Akvaario haisee

[Katja_M]

Minulla on akvaario, joka on ollut 'käytössä' viimeiset kymmenen vuotta. Itse sain altaan noin puoli vuotta sitten ystäväni luopuessa siitä. En ole ehtinyt vielä perehtymään akvaarionhoitoon juuri lainkaan.

Akvaario on pieni, 67 litrainen. Akvaariossa on sorapohja, muutama pienehkö kasvi ja muutama tekokasvi. Lisäksi altaasta löytyy kolme pienehköä puista juurakkoa, laavakivi.

Suodattimena on *käy lunttaamassa* AquaEl typ Fan-1 2,3w q...=300l/h
Lisäksi on pieni hapetin

Kaloja löytyy seuraavasti: 2 kolumbiantetraa, 6 punaista platya, 6 kardinaalitetraa sekä 1 maatiaspartamonni.

Eilen puhdistin akvaariosta pohjan, pesaisin somisteet ja vaihdoin osan sorasta uuteen. Puhdistin myös suodatinta. Vaihdoin osan vedestä ja veteen lisäsin vedenparannusainetta sekä kasviravinnetta.

Nyt akvaario haisee... epäilin jo hetken jonkin meidän karvaisen lemmikin tehneen kasan nurkkaan mutta hajun lähteeksi paljastui akvaario.

Vesi on hieman sameaa...utuisen näköistä ja haisee todella kummalliselle.

Mistäköhän tuo haju voi johtua ja mitä sille voi tehdä.

[sani]

Millaista kasviravinnetta sinne laitoit? Ei kai perheessä ole pikkuisia jotka olisivat saattaneet tipauttaa akvaarioon ylimääräistä ruokaa tms.? Entä millaiset ovat hoitorutiinit, kuinka usein ja kuinka paljon vaihdat vettä jne.? Entä ruokinta?

[Skroik]

Mistäköhän tuo haju voi johtua ja mitä sille voi tehdä.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että pohjasta on soran vaihdon yhteydessä noussut jotain pilaantunutta veteen. Oletko yleensä laponnut pohjaa ja miten usein? Ylimääräinen vedenvaihto ei varmaan olisi pahitteeksi vielä tänään.

[Katja_M]

Akvaarioliikkeestä (tiedän kyllä että eläinkauppojen myyjien puheisiin kannattaa suhtautua varauksella, mutta kun en itse asiasta tiedä mitään)

Myyjän suosituksesta JBL Ferropol- nimistä kasviravinnetta, jonka annosteluna on korkillinen / 15 l vettä.

Ruokaa olen edellisen omistajan antamien ohjeiden mukaan antanut. Eli aamuin ja illoin sen verran mitä kalat n. 10 minuutissa syövät. Ruokana on JBL:n Novo Bel. Tosin vaihdoin pellettimerkkiä eilen ja nyt monnille on tarjolla JBL: Novo Tab -ruokaa. Eilen ½ tablettia illalla ja tänään aamulla sekä illalla puolikas.

Vettä olen tähän asti vaihtanut kerran viikossa noin 1/3 ja siivonnut akvaarion kerran kuukaudessa (puhdistanut pohjan, somisteita ja hieman suodatinta ja tietysti lasit).

Kukaan muu kuin minä ei akvaarion kanssa touhua eikä ruokaa kukaan muukaan oikein ole voinut antaa.

Tuota vedenvaihtoa ajattelinkin, että onko siitä jotain haittaa jos tänään vielä vaihdan vettä. Millaisen määrän vettä vaihtaisin. Kuten sanoin, olen täysi tumpelo tuon kanssa ja oikeastaan vasta nyt kiinnostunut koko puuhasta

Edit: Yhdistetty kaksi viestiä.

[Skroik]

Ruokaa olen edellisen omistajan antamien ohjeiden mukaan antanut. Eli aamuin ja illoin sen verran mitä kalat n. 10 minuutissa syövät.

Jos kalat popsivat hiutalesapuskaa koko 10 minuutin ajan, niin kuulostaa aika hurjalle määrälle. Suosittelisin kaloillesi paria-kolmea paastopäivää (tai kunnes hajun syy on selvinnyt) vedenvaihdon lisäksi. Kolmasosan vedestä voi varmaan huoletta vaihtaa heti ja lisää huomenna, mikäli vesi on vielä sameaa.

[Katja_M]

Painunkin tästä heti vaihtamaan vettä ja kalat saavat pari päivää paastota.
Pitäisikö sitä suodatinta huuhtoa tänään vielä?

Ja sitten sellainen kysymys, että mikä olisi esim. hyvä kirja aloittelijalle hankkia tietoa tästä harrastuksesta.

Sen verran tässä olen jo innostunut ajatuksesta touhuta altaan kanssa, että olen katsellut isompaa allasta...edes sellaista 160 litraista. Ennen sen hankintaa kuitenkin pitäisi jostain repiä perustietoja akvaarion ja sen asukkaiden hoidosta

[Tiitu]

Voit aivan hyvin vaihtaa 30% vettä kahtena peräkkäisenä päivänä edellisen vaihtokerran lisäksi ja jatkossa 50-75% viikossa, kunhan vaihtovesi on ominaisuuksiltaan sopivaa. Mutta tuskin haju pelkästä vedestä johtuu vaan jostain mätänevästä hiekan seassa. Onko akvaariossa kierteissarvikotiloita. Ellei niin pyydä vaikka kaupasta.
Vanhan, tukkeutuneen hiekan ja tai muun mahdollisesti pilaantuneen rekvisiitan vaihtoa voisi harkita. Pesty ja senjälkeen keitetty hiekka on hajutonta. Täällä on aina silloin tällöin puhuttu hiekan vaihdosta esim. hienompaan, joten kokeille hakua: hiekan vaiht* (esim.). Onkos vesiarvot mitattu ja kunnossa?

[Katja_M]

Kävin tänään parissa liikkeessä niitä kyselemässä, mutta niitä ei ollut tällä hetkellä.

Pitäisiköhän tuo koko hiekka pestä ja juurakot vaihtaa uusiin?
Miten tuo hiekan pesu tapahtuu...tai siis mihin kalat siksi aikaa?

Vesiarvoista en osaa sanoa, ph testi on kaapissa ja ph on 6,5 ollut. Muista ei tietoa

[Skroik]

Painunkin tästä heti vaihtamaan vettä ja kalat saavat pari päivää paastota.
Pitäisikö sitä suodatinta huuhtoa tänään vielä?

Ja sitten sellainen kysymys, että mikä olisi esim. hyvä kirja aloittelijalle hankkia tietoa tästä harrastuksesta.

Sen verran tässä olen jo innostunut ajatuksesta touhuta altaan kanssa, että olen katsellut isompaa allasta...edes sellaista 160 litraista. Ennen sen hankintaa kuitenkin pitäisi jostain repiä perustietoja akvaarion ja sen asukkaiden hoidosta

Suodattimen jättäisin rauhaan, jos kerran eilen huuhtelit sisukset. Täältä aqua-webin alkeista on hyvä kahlata läpi perusasioita, ainakin hyviä linkkejä löytyy varmasti. Vesikemian perusasioista (pH, kovuudet, nitriitti ja nitraatti) kannattaa ehkä aloittaa.

Isompi allas olisi hyvä juttu, tuo nykyinen näyttää aika ahtaalta. Lisäksi platyt kaipaisivat erilaista vettä, kuin muut ja tetrat lajitovereita.

Pitäisiköhän tuo koko hiekka pestä ja juurakot vaihtaa uusiin?

Hiekassa ja juurakoissa elää (toivon mukaan) hyödyllisiä bakteereita, ei siis pesua. Eihän se ole edes varmaa johtuuko se sameus ja haju välttämättä pilaantuneesta pohjasta.

[Liisa S]

Kalastostasi:
- partis kasvaa hieman liian suureksi tämänkokoiseen akvaarioon.
- safiiritetrat (kolumbiantetrat) kasvavat selvästi liian suuriksi tänne, ja parvikaloina tarvitsevat lisää kavereita
- kardinaalitetra parvikalana tarvitsee lisää kavereita
- platyt viihtyvät parhaiten ihan eri vedessä (kovahko, emäksinen) kuin koko muu porukka, joilla parasta on hiukan hapan ja hyvin pehmeä vesi.

Ehdotukseni: Platyt jäävät tähän akvaarioon, jonka vettä kovetetaan hiukan. Kaikki muut muuttavat uuteen akvaarioon, jonka koko on ainakin 150 L.

Jos pohja on ollut huonosti hoidettu ja sen materiaali on jotain karkeahkoa soraa, sinne on syntynyt ties mitä mömmöjä jotka nyt siivouksen yhteydessä pölähtivät veteen. Hoidoksi tehokkaampaa pohjan imurointia (joka vedenvaihdon yhteydessä ainakin osa), ehkä lisää vedenvaihtojakin, vähemmän ruokintaa ja mahdollisesti pohjamateriaalin vaihto hienorakeisemmaksi.

[Katja_M]

vastauksista!

Toistaiseksi en pysty isompaa allasta hankkimaan, ihan tilanpuutteen vuoksi (eilisilta meni asuntoa mittaillessa). Täytyy miettiä tässä välissä jotain muuta ratkaisua... ensi kesänä muutamme isompaan asuntoon, johon mahtuukin sitten vaikka miten suuri akvaario.


Uusi vedenvaihto auttoi niin hajuun kuin sameuteenkin ja kalat ovat paastolla.

Miten kauan partamonnin kestää kasvaa täyteen mittaansa? Tuo yksilö on ystävän mukaan viisi vuotias ja on tällä hetkellä n. 10 sentin mittainen...

[Liisa S]

Edullisissa oloissa partis kasvaa täyteen kokoon (yksilön sukupuolesta ja perimästä riippuen ehkä 10-17 cm) parissa vuodessa. Huonommissa oloissa se kasvaa hitaammin, ja saattaa aloittaa reippaamman kasvun olojen muuttuessa. 5-vuotias partiskaan ei ole välttämättä vielä lopullisesti jämähtänyt mittaansa vaan saattaa saada 2-3 senttiä lisää pituutta kunnon hoidossa.

10-senttinen partis on mun mielestäni liian iso kala asumaan pysyvästi alle 70-litraisessa pikkutankissa.

[Katja_M]

on haussa uusi koti.

Mitenkä paljon altaasta toiseen muuttaminen kalaa stressaa? Mietin vain, kun eräs tuttava voisi ottaa monnin siksi aikaa että saamme uuteen kämppään isomman altaan...voiko kalaa pompsauttaa nyt uuteen altaaseen ja sitten taas alku syksystä?

[jarvij]

Tällaisiin stressikysymyksiin oikea vastaus on toki saatavissa tutkimuksin, mutta vain siten.
Suuresta kalamäärästä otetaan muutama ja mitataan niiltä stressihormoneja. Sitten osa kaloista siirretään ja taas mittataan hormoneja. Näytteet noidaan ottaa kalojen verestä tai kudoksista.

Väliilisesti voidaan tutkia myös kalojen sairastuvutta erilaisilla lois- ja bakteerikokeilla.

Yhden kalan siirron osalta on mahdotonta antaa mitään kummempaa vastausta.

[Ebes]

Järveltä saa aina niin kovin tieteellisiä vastauksia. Sanoisin ettei stressaa liikaa kunhan siirretään nopeasti (siis itse kuljetus) ja totutetaan rauhassa. On eri asia jos siirrellään samaa kalaa jatkuvasti - nyt kerran ja yli puolen vuoden päästä toisen kerran ei mielestäni ole paha. Luultavasti tilanpuute stressaa enemmän.

Muita huomioita aiemmista kommenteista. Sorapohjaan ei välttämättä tarvita kotiloita, hiekkapohjaan kyllä. Sorapohjaa pitä lapota melko useinkin, siis tarpeen mukaan. Jos pohjasta nousee lietettä kevyesti pöyhimällä, se on lapottava läpikotaisin, vaikka kerran viikossa. (Mikä ei sinänsä ole hyvä.) Muuten se alkaa pilaantua (haju). Jos sieltä nousee kuplia kun kaivelee syvemmältä, se on jo pilaantunut.

Suosittelen varmuuden vuoksi lappoamaan todella huolellisesti sen pohjan, ja jos haju yhtään ilmenee, niin tee se usein. Se että haju on nyt hävinnyt ei välttämättä tarkoita ongelman poistumista, etenkin jos jossain pohjassa on pilaantunut kohta.

[RPekka]

Vesi on hieman sameaa...utuisen näköistä ja haisee todella kummalliselle.

Mistäköhän tuo haju voi johtua ja mitä sille voi tehdä.

Meillä on nyt ollut "jonkin aikaa" sama ongelma joten nostan tämän ketjun taas näkyville vaikka näkyykin rönsyilleen jo aivan ohi aiheen.

Potilas on 317 litrainen pytty jossa 0.1-0.5 millinen optirokkipohja. Veden lämpötila on 24, pH 6.7, GH ja KH molemmat alle neljän. Nitriittiä altaassa ei ole ja nitraatti nousee viikossa 3->10 70% vedenvaihdon jälkeen. Suodatuksena on 1000 l/h Project vaahtomuovipatruunoin ja Fluval 2+ vaahtomuovilla ja hienosuodatin-matoilla. Hienosuodatus on vaihdettu parikin kertaa viikossa ja vaahtomuovipatruunoita pesty lähes joka vedenvaihdon yhteydessä.

Kalastona on 50 pientä tetraa (4 eri lajia), 10 täplämonnista, 7 nuolimonnia ja 2 partamonnia. Pohjassa on ainakin 1 kierteissarvikotilo, toivottavasti useampia.

Ongelma alkoi vihersamennuksena joka poistui vedenvaihdolla (70%), kahden päivän pimennyksellä ja peräkkäisinä päivinä tehdyillä 2 vedenvaihdolla. Muutama päivä tämän jälkeen vesi alkoi muuttumaan harmaaksi ja tyyneen päätyyn kertyi pinnalle kalvo joka kannuun kerättynä oli aivan ruskeaa. Vedenvaihto ja parin päivän paasto ei auttanut vaan vesi samenee vuorokaudessa oli valot päällä (kellolla 10h) tai ei. Bactozymiäkin on sekaan lorautettu ilman vaikutusta.

[111na]

Eikö ole kasveja, kun noin alhaisena nitraatinkin pidätte? Eikä yksikään kaloista ole kadonnut?

[RPekka]

Eikö ole kasveja, kun noin alhaisena nitraatinkin pidätte?

Onhan noita ja kasvavatkin melko hyvin. Brasiliankääpiöruoho (Lilaeopsis brasiliensis) etenkin leviää vauhdilla. Vettä on vaihdettu paljon siksi että se olisi edes viikonlopun ajan kirkasta.

[marika.puustinen]

Minkä taatta vaihdoit soraa? Kun laitat uutta soraa, saataa se haista omituiselta vaikka miten pesisit. Älä koskaan pese koko soraa, hyödylliset önniäiset elää siinä. Sitten vielä yksi juttu; kun laitat kasviravinnetta, muistathan, että se annosteluohje on siihen vaihdettuun vedenmäärään, ei koko vesitilavuuteen? Siinähän on jo ennestään ravinnetta, jos olet jo vaihtanut vettä? Ravinnetta ei myöskään lisätä joka vedenvaihdon yhteydessä vaan kuten ohjeessa sanotaan (Ferropol:1-2 viikon välein). Se saattaa aiheuttaa ongelmia.
Myös tietyn tyyppiset levät haisevat, eihän auringonvalo käy suoraan altaaseen? Pinnalla killuva bakteerikalvo haisee, ja se aiheutuu auringon valosta ja liiasta sapuskasta. Tuon kokoiseen altaaseen, jossa on se partiskin, vaihtaisin vettä 2 kertaa viikossa puolet ja samalla lappoaisin pohjan kakasta .

[RPekka]

Ilmeisesti Marika kommentoi nyt ristiin meidän ja alkuperäisen kysyjän ongelmia.

Ravinnetta ei myöskään lisätä joka vedenvaihdon yhteydessä vaan kuten ohjeessa sanotaan (Ferropol:1-2 viikon välein). Se saattaa aiheuttaa ongelmia.

Riippuu lannoitteesta ja käyttömäärästä. Mm. PMDD:n ideana on että sitä lisätään kulutuksen mukaan, kaupallisissa tuotteissa ohjeistus on monesti juuri tuon vaihdetun määrän mukaan niin ravinteet eivät ainakaan pysty kertymään veteen.

Pinnalla killuva bakteerikalvo haisee, ja se aiheutuu auringon valosta ja liiasta sapuskasta. Tuon kokoiseen altaaseen, jossa on se partiskin, vaihtaisin vettä 2 kertaa viikossa puolet ja samalla lappoaisin pohjan kakasta .

Miksi juuri tuo partamonni aiheuttaa noin tiheän vedenvaihtotarpeen? 2 kertaa viikossa 50%:han on sama kuin kerran viikossa 75%.

Auringon valoa ei altaaseen pääse kun allas on keskellä taloa ja ruokinta on varsin maltillista josta kielii myös tuo nitraatin vähäinen nousu.

[Kati]

Sitten vielä yksi juttu; kun laitat kasviravinnetta, muistathan, että se annosteluohje on siihen vaihdettuun vedenmäärään, ei koko vesitilavuuteen? Siinähän on jo ennestään ravinnetta, jos olet jo vaihtanut vettä? Ravinnetta ei myöskään lisätä joka vedenvaihdon yhteydessä vaan kuten ohjeessa sanotaan (Ferropol:1-2 viikon välein). Se saattaa aiheuttaa ongelmia.

Tuota noin, mitähän ongelmia?

Minä en näe mitään syytä olla lisäämättä lannoitetta joka vedenvaihdolla. Kasveille on hyväksi, että olosuhteet pysyvät tasaisen hyvinä. Jos tiettyjen ravinteiden suhde vaihtelee jatkuvasti (esim. joka toisen vedenvaihdon jälkeen mikroja on vähän, joka toisen jälkeen paljon), en ihmettele, jos kasvu kärsii ja leviä tuppaa. Minä tulkitsisin esim. tuon "1-2 viikon välein" siten, että jos vedenvaihtoväli on viikko, lisätään viikon välein, jos kaksi, kahden.

Mitä tulee lisäämisen määrään, useimpia kasviravinteita tulee lisätä koko vesitilavuuteen laskettu määrä. Toisin kuin esim. vedenparannusaineet, kasvit käyttävät niitä ravinteita pois sieltä vedestä. Aineen määrä siis vähenee kaikenaikaa muutenkin kuin vettä vaihtamalla. Itse asiassa, jos viikottainen annostelu on juuri kohdallaan, ravinteita ei vedessä juuri enää ole, kun on seuraavan vedenvaihdon ja ravinnelisän aika.

Annostusohjetta tietysti kannattaa ainakin aluksi noudattaa, jos käyttää kaupallista valmistetta, ja asiasta on ohjeessa maininta. Määrää ja annostelutiheyttä voi ja kannattaakin vekslata sitten, kun on näppituntumaa. Tarkkoja, yleispäteviä annosteluohjeita kun on mahdotonta määritellä. Akvaarioita ja kasveja on sen verran monenlaisia.

Kati

[Ebes]

Mitä tulee lisäämisen määrään, useimpia kasviravinteita tulee lisätä koko vesitilavuuteen laskettu määrä. Toisin kuin esim. vedenparannusaineet, kasvit käyttävät niitä ravinteita pois sieltä vedestä. Aineen määrä siis vähenee kaikenaikaa muutenkin kuin vettä vaihtamalla.

Minä olen lisännyt viikottain joka vedenvaihdolla - paitsi kun kasvit alkavat kasvaa raivostuttavaa vauhtia olen vähän hillinnyt.

[RPekka]

Hajuhaitta on nyt eliminoitu. Hajun (ja harmaan sameudenkin ehkä) lähteeksi paljastui pohjalla olleet lahot männyn kannon kappaleet. Ilmeisesti metsästä irti potkittu lahopuu ei kestänyt veteen upottamista vaan alkoi mätänemään. Kannot poistamalla haju hävisi ja samennuskin muuttui terveen vihreäksi

Kysynkin nyt samalla että kuinka pitkäksi aikaa akvaario pitää huputtaa että voidaan olla lähes varmoja keijulevän kuolemisesta ja kuinka voin varmistua ettei ongelma (taas) uusiudu viikon kuluttua. 2½ vuorokautta ei näyttänyt riittävän tai sitten haavissa tai jossain oli vielä levänalku.

[Esa]

Itse heitin tänään 180 litrasesta toisen kannon pitkälle takapihan hankeen. Kanto haisi tervaiselle / öljymäiselle ja jos sitä koski jäi käsiin outo haju ja tahmainen tunne. Toivottavasti oma akvani alkaa nyt voimaan hieman paremmin.

[Ebes]

Kysynkin nyt samalla että kuinka pitkäksi aikaa akvaario pitää huputtaa että voidaan olla lähes varmoja keijulevän kuolemisesta

Tiedänpä altaan jossa on ollut jätesäkkiä päällä toista viikkoa ilman tulosta. Sen verran välillä reinasta raotettiin että parina päivänä sai kaloja ruokittua.