Light_ kirjoitti:Olen nyt siis aika varmasti ottamassa 1uros milliksen ja 3 naarasta.
Kannattaa ehkä ottaa aluksi hieman isompi parvi, jotta sisäsiittoisuus ei ala vaivata aivan niin nopeasti. Kaksi koirasta ja neljä naarasta voisi olla jo parempi, tai ehkä enemmänkin. Oma aloitusparveni oli sekalainen joukko lammikosta kaapaistuja senttisiä poikasia, noin 25 kappaletta. Nyt kanta menee viisissäkymmenissä, ja alkaa pian olla aika myydä ensimmäisiä eteenpäin. Ja litroja siis näillä on 74.
Light_ kirjoitti:Mitä tuo pilkun jälkeen tuleva dH tarkoittaa?
dH eli deutsche Härte, saksalainen kovuusaste. Se on kokonaiskovuuden ja karbonaattikovuuden yksikkö. Sitä käytetään useimmiten akvaariovedestä puhuttaessa. Yksikön ilmoittaminen on sikäli oleellista, että toisena yksikkövaihtoehtona on ppm, parts per million eli miljoonasosaa vedestä. Se antaa vajaat parikymmentä kertaa korkeamman luvun, joten näiden sekoittaminen olisi aika kohtalokasta.
Light_ kirjoitti:Mitä otan akvaarion pohjalle elelemään? Luin vähän noista ravuista, ja jopa innoistuin niistä. Milliksille pitäisi pH : n olla noin 7.0-8.5 ja mutta mikä on sukaravulle hyvä?
Sopivatko millikset ja sukaravut yleensä edes samaan akvaarioon? Syövätkö sukaravut hyvin levää? Löysin paljon tietoa, mutta vielä täälläkin haluan kysyä.
Entäs jos ottaisin akvaan aluksi : 1 + 3 millistä, sukarapuja? ( montako ? ) ja tulisko jotain monnisiakin vielä?

Kannattaa kyllä kysellä, koska täällä voi olla joku jolla on kokemuksia nimenomaan samasta yhdistelmästä ja/tai samoista vesiarvoista, ja kokemus on yleensä arvokasta. Suurin osa noista netin ja kirjojen suosituksista on kuitenkin enemmän tai vähemmän mutuilua, koska tieteellistä tutkimusta kalojen viihtymisestä eri oloissa ei juuri ole. Vain se on täysin varmaa, että kalat viihtyvät sellaisissa oloissa missä ne luonnossa elävät.
Monnisista näin pienessä altaassa mahtuvat olemaan vain varsin harvat lajit. Altaan koon puolesta menisivät pikkumonninen, kääpiömonninen, nuolimonninen ja marmorimonninen, mutten tiedä kuinka hyvin nämä lajit viihtyvät kovemmassa vedessä. Voisit kokeilla kysäistä tuolla monnipuolella. Sama pätee nuolimonneihin. Omassa altaassani on villimiljoonakalojen kanssa nuolimonneja ja sukarapuja, mutta ne ovat kaikki pehmeässä vedessä.
Ravuista uskoisin ainakin viher- ja kirsikkasukaravun "maatiaiskantojen" viihtyvän kovemmassakin, kunhan ihan ääriarvoihin ei mennä (eli esim. se gH 10-15 ja pH 7,5 on varmaan vielä hyvä). Ne kun tuntuvat muutenkin elävän ja lisääntyvän mainiosti altaassa kuin altaassa. Herkkiä ne tuntuvat olevan lähinnä myrkyille, kuten nitriitille tai kuparille. Sukaravut mutustavat kyllä etenkin pehmeitä levälaatuja varsin tehokkaasti. Koviin, karkeisiin leviin niiden pikkuiset sukaset eivät erityisen hyvin pysty, mutta näidenkin kasvua ne luultavasti hidastavat jatkuvalla nyppimisellään.
Tuohon kovemman veden altaaseenhan sopisivat erilaiset kotilot mainiosti. Omenakotiloille ongelmana on se, että miljoonakalat helposti vahingoittavat niiden pitkänpitkiä, herkkiä tuntosarvia näykkimällä, mutta kaikenlaiset lyhyemmillä sarvilla varustetut koristeelliset kotilot käyvät hyvin.
Light_ kirjoitti:Luin myös uutta tietoa kasveista. Ne pitää siis pestä ennen kun laittaa akvaarioon, että kotiloilta vältyttäisiin?
Ainakin peseminen vähentää kotiloiden tulon todennäköisyyttä. Tarkimmat liottavat kasvinsa alunassa kotiloiden ja niiden munien tappamiseksi. Itse en ole niin paljon piitannut: myös ne "roskakotilot" ovat ihan hauskoja akvaarion asukkeja. Jos ruokaa antaa liikaa, ne saattavat lisääntyä häiritseviksi massoiksi, mutta ainakin omissa altaissani ne ovat pysyneet hyvin kurissa, vaikka parhaissa näyttää olevan neljää eri kotilolajia.
Hiekkapohjaisten akvaarioiden hoitoonhan suositellaankin nykyään kierteissarvikotiloita. Ne viettävät suurimman osan ajastaan hiekan alle kaivautuen ja pitävät samalla pohjan kuohkeana.