Uusi akvaarioharrastaja miettii

[Mutanttikeisari]

Paljon palastaa lukeneeni, taas tulee näemmä tällainen joitain hieman ehkä rasittavakin otsikko/saarna. Mutta ensimmäinen akvaario on nyt kirjahyllyssä, sen ostin ns. pakettina kaupasta. Akvaarioharrastus lähti siitä, että kauppaan menin sanomaan olevani sellaisesta kiinnostunut. Mukaan jäi siis pieni edullinen peruspaketti. Seuraavassa tietoja:
=63l Wromak + sisäsuodatin Resun + lämmitin Resun (tulivat paketin mukana, riittävät tähän kokoon).

Sen kummemmin en ollut tutustunut asiaan ennen ostamista, kuin katsonut perustietoja mm. faunattaren sivuilta, mutta sen jälkeen sitäkin huolellisemmin / syvemmin (mm. tätä aloittelijan palstaa 40 sivua). Pääosa datasta saatiin akvaariomyyjältä. Akvaario on ollut nyt 6 päivää toiminnassa ja kaikki näyttää omaan silmään hyvältä. Ohessa kaunistelematon kuva nykytilanteesta. Nyt muutamia kysymyksiä sittemmin onkin noussut pintaan. Listaan ne alle. Varmasti lisää tulee sitä mukaa kun mieleen tulee.

-Myyjä myi minulle paketin + Bactozym + AquaSafea + pari kasvia (vedensuosikki) + pohjasora (n. 2mm) + muutaman kalan (2 miljoonakalaa ja 2 platyä). Sanoi, että kalat voipi laittaa pohjahiekan ja aineiden lisäyksen jälkeen altaaseen. Näin tein. Sittemmin lukeneeni kypsytyksestä huolestuin. Kalat voivat kuitenkin hyvin. Muutaman päivän kuluttua ostin kasveja 2kpl lisää, jotain terävälehtisiä, en muista mitä. Lisäksi pohjalla on myös mangrovekanto ja koristelinna. Varsinainen kysymys: onko huoleen aihetta liittyen kypsytykseen? Vesi on kirkasta tällä hetkellä, eikä ongelmia ole ollut. Aikamoinen samennus tuli alussa (ei johdu pohjahiekan pesusta), mutta on nyt tasaantunut.

-Akvaarion lämpötila pysyttelee +27 asteessa ilman lämmitintä ja kansimuovi auki. Onko ok?

-Sopiiko näiden kalojen kanssa (milj. + platy) tetroja ja muutama rapu (sukarapu)? Tarkoitus on pitää väljänä akvaario.

-Akvaariolasin pinta sisällä on kuin hienon sumun peitossa kauttaaltaan. Näkee vain jos katsoo lasin reunaa aivan sen kantilta, eli akvaario näyttää muuten kirkkaalta. Mitä tuo on?

-Toinen platy on jokseenin ujo. Eli se tykkää olla paljon paikallaan suojaissassa paikassa liikkumatta, kun muut iloisesti ui sinne tänne. Ruoka-aikaan kyllä käy syömässä. Onko normaalia? Esim. toinen platy on luonteeltaan ihan erilainen.

-Milloin pitäisi ensimmäisen kerran vaihtaa vettä tässä tilanteessa? Eli viikon jälkeen se on kyllä puhdasta vielä.

[LumiHiutale]

Tervetuloa hauskan harrastuksen pariin!
Myytiinkö sinulle samalla vesitestejä? Ne auttaisivat selvittämään ja tarkkailemaan kypsytyksen aikaisia ongelmia. Suurin ongelma kypsytyksessä on nitriittipiikki, joka on kaloille myrkyllinen. Minulle sitä ei ilmaantunut kumpaankaan akvaarioon käynnistysvaiheessa ja käytin Bactozymiä oikeanlaisen bakteerikannan muodostamiseen. Mutta suosittelisin sinun silti hankkivan vaikka perusliuskatestit Ph, KH, NH3, NH2 -arvoille. Näin tiedät ryhtyä vedenvaihtoon aiemmin, jos jotain yllättävää ilmenee. Nitriittipiikki voi tulla vieläkin.

Nykyiset kalasi vaativat kovaa vettä ja Suomessa vesijohtovesi on tyypillisesti pehmeää joten saatat joutua kovettamaan vettä kaloillesi (esim. kalkkikiven, korallihiekan tai kemiallisten aineiden avulla). Tetrat viihtyvät pehmeässä vedessä, joten niitä en tuonne laittaisi platyjen ja millisten joukkoon. Ehkäpä pohjalle joitain monnisia esim. kuparimonnisia? Sukaravut sopivat hyvin joukon jatkoksi. Kalat ovat yksilöitä, mutta aluksi niitä kannattaa tarkkailla tautien varalta. Tuo platysi käytös ei ole ihan luonteenomaista niille.

Vettä kannattaa vaihtaa kerran viikossa 1/3 kerrallaan heti alusta lähtien. Tuo +27 on himpun verran liian lämmin platyille, ne viihtyvät viileämmässä vedessä. Tosin näillä helteillä tuo on haasteena kaikissa akvaarioissa. Tarkkaile lämpötilaa myös säiden kylmennyttyä.

Antoisia hetkiä mielenkiintoisen harrastuksen parissa! Tämä on siitä paha "tauti" että nälkä kasvaa syödessä

[Mutanttikeisari]

Terve LumiHiutale,

ei myyty mitään testejä. Tosin ensimmäinen vesitesti liikkeessä on ilmainan akvaariopaketin ostajalle, joten sen voisi ainakin hyödyntää. Etten antaisi liian lakonista kuvaa, niin hyvillä mielin keskusteltiin pitkä tovi ja liikkeestä lähdin ostopäivänä. Voisin kyllä testereitäkin ostaa ja vaikka vesijohtoveden testata niin saisi ainakin verrannollista tietoa, jos ei ihan absoluuttista.

Lämpötila voi olla hankalaa pitää alle +27, mutta sen ylikään ei ole kohonnut, olen toisellakin mittarilla mitannut kiinteän mittarin lisäksi. Ehkä sen on tämän helteen aiheuttamaa, ja laskee varmastikin viikon päästä.

Tämä platyn käytös on tosiaankin mielenkiintoista, aivan välttelee toisia kaloja. Muut (kaikki 3kpl tällä hetkellä) liikkuvat ja tutkivat mukaanlukien toinen platy, mutta tämä yksi mielellään kyhjöttää vain tuossa linnakkeessa piilossa.

[cercer]

Bactozymin ei pitäisi sisältää mitään bakteereja, ainoastaan ravintoa bakteereille jolloin alku kypsymiselle pitäisi saada muualta, tässä tapauksessa se tulee aikaa myöten kaloista joten nitriitit voivat pompata yllättäin eikä missään nimessä heti ensimmäisellä viikolla vaan sitten kun alkaa jo ruokkiakin hövelimmin.. Hanki siis tippatesti nitriitille. Veden kirkkaus ei kerro mitään vesiarvoista, harmaa samennus on bakteerisamennusta ja vihreä johtuu levistä, sen verran veden väri kertoo. Nuo kalalajit periaatteessa tarvitsisivat suuremman parven ympärilleen, kumpikin laji, sillä se platynkin pönötys todennäköisesti korjaantuisi jollei sitten satu olemaan sairas ja kyhjötä sen vuoksi.

[7330]

Tervetuloa harrastuksen pariin!

Ihan paras mahdollinen alku ei akvaarioharrastukselle nyt ole tainnut tulla, mutta niinhän sitä on käynyt itse kullekin. Miljoonakalat ja platyt eivät suinkaan ole helppoja aloittelijan kaloja, vaan pitkän jalostuksen ja Kaakkois-Aasian kasvatuslaitosten erikoisten vesiolojen vuoksi verraten herkkiä otuksia, jotka vaativat omanlaisensa eliolot. Myös kalallisesta kypsytyksestä on luovuttu ihan hyvästä syystä, eli juurikin koska kypsyttämättömän altaan nitriitti aiheuttaa kaloille ongelmia. Bactozym puolestaan kuuluu niihin "kypsytysaineisiin" joissa on aika laillakin huijauksen makua: niitä myydään ihmeaineina, jotka tuottavat altaaseen hetkessä koko typenkiertoon tarvittavan bakteerikannan, vaikkei aine edes sisällä typpibakteereita. Paketti kyllä kertoo, että aine ainoastaan nopeuttaa bakteerien lisääntymistä - itse bakteerien on tultava jostain muualta. Tätä kauppias jostain syystä harvemmin muistaa mainita.

-Myyjä myi minulle paketin + Bactozym + AquaSafea + pari kasvia (vedensuosikki) + pohjasora (n. 2mm) + muutaman kalan (2 miljoonakalaa ja 2 platyä). Sanoi, että kalat voipi laittaa pohjahiekan ja aineiden lisäyksen jälkeen altaaseen. Näin tein. Sittemmin lukeneeni kypsytyksestä huolestuin. Kalat voivat kuitenkin hyvin. Muutaman päivän kuluttua ostin kasveja 2kpl lisää, jotain terävälehtisiä, en muista mitä. Lisäksi pohjalla on myös mangrovekanto ja koristelinna. Varsinainen kysymys: onko huoleen aihetta liittyen kypsytykseen? Vesi on kirkasta tällä hetkellä, eikä ongelmia ole ollut. Aikamoinen samennus tuli alussa (ei johdu pohjahiekan pesusta), mutta on nyt tasaantunut.

Nitriitti, kaloille myrkyllinen aineenvaihdunnan välituote, on näissä pitoisuuksissa väritöntä, hajutonta ja näkymätöntä, mutta voi silti tappaa kalasi tai aiheuttaa niille elinikää lyhentäviä sisäelinvaurioita. Kun kalallinen kypsytys on nyt kerran jo aloitettu, se kannattaa hoitaa loppuun niin hyvin kuin mahdollista, eli nitriitin pitoisuutta huolellisesti seuraten. Jos arvo nousee vähänkään nollasta, vaihdetaan vettä. Kalojen ruokahaluttomuus ja passiivisuus on hälytysmerkki, mutta vesitesteillä ongelman voi saada kiinni jo ennen akuuttia myrkytystä. Onneksi kaloja on näinkin vähän: koska ne tuottavat vähemmän jätettä, myös nitriitti nousee hitaammin ja saattaapa olla, että akvaario kypsyy itsekseen ilman ongelmia tai edes mitattavaa nitriittipiikkiä.

-Sopiiko näiden kalojen kanssa (milj. + platy) tetroja ja muutama rapu (sukarapu)? Tarkoitus on pitää väljänä akvaario.

Kumpikin nykyinen lajisi on parvikala, eivätkä ne pidemmän päälle viihdy kahdestaan. 60-litraisessa akvaariossa jo kaksi kunnollista parvea (vähintään 5-6 kalaa, mieluusti kymmenkunta) on kaikkea muuta kuin väljää, etenkin kun platyt kasvavat melkoisiksi möhkäleiksi.

Tetrat, kuten todettu, vaativat pääsääntöisesti erilaista vettä kuin miljoonakalat ja platyt. Poikkeuksena tosin ovat muutamat erityisen sopeutuvaiset lajit, kuten intiaaninsulka. Tämä onkin toinen ongelma: miljoonakalat ja platyt tarvitsevat terveinä pysyäkseen emäksistä ja kovaa vettä, kun suomalainen vesijohtovesi on yleensä neutraalia ja pehmeää, ja muuttuu akvaariossa yleensä happamaksi. Vesiarvojen kanssa säätäminen onnistuu kyllä aloittelijaltakin - ei se ole kovin vaikeaa, tai edes kallista. Kipsijauhe ja ruokasooda hoitavat homman. Vähän perehtymistä ja kunnollisen vesitestisetin se kyllä vaatii.

Sukaravut ovat kyllä oikein sopivia hoidokkeja altaaseesi. Kalat kyllä syövät niiden poikasia, mutta kun ravuille järjestää hieman tiheikköä missä piileskellä, myös jälkikasvua pitäisi säilyä.

-Akvaariolasin pinta sisällä on kuin hienon sumun peitossa kauttaaltaan. Näkee vain jos katsoo lasin reunaa aivan sen kantilta, eli akvaario näyttää muuten kirkkaalta. Mitä tuo on?

Todennäköisesti jotakin levää. Ainakin piilevä voi tehdä ohuen, ruskehtavan hunnun, ja viherlevät vastaavan vihertävän. Levä ei ole vaarallista, muttei toki näytä kivalta. Sen saa pois leväraapalla tai sellaista vastaavalla tee-se-itse -viritelmällä, vaikkapa vanhalla luottokortilla raaputtamalla.

-Toinen platy on jokseenin ujo. Eli se tykkää olla paljon paikallaan suojaissassa paikassa liikkumatta, kun muut iloisesti ui sinne tänne. Ruoka-aikaan kyllä käy syömässä. Onko normaalia? Esim. toinen platy on luonteeltaan ihan erilainen.

Ihan ensiksi epäilisin, että kala on sairas. Nämä synnyttävät kalat sairastelevat paljon, ja vilkkaan parvikalan liikkumattomuus on ikävä merkki. En tiedä, johtuuko se siitä, että vesiarvot ovat yleensä väärät (jos vettä ei erikseen koveteta), vai siitä, että kalat ovat jalostuksen ja sisäsiitoksen myötä herkistyneet kaikelle mahdolliselle. Myös nitriitti voi olla syynä apaattiseen käytökseen, mutta yhtä hyvin sen voi aiheuttaa vaikkapa kalatuberkuloosi. Pitääkö kala lepäillessään eviään supussa, tai onko sen asennossa tai ulkonäössä muuten mitään muista eroavaa?

-Milloin pitäisi ensimmäisen kerran vaihtaa vettä tässä tilanteessa? Eli viikon jälkeen se on kyllä puhdasta vielä.

Mieluusti ihan heti, siltä varalta että nitriittiä on. Ei siitä haittaakaan ole.

[Mutanttikeisari]

Terve 7330 ja kiitos asiantuntevista kommenteistasi. Vastailen tähän myös quotea käyttäen:

Ihan paras mahdollinen alku ei akvaarioharrastukselle nyt ole tainnut tulla, mutta niinhän sitä on käynyt itse kullekin. Miljoonakalat ja platyt eivät suinkaan ole helppoja aloittelijan kaloja, vaan pitkän jalostuksen ja Kaakkois-Aasian kasvatuslaitosten erikoisten vesiolojen vuoksi verraten herkkiä otuksia, jotka vaativat omanlaisensa eliolot. Myös kalallisesta kypsytyksestä on luovuttu ihan hyvästä syystä, eli juurikin koska kypsyttämättömän altaan nitriitti aiheuttaa kaloille ongelmia. Bactozym puolestaan kuuluu niihin "kypsytysaineisiin" joissa on aika laillakin huijauksen makua: niitä myydään ihmeaineina, jotka tuottavat altaaseen hetkessä koko typenkiertoon tarvittavan bakteerikannan, vaikkei aine edes sisällä typpibakteereita. Paketti kyllä kertoo, että aine ainoastaan nopeuttaa bakteerien lisääntymistä - itse bakteerien on tultava jostain muualta. Tätä kauppias jostain syystä harvemmin muistaa mainita.

Tämäpä hauskaa, sillä pitkän n. 30min. käydyn kaupanteon ohessa toivoin nimenomaan aloittelijoille sopivia kaloja ja nämä tulivat valituksi. Halusin nimenomaan vain muutaman, jotta pääsen näkemään niiden sopeutumisen ja sitten myöhemmin hankkimaan lisää. Olen lukenut kotimaan jalostuksesta miljoonakaloille, tarkoitan, että olisivat parhaiten näihin olosuhteisiin sopeutuneet, sekä oman selkäpiin tuntuman, että miljoonakalat ovat niin yleisiä, ettei niissä voi mennä metsään. Kummatkin lajit kauppiaan suosittelemia, enkä vastalausetta sanonut niiden ottamiselle. Toivotaan, että selviävät. Tosiaan ostaessa minulla ei ollut minkäälaista tietoa mistään akvaarion aineista, ajattelin kaiken saavani kaupasta. Nyt näemmä siis on tullut kalallinen kypsytys kyseeseen. Ja toistaiseksi olen sitä jatkanut vain kaloja ruokkimalla 2krt. päivässä.

Nitriitti, kaloille myrkyllinen aineenvaihdunnan välituote, on näissä pitoisuuksissa väritöntä, hajutonta ja näkymätöntä, mutta voi silti tappaa kalasi tai aiheuttaa niille elinikää lyhentäviä sisäelinvaurioita. Kun kalallinen kypsytys on nyt kerran jo aloitettu, se kannattaa hoitaa loppuun niin hyvin kuin mahdollista, eli nitriitin pitoisuutta huolellisesti seuraten. Jos arvo nousee vähänkään nollasta, vaihdetaan vettä. Kalojen ruokahaluttomuus ja passiivisuus on hälytysmerkki, mutta vesitesteillä ongelman voi saada kiinni jo ennen akuuttia myrkytystä. Onneksi kaloja on näinkin vähän: koska ne tuottavat vähemmän jätettä, myös nitriitti nousee hitaammin ja saattaapa olla, että akvaario kypsyy itsekseen ilman ongelmia tai edes mitattavaa nitriittipiikkiä.

Nitriitistä olen lukenut hyvin paljon näiltä palsoilta ja voin todeta, ettei ole ihan aloittelijan vahvuusalueita vaatien testit ja tarkan seurannan. Luulen, että suuri osa omistajista ei koskaan näe edes nitriittipitoisuutta testin muodossa. Ruokahaluttomuutta ei kaloilla ole ollut, oikeastaan päinvastoin, mielellään kimpoavat pintaan noukkimaan levyjä. Minkäänlaisia myrkytysoireita ei ole ilmaantunut, toivotaan, että jatko menee myös kivuttomasto. Kaloja on tosiaan tällä hetkellä muutama hassu (4kpl).

Kumpikin nykyinen lajisi on parvikala, eivätkä ne pidemmän päälle viihdy kahdestaan. 60-litraisessa akvaariossa jo kaksi kunnollista parvea (vähintään 5-6 kalaa, mieluusti kymmenkunta) on kaikkea muuta kuin väljää, etenkin kun platyt kasvavat melkoisiksi möhkäleiksi.

Tetrat, kuten todettu, vaativat pääsääntöisesti erilaista vettä kuin miljoonakalat ja platyt. Poikkeuksena tosin ovat muutamat erityisen sopeutuvaiset lajit, kuten intiaaninsulka. Tämä onkin toinen ongelma: miljoonakalat ja platyt tarvitsevat terveinä pysyäkseen emäksistä ja kovaa vettä, kun suomalainen vesijohtovesi on yleensä neutraalia ja pehmeää, ja muuttuu akvaariossa yleensä happamaksi. Vesiarvojen kanssa säätäminen onnistuu kyllä aloittelijaltakin - ei se ole kovin vaikeaa, tai edes kallista. Kipsijauhe ja ruokasooda hoitavat homman. Vähän perehtymistä ja kunnollisen vesitestisetin se kyllä vaatii.

Sukaravut ovat kyllä oikein sopivia hoidokkeja altaaseesi. Kalat kyllä syövät niiden poikasia, mutta kun ravuille järjestää hieman tiheikköä missä piileskellä, myös jälkikasvua pitäisi säilyä.

Mielenkiintoista jälleen. Ajattelin tosiaan näin, että jatkossa olisi miljoonakaloja 1+3 (uros/naaras), nuo kaksi platya ja lisäksi n. 7kpl tetraparvi. Lisäksi muutama rapu pohjalle. Mutta jos tosiaan eivät viihdu yhdessä, niin voisin kuvitella, että tetroja tulee ja ehkä platyt voisi takaisin kauppaan viedä.

Todennäköisesti jotakin levää. Ainakin piilevä voi tehdä ohuen, ruskehtavan hunnun, ja viherlevät vastaavan vihertävän. Levä ei ole vaarallista, muttei toki näytä kivalta. Sen saa pois leväraapalla tai sellaista vastaavalla tee-se-itse -viritelmällä, vaikkapa vanhalla luottokortilla raaputtamalla.

Tuo on todellakin siis melkein havaisemattomissa, saattaa olla ihan vedestä johtuvaa, tosin se päälystää koko sisälasin pinnan ja sormella pyyhkäistessä lasi kirkastuu. Ajattelin lähinnä sen olevan jotain bakteerikasuva, jota ei uskalla raapia heti ensimmäisessä vedenvaihdossa?

Ihan ensiksi epäilisin, että kala on sairas. Nämä synnyttävät kalat sairastelevat paljon, ja vilkkaan parvikalan liikkumattomuus on ikävä merkki. En tiedä, johtuuko se siitä, että vesiarvot ovat yleensä väärät (jos vettä ei erikseen koveteta), vai siitä, että kalat ovat jalostuksen ja sisäsiitoksen myötä herkistyneet kaikelle mahdolliselle. Myös nitriitti voi olla syynä apaattiseen käytökseen, mutta yhtä hyvin sen voi aiheuttaa vaikkapa kalatuberkuloosi. Pitääkö kala lepäillessään eviään supussa, tai onko sen asennossa tai ulkonäössä muuten mitään muista eroavaa?

Tuli myös mieleen, josko platy olisi raskaana, mutta ei sen paremmin näytä pullealta. Tosiaan altaassa on kaksi platyä, joista toinen on apaattinen. Ei oireile mitenkään eleillään, on vain paikoillaan, niin kuin "stand by" tilassa ja piilosillaan. Eli ei pidä eviä mitenkään poikkeavasti eikä käytös poikkea mitenkään toisesta platystä. Nyt kun mieleen tulee, niin se kyllä nopeasti singahtaa toiseen suuntaan, kun joku sitä lähestyy.

[Butterflies]

Onnea akvaariosta minunkin puolestani ja tervetuloa mielenkiintoisen harrastuksen pariin!

Tosiaan, edelliset tuossa ovatkin jo sanoneet lähes kaiken, mitä meinasinkaan sanoa. Mutta, koska platyt ja miljoonakalat ovat kovan, emäksisen ja melko viileän veden kaloja, ehdottaisin, että valitset joko nämä kalat ja kasvatat niiden parvia hieman, tai vaihtoehtoisesti luovut näistä ja otat jotain pehmeämmän, happamamman veden kaloja kuten noita tetroja. Ravut tykkäisivät kovemmasta, happamasta vedestä, mutta menevät kyllä muunlaisessakin. Pehmeään ja happamempaan veteen on tosin olemassa enemmän kalavalikoimaa kuin kovaan ja emäksiseen Molemmista saa aikaan ihan hyvän luomuksen!

Vesiarvojen muokkaaminen ei tosiaan ole vaikeaa, juurikin ruokasoodalla, kalkkipitoisilla simpukoilla ja kivillä sekä kipsillä saa ihmeitä aikaan. Jos haluat happamemman ja pehmeämmän veden, juurakot ja turveuute ovat omiaan siihen hommaan.

[urppis]

Lämmittimen voisit huoletta ottaa irti seinästä. Platy/miljoonakala altaassa ei välttämättä tarvitse lämmitystä edes, mutta säästä se kapine kuitenkin talven varalle.
Mulla on platy altaassa lämmitin säädetty talvella 22 asteeseen ja se punainen valo ei ole oikeen montaa kertaa palanut... Lampustakin tulee sitä lämpöä...
Nyt kun on helteet, vesi on lämmintä ilman lämmitintä. Lämmittimessä on toki termostaatti, eli sehän ei lämmitä, jos lämpötila on yli tuon säädetyn, mutta jos nyt vaikka yöllä pikkasen lämpö laskee, saattaa se turhia siellä paahtaa...
Ja tosi paljon onnea uudelle harrastuksellesi!!!

[Mutanttikeisari]

Kiitos Butterflies ja urpojaturpo. Mielenkiintoa kyllä piisaa ja paljon tekemistä tämän harrastuksen parissa. Kovin mielelläni ottaisin tetroja, mutta mitä vaihtoehtoja se jättää nykyisten kalojen suhteen? Tetrat ovat näyttävän näköisiä. Tällä hetkellä lämmitin on pois pistorasiasta. Taidan sen ottaa myös altaasta pois, kun mikään kovin esteettinen näky se ei näin pienessä kuitenkaan ole. Katsotaan jos myöhemmin tulee tarvetta sille. Tosiaan mitään vesitestejä en ole vielä tehnyt, ja taktiikka onkin ensin teettää liikkeessä se ilmainen ja sitten ostaa omat testit, jos eivät ihan tyyriitä ole.

[Sisso]

Munkin puolesta tervetuloa koukuttavan harrastuksen pariin!

Tippatestit on, ikävä kyllä, aika hinnakkaita, etenkin jos ostaa koko setin kerralla, mutta ne ovat myös erittäin riittoisia. Voisit harkita myös ulkomailta tilaamista, esim. Saksasta saa perustestisettejä siedettävällä hinnalla, tosin niiden matka suomeen kyllä hiukan kestää. Tarvitset testejä jatkossakin, joten suosittelen niiden hankkimista jo nyt. Akvaario on epästabiili laitos jopa kuukausia perustamisensa jälkeen, joten testit on hyvä olla hankittuna juuri nyt. Kannattaa hankkia tippatestit, sillä ne ovat luotettavampia kuin liuskatestit, vaikka liuska voikin houkutella hinnallaan. Täältä luetun, ja oman kokemukseni, perusteella liuska todennäköisesti näyttää nitriitin oikein, mutta kaikki muu taas on todennäköisesti ihan mitä sattuu etkä voi luottaa testin tulokseen varmasti. Vesiarvojen jatkuva heittely stressaa kaloja pitkän päälle ja altistaa sitä kautta ne eri sairauksille. Kalat voivat olla näennäisen terveitä, mutta niiden luontainen vastustuskyky on stressitilan takia alentunut, jolloin mikä tahansa pienikin naarmu ihossa, joka hyväkuntoisella kalalla paranisi ihan huomaamamatta parissa päivässä, saattaa muuttua ongelmaksi ja jopa tappaa kalan. Puhumattakaan muista taudeista. Siksi on tärkeää pyrkiä pitämään kalat mahdolisimman hyväkuntoisina. Etenkin jos lähdet muokkaamaan vesiarvoja "keinotekoisesti" johonkin suuntaan, testit ovat tärkeät. Testi ovat helppokäyttöisiä ja niissä on selkeät käyttöohjeet mukana, joten sitä asiaa ei tarvitse huolehtia.

Sori äidillinen saarna, mutta joskus (nythän ei ole siitä kysymys joten älä loukkaannu) )testien hankkimista väistellään sillä, että kalat näyttävät olevan hyväkuntoisia. Sitä ne ovatkin niin kauan kun kaikki sujuu ongelmitta, mutta "hyvä kunto" punnitaan, jos akvaarioon iskee jokin tauti. Eikä sellaista akvaristia varmaan olekaan, kenen akvaa ei joskus jokin tauti olisi koetellut.

Kasveja on hyvä olla reippaasti ja niiden hyvä kasvu on eduksi myös kaloille sillä ne tuottavat hyvin voidessaan runsaasti happea kaloille plus käyttävät tehokkaasti nitrattia kasvuunsa sekä pitävät levät loitolla kun ravinteita ei jää levien käyttöön. Seuraa siis myös niiden kasvua ja jos siinä ilmenee ongelmia, se on todennäköisesti korjattavissa helpostikin. Akvaarion hyvinvointi on enemmän kuin osiensa summa ja jokainen tekijä vaikuttaa toiseen. Ne ovat kaikki keskenään vuorovaikutuksessa luoden oman tasapainonsa, joka on yksilöllinen jokaisessa akvassa.