Sopiva kalasto 1000l?

[Krisse90]

Perustiedot:
L: 1000l (220cm pitkä, 70cm leveä, 70cm korkea)
Ph: 7
Dh: 2,5
Lämpötila: +25

Olen Suunnitellut pistäväni tälläisen kalasopan akvaani:

Akvaariossa asustaa nyt;
Kimalaismonni (pseudopimelodus Zungaro)
Leväbarbeja (10kpl)
partamonni

Uusina hankintoina suunnittelin:

Lehtikaloja (n. 6)
pikkulasimonneja (20-30?)
pusukaloja (n. 10)
albiinomonnisia (10-20)
piikkisilmiä (10kpl)

Voisiko kaloja olla enemmänkin?

[Kana +-yksipantteri]

Minä valitsisin jomman kumman; joko monniset tai piikkisilmät. Sitten parven koko voisi olla 40 - 50 yksilöä. Noista nuoliaisista on sanottu että jotkut lajit näykkivät monnisten silmiä, joten en yhdistäisi niitä monnisten kanssa niin vältetään ikävät yllätykset.

[Junttis]

Minä valitsisin jomman kumman; joko monniset tai piikkisilmät. Sitten parven koko voisi olla 40 - 50 yksilöä. Noista nuoliaisista on sanottu että jotkut lajit näykkivät monnisten silmiä, joten en yhdistäisi niitä monnisten kanssa niin vältetään ikävät yllätykset.

Tai sitten ei vielä kannata valita kumpaakaan ennenkuin tietää tarkalleen mikä kala tuo Pseudopimelodus on. Pseudopimelodus zungaro on Zungaro zungaron synonyymi eikä vissiinkään validi laji.
http://www.planetcatfish.com/catelog/_s ... ies_id=429

Veikkaan että kysessä taitaa kuitenkin olla väärin nimetty Pseudopimelodus, jotka kasvavat kaikki kuitenkin yli 20cm ja suuhun mahtuu aika isokin kala. Piikkisilmiä en ainakaan laittaisi samaan altaaseen. Löytyykö sulta kuvaa tuosta kalasta niin voidaan tarkemmin tunnistella?

[Mörrikkä]

Noista nuoliaisista on sanottu että jotkut lajit näykkivät monnisten silmiä, joten en yhdistäisi niitä monnisten kanssa niin vältetään ikävät yllätykset.

Ja lehmienkin on väitetty lentävän...
Piikkisilmistä ei ole koskaan sanottu tuollaista eli siinä suhteessa tuon kommentin voit unohtaa samantien.

...ja suuhun mahtuu aika isokin kala. Piikkisilmiä en ainakaan laittaisi samaan altaaseen.

Tästä syystä piikkisilmät kannattaa jättää jonnekkin toiseen altaaseen.
-> koska kala kuin kala on jokseenkin tyhmä, niin se koittaa varmasti jossain vaiheessa maistaa pohjalla seikkailevaa herkkupalaa, eli sitä piikkisilmää tai tai pahemmassa tapauksessa monnista jolloin se isompi kala voi kuolla kun monninen jää eväpiikeistään kiinni sen kurkkuun tai tekee tuhojaan muualla.

Tässä valossa siis monnisetkin ovat arveluttavia allaskavereita. Kiva vai mitä?

Jätä suosiolla pienemmäksi jäävät kalat pois ja ota vähän reilumman kokoisia kaloja tilalle. Itse laittaisin tuonne kimalaismonnin kaveriksi ripsimonneja. Sulkaripsari meillä oli hetken aikaa kun tuli yhden akvan mukana ja se hauska kala.

[Junttis]

Noista nuoliaisista on sanottu että jotkut lajit näykkivät monnisten silmiä, joten en yhdistäisi niitä monnisten kanssa niin vältetään ikävät yllätykset.

Ja lehmienkin on väitetty lentävän...
Piikkisilmistä ei ole koskaan sanottu tuollaista eli siinä suhteessa tuon kommentin voit unohtaa samantien.

...ja suuhun mahtuu aika isokin kala. Piikkisilmiä en ainakaan laittaisi samaan altaaseen.

Tästä syystä piikkisilmät kannattaa jättää jonnekkin toiseen altaaseen.
-> koska kala kuin kala on jokseenkin tyhmä, niin se koittaa varmasti jossain vaiheessa maistaa pohjalla seikkailevaa herkkupalaa, eli sitä piikkisilmää tai tai pahemmassa tapauksessa monnista jolloin se isompi kala voi kuolla kun monninen jää eväpiikeistään kiinni sen kurkkuun tai tekee tuhojaan muualla.

Tässä valossa siis monnisetkin ovat arveluttavia allaskavereita. Kiva vai mitä?

Jätä suosiolla pienemmäksi jäävät kalat pois ja ota vähän reilumman kokoisia kaloja tilalle. Itse laittaisin tuonne kimalaismonnin kaveriksi ripsimonneja. Sulkaripsari meillä oli hetken aikaa kun tuli yhden akvan mukana ja se hauska kala.

Aivan näin. Seuraksi isoja kaloja esimerkiksi niitä mainioita ripsareita ja isompia parvikaloja, vaikka perus kongotetraa tai alesteja. Mukaan mahtuu mukavasti ahveniakin ja/tai vaihtoehtoisesti nuo pusukalat jos niitä haluaa.

[Krisse90]

Kiitos vastauksista.

Elikkä tuosta meikäläisen "Maijasta" pitäs kasvaa 20cm. Kulki liikkeessä nimellä "iso kimalaismonni" mutta sanoivat sen olevan heidän keksimänsä.
Kolumbian tuonti ja oikea nimitys oli se "Pseudopimelodus zungaro" muuta en oikeastaan tiedä kuin sen että tosiaan syö pienemmät kalat.
Siksi kalasto suunnitelmani menivätkin uusiksi.

Tässä pari kuvaa Maijasta.
Oliskohan tuo sitten "Pseudopimelodus Zungaro Bufonius"??

[Junttis]

Kiitos vastauksista.

Elikkä tuosta meikäläisen "Maijasta" pitäs kasvaa 20cm. Kulki liikkeessä nimellä "iso kimalaismonni" mutta sanoivat sen olevan heidän keksimänsä.
Kolumbian tuonti ja oikea nimitys oli se "Pseudopimelodus zungaro" muuta en oikeastaan tiedä kuin sen että tosiaan syö pienemmät kalat.
Siksi kalasto suunnitelmani menivätkin uusiksi.

Tässä pari kuvaa Maijasta.
Oliskohan tuo sitten "Pseudopimelodus Zungaro Bufonius"??

Vielä kun saisit paremman kuvan suoraan kyljestä, mutta vahvasti näyttää Pseudopimelodus bufoniukselta. Se taitaa olla yleisin näistä isommista. Näköjään noita bufoniuksia myydään enemmänkin P. zungarona kun vähän jaksoi nettiä selata.

[Krisse90]

Jeps.

Hankalaa tämän kaverin kuvaaminen kun tykkää piilotella päivät, yöeläin kun on.

Mitenköhän jos sitten luopuis tuosta piikkisilmä/monniset ideasta.
Ripsareista minulla ei ole oikeastaan mitään tietoa.

Osaisitteko suositellaripsareita jotka sopisivat yhteen?
ja kuinka monta tuommoseen altaaseen voisi hankkia.

[naatti]

Lajista en tiedä, mutta jättäisin suosiolla pikkukalat pois listalta, piikkisilmät mukaanlukien. Muuten piikkisilmälle ei olisi mitään ongelmaa, piikkisilmä ei todellakaan syö silmiä. Näitä silmänsyöjiä ovat vain harvat ja valitut nuoliaiset, esimerkiksi kääpiö ja tiikeri voivat tätä tehdä. Mutta vaikka kärsänuoliainen ja piikkari ovat 100% silmäystävällisiä, kuten myös useat muut nuoliaiset. Jos matomaisista tykkäät niin miten olisi tuo edellä mainittu kärsänuoliainen? Ei niin helposti syötävä kuin piikkari, tosin en tosiaan tiedä mitään tästä pedostasi, joten kannattanee ottaa selvää saako syötyä pitkulaisen kärsänuoliaisenkin. Ainakaan ihan poikasena en altaaseen laittaisi. Sitten käärmemäisenä kalana myös käärmekala olisi varsin hieno noin isoon akvaarioon, tämä tuskin lounaaksi päätyisi.

Eniten tuossa kalastossa pistää silmään se, että miksi haluat nimenomaan PIKKUlasimonneja, esimerkiksi aavelasimonni (kryptopterus mucrocephalus) tai borneonlasimonni olisi näyttävämpi kokonsa puolesta. Noin isoon altaaseen mahtuisi ihan kunnon kokoista kalaa, mutta tietenkin jos tykkää pienestä niin sitten. En tiedä, vetäiseekö tuo monnimonsterisi alle 10cm pikkulasimonnin kitusiinsa. Monniset yleisesti ovat huonosti maistuvia, mutta pelaisin itse varman päälle ja jättäisin ne pois. Mutta jos monnisiin päädyt niin niitä mahtuu kyllä huomattavasti enemmän kuin 20, 40 tuskin olisi liioiteltu. Laittaisin pohjalle jonkun isomman plekon, esimerksiki isopurjeen.

Jos altaasi on korkea niin en laittaisi tavallisia lehtikaloja ollenkaan, vaan jos ei ole niin rahasta kiinni niin lippulehtikaloja (P. altrum). Ovat akvaarion todellisia kuninkaita ja erittäin näyttäviä. Voi kun itselläkin olisi joskus tarpeeksi iso allas näille kaunokaisille.

Itse laittaisin pusukalojen tilalle parven norsukaloja, mutta kyllä nuo pusutkin hienoja parvessa ovat

Edit. ripsareista vaikka aaltoripsimonni, kasviystävällinen, kookas ja varsin kiltti, tosin arka, mutta kauneimpia ripsareita mitä on. Itse tosin ripsareiden tilalle ottaisin pilkkuantennimonneja, jos lämpötilat sen sallivat Niin ja kirjoripsimonni on myös varsin mukava kalanen, tosin silläkin taitaa altaassasi tulla lämpö vastaan. Juovaokamonni on taas näitä edellämainittuja isompi ja syö pieniä kaloja, mutta varauksella voisin miettiä. En tiedä, minkä kokoluokan kalat kitaan menee.

[Krisse90]

Kiva kun annoit vähän lisää ideoita.

Käärmekalaa olen ihaillut usen mutta en oikeen osaa enään hahmottaa kuinka paljon uskaltaa pistää tuohon 1000l noita kaloja. Enkä halua missään nimessä tehdä mitään sekametelisoppaa.

Käärmekala tuskin syö tuommosia lehtikaloja, pusukaloja tai noita suurempia lasimonneja.
Itselläni tosiaan ei ole niin väliä että onko ne lasimonnit noita pikkulasimonneja, kaikki ne ovat kauniita ja kiehtovia.

[naatti]

Kyllä ihan hyvin voi tuon kokoluokan altaaseen laittaa kaloja ihan reippaalla kädellä, varsinkin noita lasimonneja, jotka ovat parvikaloja ja vieläpä pieniä tuon kokoiseen. Pohjakin jää varsin tyhjäksi muutamalla ripsarilla ja tuolla "hirvitykselläsi" joten kyllä sinne vielä mielestäni käärmes menisi. Keskiveteen tulee lehtikset, pusut ja lasimonnit, joten siihen en lisäisi. Sen sijaan ihan pintaan ja pohjaan elämää voi ihan hyvin lisätä (ihan pintaan esim. perhoskaloja) ja pohjalle käärmes tai kaksi.

Lueskele muiden foorumilaisten altaista. Esimerkiksi 500 litraisen kalasto mahtuisi sulle periaatteessa tuplana. Vähän yleiskuvaa antava linkki tässä

[Krisse90]

Perhoskaloja olin myös miettinyt yhtenä vaihtoehtona. Ne kun ovat aika veikeän näköisiä.
Onkohan nuo leväbarbit vaarassa jos sinne suunnittelis tommosen käärmekalan pistää...
kuitenkin haluan että olisi myös kaloja jotka pitävät huolen akvaarion puhtaana pidosta.

[naatti]

Leväbarbi ei ole enää mitään välipalakokoa, tässä keskustelua kyseisestä niilinhauesta. Käärmekalan suu ei ole mikään valtava, vaikka pituutta kalalla onkin. Ei ole mikään samanlainen peto kuin kitamonni. Enemmän pelkäisin käärmeen puolesta tuon petosi kanssa, kun en tuosta kalastasi yhtään mitään tiedä.

[Krisse90]

Alkaa huvittamaan kun olin alunperin suunnitellut tiikeribarbeja ja muita pieniä kaloja.
Kunnes mieheni halusin myös ostaa yhden kalan itselleen ja tuommoinen monsteri Maija (kimalaismonni) meille muutti.
Meni "vähän" kala suunnitelmat uusiksi.

Nyt voisi vetää tähän semmoisen yhteen vedon:
ehkä tämmönen kokoonpano...

Lehtikaloja (n.6-10)
Pusukaloja (n.10-15)
lasimonneja (20-40)
Leväbarbeja (10kpl)
käärmekala (1tai 2)
perhoskaloja ( ? )
partamonni
muutama sopiva ripsimonni

[7330]

Kuulostaa todella näyttävältä kalastonalulta.

Käärmekaloja suosittelisin useampaa, pari-kolme voisi olla sopivasti. Niilinhauet kuitenkin yllättävän seurallisia epeleitä ja niiden sosiaalinen käyttäytyminen on mielenkiintoista seurattavaa.

Norsukalojen ja muiden aktiivisten sähkökalojen pidossa akvaariossa on ilmeisesti se pahanpuoleinen eettinen ongelma, että yksilöiden välinen kommunikaatio ei (ainakaan pienessä) akvaariossa toimi lainkaan ja tämä ilmeisesti mm. muuttaa kalan hormonitoimintaa siinä määrin, että se kastroi koiraat. Asiasta oli keskustelua aiemmin, kun mietittiin kalastoa Naatin altaaseen. Voi vain kuvitella, kuinka paljon stressiä se älykkäälle, sosiaaliselle kalalle tuottaa. Voi olla, että hyvin isossa altaassa (kuten sinulla on) ja/tai akvaarion sisäiset sähkölaitteet poistamalla ongelma pienenisi. Jonkun pitäisi tutkia tätäkin tarkemmin. Joka tapauksessa en voi ainakaan varauksetta niitä suositella.

Ripsimonneissa on aika joukko kauniita ja yhteensopivia lajeja, mutta niiden saatavuus voi osoittautua hankalaksi. Yleensä kaupan on risteymiä, joiden luonteesta tai aikuiskoosta ei ole mitään takeita. Omassa altaassani on sulkaripsimonni, tummaripsimonni ja koruripsimonni, ja kaikki ovat erinomaisen sävyisiä ja kauniita monneja. Myös esimerkiksi aalto-, sokkelo- ja seepraripsimonni käyvät. Yksilöitä voi olla yksi tai useampi per laji: parvena pidettynä nämä voi saada kutemaankin, vaikka se kotioloissa harvinaista onkin.

Perhoskala on hieno laji, suosittelen lämpimästi, jos vain jaksat muurata altaan kannen niin tiiviisti kiinni, ettei kala vahingossakaan pääse pakoon. Muuten perhonen löytyy ennemmin tai myöhemmin kuolleena huoneen nurkasta, kuten omalleni kävi. Näin isoon altaaseen perhoskaloja menee useampikin. Viisi varmasti sopii vielä väljästi, vaikka olisivat reviiritietoistakin sorttia.

[naatti]

Joskus kuulin perhosista, että 100l/kala on sopiva reviiri, jos allas normimallinen. Mutta tuo viisi voisi olla parempi. Allas pitää vuorata teillä joka tapauksessa tuon käärmeksen takia, nekin on kuulemma kovia karkaamaan.

Norsua tosiaan ei meille tullut tuon eettisen puolen takia, mutta tuon kokoisessa luulisi tilanne olevan jo toinen verrattuna meidän pikkupurkkiin (540l).

[Krisse90]

Olinkin lukenut jo sinun kirjoituksiasi tuolta osiosta jossa ehdotit Naatin altaaseen kalastoa.
Sieltä ihastelinkin sitä afrikkalais teemaista akvaariosi kuvaa ja olin myös pistänyt ylös noita ripsareitasi.

Ainut mikä nyt sitten mietityttää on tuo viherniilinhauki, niiden ulkoisesta olemuksesta pidän kovasti.
Voisinko kenties kuvitella tuonne omaani vaikkapa 2 kpl käärmekalaa ja viherniilinhauen tai jopa 2 niitäkin.
Sinä niistä varmasti tiedät enemmän. hehe

Itse en ole noista norsukaloista ollut koskaan innostunut joten jätän ne pois laskusta vaikka varmasti ovat kiinnostavia yksilöitä.
Perhosia ainakin aluksi voisi kuvitella sen 5kpl ottaa tuonne mutta ensin pitää teettää vielä yksi akvaarion päällyslasi kun se oli aijemmalla omistajalla hajonnut.

---------------------------



Tämmöinen allas siis kyseessä.
Vähän on autio...

ps. Kasvejakin saa ehdottaa.

[naatti]

Kasveista tuonne on jättiläismiekkakasvi aivan ehdoton katseenvangitsija. Sulla ei taida mitään kunnon kasvisyöppöjä tulla. Ja itse laittaisin tuonne ison juurakon, pintaan asti ylettävän (perhoset arvostaisi).

[7330]

Allas pitää vuorata teillä joka tapauksessa tuon käärmeksen takia, nekin on kuulemma kovia karkaamaan.

Se on taas yksi kohta, jossa yleistieto niilinhaukikaloista ei tunnu lainkaan täsmäävän todellisuuteen. Meillä on tosiaan näitä kavereita viisi (käärmekala ja neljä viherniilinhaukea), eikä yksikään ole koskaan osoittanut pienintäkään merkkiä hyppimis- tai kiipeilytaipumuksista. Selkä pinnassa kantojen päällä kellutaan mielellään, mutta siihen se jääkin. Ensimmäisen niilinhauen tullessa tilkitsin kansilasit ja pelkäsin jatkuvasti, että se jostain silti keksii kolon ja karkaa, kun monella ulkomaisella sivullakin niilinhaukia luonnehdittiin sanalla "escape artist". Vaan ei. Nyt altaasta on noin neljännes avoimena.

Tietenkin karkailutaipumus voi riippua yksilöstä, olosuhteista, iästä... Tiedä häntä.

Olinkin lukenut jo sinun kirjoituksiasi tuolta osiosta jossa ehdotit Naatin altaaseen kalastoa.
Sieltä ihastelinkin sitä afrikkalais teemaista akvaariosi kuvaa ja olin myös pistänyt ylös noita ripsareitasi.

Ainut mikä nyt sitten mietityttää on tuo viherniilinhauki, niiden ulkoisesta olemuksesta pidän kovasti.
Voisinko kenties kuvitella tuonne omaani vaikkapa 2 kpl käärmekalaa ja viherniilinhauen tai jopa 2 niitäkin.
Sinä niistä varmasti tiedät enemmän. hehe

Kas, mukavaa että Lätäkkö on inspiroinut muitakin. Olen ainakin itse tavattoman tyytyväinen tuohon Afrikka-altaaseeni, vaikka tuntuukin, ettei sinne millään mahdu kaikki mitä haluaisin. Kun olisikin vielä se toinen 500 litraa tilavuutta...

Viherniilinhaukeakin suosittelen lämpimästi, joskin niiden yhteiselo lasimonnien kanssa voi olla vaarallista. Viherniilinhauella on isompi suu kuin käärmekalalla, ja vaikkei se varsinaisesti kalansyöjä olekaan, suuhun sopivat hitaat kalat saattavat silti mennä kurkusta alas. Ensimmäinen niilinhaukeni Lousku tappoi yhden pikkulasimonnin (sen puolustukseksi on sanottava, että hyvin luultavasti vahingossa) minkä jälkeen loppu parvi muutti vauhdilla toiselle harrastajalle. Sen jälkeen se ei tosin ole osoittanut muita kaloja kohtaan mitään mielenkiintoa (mahtoiko isku haavinvarrella päähän olla riittävä opetus). Tämänhetkisessä kokoonpanossa neljän viherniilinhauen kanssa on mm. 5-senttisiä viherimubarbin poikasia, eikä edes vaanimisen näköistä käyttäytymistä ole ollut näkyvissä.

Eräällä tällä foorumilla vaikuttavalla harrastajalla puolestaan viherniilinhauki oli käynyt ison, piikkisen banjomonnin kimppuun. Ota nyt näiden aivoituksista sitten selvää.

Vähän tuli nyt epämääräinen vastaus, mutta pointtina kuitenkin, että riski lasimonnien päätymisestä evääksi on olemassa. Muut suunnittelemasi kalat ovat kyllä riittävän isoja tullakseen toimeen viherniilinhaukienkin kanssa.

Muissa niilinhaukilajeissa on muuten sitten kalansyöjiäkin, joten niiden hankintaa pienempien kalojen joukkoon kannattaa harkita tarkkaan. Esimerkiksi tyyppilaji niilinhauki (Polypterus bichir) on erikoistunut monneihin ja muihin pohjakaloihin.

[Krisse90]

Kiva kun tulit kirjoittelemaan.

Aloin tutkia lisää noiden lasimonnien koko eroja ja tulin siihen tulokseen että fiksuinta olisi hankkia aavelasimonneja (11cm) tai borneonlasimonneja (15cm) olisivat jo huomattavasti isompia kuin nuo pikkulasimonnit (7-8cm).

Luultavasti aloitan akvaarion kalakannan kasaamisen siitä että ensin myyn/annan tutuille nuo minun jäljellä olevat tiikeribarbit, taistelukalan, albiinomonniset ja piikkisilmät.

Sen jälkeen alkaa hommaus lehtikat, pusut, lasitmonnit ja ripsarit. Viimeisenä tulevat sitten käärmekalat ja viherniilinhauet kun on muut kalat saaneet vähän kotiutua ja kasvaa.

Mitäs kasveja sun 7330 afrikka altaas sisältää? Suosittelisitko joitain tiettyjä meikäläiselle? Ja mistä olet omat käärmees ja haukes hankkinut? Paljonko niillä mahtaa suunnilleen olla hintaa? Joku liike Tampereella myi käärmettä 12e mut en tiedä oliko kuinka vanhaa tietoa.


Korjattu rivitys. -ylläpito

[7330]

Aloin tutkia lisää noiden lasimonnien koko eroja ja tulin siihen tulokseen että fiksuinta olisi hankkia aavelasimonneja (11cm) tai borneonlasimonneja (15cm) olisivat jo huomattavasti isompia kuin nuo pikkulasimonnit (7-8cm).

Totta. Minulla oli pikkulasimonnien parvessa jonkin aikaa yksi aavelasimonni, ja oli se kyllä kaunis kala. Siinä, missä pikkulasimonni näyttää olevan lasia, aave on savukvartsia. Jos löydät jompaa kumpaa lajia jostain, osta ihmeessä. Yleensä kaupan on vain pikkulasimonnia ja tukuilla ja/tai kauppiailla tuntuvat menevän kaikki lasi- ja kuultomonnilajit autuaasti sekaisin. Pikkulasimonnia myydään jostain mystisestä syystä yleensä sundanlasimonnina, ja mm. aavelasimonneja ja niilinkuultomonneja puolestaan pikku/sundanlasimonnina. Kannattaa siis pitää kaupassa silmät auki.

Mitäs kasveja sun 7330 afrikka altaas sisältää? Suosittelisitko joitain tiettyjä meikäläiselle?

Afrikka-altaan kasvit eivät ole ainakaan vielä kovin afrikkalaisia. En ole kummoinen viherpeukalo, joten olen enimmäkseen tyytynyt siihen mikä suostuu kasvamaan. Afrikkalaisia ovat oikeastaan vain tiikerilumpeen taimet, joista haaveilen joskus kunnon tiheikköjä altaan keskipisteeksi. Sitten pantrooppisia, eli myös afrikkalaiseen kokoonpanoon kelpaavia, ovat karvalehti, pistia, riccia ja Ceratopteris-vesisaniaiset, joita on jostakin ilmestynyt kahtakin eri lajia. Loput ovatkin sitten Aasiasta: jaavansaniainen, jaavansammal, vedensuosikki ja intianvesitähdikki.

Tällaisessa isojen, lihaa syövien kalojen altaassa nitraatit tuppaavat nousemaan vauhdilla, joten nopeakasvuisia köynnöstäviä on hyvä olla typpeä syömässä. Vedenvaihtotahdissa ei tarvitse sitten mennä ihan mahdottomuuksiin. Kasvien karsinnasta tosin tulee jonkinlainen Herkuleksen urotyö. Raivasin tänään altaasta kolmen viikon kasvun verran tavaraa: kun allas oli vihdoin siisti ja hallitusti rehevä, oli kompostiin menevää tavaraa viiden litran pussillinen täpötäynnä ja ämpärissä vielä reilu nippu myytäviä (vielä kun jaksaisi alkaa kaupata ja lähetellä sen sijaan, että vain liotan niitä ämpärissä).

Afrikkalaisista kasveista osaisin äkkiseltään ehdottaa afrikansaniaista ja kurttukriinumia. Aasian puolelta isoissa melalehdissä on paljon näyttäviä ja pienen nakertelunkin kestäviä kasveja. Miekkakasveista - anteeksi vesimiekoista - en ole itse koskaan suuremmin innostunut, mutta yhtä lailla nekin sopivat, jos alkuperämaalla ei ole niin väliä (ne kun ovat puolestaan Amazonilta). Vesimiekoista ja lumpeista löytyy ehkä helpoiten lajeja, joista saa nopeasti näyttäviä näinkin isossa altaassa. Joku 25 cm korkea jaavansaniainen ei tuolla näytä miltään. Oma Lätäkkönihän on vain 40 cm syvä, joten kasvipolitiikka on aivan eri kuin 70 cm syvässä tonnisessa.

Sisustuksesta sen verran, että kannattaa haalia altaaseen reilusti puuta ja/tai kiveä ennen monnien ja haukien hankintaa, sillä ne kaipaavat piilopaikkoja. Kun piiloja on tarpeeksi, niistä ei tarvitse nahistella. Ikuiset kilpakumppanit sulkaripsimonni ja juovaokamonni lopettivat meillä toistensa kurmuttamisen, kun altaalle tuli lisää kokoa ja koloja niin paljon, että saavat ihan valikoida. Niilinhauet puolestaan tuntuvat pitävän sellaisista kasveista, joiden varaan voi ripustautua kellumaan lähelle pintaa. Omituisesti vinossa vedensuosikkien varassa kelluva 30-senttinen hauki on näkemisen arvoinen ilmestys.

Ja mistä olet omat käärmees ja haukes hankkinut? Paljonko niillä mahtaa suunnilleen olla hintaa?

Niilinhauista ensimmäinen tuli Jyväskylän Reporangasta (16€), toinen Helsingin Akvaariokeskuksesta (25€) ja kaksi viimeistä lahjoituksena toiselta harrastajalta (kiitos kovasti, jos luet tätä). Käärmekalakin tuli harrastajalta, enkä ole aikoihin edes nähnyt näitä myynnissä, joten en osaa edes arvailla hintaluokkaa. Tuskin kuitenkaan hirvittävän kalliita ovat. Kalastosuunnitelmasi kirpaisevin ostos ovat nuo lasimonnit, joita ei enää juuri alle kympin kappalehintaan löydä. 30 kalan parvelle tulee hintaa riittävästi. Ripsimonnienkin hinnat saattavat kavuta ikävän moninumeroisiin summiin kappaleelta, etenkin jos löydät aitoja, luonnosta tuotuja yksilöitä. Turussa on käsittääkseni liike, josta niitä saa.

[Krisse90]

Raivasin tänään altaasta kolmen viikon kasvun verran tavaraa: kun allas oli vihdoin siisti ja hallitusti rehevä, oli kompostiin menevää tavaraa viiden litran pussillinen täpötäynnä ja ämpärissä vielä reilu nippu myytäviä (vielä kun jaksaisi alkaa kaupata ja lähetellä sen sijaan, että vain liotan niitä ämpärissä).

Mulle kyllä voisit lahjottaa/myydä kasveja. Tuppaa olemaan tyhjä tuo mun allas. Enkä kaupasta haluaisi ostaa.
Oon tuota Myydään osiota kolunnut joka päivä jos jotakin olis mutta aika vähän nyt ollut kasveja myynissä tai sitten olen ollut myöhässä ja kaikki jo ostettu.

Tosiaan... olen tässä juurikin yrittänyt suunnitella tuota akvaarion sisustusta nyt se on vain koottu niistä mitä siinä mukana tuli kun ostin. Isompaa juurakkoa ja kiviä/luolia olisi tarkoitus hommata kun pääsee kaupoille. Ei vain tunnu noita isompia hirveesti löytyvän normaali akvaarioliikkeistä.

Kuinkas usein vaihdat vettä altaastasi?

[7330]

Tosiaan... olen tässä juurikin yrittänyt suunnitella tuota akvaarion sisustusta nyt se on vain koottu niistä mitä siinä mukana tuli kun ostin. Isompaa juurakkoa ja kiviä/luolia olisi tarkoitus hommata kun pääsee kaupoille. Ei vain tunnu noita isompia hirveesti löytyvän normaali akvaarioliikkeistä.

Kuinkas usein vaihdat vettä altaastasi?

Sisustustavaraa löytyy usein isoon altaaseen paremmin muualta kuin akvaarioliikkeestä. Suolammet ja kalattomat pikkupurot ovat mainioita paikkoja uppopuun metsästykseen. Komeita kiviä taas saa rautakauppa-sisustusliikkeistä.

Isoon altaaseen vaihtuu vettä tällä haavaa 50 % viikossa. Nitraattia kertyy melkoisesti, kun ruuaksi uppoaa reiluja määriä katkarapuja, simpukanlihaa ja kalaa. Lisäksi altaassa olevat turhan ahneet haarniskamonnit pakottavat yliruokkimaan, jotta hitaammat saisivat edes jotain.

[Krisse90]

Täytyypä tehdä metsästys reissu tuonne lähi mettikköön ja siellä olevalle suolammelle
Pitää pistää mies onkimaan uppopuita

[Riveriana]

Enpä ole ihan varma tämän hetken tilanteesta, mutta Akvaario Kurjessa Tikkurilassa on ollut tänä kesänä ja keväänä käärmekaloja, niilinhaukia, pikkulasimonneja ja hyvin niiden näköisiä mutta paljon isommaksi kasvavia niilinkuultomonneja.

Onko muuten noita Lätäkön kuvia jossain näkösällä? Kiinnostaisi kovasti itseäkin.