suodatinsakkaa tahi käytetty suodatiimen tyyny riittää. Kahdessa viikossa ammoniumkarbonaatilla ja kalanruo'alla valmista.

Ihmetyttää kovasti, että akvaariota aletaan laittaa pystyyn ja sitten kyselemään että miksi, miten ja millälailla? Voisi hieman syventyä aiheeseen kun ollaan kuitenkin elävän luonnon kanssa tekemisissä. Kemikaaliliemi tehtailijat ovat innoissaan kun niiden mainoksille uskolliset ostavat litkuja, vaikka kaiken voi tehdä ihan luonnollisesti ilman mitään taikatemppuja.

Sorry tälläinen vuodatus, suomenkielistä kirjallisuutta on paljon, käyttäkää sitä.

[pikku_kalaset]

Mulle kävi niin, että kypsytin ohjeiden mukaisesti ja tuli nitriittipiikki aika aikasin (meni ehkä viikko). Sitten se laski todella nopeasti (muutamassa päivässä) takaisin nollaan (0,05) ja alkoi olla nitraattia. Sitten vaihdoin vettä ja mitä kävikään! Jouduin odottamaan vielä toisen viikon, koska ilmeisesti rakas bakteerikantani ei ollut vielä ihan kunnossa, koska seurasi uusi nitriittipiikki (suurempi kuin edellinen). Kun se oli laskenut, odotin kunnolla ennen kuin vaihdoin vettä. Ja sen jälkeen nitriitti on pysynyt 0.05 eikä siitä laske millään... Ne jotka mittaa jbl:n tipoilla: Onko teidän nitriittiarvonne aina tasan 0 eli se vaaleimman keltainen? Vai onko siinä pieni vivahde tummempaa? Hassua kun tetran asteikko on alimmillaankin "alle 0.3", kun 0.2 ilmeisesti voi olla kaloille vaarallista. Jbl:n tippojen ansiosta tiedän, ettei nitriitti mulla ihan tasan nollassa ole, mutta ilmeisesti vasta 0.2 alkaa haitata kaloja?

[7330]

Ihmetyttää kovasti, että akvaariota aletaan laittaa pystyyn ja sitten kyselemään että miksi, miten ja millälailla? Voisi hieman syventyä aiheeseen kun ollaan kuitenkin elävän luonnon kanssa tekemisissä. Kemikaaliliemi tehtailijat ovat innoissaan kun niiden mainoksille uskolliset ostavat litkuja, vaikka kaiken voi tehdä ihan luonnollisesti ilman mitään taikatemppuja.

Olihan kumpikin kysyjä lukenut, kysellyt kauppiaalta ja yrittänyt paneutua. Ei se ole ihan niin helppoa vasta harrastusta aloittavalle, kun se suomenkielinen "kirjallisuus" on piilossa ties missä nettifoorumeilla eikä iso osa esim. kirjaston akvaariokirjoista edes mainitse kypsytystä, saatikka että kertoisi miten se itse asiassa toimii.

Pisteet kummallekin siitä, että otti selvää ja tuli kysymään kun neuvot loppuivat.

"Kemikaaliliemet" eivät ole mitään sen kummempia taikatemppuja kuin niitä samoja bakteereita pullossa. Toimii nopeammin ja pullon kyljessä olevia ohjeita noudattaen vähemmän hämmentävästi kuin kukkamultaviritykset, joiden käyttöön löytyy netistä sata keskenään ristiriitaista ohjetta.

[AnnaK]

Tietoa kyllä on paljon ja koen itse sen jopa ongelmaksi. Ohjeita on jos jonkinlaista jo ihan kypsyttämisestä. Toiset vannovat kaupallisten bakteerien nimeen ja toiset sitten multaymppiin. Näistä kaikista ohjeista kun on vaikeaa löytää aloittelijana sitä yhtä ja oikeaa. Koko ajan tässä asiaa opiskellaan ja yritetään OIKEIDEN harrastajien ohjeista löytää sitä kultaista keskitietä. Minusta se nyt vaan on kertakaikkiaan parempi kysyä neuvoa siinä vaiheessa, kun akvaariossa ei ole yhtään mitään elävää (paitsi tietysti ne toivottavat bakteerit). Olen ehkä malttamaton asian kanssa ja täytyy ilmeisesti nyt sitten vaan malttaa mielensä ja odottaa.

Itse olen koirapuolella aktiivisempi ja minusta kyllä tuntuisi aika karulta sanoa, että opiskele kirjasta, kun joku tulee kysymään neuvoa esim. koiran käytösongelmien kanssa. Kyseessähän on siinäkin tapauksessa ihan elävästä oliosta.

[Kiksu]

Arkuu: Ei ole tyhmiä nuo kysymykset ja ihan oikein olet päätellyt, ammonium alkaa hävitä vasta kun bakteerit muuttavat sitä nitriitiksi. Turha lisätä sitä ennen ammoniumin määrää ja kypsymisen edistystä seuratessakin riittää se ammoniumin määrä 1-2 mg/l. Ideahan on se, että valmistellaan akvaarion bakteerikantaa selviytymään tulevaisuudessa kalojen ja niiden ruokinnan tuottamasta ammoniumin määrästä, joka normaalioloissa ei varmaankaan kohoa yli tuon 1-2 mg/l. (Jos jotakuta häiritsee, kun puhun vain ammoniumista, niin tarkennetaan, että tarkoitan sitä mitä ammonium/ammoniakkitesti näyttää, osa voi olla ammoniakkina ja loput ammoniumina.)

JBL:n nitriittitesti on todellakin tarkempi ja kalojen turvallisuuden kannalta pätevämpi. Minulla näyttää välillä 0,025 ja välillä 0. Hanavedessäni on 0,02-0,03 mg/l. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että suositeltava enimmäispitoisuus kaloille on 0,03 mg/l. Kerrotaan myös, että happirikas vesi, jossa on kloridi-, bikarbonaatti-, kalium-, natrium-, kalsium- ja muita ioneja, vähentää haittoja, eniten kloridi. Korkeassa lämpötilassa haittoja esiintyy enemmän kuin viileämmässä. (Voisi olla hyvä lisätä veteen esim. magnesiumkloridia jos nitriitti on koko ajan koholla, samalla saisi korjattua Ca/Mg- suhdetta oikeampaan päin kuin mitä hanavedessä on.)

[Sisso]

Samoilla linjoilla 7330n kanssa. Miten ne bakut muuttuvat pahoiksi kun ne pistetään pulloon? Tottakait niidenkin kanssa voi tulle eteen kummia juttuja, vaikka niitä miten markkinoitaisiin helppo- ja varmakäyttöisinä, mutta eivät liene maailman ainoa tuote, josta niin lupaillaan. Mutta ei ne silti mitään kemikaaleja tai myrkkyjä ole. Eikä missääsn sanota, että älä seuraa vesiarvoja aineen käytön jälkeen. Vastuu on viimekädessä käyttäjällä. Tai ainakin seuraukset kaatuu käyttäjälle....

Multa ja bakutiivisteet ovat sama asia, tapa on vain hiukan eri. On ihan yksi lysti, millä tapaa kypsyttää, lopputulos on tasan sama=kypsä akva. Molempien kanssa voi mennä ihan putkeen ja molempien kanssa voi tulla ongelmia.

Tuskinpa täällä kokeneet konkarit neuvoja niinkään kyselee, ne pärjää jo omillaan vaikka tulisi ongelmia. Aloittelijan voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuuksia ja lainalaisuuksia, vaikka miten olisi aihetta opiskellut. Olisi se karseaa, jos ei voisi neuvoa mistään silloin kysyä. Jokainen on ollut joskus noviisi jossain, onko täällä joku, joka ei ole koskaan kysynyt mitään silloin?

[jleppako]

Eikä aina kaikki mene ohjekirjan mukaan Saati sitten ois bakutiiviste ollut hengissä kun sen kaupasta kotio toi ja altaaseen kippas

btw. Oliko se tässä ketjussa kun joku ihmetteli miksei nitriitti mene tasan 0.00mg/l vaan jää vähän päälle? Itselläni oli ekan purkin kanssa samaa vaivaa. Kahdessa viikossa oli suodattimen patruuna mennyt niin likaiseksi ettei se nyt vaan toiminut vaikka virtaus olikin kunnossa. Huuhtelin ilmeiseste soran huolimattomaste tai jotain muuta.

Edit: Tietty unohdin mainita et sitä suodatinta ei sitten putsailla turhanpäiten heti kypsymisen jälkeen. Ainoastaan jos se on tositosi likainen kuten itselläni oli ja silloinkin putsailin viileällä vedellä ja varovaste. Muuten joutuu jatkamaan kypsyttelyä uudelleen.

[pikku_kalaset]

JBL:n nitriittitesti on todellakin tarkempi ja kalojen turvallisuuden kannalta pätevämpi. Minulla näyttää välillä 0,025 ja välillä 0. Hanavedessäni on 0,02-0,03 mg/l. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että suositeltava enimmäispitoisuus kaloille on 0,03 mg/l. Kerrotaan myös, että happirikas vesi, jossa on kloridi-, bikarbonaatti-, kalium-, natrium-, kalsium- ja muita ioneja, vähentää haittoja, eniten kloridi. Korkeassa lämpötilassa haittoja esiintyy enemmän kuin viileämmässä. (Voisi olla hyvä lisätä veteen esim. magnesiumkloridia jos nitriitti on koko ajan koholla, samalla saisi korjattua Ca/Mg- suhdetta oikeampaan päin kuin mitä hanavedessä on.)

Apua no sittenhän mun nitriitti on vielä liian korkea : ( Mä jotenki aattelin, ettei noin pieni nitriitti ole mitään varsinkaan, kun kaikki ei edes mittaa jbl:llä eikä niitä siten edes kiinnosta onko akvassa 0,3 vai 0 nitriittiä. Lisäksi jostain sheissesta luin, että 0,2 on vasta haitallista. Vesi on happipitoista ja 25,5 asteista. Pinta rikkoutuu kunnolla. Mistä saisin magnesiumkloridia? Kannattaako mun nyt laittaa lisää bakuja kehiin? Onko tää akva siis yhä epäkypsä? Vai eikö kaikilla vaan laske kypsässäkään akvassa nitriitti ihan tasan nollaan? Kaloja on jo. Pienin punatetra on hävinnyt johonkin : ( Joko sinileuka nappas sen tai sit kuoli raasu nitriittimyrkytykseen mun idiotismin takia. Ja ruumis sit syötiin. Pienin perhoskirjoahvenkin näyttää vähän kärsivältä, makaa pohjassa eikä syö. Aiemmin seiso vähän aikaa päällään! Nyt nää ongelmat sit alkaa. Argh. Mies haluaa välttämättä pitää ton sinileuan vaikka ehkä vähän kylmemmässä viihtyis. Mietityttää mysö, syökö se noi punatetrat. Ei ne mitään pieniä kyllä ole kuin se yksi, jota ei löydy. Etenkin mammat on tosi tuhdissa kunnossa!

Kongontetrat (6), sinileuka (1), sulkaripsari (1), muut kaks perhosta ja muut punatetrat (13) voi hyvin. Toi pienin perhonen oli vähän kuppasen näkönen jo sillon ku ostin sen. Tosi pieni eikä oo pahemmin kasvanut, vaikka on kyl saanu ruokaa. Ilmeisesti tyttö, kun on ihan punanen massu ja selkäevä on tasainen.

btw. Oliko se tässä ketjussa kun joku ihmetteli miksei nitriitti mene tasan 0.00mg/l vaan jää vähän päälle? Itselläni oli ekan purkin kanssa samaa vaivaa. Kahdessa viikossa oli suodattimen patruuna mennyt niin likaiseksi ettei se nyt vaan toiminut vaikka virtaus olikin kunnossa. Huuhtelin ilmeiseste soran huolimattomaste tai jotain muuta.

Joo se olin minä Sisä- vai ulkosuodattimen patruuna? Sisäsuodatinta on putsattu aina kun tarvis, mut ulkosuodattimeen ei olla ees kurkattu ku pelätään et lähtee viimesetki bakut. Suurin osa bakuista nimittäin on varmaan siellä, koska akvassa oli nitriittiä 0,05 jo ennen ku tuotiin koko sisäsuodatinta (eli siellä niitä ei oo kovin paljoa). Pitääks mun kantaa koko painava ulkosuodatin vessaan joka kerta ku putsaan sen? Ottaa ne kaikki makaronit ja pallerot sieltä pois ja putsata ne erikseen ämpärissä vai riittääks jos vähän huljuttelen veden alla sitä vanua? Ja annan makaronien ja pallojen olla paskasia? En tiiä uskaltaako niitä kauheesti pestä, jos bakut menee viemäriin mukana sit?

[jleppako]

Mulla on pelkästään sisäsuodattimia käytössä. Tuskin ulkosuodatin vielä putsausta kaipaa, vai montako kuukautta olet kypsytellyt?

Palleroiden ja makaroonien putsausta tuskin ainakaan tarvii tehdä, vanun varmaan voisit ainakin kurkata miltä se näyttää. Ja joku muu saa kertoa sen hoidosta ja putsauksesta. Minen ole koskaan tehnyt.

[pikku_kalaset]

Vähän yli kuukauden vasta. Kaks sisäsuodatinta saattais olla kätevämpi kun toi painava kannu, mut sen ulostuloletku saa kyl hyvän pintaväreen aikaan.

[Kiksu]

pikku_kalaset: Ei tuo nyt vielä varsinaisesti vaarallista kaloille ole, pitkällä aikavälillä toki haitallista. Se 0,2 on varmaan haitallista jo lyhyenäkin aikana. Mikä on hanavetesi nitriittipitoisuus? Lisää nitriittiä syntyy, kun vedenparannusaine hajottaa kloramiinin klooriksi ja ammoniakiksi. Jospa näistä kertyvä nitriitti ei ehdi poistua ennen seuraavaa vedenvaihtoa kun otetaan huomioon vielä kalojen tuottama ammoniakki, joka myös muuttuu nitriitiksi. Onko ruokintaa varaa vähentää? Mitä tapahtuu jos pidät kalat paastolla päivän tai kaksi?

[pikku_kalaset]

Vaihdettin edellispäivänä puolet vedestä. Mittasin just: Hanavedessä on nitrIIttiä 0.1 ja akvavedessä 0,05. Eli meidän akvassahan on vähemmän nitriittiä! Sehän toimii sit loistavasti, kun on muuttanut kiltisti nitraatiksi sen valtavan nitriittimäärän, mikä uudesta hanavedestä tuli tiistaina (puolet vedestä on uutta)! Nitraattia akvavedessä 25 mg/l, vaik vasta vaihdettiin... Vedenvaihdon paikka taas? Mutku hanavedessä on nitriittiä ni ei sitä uskalla vaihtaa! Hanavedessä nitrAAttia on 0 mg/l.

En lisää vedenparannusaineita.

Ruokintaa on varaa vähentää. Teenpä sen seuraavaksi. Tänään meni kaksi palaa pakastesurviaista Pelkään et pienin perhonen jää ilman, jos en laita sairaasti ruokaa sinne, ku muut ahmatit vie kaiken ruoan. Siks laitan yhen kuution toiseen päähän ja toisen toiseen. Ei se tosin tänään syöny mitään, vaik tein näin ja ruoka tuli tyyliin nokkaa päin. Kai se ite osais uida ruoan luo, jos ois terve. Ja kipeenä se ei näytä syövän muutenkaan

[Kiksu]

Siellä vesijohtoverkostossa ilmeisesti jo osa kloramiinista hajoaa ja näkyy nitriittinä. Millä hoidat loput kloramiinit ja kloorin jos et vedenparannusaineilla? (Oletan että on HSY:n vesi käytössä.) Olisiko sitten hyötyä tiheämmistä vedenvaihdoista, vähemmän kerralla, niin nitriitti ei kohoaisi niin korkeaksi? Magnesiumkloridia tilasin Akvaarioon.fi- nettikaupasta.

Laita mieluiten ne pakastesurvarit veteen niin, että huuhtelet ne hanan alla sihdissä, ei tulisi sitäkään kautta (niistä sulamisliemistä) ylimääräistä kuormitusta. Nekin muuttuvat ensin ammoniakiksi ja sen jälkeen nitriitiksi.

[pikku_kalaset]

Mikä ois hyvä vedenparannusaine, ku sanoit että sen käytöstäkin voi tulla nitriittiä lisää, kun kloramiini hajoaa? Pitää tilata sitä magnesiumkloridia kanssa ja alkaa vaihtaa 1/3 ja useammin.

[Kiksu]

Itse käytän kloramiinin hajottamiseen C-vitamiinia. Muilla voi olla muita suosituksia mitä tulee kaupallisiin vedenparannusainemerkkeihin, mutta tuo on ainakin halpaa! Itsekin kaipaisin lisää tietoa kloorin ja kloramiinin haitoista, määristä ja poistumisnopeudesta. Klooritesti pitäisi hommata niin selviäisi vähän tuokin asia. Sieltä nettikaupasta sellaisenkin muistaakseni saa, mutta ehdin pistää tilauksen muista tavaroista menemään ennen kuin muistin tuon. Se on vähän sellaista tasapainottelua kloramiinin ja nitriitin ja vedenvaihtojen välillä, että pitää vain löytää paras tapa toimia.