Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Valvoja: Moderaattorit
-
- Junior Member
- Viestit: 130
- Liittynyt: 19:16, 17.12.2007
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Onko tällä kalalla lyhyt vai pitkä kuono, sekalaista tietoa saa netistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietamonninen
http://www.viherkala.fi/catalog/product ... c3361ac3ea
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietamonninen
http://www.viherkala.fi/catalog/product ... c3361ac3ea
-
- Elite Member
- Viestit: 6732
- Liittynyt: 20:55, 29.01.2007
- Paikkakunta: Kerimäki
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Markku Varjon akvaariokirjan mukaan tällä monnisella on pitkä kuono. 

Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Eli monniset jaettaisiin näin kuononsa mukaan kolmeen luokkaan: lyhyt-, pitkä- ja satulakuonoisiin? Olisiko aeneus (tuo valkea) sitten mikä näistä kolmesta?
-
- Senior Member
- Viestit: 559
- Liittynyt: 23:21, 28.06.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Raasepori
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
http://www.planetcatfish.com/catelog/im ... e_id=11408
They are most commonly confused with the other genera in the sub-family, namely Brochis, Scleromystax and Aspidoras. Bright orange fin colouration and spotted body means that this species can only really be confused with C. sterbai, although the latter has a rounded snout where C. haraldschultzi is a long nosed species. Spots on the head can be used to differentiate them: C. haraldschultzi has dark spots on a light background, whilst C. sterbai have light spots on a dark background.
Another species with orange fins is C. gossei, but this fish has no spots on the body at all, with spots only on the caudal fin.
Eli kuono on sama kaikilla C. haraldschultzi:illa ja toisilla lajeilla on erilainen kuono.
They are most commonly confused with the other genera in the sub-family, namely Brochis, Scleromystax and Aspidoras. Bright orange fin colouration and spotted body means that this species can only really be confused with C. sterbai, although the latter has a rounded snout where C. haraldschultzi is a long nosed species. Spots on the head can be used to differentiate them: C. haraldschultzi has dark spots on a light background, whilst C. sterbai have light spots on a dark background.
Another species with orange fins is C. gossei, but this fish has no spots on the body at all, with spots only on the caudal fin.
Eli kuono on sama kaikilla C. haraldschultzi:illa ja toisilla lajeilla on erilainen kuono.
-
- Elite Member
- Viestit: 5126
- Liittynyt: 15:59, 27.02.2008
- Akvaarioseurat: Oulun Akvaarioseura, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Ii
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Otas nyt vähän takaisin, ja vastaa sitten!Eli kuono on sama kaikilla C. haraldschultzi:illa ja toisilla lajeilla on erilainen kuono.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Miten voit syödä kalapuikkoja, sekä harrastaa puikkokaloja?
-
- Senior Member
- Viestit: 559
- Liittynyt: 23:21, 28.06.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Raasepori
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Luitko tuon yllä olevan määritelmän. Eli niitä on vaikea erottaa toisistaan. Minä en tuota ole keksinyt. Voin toki olla väärässä. 

-
- Junior Member
- Viestit: 130
- Liittynyt: 19:16, 17.12.2007
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
mkf kirjoitti:Onko tällä kalalla lyhyt vai pitkä kuono, sekalaista tietoa saa netistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietamonninen
http://www.viherkala.fi/catalog/product ... c3361ac3ea
Taisi löytyä vastaus http://translate.google.fi/translate?hl ... 26prmd%3Di
Siis pitkäkuonoinen

-
- Elite Member
- Viestit: 5126
- Liittynyt: 15:59, 27.02.2008
- Akvaarioseurat: Oulun Akvaarioseura, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Ii
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Kyllä, sitä se on. Noita kuononmalleja on vaan monnisissa mielestäni enemmänkin, kuin yleisimmät "tylppä ja terävä/pitkäkuonoiset". Vai onko ne sittenkin lyhytkuonoisia? Pitkäkuonoisistakin on monen näköistä versiota, joista satula on helpoimmin erotettava, esim.Brochis multiradiatus. Onko tuo satula nyt sitten teräväkuonoinen vai satulakuonoinen?mkf kirjoitti: Siis pitkäkuonoinen
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)

Joistain tylppäkuonoisista monnisista löytyy myös hyvin samannäköinen teräväkuonoinen "versio". Kuten esimerkiksi. C. gossei ja C. seussi.
Eli kyllä C. haraldshultzin kaltaisia kuonoja löytyy myös muiltakin monnisilta!Eli kuono on sama kaikilla C. haraldschultzi:illa ja toisilla lajeilla on erilainen kuono.
Miten voit syödä kalapuikkoja, sekä harrastaa puikkokaloja?
-
- Advanced Member
- Viestit: 2027
- Liittynyt: 16:20, 06.04.2009
- Akvaarioseurat: TAY, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turku
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Samaa mieltä olen, monnisten jakaminen lyhyt- tai pitkäkuonoisiksi on joskus vaikeaa, ja erilaisia variaatioita löytyy. Lyhyt voi olla pyöreä tai terävä tai siinä voi olla satula, samoin pitkäkuonoisia on satulalla tai ilman. Ja olisiko tarpeen ottaa käyttöön termi "keskimittainen" kuvaamaan tämän ketjun lajia ja vastaavia?
Eikä pidä unohtaa korumonnista, Corydoras elegans sekä sen lähisukulaisia(kuvassa kaloista etummaisena). Pertti Rassi käyttää kirjassaan "Panssarimonnit" niistä termiä "sukkulat", joka mielestäni hyvin kuvaa kalan muotoa. Nämä lajithan liikkuvat paljon irti pohjalta, ja napsivat syötävää mm. kasvien lehdiltä. Ja sopeutumana ruokailuun keskivedessä, suu on näillä lajeilla monnisiksi varsin lähellä silmän korkeutta. Tosin silmäkin on aika alhaalla, olettaisin että liittyy korkeammalla liikkumiseen, jolloin täytyy nähdä myös alaspäin.
Mutta jos palataan otsikon lajiin hietamonninen, C. haraldschultzi, ja verrataan sitä helmimoniseen, C. sterbai, joka ulkoisesti eroaa paitsi käänteisestä värityksestä, myös kuonon pituuden osalta, edellisellä hieman pitempi. Olen antanut kertoa itselleni, että hietamonninen kyntää helmimonnista enemmän pohjaa ruokaa etsiessään, ja loogistahan se on, että pitkällä terävällä kuonolla on helpompi etsiä ruokaa pohjan sisältä, kun lyhytkuonoinen laji (varsinkin jos kuono on pyöreä) tyytyy mieluummin syömään pohja-aineksen pinnalla olevaa ravintoa.Tässä kuva vauhdikkaasta kyntämisestä, laji ei tosin ole mikään tässä mainittu.
Joillakin monnisilla on tosiaan lyhyt, pyöreä kuono, kuten esimerkiksi sihtimonnisella, C. kanei (kuvassa etualalla), tai lyhyt terävä kuono, esim. pantterimonninen, C. ambiacus. Joillakin monnisilla taas on kuono hyvinkin pitkä ja vahva, tässä nyt yksi esimerkki, ja tuo kuono kalpenee monen vielä pitemmän kuonon nähdessään, eli vaihtelua löytyy.
Viestin alussa ehdotin termiä "keskimittainen" kuvaamaan hietamonnisen kuonoa, ja samaan kastiin voisi kuulua mielestäni purjemonninen, C. delphax. Siinä on jo hieman satulamaisuuttakin, ja samaa voisi sanoa lippumonnisesta, C. robineae. Tuo satulamainen muoto tuo mieleen formuloiden ilmanohjaimet, ja helppo onkin uskoa, että tuollaisen kuonon omaavat kalat ovat kehittyneet vuolaasti virtaavissa vesissä. Veden virtaus kun painaa kalaa pohjaa vasten, ei tarvitse tehdä niin paljon työtä paikoillaan pysymiseksi. Ja virtaavissa vesissähän riittää happea runsaasti, joten ei välttämättä kannata akvaario-oloissa yrittää yhdistää veden liikettä inhoavien kalojen kanssa.
Niin, ja vielä siitä lyhyestä pyöreästä kuonosta; katselin tuossa kun safiirimonninen, C. similis etsi ruokaa pohjalta. Se liikkui hiekan pinnalta jotain napsien, mutta kertaakaan ei ollut merkkiäkkään kyntämisestä.
Niiiin, ja sitten on vielä sekin seikka, että samalla alueella elää saman värityksen omaavia lajeja, joilla kuitenkin on erilainen kuono. Muttei siitä nyt enempää, ainakin omalta osaltani jätän sen asian vielä hautumaan.
Eikä pidä unohtaa korumonnista, Corydoras elegans sekä sen lähisukulaisia(kuvassa kaloista etummaisena). Pertti Rassi käyttää kirjassaan "Panssarimonnit" niistä termiä "sukkulat", joka mielestäni hyvin kuvaa kalan muotoa. Nämä lajithan liikkuvat paljon irti pohjalta, ja napsivat syötävää mm. kasvien lehdiltä. Ja sopeutumana ruokailuun keskivedessä, suu on näillä lajeilla monnisiksi varsin lähellä silmän korkeutta. Tosin silmäkin on aika alhaalla, olettaisin että liittyy korkeammalla liikkumiseen, jolloin täytyy nähdä myös alaspäin.
Mutta jos palataan otsikon lajiin hietamonninen, C. haraldschultzi, ja verrataan sitä helmimoniseen, C. sterbai, joka ulkoisesti eroaa paitsi käänteisestä värityksestä, myös kuonon pituuden osalta, edellisellä hieman pitempi. Olen antanut kertoa itselleni, että hietamonninen kyntää helmimonnista enemmän pohjaa ruokaa etsiessään, ja loogistahan se on, että pitkällä terävällä kuonolla on helpompi etsiä ruokaa pohjan sisältä, kun lyhytkuonoinen laji (varsinkin jos kuono on pyöreä) tyytyy mieluummin syömään pohja-aineksen pinnalla olevaa ravintoa.Tässä kuva vauhdikkaasta kyntämisestä, laji ei tosin ole mikään tässä mainittu.
Joillakin monnisilla on tosiaan lyhyt, pyöreä kuono, kuten esimerkiksi sihtimonnisella, C. kanei (kuvassa etualalla), tai lyhyt terävä kuono, esim. pantterimonninen, C. ambiacus. Joillakin monnisilla taas on kuono hyvinkin pitkä ja vahva, tässä nyt yksi esimerkki, ja tuo kuono kalpenee monen vielä pitemmän kuonon nähdessään, eli vaihtelua löytyy.
Viestin alussa ehdotin termiä "keskimittainen" kuvaamaan hietamonnisen kuonoa, ja samaan kastiin voisi kuulua mielestäni purjemonninen, C. delphax. Siinä on jo hieman satulamaisuuttakin, ja samaa voisi sanoa lippumonnisesta, C. robineae. Tuo satulamainen muoto tuo mieleen formuloiden ilmanohjaimet, ja helppo onkin uskoa, että tuollaisen kuonon omaavat kalat ovat kehittyneet vuolaasti virtaavissa vesissä. Veden virtaus kun painaa kalaa pohjaa vasten, ei tarvitse tehdä niin paljon työtä paikoillaan pysymiseksi. Ja virtaavissa vesissähän riittää happea runsaasti, joten ei välttämättä kannata akvaario-oloissa yrittää yhdistää veden liikettä inhoavien kalojen kanssa.
Niin, ja vielä siitä lyhyestä pyöreästä kuonosta; katselin tuossa kun safiirimonninen, C. similis etsi ruokaa pohjalta. Se liikkui hiekan pinnalta jotain napsien, mutta kertaakaan ei ollut merkkiäkkään kyntämisestä.
Niiiin, ja sitten on vielä sekin seikka, että samalla alueella elää saman värityksen omaavia lajeja, joilla kuitenkin on erilainen kuono. Muttei siitä nyt enempää, ainakin omalta osaltani jätän sen asian vielä hautumaan.
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Pitkäkuonoinen on. Tossa wikipedian linkissä ei kuvassa mielestäni edes ollut hietamonninen.
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2027
- Liittynyt: 16:20, 06.04.2009
- Akvaarioseurat: TAY, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turku
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
No ei edes lähellä sitä.Mari kirjoitti:Tossa wikipedian linkissä ei kuvassa mielestäni edes ollut hietamonninen.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5666
- Liittynyt: 16:10, 10.11.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hämeenlinna
- Viesti:
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Koitin selailla vähän Corydoras Worldista, mutta kovin on vähissä jutut hietamonnisesta.
En tiedä näkyykö tämä linkki jos ei ole kirjautunut:
http://www.corydorasworld.com/articles_ ... _corydoras
Tarpeellinen osuus tuosta koskien hietamonnisen turvan mallia on että se on suora "kuono" ja muita lajeja millä on saman mallinen olisivat C. pulcher, C. spectabilis ja C. robustus. Fuller jakaa kuonojen mallit 7 eri kategoriaan. Helmimonninen esiintyy Fullerin kategorioissa pyöreäkuonoisissa yhdessä leopardi-, helo- ja hopeamonnisen kanssa.
En tiedä näkyykö tämä linkki jos ei ole kirjautunut:
http://www.corydorasworld.com/articles_ ... _corydoras
Tarpeellinen osuus tuosta koskien hietamonnisen turvan mallia on että se on suora "kuono" ja muita lajeja millä on saman mallinen olisivat C. pulcher, C. spectabilis ja C. robustus. Fuller jakaa kuonojen mallit 7 eri kategoriaan. Helmimonninen esiintyy Fullerin kategorioissa pyöreäkuonoisissa yhdessä leopardi-, helo- ja hopeamonnisen kanssa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2027
- Liittynyt: 16:20, 06.04.2009
- Akvaarioseurat: TAY, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turku
Re: Hietamonninen Corydoras haraldschultzi
Ei näy kirjautumatta, mutta kannattaa lukea, jos mahdollisuus siihen on.
Tuo lajilistahan ei ollut täydellinen, vaan sisälsi muutaman esimerkin kustakin vaihtoehdosta.
Tuo lajilistahan ei ollut täydellinen, vaan sisälsi muutaman esimerkin kustakin vaihtoehdosta.