Urbaanilegendaa

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 14:07, 19.10.2003

Lisäsin pari sivua, joissa puutun muutamaan yleiseen urbaanilegendaan.
Akvaarion veden vaihtamisen tarpeellisuus: miten usein, paljonko ja miksi
http://www.aquahoito.info/suomi/aloittelija/vaihto.php
Akvaarion suodattaminen, miten ja miksi
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... odatus.php

Parantelen sitten noita sivuja sekä lisään perusteluja, mikäli herättävät kysymyksiä.

cW · Viesti Kirjoittaja cW » 19:50, 19.10.2003

Olisikohan tuossa vaihto-osiossakin syytä mainita siitä että akvaariossa on kahdenlaisia bakteereja, hyödyllisiä ja hyödyttömiä, ja että itse vedessä ei mitään hyödyllistä ole. Uskomus "kypsytetystä vedestä" kun tuntuu istuvan melkoisen tiukassa.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 19:58, 19.10.2003

Kiitoksia, lisätään ja tarkistetaan, mitä linkeillä lisää

Onko muuta huomioitavaa?

Mika · Viesti Kirjoittaja **Mika** » 20:37, 19.10.2003

Samoin, jos virtausnopeus on liian suuri, eivät bakteerit kiinnity suodatinmassan pinnalle. Eivätkä ne myöskään viihdy kovassa virtauksessa.

Miten tutkittu? Väittäisin bakteerien kykenevän kiinnittymään virtauksen määrästä riippumatta. Eikö luonnossakin suurissa virtauksissa kaikenlaisista pinnoista löydy bakteereja?

Tuukkis · Viesti Kirjoittaja **Tuukkis** » 20:58, 19.10.2003

Niin kun näissä ulkosuodattimien letkuissa tuntuu olevan aikamoinen bakteeripinta kovasta virtauksesta huolimatta.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 21:05, 19.10.2003

Saapihan sitä väittää. Eiköhän luonnossa noissa kovimmissa virtauksissa kasvane levää tms, johon balteerit voivat kiinnittyä. Kicetkään harvoin ovat niin sileäpintaisi aettei niihin rakoja jää ja akvavitoja tms. suvantopaikkoja löytyy.

Että mitenkö tutkittu. No ainakin välillisesti siten että ammoniumin hajonta nitraatiksi on tehokkainta tietyllä virtausalueella.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... php#nopeus
Lisätietoa voi kysellä lähimmästä kunnallisesta jäteveden puhdistuslaitoksestam jossa aktiivilietemenelmä on käytössä. Akvaario kun on pienikokoinen jätevedenkäsittelylaitos:
http://www.deters-ing.de/Gastbeitraege/Klaeranlage.htm

Tuukkis kirjoitti:Niin kun näissä ulkosuodattimien letkuissa tuntuu olevan aikamoinen bakteeripinta kovasta virtauksesta huolimatta.

Ettei vain olisi jätevesisientä ja töhkää. Vai oletko todennut siinä olevan nimenomaan typpibakteereita; niistähän tässä lähinnä on kysymys eikä bakteereista yleensä?

Tuukkis · Viesti Kirjoittaja **Tuukkis** » 23:01, 19.10.2003

Oletko todennut toisin.

Mari Kurki · Viesti Kirjoittaja **Mari Kurki** » 00:36, 20.10.2003

jarvij kirjoitti:Saapihan sitä väittää. Eiköhän luonnossa noissa kovimmissa virtauksissa kasvane levää tms, johon balteerit voivat kiinnittyä. Kicetkään harvoin ovat niin sileäpintaisi aettei niihin rakoja jää ja akvavitoja tms. suvantopaikkoja löytyy.

Idiootti kysyy: Jos luonnossa reilusti virtaavissa paikoissa löytyy typpibakteereille sopivia asuinpaikkoja riittämiin, niin kuinka tilanne eroaa ulkosuodattimen olosuhteista? Siksi kai ulkosuodattimien materiaalitkin ovat mahdollisimman huokoisia, että bakteereilla on mihin tarttua ja luulisi sinne väleihin jäävän niitä sopivia suvantopaikkojakin... Vai mitä en nyt tajunnut?

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 08:06, 20.10.2003

Keskustelimme bakteereista ja niiden esiintymisestä kovassa virrassa. Ei siis ollut kysymys nimenomaan typpibakteereista, jotka hakeutuvat niille edullisiin paikkoihin.

Tässä tuo Mikan "Väittäisin bakteerien kykenevän kiinnittymään virtauksen määrästä riippumatta. Eikö luonnossakin suurissa virtauksissa kaikenlaisista pinnoista löydy bakteereja?"

Ei siis typpibakteereja, vaan yleensä bakteereja!

Viesti Kirjoittaja **Kaizu** » 12:31, 20.10.2003

jarvij kirjoitti:Että mitenkö tutkittu. No ainakin välillisesti siten että ammoniumin hajonta nitraatiksi on tehokkainta tietyllä virtausalueella.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... php#nopeus

Jätevedenpuhdistamoissa siis 30 cm/min on sallittua, mutta suuri guru saksanmaalta on sanonut että 5-10 cm/min on osoittautunut kokemuksiensa mukaan optimaaliseksi. Vaikkakin sanoo että ei sillä niin tarkkaa merkitystä ole, 3-15 cm/min on ihan sallittua (eikä sekään ole niin tarkkaa).

Onkohan tuolla jossain näkyvissä se taulukko missä hän on tutkinut noita eri virtausnopeuksia ja mitannut samalla ammoniumin hajoamista nitraatiksi? Sellainen taulukko ehkä vihdoinkin kertoisi tuon virtausnopeuden merkityksen maallikoillekin selkeästi, ettei tarvitsisi uskoa "sanaan" sokeasti, eihän tämä kait sentään mitään uskontoa ole

siimis · Viesti Kirjoittaja **siimis** » 12:33, 20.10.2003

Tuukkis kirjoitti:Niin kun näissä ulkosuodattimien letkuissa tuntuu olevan aikamoinen bakteeripinta kovasta virtauksesta huolimatta.

No niinh - kymysys ot: meikäläinen huomasi viikonloppuna uuden ulkopöntön letkuissa - sekä in että out - valkoisen peitteen. Se lähti liikkeelle, kun letkua vähän puristeli ja puhalsi peuhana akvaarion täyteen valkoista tauhkaa - näytti ihan kalanruoka hiutaleita sillä erotuksella että kalat ei edes yrittäneet sitä syödä (onneksi?

)

Eli onko tuo bakteerikasvustoa? Miksi sitä kasvaa letkujen sisäpinnoille? Ja onko se haitallista..? Vai hyödyllistä..?

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 12:56, 20.10.2003

Kaizu kirjoitti:
jarvij kirjoitti:Että mitenkö tutkittu. No ainakin välillisesti siten että ammoniumin hajonta nitraatiksi on tehokkainta tietyllä virtausalueella.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... php#nopeus
Jätevedenpuhdistamoissa siis 30 cm/min on sallittua, mutta suuri guru saksanmaalta on sanonut että 5-10 cm/min on osoittautunut kokemuksiensa mukaan optimaaliseksi. Vaikkakin sanoo että ei sillä niin tarkkaa merkitystä ole, 3-15 cm/min on ihan sallittua (eikä sekään ole niin tarkkaa).

Onkohan tuolla jossain näkyvissä se taulukko missä hän on tutkinut noita eri virtausnopeuksia ja mitannut samalla ammoniumin hajoamista nitraatiksi? Sellainen taulukko ehkä vihdoinkin kertoisi tuon virtausnopeuden merkityksen maallikoillekin selkeästi, ettei tarvitsisi uskoa "sanaan" sokeasti, eihän tämä kait sentään mitään uskontoa ole

Heitäppä viestiä Dr. Kassebeerille:
GKassebeer@wtnet.de
ja Olaf Detersille
http://www.deters-ing.de/
Tässä hieman aiheesta:
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/nitratabbau.htm
Eiköhän se siitä

Turhaa minun enää on tässä välissä olla.

siimis kirjoitti:
Tuukkis kirjoitti:Niin kun näissä ulkosuodattimien letkuissa tuntuu olevan aikamoinen bakteeripinta kovasta virtauksesta huolimatta.
No niinh - kymysys ot: meikäläinen huomasi viikonloppuna uuden ulkopöntön letkuissa - sekä in että out - valkoisen peitteen. Se lähti liikkeelle, kun letkua vähän puristeli ja puhalsi peuhana akvaarion täyteen valkoista tauhkaa - näytti ihan kalanruoka hiutaleita sillä erotuksella että kalat ei edes yrittäneet sitä syödä (onneksi? )

Eli onko tuo bakteerikasvustoa? Miksi sitä kasvaa letkujen sisäpinnoille? Ja onko se haitallista..? Vai hyödyllistä..?

Tällaisii kysymyksiin vastaukset haetaan mikroskoopilla ja sitten kuvan perusteella kysellään lisää. Muutoin se jää aina arvailuksi. Voipi olla jotain sientä tms. tyyliin.

Viesti Kirjoittaja **Kaizu** » 13:07, 20.10.2003

jarvij kirjoitti:Heitäppä viestiä Dr. Kassebeerille:
GKassebeer@wtnet.de
ja Olaf Detersille
http://www.deters-ing.de/

Eiköhän se siitä

Turhaa minun enää on tässä välissä olla.

Katsotaan jos joskus on aikaa.

Ja minä kun kuvittelin että sivuillesi tulee vain tutkittua tietoa, mutta nyt taitaa olla jo niin pahasti menty kokemuksen ja olettamuksien viidakkoon ettei mittaustuloksia tarvita kuin päinvastaiseen todistamiseen.

Itsellä sattuisi olemaan nyt 112 litrainen allas tyhjillään ja "kypsä" 2028 ulkosuodatin ylimääräisenä, sillähän voisi kokeilla kauanko kestää ammoniumin muuttuminen nitraatiksi. Näkisi sitten onko se pelkästään mekaaninen täydellä teholla ja löytyykö kuristettuna lisäpotentiaalia. Jokaisella virtausnopeudella tietysti pitäisi ensin puhdistaa pönttö ja kypsyttää se uudestaan, mutta ehkä tässäkin pieni epätarkkuus sallitaan

Harmillista että pitää olla töissä ja työpistekin on marraskuun loppuun asti vielä n. 300 kilometrin päässä tuosta suodattimesta.

*Odottelee innolla pääsevänsä eläkkeelle*

------------------

jarvij kirjoitti:Tässä hieman aiheesta:
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/nitratabbau.htm

No olihan siellä sentään se kuvaajakin.

Kiitoksia!

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 13:23, 20.10.2003

Nyt putosin kärryiltä:
" Ja minä kun kuvittelin että sivuillesi tulee vain tutkittua tietoa, mutta nyt taitaa olla jo niin pahasti menty kokemuksen ja olettamuksien viidakkoon ettei mittaustuloksia tarvita kuin päinvastaiseen todistamiseen."

Eikös Deters ja Kassebeer nimenomaan ole mitanneet tuota nitrifikaatiota ja varsin perusteellisesti. Sinähän peräänkuulutat lisäinformaatiota, jota sivulleni en ole kääntänyt.

Lisätietoa hakee nimenomaan se, joka sitä kaipaa. Minulle riitttää Detersin sivuilla oleva informaatio.

Viesti Kirjoittaja **Sam Salonen** » 13:31, 20.10.2003

jarvij kirjoitti:Minulle riitttää Detersin sivuilla oleva informaatio.

Sinulle riittää, mutta miten kaikki muut? Yhden lähteen "tieteellinen tutkimus" ei ole kovinkaan vakuttava minun mielestä, missään asiassa... Tosin minua henk.koht ei pätkääkään kiinnosta nämä "mattohömpötykset" kun kerran ne on ihan turhia merivedessä.

KtMan · Viesti Kirjoittaja **KtMan** » 13:36, 20.10.2003

Sam Salonen kirjoitti:
jarvij kirjoitti:Minulle riitttää Detersin sivuilla oleva informaatio.
Sinulle riittää, mutta miten kaikki muut? Yhden lähteen "tieteellinen tutkimus" ei ole kovinkaan vakuttava minun mielestä, missään asiassa... Tosin minua henk.koht ei pätkääkään kiinnosta nämä "mattohömpötykset" kun kerran ne on ihan turhia merivedessä.

Mites tuo väittämä on tieteellisesti todistettu? ties vaikka kuinka hyvän DIY elävän kiven matosta saisi rakennettua?

T:Krisse

Viesti Kirjoittaja **Kaizu** » 13:40, 20.10.2003

jarvij kirjoitti:Nyt putosin kärryiltä:
" Ja minä kun kuvittelin että sivuillesi tulee vain tutkittua tietoa, mutta nyt taitaa olla jo niin pahasti menty kokemuksen ja olettamuksien viidakkoon ettei mittaustuloksia tarvita kuin päinvastaiseen todistamiseen."

Eikös Deters ja Kassebeer nimenomaan ole mitanneet tuota nitrifikaatiota ja varsin perusteellisesti. Sinähän peräänkuulutat lisäinformaatiota, jota sivulleni en ole kääntänyt.
Lisätietoa hakee nimenomaan se, joka sitä kaipaa. Minulle riitttää Detersin sivuilla oleva informaatio.

Tuota antamaasi linkkiä ei kirjoittaessani vielä ollut viestissäsi, ehkä sen tiedostaminen auttaa sinua kipuamaan takaisin kärryille

Kuvaajassa ei muuten ole NH4 käyrälle merkitty mittauspisteitä ja muut käyrät, joille nuo mittauspisteet on merkitty, näyttävät laskevan virtausnopeuden lisääntyessä. En nyt ehdi tavata tuota tekstiä kokonaisuudessaan läpi, mutta jos sieltä helposti joku ehtii löytää selityksen tuolle, niin olisin erittäin kiitollinen.

siimis · Viesti Kirjoittaja **siimis** » 14:00, 20.10.2003

jarvij kirjoitti: Tällaisii kysymyksiin vastaukset haetaan mikroskoopilla ja sitten kuvan perusteella kysellään lisää. Muutoin se jää aina arvailuksi. Voipi olla jotain sientä tms. tyyliin.

Jasoo. En omista mikroskooppia. Ajattelinpahan vaan kysäistä, kun Tuukkiksella näkyy olevan samankaltaisesta ilmiöstä kokemusta, että olisikohan jollain valmiiksi tietoa - vaikkapa oikein mikroskoopilla tiirattuna -, että mistäköhän voisi olla kyse.

Mutta ehkäpä sitten ostan mikroskoopin enkä kysy enää mitään keneltäkään. Kokemusperäinen tieto on ilmeisen yliarvostettua.

Kris · Viesti Kirjoittaja **Kris** » 14:11, 20.10.2003

Tässä keskustelussa tulee erittäin hyvin esiin oikeanlaisten lähdeviittausten esittämisen tarve. Kaikki väitteet pohjautuvat jonkinlaiseen tietoon, joka esimerkiksi tässä foorumissa jonkun kirjoittamana voi olla (karkeasti) jotain seuraavista:

1. mielipide, käsitys tai uskomus (ns. "mutu")
2. omaan tai pienehkön joukon kokemukseen perustuva mielipide, käsitys tai uskomus, ehkä jopa tosiasia (ns. "mä tiedän" eli "mäti" tai "me tiedetään" eli "meti")
3. jollakin tapaa "tieteellisesti" osoitettu "tosiasia" (eli "kova tieto")

(Tiedän kyllä hyvin, että tämä jako on jossakin määrin keinotekoinen ja kiistanalainenkin, mutta en nyt halua viedä tätä enemmäksi filosofoinniksi. Tämä on käytännöllinen lähestymistapa.)

Suurin osa tällaisen runsaasti maallikoita (=ei "ammattiasiantuntijoita") sisältävän keskustelufoorumin teksteistä mennee e.m. ryhmittelyssä luokkiin 1 ja 2. Ei siinä mitään ongelmaa minusta, kunhan myös kaikki ymmärtävät sen millä tasolla keskustellaan. Ongelmat alkaa oman lukemani perusteella lähinnä kahdessa tilanteessa:
a) kun 1 ja 2 tason asiat muuttuvat "totuuksiksi".
b) kun ei ymmärretä/mielletä sitä, että kolmosryhmässäkin voi olla kaksi (tai useampi) täysin vastakkaista (ja jopa toisensa poissulkevaa) "totuutta" kilpailemassa keskenään saman ongelman ratkaisusta.

Molempiin ongelmiin on olemassa yksinkertainen ratkaisu: tietojen lähde näkyviin. Riittävän selvästi, ettei joudu kahlaamaan kirjakaupalla tekstiä. Ja jos vain mahdollista, linkit lähteinä käytettyihin web-sivuihin. Silloin jokaisen on mahdollista tarpeen ja kiinnostuksen mukaan tarkistaa ne ja katsoa, millaiseen "tietoon" eri tilanteissa nojataan.

Mitä varmempia totuuksia esitetään ja mitä syvempää rintaääntä käytetään, sitä enemmän noita selviä viitteitä toivoisi löytyvän.

KtMan · Viesti Kirjoittaja **KtMan** » 14:28, 20.10.2003

Kris kirjoitti:Tässä keskustelussa tulee erittäin hyvin esiin oikeanlaisten lähdeviittausten esittämisen tarve. Kaikki väitteet pohjautuvat jonkinlaiseen tietoon, joka esimerkiksi tässä foorumissa jonkun kirjoittamana voi olla (karkeasti) jotain seuraavista:

1. mielipide, käsitys tai uskomus (ns. "mutu").....

Mites sitten kun olen lukenut aiheesta enemmän kuin yhden kirjan ja käynyt vielä koulua kyseisestä aiheesta ja koko aihe on kongretisoitunut päähäni yhdeksi 'käsitykseksi' = Mutuksi.
Lähdetietoa ei enää voi esittää, mutta silti mielestäsi olisi parempi että olisin vain lukenut yhden kirjan ja Copy/pastennut sen tänne ilmoittaen lähteen?
T:Krisse

Viesti Kirjoittaja **Kaizu** » 14:41, 20.10.2003

KtMan kirjoitti:Mites sitten kun olen lukenut aiheesta enemmän kuin yhden kirjan ja käynyt vielä koulua kyseisestä aiheesta ja koko aihe on kongretisoitunut päähäni yhdeksi 'käsitykseksi' = Mutuksi.
Lähdetietoa ei enää voi esittää, mutta silti mielestäsi olisi parempi että olisin vain lukenut yhden kirjan ja Copy/pastennut sen tänne ilmoittaen lähteen?
T:Krisse

Kyllähän se lähdetieto jostain löytyy vaikka se olisi konkretisoitunut yhdeksi käsitteeksi päähän. Vaikeatahan lähteen kaivaminen jälkikäteen on, sen myönnän, mutta helpompi sinun on se lähde kaivaa kuin jonkun muun. Itse ainakin olen paljon tyytyväisempi jo siinäkin vaiheessa, kun joku pystyy itse perustelemaan antamansa informaation (jopa ilman viitteitä) niin että siitä selkeästi on havaittavissa että asiaan on perehdytty, eikä kyseessä ole pelkkä mutu.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 14:55, 20.10.2003

Minulla on koko ajan ollut lähteet selvästi näkyvillä:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... filter.php
Jo tuon sivun toisessa lauseessa on viittaus alkuperäiseen laajaan sivustoon, jossa asiaa on tutkittu ja testattu jo vuosia.
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/Filter.htm
Sieltä edelleen:
http://www.deters-ing.de/Gastbeitraege/ ... traege.htm
Lisäksi:
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kirjalli.php

Kris · Viesti Kirjoittaja **Kris** » 14:57, 20.10.2003

KtMan kirjoitti:Mites sitten kun olen lukenut aiheesta enemmän kuin yhden kirjan ja käynyt vielä koulua kyseisestä aiheesta ja koko aihe on kongretisoitunut päähäni yhdeksi 'käsitykseksi' = Mutuksi.

Puhut siis jonkinmoisesta ammattiasiantuntijuudesta tai ainakin puoli-sellaisesta? En minä sellaista mutuksi nimittäisi, ymmärsit minut väärin. Jos asiantuntijan käsitys jostain asiasta perustuu tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaan tietoon, ei se mitään mutua ole.
Sen sijaan sellaiseen "asiantuntijaan", joka ei tarvittaessa osaa esittää lähdetietoja siihen tietoon, joka hänen päässään on, minä ainakin suhtaudun erittäin epäluuloisesti. Tieteellisen tiedon arvohan perustuu juuri avoimuuteen ja siihen, että kuka hyvänsä voi tarkistaa sen vaikka tarvittaessa uuden (toistettavissa olevan koejärjestelyn) avulla.

En sitäpaitsi usko hetkeäkään, etteikö paraskin asiantuntija ainakin jossain tilanteissa sortuisi (e.m. jaon mukaisesti) mutun, metin tai mätin levittelyyn. Se ei ole ongelma niin kauan kuin hän itse JA hänen yleisönsä on tietoinen siitä millä tasolla nyt puhutaan. Mutta jos asiantuntija ei osaa kertoa lähteitään, ei hän osaa kertoa niitä itselleenkään. Ja kuinka silloin hän itsekään voi olla varma siitä ettei tiedosta ole tullut mätiä?

Kyllä minä ainakin kunnoitan suuresti sellaista asiantuntijaa, joka uskaltaa sanoa, ettei tiedä jotain tai että ei ole ihan varma tiedoistaan jonkun asian kohdalla. Voihan sitä silloin asiantuntijanakin käyttää jotain ilmausta, joka kertoo kuulijalle/lukijalle sen millä varauksella tämä tieto pitäisi ottaa vastaan, esim. seuraavasti:

"tämä on senjasen erittäin luotettavan kokeen tulos"
"en ole ihan varma, mutta muistaisin, että..."
"en tiedä, mutta valistunut arvaukseni olisi, että..."

Pahin tilanne syntyy, kun asiantuntijoiden sanomat muuttuvat totuuksiksi, joita ei saa eikä voi kyseenalaistaa JA kun heillä ei ole velvollisuutta kertoa lähteitään.

KtMan kirjoitti:Lähdetietoa ei enää voi esittää, mutta silti mielestäsi olisi parempi että olisin vain lukenut yhden kirjan ja Copy/pastennut sen tänne ilmoittaen lähteen?

En minä niin sanonut. Mutta jos tietosi perustuvat riittävän arvovaltaisiin tutkimuksiin tai muihin lähteisiin, ei liene kovin vaikeaa kertoa muillekin se, mistä "tiedon" voi tarkistaa. Muuten tämä homma menee "tähtien tuijotteluksi" (pahimmillaan: mitä enemmän suoltaa potaskaa, sitä korkeammalle nousee) ja siitä ei hyvä seuraa. Tieteellistä tietoakin on eriarvoista, joten on hyvä voida tarkistaa, mihin se perustuu.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 15:11, 20.10.2003

Sam Salonen kirjoitti:
jarvij kirjoitti:Minulle riitttää Detersin sivuilla oleva informaatio.
Sinulle riittää, mutta miten kaikki muut? Yhden lähteen "tieteellinen tutkimus" ei ole kovinkaan vakuttava minun mielestä, missään asiassa... Tosin minua henk.koht ei pätkääkään kiinnosta nämä "mattohömpötykset" kun kerran ne on ihan turhia merivedessä.

Muut hankkivat tarvitsemansa lisäinformaation antamistani lähteistä ja edelleen niiden kirjallisuusviittauksista ja sitten tieteellisistä kirjastoista. Niin minäkin aikoinani olen tehnyt

Lisäksi on internetin hakutoiminnot.

Kris · Viesti Kirjoittaja **Kris** » 15:13, 20.10.2003

Lisäilen vähän:

Kris kirjoitti:1. mielipide, käsitys tai uskomus (ns. "mutu")
2. omaan tai pienehkön joukon kokemukseen perustuva mielipide, käsitys tai uskomus, ehkä jopa tosiasia (ns. "mä tiedän" eli "mäti" tai "me tiedetään" eli "meti")
3. jollakin tapaa "tieteellisesti" osoitettu "tosiasia" (eli "kova tieto")

Tuohon asiantuntijuuteen liittyen...
Jotenkin ajattelin, että ammattiasiantuntijoiden sanomisisista suurin osa menisi tuohon kolmoskategoriaan. Mutta ehkä täytyy tarkentaa KTManin linjauksen mukaisesti, että kyllähän niistäkin osa menee ykköseen tai kakkoseen. Näissähän jokaisen kuulijan täytyy aina erikseen miettiä: "uskonko minä nyt tämän tässä tilanteessa?" Yhtenä oleellisena tekijänä tässä puntaroinnoissa on varmaan se kuka sanoja on. Kyllä minä ainakin henkilökohtaisesti panen enemmän arvoa sellaisen henkilön mielipiteelle, joka perustuu vaikkapa 20 vuoden harrastukseen kuin sellaisen henkilön mielipiteelle, joka hankki ensimmäisen akvaarionsa kuukausi sitten ja vaikkapa ei omaa minkäänlaista luonnontieteellistä koulutusta. Mutta nyt on oltava tarkkana: tämä perusvire (=paremmat edellytykset luottaa) ei muuta sitä tosiasiaa, että kyseessä on vaikkapa henkilökohtainen valistunut arvaus. Siihen pitäisi joka tapauksessa suhtautua kriittisesti (ja huom: kriittinen ei tarkoita sitä, että pitäisi sitä vääränä) ja olla valmiina hyväksymään joku muu "totuus".

Kris kirjoitti:Mitä varmempia totuuksia esitetään ja mitä syvempää rintaääntä käytetään, sitä enemmän noita selviä viitteitä toivoisi löytyvän.

Ehkä tähän täytyisi vielä lisätä, että viitteitä toivoisi löytyvän myös sitä enemmän, mitä radikaalimpia "totuuksia" esittää (toisin sanoen mitä enemmän ne poikkeavat jonkinlaisesta yleisesti hyväksytystä käsityksestä). Tällöin ei ikävä kyllä ehkä aina voi esittää todisteita (varsinkin jos heittää jotain oikein radikaalia), mutta ainakin joku järkevä perusteluketju pitäisi voida esittää. Niin kai ihmiskunta on aina mennyt eteenpäin. Maa olisi ollut pitkään pannukakku, jos olisi poltettu roviolla kaikki ne jotka sanoivat sen olevan pyöreä ennen kuin päästiin katsomaan sitä avaruudesta...