Pinski kirjoitti:Nyt rakennetaan täydellistä rapulaa
No niin, onnea.
Pinski kirjoitti:
Ensinnäkin A.)suodatus.
Ns. verenperintönä löytyy Fluvalin 2+ sisäsuodatin ja opiskelijapudjettini olisi erittäin kiitollinen jos tällä voisi rapulan suodatuksen hoitaa. Kovasti olen yrittänyt tonkia kaikkia raputekstejä täältä ja sen verran nyt ainakin olen saanut irti, että sukkahousukankaan avulla estyisi mahdolliset rapu"imautumiset" suodattimen syövereihin. Totta vai?
Sukkahousukikkaa testasin rapuharrastuksen alkuaikoina. En tiedä toimiko se (poikasia tuntui riittävän, teinpä mitä hyvänsä), mutta ainakin sukkahousu meni uskomattoman nopeasti tukkoon, ja sitä sai olla kaiken aikaa huuhtomassa.
Ehdottaisin, että irrotat Fluvalista alaosan kokonaan, kääräiset pumpun ympärille kuoren suodatusmatosta ja teet biosuodattimen. Maton läpikin pumppuun saattaa joskus joku poikanen päätyä, mutta pääsääntöisesti systeemi on turvallinen ja kasvattaa suodatusmaton pinnalle reilusti hyvää pieneliöstöä rapujen ruuaksi.
Pinski kirjoitti:
B.) Pohjalannoitus ja -materiaali, "möyhintä"
Materiaali tulee olemaan hiekkaa. Se nyt ainakin on satavarmaa

Täältä olen melkeinpä kaikki Biltema vs. musta-hiekkakeskustelut lukenut läpi kuten myös "hae hiekkamontulta"-jutut jne. Ketäpä tässä nyt sitten uskomaan?

Faunattaresta tuumattiin, että puhallushiekka saattaisi vahingoittaa suodatinta. Hiekkamontun hiekka on likaista, vaikka saahan sen varmasti kikkailemalla puhtaaksi. Värillähän ei ole väliä, JOO, mutta musta nyt vain miellyttäisi silmää eniten. Onko näitä kauhuskenarioiden mustahiekka-ongelmia ollut rapualtaissa? Hiekkamontuilta täällä mehtälässä kävisi nyysimässä vaikka sata kiloa hiekkaa ilman että sitä mistään huomaisi, mutta sehän on kyllä myös tosi hienojakoista ainakin täällä meren tuntumassa pohjanmaalla. Kauhea pääkipu yhdestä pohjamateriaalista :DD
En osaa kuvitella, että puhallushiekka vahingoittaisi suodatinta, ettet koko laitetta kokeile hiekkaan upottaa.
Mustasta hiekasta olen minäkin lukenut kauhujuttuja, mutta omaa kokemusta ei ole. Joka tapauksessa yleissääntö on, että jos akvaariossa on jotain vähänkään myrkyllistä, niin ravut kuolevat siihen ensimmäisenä. Ne ovat selvästi herkempiä esim. lääkkeille, torjunta-aineille, raskasmetalleille ja Easy Carbolle kuin kalat. Siksi pelaisin ehkä mieluummin kuitenkin varman päälle ja käyttäisin jotain varmasti myrkytöntä materiaalia. Vaikka onhan se musta pohja hieno.
Pinski kirjoitti:
Hiekkaa on siis ilmeisesti tarve "möyhiä" (isossa akvassa on jokisora, niin sinäänsä uusi pohjamateriaali) ja jostain olisi tarkoitus/yritys kikkailla kierteissarvikotiloita jotta pohja pysyisi kunnossa. Onko tosiaan todettu paikkaa pitäväksi "väite" että hiekkapohjaa ei tarvitse sen suuremmin lapolla sorkkia jos kotilot sitä pyörittelee ja kasvit käyttää shaibaa ravinteina?
Minulla juuri oli vanhassa altaassa 9 vuotta samat puhallushiekat. Tänä aikana niitä pöyhittiin tasan kahdesti, kummallakin kerralla kun muutin.

Ja tässä ammeessa ei ollut edes kierteisiä, koska kalat söivät ne sitä mukaa kun yritin lisäillä. Ongelmia ei koskaan ollut, eikä pohja edes haissut tukkeutuneelta, kun sitä sitten lähdettiin purkamaan allasta vaihtaessa. Samat hiekat ovat edelleen käytössä, nyt vain uuteen sekoitettuna.
Pienemmässä altaassa on kierteisiä, mutta siinä on hiekkakuopan hiekka, jossa on, tietenkin, erikokoisia rakeita. Tässä tuntuu siltä, että hienoin pohjalle pakkautuva aines tukkeutuu, ja ylin karkeampi kerros puolestaan kerää lietettä sisälleen lähes yhtä paljon kuin sora. Pikkualtaan hiekkaa välillä pöyhinkin käsin vedenvaihdon yhteydessä ja imuroin lapolla siitä nousevan lietteen viemäriin. Tällä systeemillä homma on myös toiminut hyvin, vaikka tosiaan vaatiikin ehkä kerran kuussa tai parissa sen pöyhinnän.
Pinski kirjoitti:
C.) Veden laatu
kalkkikuorinen ötökkä pitäisi varmaan melko kovasta vedestä, mutta mitäs ne sinineonit siihen tuumaisi? Riittääkö normaalin pehmeän vesijohdon käsittelyyn oikeanlaiseksi esimerkiksi nano crusta mineralin lisääminen ohjeistuksen mukaan? Vettä olisi tarkoitus vaihtaa viikoittain noin 1/3 tai puolet.. katsoo nyt sitten kun on akva käynnissä..
Tavallisesti kaupan olevat sukarapulajit eivät tarvitse kovetettua vettä: ne ovat kotoisin tropiikin pehmeistä vesistä ja sopeutuneet hyödyntämään kalsiuminsa tehokkaasti. Crusta Mineralista ei ole omaa kokemusta, mutta äkkiseltään googlaten näyttää pätevältä aineelta. Käytä vain, jos haluat pelata varman päälle.

Kovuuttahan tuo ei ainakaan tuoteselosteen mukaan lisää juuri nimeksikään, joten sen ei pitäisi tetrojakaan haitata.
Sukaravuille muuten yleensä suositellaan vaihtamaan vettä kohtuullisen vähän kerrallaan (eli mieluummin tuo kolmannes kuin puolet), koska ne ovat herkkiä kaikenlaiselle vesijohtoveden mukana tulevalle, ja vedenvaihto on siksi niille isompi rasitus kuin kaloille. Omaan 40-litraiseen rapualtaaseeni vaihdan vain sangollisen, eli noin 8 litraa, kerrallaan puolentoista viikon välein. Siellä ei tosin mitään muuta olekaan kuin rapuja ja kasveja, joten nitraattiakaan ei juuri kerry pois vaihdettavaksi.
Toisaalta keskimmäisessä altaassa on leväsukarapuja, joille vaihdan vettä joskus reilustikin yli puolet kerralla, eikä niitä ole tuntunut haittaavan lainkaan. Mummorapuni alkaa lähestyä viiden vuoden ikää, mikä on aika hämmentävää eläimelle, jota ostaessa sille luvattiin noin vuoden elinikä.
Pinski kirjoitti:
D.) sisustus
Tai no ennenkaikkea puu. Tavan mangroven varmaan voi lykätä sisustuselementiksi? Ajatuksena olisi myös väsätä puutarhamyymälästä saaduista kivenhalkeamista piiloröykkiö jonka liimailen harulla kasaan. Jos röykkiön keittelisi pariin kertaan, niin eikai siitä mitään rapumassamurhaa aiheutuisi?

Liimailet millä?
Henkilökohtaisena mielipiteenä se, että minusta altaaseen laitettavaa luonnosta peräisin olevaa sisustustavaraa ei ole tarpeen keittää. Huuhtelu poistaa pölyn ja roskat, ja sillä hyvä. Toki, jos on syytä epäillä että tarpeet on käsitelty torjunta-aineilla tai muilla kemikaaleilla tai ne ovat kotoisin kalaisista vesistä, voi harkita keittämistäkin, mutta näin normaalitapauksessa.
Ja magrove käy kyllä. Samoin lähisuolta haetut puunkappaleet tai vaikka omenapuunoksat.
Pinski kirjoitti:
Rapusten ruokinta ja tarpeet
Piilopaikkoja ilmeisesti paljon, luonnollisen näköisellä linjalla tahtoisin pysyä joten laavakiveä tai edellä mainittuja "oman maan" kivikekoja eikös passais?

Syötättekö rapusillenne ihan tuota eläinkauppojen rapuruokaa esim. Seran shrimp-ruokaa? Entäpäs annatteko muuta? Mikä tämä dennerlen ravun poikasille tarkoitettu ruoka on? jos ne nyt alkaisi lisääntyä, kuoleeko ne pikkuset ilman "penturuokaa"? : DD
Lähes kaikki kivet käyvät, paitsi jos niissä on hurjia määriä rautaa. Kalkkikivistäkin voi pienessä altaassa liueta turhan paljon kalkkia.
Omat rapuni syövät kalanruokia, eli sitä samaa kuin kaikki muidenkin altaiden asukkaat. Rapujen ruuat ovat varmasti niille vähintään yhtä hyvää evästä. Kiehautetut kasvikset, kuten nokkonen ja kesäkurpitsa, maistuvat myös. Samoin esimerkiksi pakastetut surviaisen- ja hyttysentoukat, murskattu katkarapu yms.
Makeassa vedessä lisääntyvien sukarapujen poikaset ovat heti kuoriutuessaan aikuisten pienoismalleja ja pystyvät syömään samaa ruokaa. Tuo Dennerlen poikasruoka lienee joko hienojakoisempaa tai paremmin poikasten ravinnontarpeeseen sopivaa (tai sekä että) kuin aikuisten ruoka, joten saattaa olla, että penikat kasvavat sillä nopeammin.
Yleensä sukarapuja ei voi estää lisääntymästä, halusipa moista tai ei.
Pinski kirjoitti:
Mitä tarkoittaa tulisukaravuilla nämä luokittelut A,B jne..? Mistä se luokka määräytyy? Aivot lagas nyt totaalisesti vaikka moni muukin asia on pientä pääkoppaani vaivannut. Noh joskos näistä joka jaksaisi hieman aukoa solmuja...

Toivottavasti saisin tuosta rapupytystä toimivan kokonaisuuden nii kaikki pohdinta ja miettiminen olis vaivan arvoista

Ne mittaavat värityksen "laadukkuutta". Parhaissa sukaravuissa on eniten valkoista ja selkeimmät värirajat. En minäkään näistä paljoa tiedä, mutta tuon verran.
Onnea matkaan. Ravut ovat aika mutkattomia hoidokkeja, joten hyvin se menee.
