Ampujakalat

[mirzun]

Katsoiko kukaan tänä aamuna yhdeksältä sen maailman viisaimmat eläimet. Siinähän oli niitä ampujakaloja akvaariossa onko kenelläkään tietoa näistä kaloista?

[aquaristo]

Katsoiko kukaan tänä aamuna yhdeksältä sen maailman viisaimmat eläimet. Siinähän oli niitä ampujakaloja akvaariossa onko kenelläkään tietoa näistä kaloista?

Ampujakalat ovat kyllä mitä mielenkiintoisimpia kaloja, ennenkaikkea elintavoiltaan. Nimensähän ne ovat saaneet tavastaan pyydystää veden pinnan yläpuolella oleviä hyönteisiä ja muita niveljalkaisia suustaan ampuvan vesisuihkun avulla. Jos ei tämä auta, niin ne hyppäävät hyönteisen perään. Olen nähnyt tämän käytännössä Singaporen akvaariossa.

Luonnossa ampujakalat elävät mangrovesuo-alueilla, jossa vedenpinnan vaihtelu on erittäin radikaalia, vuorovedestä johtuen. Saman päivän aikana mangrove-puiden juuret saattavat olla täysi paljaat, paljasten ns. ilmajuuret ja sitten taas vedenpinta nousee useita metrejä ja todella rivakasti. Näillä alueillä elää ampujakalojen lisäksi lukemattomia muita samankaltaisiin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja, kuten liejuryömiöitä, agruskaloja, mangroverapuja yms.

Kaikkia näitä alueella eläviä yhdistää yksi asia: murtovesi. Tämä vesi ei ole merivettä, eikä makeaa vettä. Suolapitoisuus on yleensä muutaman prosentin ja saattaa heilahdella runsaastikin näiden vuorovesien ansiosta. Kaikki, jotka haaveilevat tällaisia kaloja, kuten ampujakaloja, pitäisi ottaa tämä huomioon. Murtovesiakvaario on kyllä mielenkiintoinen, mutta vaativa akvaario.

[mirzun]

Niin, sellaisesta voi vain haaveilla
Olivat kyllä mielenkiintoisen näköisiä veijareita. Näyttivät siinä kuinka ne "ampuvat" ja hyppivät.

[patu]

Tulihan tuo aamulla katottua samaisessa altaassa näkyi uivan argus-kaloja ja kuukaloja jos oikein muistan. Käteviä fisuja oli, mut ikävä kyllä murtovesikaloja.

[KtMan]

Jenkkilässä biotooppi sisustuskilpailun v.2000 voittanut ampujakala-allas elävine mangroveineen, nousu ja laskuvesineen.
Ihan mielenkiintoinen http://showcase.aquatic-gardeners.org/2 ... l=-1&id=93

T:Krisse

[JS]

Jenkkilässä biotooppi sisustuskilpailun v.2000 voittanut ampujakala-allas elävine mangroveineen, nousu ja laskuvesineen.
Ihan mielenkiintoinen http://showcase.aquatic-gardeners.org/2 ... l=-1&id=93

Eihän raukoilla ole nimeksikään vettä kun jo ennestään ahtaassa akvaariossa ovat, ja eikös tuo veden nostelu ja laskeminen ole kaloille stressaavaa?

[maspe]

Kaikkia näitä alueella eläviä yhdistää yksi asia: murtovesi. Tämä vesi ei ole merivettä, eikä makeaa vettä. Suolapitoisuus on yleensä muutaman prosentin ja saattaa heilahdella runsaastikin näiden vuorovesien ansiosta. Kaikki, jotka haaveilevat tällaisia kaloja, kuten ampujakaloja, pitäisi ottaa tämä huomioon. Murtovesiakvaario on kyllä mielenkiintoinen, mutta vaativa akvaario.

Mitenkä tämän vuoroveden toteutus onnistuisi akvaario-olosuhteissa, jos tuon vedenpinnan ja suolapitoisuuden vaihtelunkin huomioisi? Onko tästä olemassa valmiita esimerkkejä jossakin? Vuoroveden vaihtelu onnistuisi varmaankin melko hyvin, jos suolapitoisuuden ei tarvitsisi vaihdella, mutta miten tuon suolapitoisuuden vaihtelu onnistuu, muuten kuin laskemalla makeaa vettä tilalle ja suolaa lisäämällä? Ei sillä, että tällainen olisi suunnitelmissa, mutta kun tässä harrastuksessa törmää kaikkeen uuteen ja mielenkiintoiseen, josta haluaa oppia lisää.

[KtMan]

Mitenkä tämän vuoroveden toteutus onnistuisi akvaario-olosuhteissa, jos tuon vedenpinnan ja suolapitoisuuden vaihtelunkin huomioisi? Onko tästä olemassa valmiita esimerkkejä jossakin? Vuoroveden vaihtelu onnistuisi varmaankin melko hyvin, jos suolapitoisuuden ei tarvitsisi vaihdella, mutta miten tuon suolapitoisuuden vaihtelu onnistuu, muuten kuin laskemalla makeaa vettä tilalle ja suolaa lisäämällä? Ei sillä, että tällainen olisi suunnitelmissa, mutta kun tässä harrastuksessa törmää kaikkeen uuteen ja mielenkiintoiseen, josta haluaa oppia lisää.

Hehe!
Hyvä kysymysys! Saattaapai mennä usseempi kilo suolaa viemäriin/laskuvesi?
Voihan sitä tietysti laskea suolaveden talteen ja täyttää makealla vedellä, kun taas vaihdetaan suolaveteen, niin lasketaan makea vesi talteen jne...
Pakostihan siitä kuitenkin osa sekoittuu, kun ei kaloja varmaankaan ole tarkoitus kuiville jättää (?)
Eli en muuta keksi, kun tuon suolan haaskaamis teorian??

T:Krisse

[maspe]

Tulipa tuossa mieleen, että eikö sitä jossakin päin maailmaa ole kokeiltu poistaa suolaa merivedestä jollakin laitteella (ainakin aku ankassa)? Taitaa olla melkoisen kallis laite sellainen, joten se tuskin tulee kysymykseen? Haihdutamallahan sen suolan saisi talteen, mutta maksaahan se haihdutuskin. Joten ilmeisesti vaan suolavesiviemäriin jne. Mutta kertokaa, jos ja kun jollakin on muutakin tietoa kuin tämä suolanhaaskaamisteoria.

[KtMan]

Tulipa tuossa mieleen, että eikö sitä jossakin päin maailmaa ole kokeiltu poistaa suolaa merivedestä jollakin laitteella (ainakin aku ankassa)? Taitaa olla melkoisen kallis laite sellainen, joten se tuskin tulee kysymykseen? Haihdutamallahan sen suolan saisi talteen, mutta maksaahan se haihdutuskin. Joten ilmeisesti vaan suolavesiviemäriin jne. Mutta kertokaa, jos ja kun jollakin on muutakin tietoa kuin tämä suolanhaaskaamisteoria.

Käänteisosmoosillahan se suola juomavedeksi erotellaan, erotuksella että nyt säästetään se 'jätevesi'
Ainakin makea vesi olisi puhdasta.
T:Krisse

[maspe]

Käänteisosmoosillahan se suola juomavedeksi erotellaan, erotuksella että nyt säästetään se 'jätevesi'
Ainakin makea vesi olisi puhdasta.
T:Krisse

Tämä käänteisosmoosi on ilmeisesti noita merivesiharrastajien touhuja? Täytyypä katsella siltä puolelta lisätietoa miten homma tapahtuu ja millasilla laitteilla. Taas taisin oppia jotakin uutta.

[aquaristo]

Eihän raukoilla ole nimeksikään vettä kun jo ennestään ahtaassa akvaariossa ovat, ja eikös tuo veden nostelu ja laskeminen ole kaloille stressaavaa?

Jaa, että ahdas: 1081 litraa (244x76x64cm) . Vedenpinnan vaihtelu on luonnollista mangrove-rämeillä, joten tämähän on mitä luonnonmukaisin ratkaisu.

[jartzu65]

Vettä ja uimatilaa sitämyöten ei tuossa kuvan altaassa ole kuin oman
arvioni mukaa n.400 litraa, ja ampujakaloja bongasin 5kpl ja oliko
mielestänne kuukaloja enempää kuin yksi?

Kalat ovat arvatenkin vielä nuoria/pieniä, joten tuo vesimäärä riittänee
ainakin jonkun aikaa, mutta eikös ampujakala aikuisena kasva parikymmentäsenttiseksi? Samoin kuukalat.

Ja silloinhan tuo allas olisi syytä täyttää täyteen.

Erikoisen näköinen allas kieltämättä, mietityttää miten pitkässä juoksussa
nuo hiekkavuoret pysyvät, eivätkä tasoitu altaan pohjalle.

Suodatuksesta huolehtii lukemani perusteella yksi fluval 4 sisäsuodatin

[aquaristo]

Vettä ja uimatilaa sitämyöten ei tuossa kuvan altaassa ole kuin oman
arvioni mukaa n.400 litraa, ja ampujakaloja bongasin 5kpl ja oliko
mielestänne kuukaloja enempää kuin yksi?

Kalat ovat arvatenkin vielä nuoria/pieniä, joten tuo vesimäärä riittänee
ainakin jonkun aikaa, mutta eikös ampujakala aikuisena kasva parikymmentäsenttiseksi? Samoin kuukalat.

Ja silloinhan tuo allas olisi syytä täyttää täyteen.

Erikoisen näköinen allas kieltämättä, mietityttää miten pitkässä juoksussa
nuo hiekkavuoret pysyvät, eivätkä tasoitu altaan pohjalle.

Suodatuksesta huolehtii lukemani perusteella yksi fluval 4 sisäsuodatin

Joo, näköjään. Sorry, luin vähän huolimattomasti. Ja altaan koko näytti massiiviselta, mutta teillähän lienee samaa luokkaa. Yksi sisäsuodatin kuullostaa vähän riittämättömältä.

Mutta tämä näyttäisi paremmalta murtovesi-akvaariolta, vaikka ei ampujakaloja olekaan. Mutta tässä esiintyviä kaloja löytyy myös ampujakalojen asuinseuduilta :
http://showcase.aquatic-gardeners.org/? ... l=-1&id=76

[jartzu65]

Yksi sisäsuodatin kuullostaa vähän riittämättömältä.

Mutta tämä näyttäisi paremmalta murtovesi-akvaariolta, vaikka ei ampujakaloja olekaan. Mutta tässä esiintyviä kaloja löytyy myös ampujakalojen asuinseuduilta :
http://showcase.aquatic-gardeners.org/? ... l=-1&id=76

Jospa altaassa tosiaan se vedenvaihto on runsasta, ja sisäsuodatin
on vain tosiaan vedenkierrättäjänä ja roskankerääjänä.

Tuo linkittämäsi toinen allas on upean näköinen.


Jaha, meikäläisen lainaustaidot on taas ruosteessa

Edit: Kyllä iekku auttaa

[Fisu]

Kommentteja:

Luonnossa ampujakalat elävät mangrovesuo-alueilla, jossa vedenpinnan vaihtelu on erittäin radikaalia, vuorovedestä johtuen.

Ausseissa Lake Eachanilla snorklatessa näkyi runsaasti ampujakaloja, matkaa rannikolle on noin 50km...

Kaikkia näitä alueella eläviä yhdistää yksi asia: murtovesi.

Sanoisin mielummin että vuorovesi.
Kari

[aquaristo]

Kommentteja:
Ausseissa Lake Eachanilla snorklatessa näkyi runsaasti ampujakaloja, matkaa rannikolle on noin 50km...

Kun taas Singaporessa niita oli aivan saaren pohjoislaidalla olevalla luonnonpuistossa, jossa oli myos mangrovesuo, joten nayttaisi olevan "laaja-kaistainen" suolapitoisuuden suhteen.

Sanoisin mielummin että vuorovesi.
Kari

Tahan yhdyn minakin, kiitos tarkennuksesta.

[jarvij]

Ehkä täsmennyksenä että vuorovesi on yleinen ilmiö, jolloin vain vedenpinnan korkeus ja virtaussuunta muuttuu.

Murtovesi tulee mukaan silloin kun tuo vuorovesi-ilmiö on alueella, jossa on jonkin suuremman joen suisto. Tällöin veden suolaisuus muuttuu ylempänä jokivarressa aina laskuveden aikaan makeaksi ja taas nousuveden aikaan joko lähes puhtaaksi merivedeksi tai vaihtevalaatuiseksi murtovedeksi.

Näissä oloissa kalat ja muu eläimistö ovat sopeutuneet sekä vedenpinnan korkeus-, virtaus- ja suolapitoisuuden sekä happamuuden (jos tuo jokivesi on hapanta) varsin nopeisiin vaihteluihin.

[Naksu]

Tähän on pakko vähän kehuskella. Minulla on kunnia seurailla ampujakalojen mielenkiintoisia elintapoja päivittäin.

Sen verran noihin tilavaatimuksiin kommentoisin että yleisesti ampujakalalle ilmoitetaan minimiksi 200l. Mielestäni se on kyllä tosi vähän. Tosin Markku Varjo ilmoittaa kalan tulevan toimeen 100 litran akvaariossa .

Ampujakala on elintavoiltaan hyvin rauhallinen. Se oleilee suurimman osan ajasta kasvitiheiköissä tai mangrovejuurakoissa kyttäillen sopivaa saalista. Tämä vaikuttanee omalta osaltaan pieneen tilavaatimukseen.

Niin, itselläni on 2 yksilöä 400 litraisessa. Lisäksi 2 pian mananmajoille (ikänsä puolesta) siirtyvää juovakuukalaa ja 2 nuorta arguskalaa.

[Puhvi]

Entäs nämä kelta-ampujakalat (Toxotes microlepis), joista näkyy olevan pieni juttu 1/2004 Akvaristissa? Sanotaan sen eroavan ampujakalasta isommilla laikuilla, kellertävällä vatsalla ja tavallista ampujakalaa pienemmällä koolla. Lisäksi ne asuvat suolattomassa vedessä. Omistaako kukaan näitä veijareita, vaikuttavat kovin mielenkiintoisilta!

[111na]

Tosin Markku Varjo ilmoittaa kalan tulevan toimeen 100 litran akvaariossa .

Missä niin ilmoittaa hän? Varjo kirjoittaa ainakin Akvaristissa 1/2004: "Kuitenkin meille Suomeenkin tuotetuista ampujakaloista suurin osa lienee ollut kelta-ampujakaloja (T. microlepis)" sekä: "Niinpä sitä voi hyvin pitää tavallisessa makeanveden akvaariossa, kunhan akvaario on riittävän tilava, mieluiten vähintään 400 litraa."

Mainitaan myös että lajit (ampujakala, kelta-ampujakala) ovat hyvin toistensa näköisiä. Kokoerokin on pieni ja väritys ei ole ollenkaan varma erottava asia. (Pyrstöevä usein kellertää jne.)

Varma merkki kuitenkin on olemassa: ampujakalalla on selkäevän piikkiruotoja 4 kpl, kelta-ampujalla 5.

[Puhvi]

Kiitos infosta liina.


Onko kukaan nahnyt naita kelta/ampujakaloja tai sitten tavallisia, myynnissa jossakin? En ole ostamassa mutta olisi kiva kayda katsomassa livena

[Adrianna]

Mitenkäs ampujakalojen totuttaminen makeaan veteen pikku hiljaa onnistuu? Tiedän ainakin liikkeitä joissa näin on tehty. Kaloilla paha evärutto niin kauan kun suolaa oli lisätty, mutta kun lisäys lopetettiin vedenvaihtojen yhteydessä niin a'vot, rutto katosi.

Onkohan noilla mitään yhteyttä? Ajattelin jos ampujat oli kasvatettu Singaporessa (tuontimaa) makeassa vedessä ja "ärsyyntyivät" murtovedestä? Tiedä häntä...

Onko tälläinen "siedättäminen" oikein vai turhaa eläinrääkkäystä? Tulee mieleen mm. kovan veden synnyttävien hammaskarppien totuttaminen pehmeään veteen yms. operaatiot?

[111na]

Adrianna, juttusi viittaa paljon samaan mitä Varjokin tuossa kertoo: ei ehkä ole osattu erottaa makeanveden kelta-ampujaa ampujakalasta. (Toisaalta en minä näistä tiedä kuin mitä Akvaristista luin. Mitkä ovat kelta-ampujan todelliset elinpiirit ja tavat? Tuossa todetaan vain että sitä voi pitää makeassa.)

Yleisesti, toisenlaiseen kuin luontaiseen veteen, totuttamisesta voisi todeta sellaisen olevan eläinkoe (tai -rääkkäys, kuinka haluatte). Jotkut yksilöt saattavat selvitä paremmin kuin toiset, mutta niin kauan kuin kanta ei ole degeneroitunut, on jälkipolvissakin suurta vaihtelua. Ja se kestää kauan eikä ole sanottu että terveesti ollenkaan sellainen kanta edes muodostuu - jo siihen muodostuvan perimän suppeudenkin vuoksi (degeneroituminen). Muutenkin luonnossa on usein jo luonnollista tietä ilmentyneet lajin mahdollisuudet levittäytyä uusiin vesiin.

Siksi olisi ensimmäisenä määritettävä ko. laji sekä sen 'rotu' (mistä kalat ovat peräisin) sekä luontaisen esiintymän vesiarvot ja niiden vaihtelut mahdollisine kalan vaelluksineen. Akvaarioissa pitkään viljellyn lajin osalta myös hankkia saatavissa oleva tieto viljelykokemuksista ja kannan elinvoimasta erilaisissa vesissä.

[Adrianna]

Liina: Katsoin juuri firman sivuilta: Ampujakala - Toxotes jaculatrix

En tiedä sitten että onko 101% se laji minä se myydään, mutta ainakin tähän asti Singaporen kuormista on "saanut sitä mitä tilaa"

Voiko sis olla mahollista että tällainen kala sopeutuu murtovedestä makeaan jos esim. veden kovuus ja muut arvot pysyvät samoina? Vai onko kyseessä vain turhaa kiusaa kaloille?