Partamonnin altaan koko ja puun tarve

[osteoporoosi]

Mahtuisiko partis 70-litraiseen, vai meneekö liian hilkulle?

Edit: Otsikkoon tehty lisäys, koska keskustelun aihe näyttää laajenevan.

[Adrian]

Yksi menee just ja just.

[*Pontso*]

Itse en menisi laittamaan. Omasta mielestäni 100 litraa on minimi, koska partikset kuitenkin kasvavat n. 15 cm. 70 litraan saataisi niin, kuin Adrian "sanoi": - yksi mennä just ja just, mutta miksi laittaa näin pieneen? Pitäähän partamonnillakin olla tilaa liikkua! Itsekin pidät varmasti ylimääräisestä tilasta!

[RPekka]

Mielestäni 70 litraiseen mahtuu partamonni jo "helposti" koska ne eivät kovin isoa reviiriä itselleen varaa isommassakaan altaassa. Itse valitsisin mieluummin vaikka 3 nuolimonnia.

[Elmeri]

Partis menee kaksinkin 70 litraseen , kolmekin jos ei synny reviirikiistoja

On aina niitä jotka sanovat ettei sen ja sen pituinen kala mahdu sinne ja sinne...tosiasia kumminkin on että partis sen tapaiset imumonnit luonnossakin tulevat toimeen myös allikoissa tms. yleensäkin akvaarion peruskalat ovat ns. allikkokaloja osan vuodesta tulva-aikojen ulkopuolella.

Sademetsiin perehtyminen ja terve järki kertoo parhaiten minne mikäkin mahtuu. Tietty akvaarion sisustus, eli jos teet piilopaikkoja täynnä olevan (rikkonainen pohjan topografia) altaan +kasveja siitä mahtuu pari jos taas avonaisen mahtuu yksi.

Suurin ongelma voi tulla reviirien kanssa, ja yleensäkin reviirit ja kalojen yhteensopivuus tai määrä on rajoittava tekijä kuin altaan koko, tietty järjellä.

Riippuu miltä alueelta kalastoa hankit tai millainen teema on altaassasi...borneon imunuoliainen on pieneen altaaseen hyvä vaihtoehto , eikä tietääkseni reviiri intoinen. Levää se ainakin minulla syö ahkerasti.

[Ebes]

...tosiasia kumminkin on että partis sen tapaiset imumonnit luonnossakin tulevat toimeen myös allikoissa tms. yleensäkin akvaarion peruskalat ovat ns. allikkokaloja osan vuodesta tulva-aikojen ulkopuolella.

No mitenkäs 70-litraisen ja 3 partiksen omistaja toteuttaa tulva-ajat jolloin luonnossa tilaa on ja lisääntymiskausi parhaillaan? Jos luonnossa monet kalat elävät huonoissa oloissa ja niiden lammikot jopa kuivuvat toisinaan, pitääkö akvaristinkin tehdä kaloilleen kurjat olot?

...terve järki kertoo parhaiten minne mikäkin mahtuu.

Nimenomaan, eli ei todellakan 70-litraiseen kolmea - edes kahta - partista!!

[Lisa]

Ellei Elmerin viesti ole trollaamista, niin kyllä ihmettelen hiukan tuota mielipidettä, sillä edes yksi partis ei kasva täysimittaiseksi 70 litraisessa altaassa. Mutta jos kääpiöitymistä kannattaa, niin mikäs siinä.

Kyllähän partikset tankkiin mahtuvat, eri asia sitten taas, että miten on hyvinvoinnin laita?

[Elmeri]

Itselläni ei ole noin pientä allasta mutta kaverini allas on n. 80 litraa...tosin allas on leveämpi kuin korkea...siellä kumminkin ne kasvoivat täysikokoon runsaiden kivien, pienten juurakoiden, jaavansammaleen ja kasvien keskellä, eläneet täysikokoisena edelleen (kaverilla on samassa altaassa timantin ja paletin parit joten esteet toimivat näidenkin erottelussa). Eli luonnolisia esteitä akvaarioon!

Väitän 20 vuoden partisten kokemuksella sitä, että partisten kasvaminen täysikokoon on enempi kiinni siitä saako ne puuta kuin siitä onko allas 300 vai 70 litraa. Metsästä ja suolta vaan tuoretta puuta akvaarioon niin partiksista tulee plekomaisen mallisia kookkaita n.15 senttisiä - ja niitä esteitä pohjalle ja niiden väliin "käytäviä". Mitä luonnolisempia esteitä / topografiaa / virtauksia on pohjallasi sitä tyytyväisempiä ovat kalasi.

Olen huomannut että jos osaa somisteet asetella luonnollisesti ja elinolosuhteita vähänkin rakentaa sopivaksi kaloillesi ja kalojen määrässä/yhteensopivuudessa/akvaarion osissa käytetystä tilasta toimit järkevästi, Markku Varjon kirjoista ja akvaario cd:ltä löytyy järkevät mitat kaloillesi mitä ne vaativat...tietty pitää muistaa että ne mitat kumminkin pyörii ei ihan alarajalla mutta kumminkin sielläpäin.

Samoin Ruotsalaisesta kirjallisuudesta löydät järkeviä mittoja.

[Kaizu]

Väitän 20 vuoden partisten kokemuksella sitä, että partisten kasvaminen täysikokoon on enempi kiinni siitä saako ne puuta kuin siitä onko allas 300 vai 70 litraa.

Kerrohan vielä mitä partis tuolla puulla tekee, ettei jää epäselvyyksiä.

Itse en partiksille tuosta puusta keksi muuta iloa kuin sen että sen pintaan kasvaa levää jota partis voi ruoakseen nakerrella, jos kasvisravintoa ei muuten ole saatavilla. Ja tietysti puiden koloihin on kiva mennä piilottelemaan ja vaikka kudeksimaan.

[Elmeri]

Itselläni ne on ainakin järsinyt raadoiksi pehmeämmän puun "risut" sekä kaikki mahdolliset pinnat kun uusia kantoja vaihtelen "South American Root Biotope"-altaaseeni...väitän näkemäni perusteella että ne käyttää (pehmeää/tuoretta)puuta ravinnokseen. Tosin oman kantani plecomainen ulkomuoto viittaa siihen että on mahdollisuus että kantaani on sekoittunut jotain muuta imumonnilajia (käsittääkseni se on myös imumonneilla mahdollista), ennenkuin itse olen sitä kasvattanut. Partisten kanssa kanta on kumminkin lisääntynyt.

Käyttämäni puut ovat olleet paria poikeusta lukuunottamatta kotimaisia itse kalastettuja...ei kaupan kovaa puuta.

[Lisa]

Markku Varjon kirjoista ja akvaario cd:ltä löytyy järkevät mitat kaloillesi mitä ne vaativat...tietty pitää muistaa että ne mitat kumminkin pyörii ei ihan alarajalla mutta kumminkin sielläpäin.

Tästä voi olla montaa mieltä

Esimerkiksi leväbarbi 80 litraiseen, saksipyrstö 60 litraiseen, keltabarbi 60 litraiseen, kirsikkabarbi 40 litraiseen, aasianmutakala 130 litraiseen, pusukala 160 litraiseen... jne.

Täysin alimitoitettua, mutta Markulla oli hyvä (?) syykin näihin suosituksiin, ellen ihan väärin muista

[Kaizu]

Itselläni ne on ainakin järsinyt raadoiksi pehmeämmän puun "risut" sekä kaikki mahdolliset pinnat kun uusia kantoja vaihtelen "South American Root Biotope"-altaaseeni...väitän näkemäni perusteella että ne käyttää (pehmeää/tuoretta)puuta ravinnokseen.

Kyllähän se puu kuluu kun partis jyystää sen pinnalta levää ja varmasti vatsaankin kulkeutuu, mutta voiko partis sitä käyttää ravintonaan.

Aiemmin on jopa ihmetelty syökö partamonni muovikoristeita. Mutta itseäni kiinnostaa tuosta keskustelusta lähinnä tuo prboyn vastaus, joka ehkä ratkaisee tuon puun käyttämisen ravinnoksi.

PS. Onneksi hän ehti tosiaan kirjoitella tänne paljonkin asiaa ja faktoja ennen aikapulaansa.

[Ville+Makka]

Jostain lukasin joskus, että partikset tarvitsevat puuta ruoansulatuksensa toimimiseen. Lähdettä en tosin enää muista.. Oho, toisessa ketjussa siitä olikin jo maininta, ettei asia olekkaan niin. T: jokapäivä oppii jotain

[Elmeri]

Väitän puuta häviävan niin paljon nykyisen kahden partikseni kitaan ko. biotoobin akvaariossa että ruuansulatuskanavaan se menee ja ko. syystä myös niistä on tullut niin isoja kuin ne ovat. Puun määrä on aina vaikuttanut jotenkin partisteni kasvuun vuosien saatossa ja en laittaisi enää imumonnia puuttomaan akvaarioon. Se taas on eri asia toimiiko pinnalla oleva pehmeä puu heillä vain "paahtoleipänä hillon kanssa" eli onko suuripuupinnan määrä akvaariossa vain kasvualustaa joillekin jota partikset tykkäävät syödä. Nakyvää levää ei ikinä juurakoiden pinnalla ole, ja kyllä "ikkunaleväkin" niille yhä maittaa sivussa.

Itse terveysalalta ennen tekua valmistuneena väittäisin että ruuansulatusjärjestelmä on niin monimutkainen soppa, että aukottomia totuuksia siitä en menisi laukomaan vielä moneen vuoteen minkään eliön kohdalla, edes ihmisen (ihmisen soluista mm. on vain 1/10 osa omia muut bakteereja mm. ruuansulatuskanavissa) ja aina niitä kehittyy uusia. Ehkä olemmekin symbioosi kuten riutat , mäntymetsästä tämä symbioosipiirrekin tässä laajuudessaan on vasta löytymässä tieteen parissa (taannoin vasta selvisi männyn käyttävän liharavintoa sen juurissa elävien "metsästävien" sienien avulla). Vielä edelliseen lauseeseen viitaten propagandainen lausunto harrastuksen "ohjaamisesta" - Luonto on ihmeellinen asia, tutustu biotooppiakvaarioiden maailmaan sekä liiku luonnossa!

Tämä ei tarkoita sitä että epäilisin prboyn asiantuntemusta mitenkään, mutta kaikilla on oikeus perusteltuun mielipiteeseen.

[Anzku]

Jostain lukasin joskus, että partikset tarvitsevat puuta ruoansulatuksensa toimimiseen... ...Oho, toisessa ketjussa siitä olikin jo maininta, ettei asia olekkaan niin.

Mistähän ihmeestä tämä -prboyn sanoin- "urbaanilegenda" on lähtenyt liikkeelle? Minä olen nimittäin tähän päivään saakka ollut siinä käsityksessä että plekot todellakin tarvitsevat puusta jyystämiään kuituja (onko se nyt mikään ihme kun joka paikassa niin väitetään ). Onkohan akvaariomaailmassa paljon muitakin tämän tapaisia "totuuksia", joita syötetään etenkin aloittelijoille...? Olisi kiva tietää mitä kaikkea turhaa on tullut "opittua"

[Ebes]

i...väitän näkemäni perusteella että ne käyttää (pehmeää/tuoretta)puuta ravinnokseen.

Ja minä väitän että vuohet käyttää peltiä ravinnokseen, koska olen nähnyt niiden sitä järsivän.

Älä usko ihan kaikkea mitä näet.

[Mika]

Partamonnit eivät tutkimusten mukaan käytä puuta ravinnokseen. Ne eivät pystyy saamaan siitä ravintoaineita mahasta puuttuvien erikoistuneiden bakteerien takia. Hypostomus cochliodon- ryhmän plekot ja puuplekoilla taas asia hoituu. Ruuansulatukseen puukuidut varmasti auttavat ja siten kasvuun. Suuret antennimonnit kahmaisevat usein samalla mahaansa kasan hiekkaa(ei tietoisesti) joka toimii samoin ruuansulatuksen parantajana.

STATE OF OUR KNOWLEDGE ON THE DIVERSITY
AND FEEDING ECOLOGY
OF THE SUCKERMOUTH ARMORED CATFISHES (LORICARIIDAE)
Jonathan W. Armbruster
Auburn University
Department of Biological Sciences
101 Cary Hall, Auburn, AL 36830
Phone: 334-844-9261 Fax: 334-844-4065
e-mail: armbrjw@mail.auburn.edu
EXTENDED ABSTRACT - ONLY DO NOT CITE
With currently about 640 species recognized as valid, the Loricariidae
(suckermouth armored catfishes) of South America represents the largest catfish
family, and perhaps the largest algivorous family of fishes. With such a
tremendous assemblage of species, it is clear that loricariid catfishes have a
great impact on stream ecosystems; however, it is currently unknown how so
many loricariid catfishes can exist and how so many can occur at the same
location at the same time. I will discuss what is known about feeding in
loricariids and current hypotheses on their evolution and the reasons why they
are so diverse.
Loricariid catfishes are recognized by a ventral, suctorial mouth and jaws that
are designed for rasping along submerged surfaces (Schaefer, 1987, 1988).
Loricariids typically feed on algae and the organic biofilm that covers
submerged surfaces (Power, 1984). Loricariids typically possess a very long gut
where the food is processed.
To date, there has been no satisfactory hypothesis to explain the diversity of
loricariid catfishes. Schaefer and Lauder (1986, 1996) suggest that the diversity
of morphology in loricariids is a result of the loss of a biomechanical couple
linking the opercle and the lower jaw. Loss of this couple has allowed loricariid
to radiate into a wide variety of niches involving algivory/detritivory. The
decoupling hypothesis has also been used to explain the large number of cichlids
2
in Africa vs. South America (Liem, 1973). However, the decoupling hypothesis
is a circular argument – find a group that is diverse, find a mechanical couple
that has been lost, and then use the lost couple to explain the diversity. The
decoupling hypothesis does not take into account the ecology of the organisms
and fails for many reasons with loricariid catfishes. Phylogenetic analysis
suggests that primitive loricariids retain the couple suggested by Schaefer and
Lauder (1986, 1996) to be important in the evolution of loricariids, and many
loricariid groups have re-evolved a similar couple. Given that decoupling is
unlikely to be a major influence on the evolution of loricariids, what can explain
the diversity of loricariids?
I have examined the diversity of loricariids from an ecological and
biogeographical stand-point. I have attempted to determine the feeding-modes
followed by loricariid catfishes. Although most are algivorous/detritivorous,
many are insectivorous, granivorous, moluscivorous, or scavengers. In addition,
exploitation of the algivorous/detritivorous niche is complex. By examining jaw
and tooth morphology, it is clear that not all loricariids are exploiting algae and
detritus in the same way.
I hypothesize that a particular substrate can be fed upon by several different
groups of loricariids. Long, straight-jawed species feed on filamentous algae.
Short, slightly-angled-jawed species feed on tougher material closer to the
surface. And, on logs, short, highly-angled-jawed species feed on either wood or
material growing in the wood. In addition, observations in the field suggest that
loricariids are found on particular substrates such as plants, rocks, sand, or logs
in a particular flow regime (riffle, run, pool). By conservatively factoring in the
number of permutations of feeding areas available at a particular location, it can
be determined that many potential feeding areas can be available at a given
location. The value would be decreased somewhat by species that are attracted
to a particular habitat regardless of flow or if a particular habitat is not available
at a location. A particular niche may be further subdivided by species using the
feeding area at different times during the day or season or in slightly different
ways. This method will be used to explore the loricariid assemblages at certain
well-studied localities.
References
Liem, K.F. 1973. Evolutionary Strategies and morphological innovations:
Cichlid pharyngeal jaws. Sys. Zool. 22:424-441.
Power, M.E. 1984. Depth distributions of armored catfish: predator-induced
resource avoidance? Ecology 65:523–528.
Schaefer, S.A. 1987. Osteology of Hypostomus plecostomus (Linnaeus) with a
phylogenetic analysis of the loricariid subfamilies (Pisces: Siluroidei).
Contributions in Science, Natural History Museum of Los Angeles
County 394:1–31.
Schaefer, S.A. 1988. Homology and evolution of the opercular series in the
loricarioid catfishes (Pisces: Siluroidei). J. Zool., Lond. 214:81–93.
Schaefer, S.A. and G.V. Lauder. 1986. Historical transformation of functional
design: evolutionary morphology of feeding mechanisms in loricarioid
catfishes. Syst. Zool. 35:489–508.
Schaefer, S.A. and G.V. Lauder. 1996. Testing hypotheses of morphological
change: biomechanical decoupling in loricarioid catfishes. Evolution
50:1661–1675.

Kaksi hyvää linkkiä suoritettuihin tutkimuksiin. Toisessa vertailukaloina olivat Hypostomus sp. laji siis tyypillinen puun pintaa rapsutteleva laji(vrt. partamonnit).

http://www-heb.pac.dfo-mpo.gc.ca/congre ... f/toba.pdf
http://www.towson.edu/~nelson/Panaque/manaus.html

The two genera of loricariids suspected of deriving energy from wood (Panaque and Cochliodon ), both possess spoon-shaped teeth thought to be specializations for gouging wood (Schaefer and Stewart, 1993). Generalized loricariids which feed primarily by scraping algae and aufwuchs from substrate (e.g. Hypostomus, Liposarcus ) possess blade-shaped teeth thought to be specialized for scraping (Fig. 1a).

[Elmeri]

Eli sanomastani:

Pelkkä litramäärä ei ole malli siihen mitä kalaa sinulle mahtuu vain pohjan pinta-ala tai mm. partiksilla laidunnettavan pinnan määrä.
Akvaarion muoto ja se muu väestö on myös tärkeä mittaan vaikuttava tekijä. Esim. kiekot ja lehtikat menestuvät hyvin jo 200litrasessa jos se on oikean muotoinen allas (itseasiassa viljelyyn kai on parasta 125 litraset 50*50*50, itse pidän näitä kumminkin virikkeettöminä kaloilla kun biotooppi hörhö olen).

Eli ei kannata tuojottaa litramäärään vaan enemmin kalaston/altaan/virtauksen sopivuuteen.

Vuohet kyllä järsivät ainakin mitä itse olen välimerenmaissa asuessani nähnyt peltiäkin sekä muovia, mutta ei ne sitä jatkuvasti tee, varmaankin kyse on ruuan etsinnästä jota vuohi etsii luonnossa kaikista pensaista tms. ja näin ollen näykkii myös peltiä samalla, koska se ei erota eroa luonnollisen ja luonnottoman potentiaalisen ravinnon välillä

Mutta sitä en usko että kantojeni neliömetriin kohovat pinnat partikset järsivät samaan ideaan perustuen vahingossa...niin paljon ne jopa ruokittuina puusta pitävät, ja sen useasti tekevät, puut nimittäin kuluvat silmissä. Luulen itsekin että se parantaa niiden sulatusta kuten heinä kissalla. Eli ei ravintoa mutta sen tai suoliston käsittelyssä välttämätöntä/suotavaa ainesta. Toinen mietityttävä asia on mitä puussa(juurakossa) muuta on kuin puukuituja.

[Lisa]

Pelkkä litramäärä ei ole malli siihen mitä kalaa sinulle mahtuu vain pohjan pinta-ala tai mm. partiksilla laidunnettavan pinnan määrä.

Eli ei kannata tuojottaa litramäärään vaan enemmin kalaston/altaan/virtauksen sopivuuteen.

Ei kai kukaan tuijotakaan pelkkiin litramääriin (siis muut kuin untuvikot tai muuten vaan dingelidongelit, heh), mutta joku roti pitää olla virtauksiin, puihin, sisustuksiin jne katsomisellakin - 70 litraiseen ei millään mahdu kolmea täysikasvuista partista eivätkä ne siellä sellaisiksi edes kasva (ellei ole kyse jostakin todella erikoisen mallisesta purkista, kuten 100 x 30 x 23, jossa tuo pohjan pinta-alan merkitys toki korostuu [tässä tapauksessa pituussuunnassa toki] ja antaa aamenen kolmen partiksen pitämiselle edes jotenkin).

Yleisenä ohjeena ummikoille kuitenkin ihan hyvä tuo, ettei pelkkiin litramääriin ole katsominen. Esimerkiksi AGA:n sisustuskilpailujen pöntöt olivat monesti aivan liian pieniä sinne ahdetulle kalastolle ja rehujen uskomaton määrä vei uimatilasta loputkin.