Akvaarion ja kalojen mitat -pohdintaa estetiikasta

[Anniquu_]

Enpä löytänyt vastaavaa, jossa olisi pohdittu nimenomaan estetiikkaa, ei etiikkaa...

Eli kysymys yksinkertaisuudessaan - ja vaikeudessaan - on se, että minkälaiset arvaarion mitat tietyn kokoinen kala vaatii teidän mielestänne näyttääkseen hyvältä ja luontevalta akvaariossa? Onko teillä jotain näkemyksiä, että kala, jonka pituus on X cm tarvitseen "ulkonäkösyistä" akvaarion, jonka pituus on Y cm. Tämä on kyllä hyvin monisyinen kysymys, sillä samanpituisia kalojahan voivat olla ympärysmitaltaan hyvinkin erilaiset puikkokala ja oskari. Entä voiko akvaario olla liian iso, jos ajatellaan vain ulkonäkökysymyksiä. Eli lähinnä nämä pikkutirriäisparvikalat tulevat tässä kysymykseen, vai onko se parven pienuutta, jos kalat tuntuvat hukkuvat akvaarioon?

Itselläni ei tähän vielä oikein ole näkemyksiä, kun harrastus on vasta alkutaipaleella, enkä ole onneksi missään nähnyt ylisuuria kaloja minun silmääni liian pienissä purkeissa. Mielenkiinnolla odotan kommetttejanne.

[Feliza]

Näin yhtäkkiä ei tule mieleen kuin lehtikala. Sain viikonloppuna täysikasvuisen lehtikalan akvaariooni, ja sen verran kookas (evineen korkeutta + 25cm?) komistus on, että ei tulisi mieleenikään laittaa sitä matalaan altaaseen. Sanoisin että 50cm on korkeus, jonka lehtikala vaatii "näyttääkseen hyvältä". Altaani korkeus on 65cm, joka vaikuttaa myös sopusuhtaiselta isolle lehtikalalle.

[muppe+]

Minun mielestä alle metrin pituiseen akvaarioon ei pitäisi laittaa yli 10 senttisiä kaloja, ainaskaan vilkkaasti uivia. Ehkä nyt joku pohjakala menettelee. Isossa akvaariossa taas pienetkin kalat näyttää mielestäni kivoilta, kunhan niitä on siellä tarpeeksi paljon. Ei liikaa eri lajeja. Kasvillisuutta runsaasti. Tässä minun mielipiteeni.

[JJVi]

Pienet kalat suuressa altaassa on monesti vähän hankala juttu. Esimerkiksi iso parvi kardinaalitetroja on isossa akvaariossa todella hieno...jos ne vain muistaisivat olevansa parvikaloja. Tahtoo käydä herkästi niin että ostat esimerkiksi 50-100kalan parven ja äkkiä ne hortoilevat pitkin allasta ja ei näytä miltään. Tähän auttaa "pelote"kalat, jotka nekin menettävät tehoaan nopeasti...tai sitten teho säilyy mutta parvi pienenee.

Jotkut pienehköt parvikalat taas pääsevät oikeuksiinsa vasta suuressa altaassa. Iso parvi kisailevia kongontetrakoiraita on todella hieno.

Toisaalta taas äkkiä tulee mieleen että mitä järkeä on laittaa iso allas ja pitää siellä pikkukaloja, isot kalat kun yleisesti ovat pitkässä juoksussa mielenkiintoisempia kuin pienet (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta)

[bj]

No mulla on ollut aina periaatteena se, että kalat ei näyttäisi olevan niille liian pienessä, taidan ihan liioitella tässä. Nyt suurin allas on 150 cm pitkä, vain n 45 korkea ja saman verran leveä, suurin kala on partiskoiras (n 12 - 13 cm) ja pisin on juovanokkamonnikoiras, jolle jo akva tuntuu pienehköltä. Se on n viitisentoista senttiä pitkä, mutta muutoin pieni ja hoikka. Nykyään aikuisena, vähän liikkuvana olen antanut itseni uskoa, että se kumminkin just ja just voi altaassani olla, kun en haluaisi "tikkupariskunnasta" luopuakaan. Kasveja mietin taas, josko karsin jotain, että kaloilla on tilaa kunnolla liikkua ja tuo tikkukin mahtuisi kääntyilemään kunnolla . Isompia kaloja tuskin tulee koskaan. Ahvenistakin tykkään noista Apistogrammoista eli kääpiöahvenista, joita oli myöskin entisessä kaksmetrisessä pääkaloina, lisänä ja isoimpana lehtikalapari... Pienempiä altaita mulla on rapula 112 litrainen 80 senttiä pitkä, jonne en muita halua kuin pikkuruisia rasboroita sekä noita viirikirjokaloja olen ostanut. Esim suosikkikaloilleni monnisille se vaan mun mielestä on auttamatta liian pieni, poikasaltaana kävisi kyllä. 70 litraisessa on ainoastaan sukarapuja. On vielä 240 litrainen, 125 senttiä pitkä, joka tuntuu monnisillekin sopivalta. Joteskin vaan tykkään, että kalat pystyy liikkumaan vähän laajemmalla alueella ja akvaan mahtuu juurakkoja tms tuomaan koloja ja korkeuseroja pohjalle sekä kasveja, ne kaikki elävöittävät maisemaa akvan asukeillekin. Tai ainakin mulla on sitten parempi mieli.

[Zaphood]

Hyvä keskustelunaihe!

Itseäni on mietityttänyt kalojen tilantarpeen kasvu. On hyvä että ymmärrys lemmikeistä kasvaa ja osaamme tarjota niille paremmat ja paremmat olot.

Mut mitäst teet, kun kalat elävät vuosikausia ja niistä tulee perheenjäseniä, ja sit yhtä-äkkiä todetaan, et pitää vaihtaa kala isompaan altaaseen, johon ei ole käytännön mahdollisuuksia. On kova pala luopua jostakusta, jota on 5-10 vuotta pienestä kasvattanut siinä uskossa että se voi ikänsä altaassa kasvaa ja sit se pitäis myydä/antaa pois tai lopettaa...

Asiahan on/olisi eri, jos alunperinkin olisi tiedossa, että kunhantuo meidän oskari kasvaa, niin sille hankitaan isompi allas vastaamaan uusia ulkomittoja, mut...

[crisse_83]

Juurikin tuon takia ettei kasvu/tilanpuute tulisi yllätyksenä pitäisikin ottaa kyse eläimen tarpeista ja vaatimuksista ennen hankintaa oli sitten kyseessä koira, kissa, hamsteri tai akvaariokala. Tietämättömyys ei loppujen lopuksi ole tänä internetin aikakautena kovinkaan hyvä selitys ja tietoa on varmasti saatavilla.

[Zaphood]

Juurikin tuon takia ettei kasvu/tilanpuute tulisi yllätyksenä pitäisikin ottaa kyse eläimen tarpeista ja vaatimuksista ennen hankintaa oli sitten kyseessä koira, kissa, hamsteri tai akvaariokala.

Juuri näin. Selvitetään etukäteen. Mut konkreettisena esimerkkinä lainaten tuota toista threadia..

Meille tuli 6-7v sitten leviksiä 80 senttiä pitkään altaaseen, silloin se oli kaikkien mielestä (myös tällä foorumilla) OK juttu. Sittemmin ymmärrys on kasvanut, samoinkuin kalat. Kitukasvuisena ei voine 16-17 senttistä levistä pitää, ja nyt siirto on tehty 120 senttiseen laatikkoon.

Pointsi on siis siinä, että kun kalat hyvässä uskossa ostetaan oikeaan ympäristöön, niin parin vuoden päästä tuo ympäristö ei olekaan enää sopiva... vaan pitäisi olla kolminkertainen allaspituus..

Muutenkin litrojen tilalla pitäisi varmaan ruveta puhumaan kiittisistä mitoista. Leviksien kohdalla altaan pituus, plekoille pohjapinta-ala jne jne.

[crisse_83]

Meille tuli 6-7v sitten leviksiä 80 senttiä pitkään altaaseen, silloin se oli kaikkien mielestä (myös tällä foorumilla) OK juttu. Sittemmin ymmärrys on kasvanut, samoinkuin kalat. Kitukasvuisena ei voine 16-17 senttistä levistä pitää, ja nyt siirto on tehty 120 senttiseen laatikkoon.

En allekirjoita tuota kyllä nyt ihan... Leväbarbi 130 litraiseen?-keskustelu on on vuosilta 01-02 ja siellä ainakin pidetään juurikin 80cm pituudella varustettua allasta (128-150litraisia, vakiomitoilla) liian pieninä leväbarbeille. Leväbarbin tilantarve-keskustelu vuonna 2003, myös Kuinka suuren akvaarion leväbarbi tarvitsee-keskustelussa samalta vuodelta kertoo harrastajien jo ymmärtäneen tuolloin ja suositelleen tälle vauhdikkaalle kalalle suurempaa allasta. Eli ei, se ei ollut silloin 6-7vuottakaan sitten kaikkien mielestä OK juttu.

Kalojen altaan kokovaatimuksissa ollaan tultu toki 2000-luvulla roimasti parempaan suuntaan, mutta mielestäni olisi lajeja joissa olisi vieläkin parantamisen varaa ja lajeja joita ei niiden aikuiskoon vuoksi pitäisi edes tuottaa akvaarioharrastuksen pariin. Altaiden kokovaatimusten kasvaessa, on myös samalla mennyt etiikan lisäksi parempaan suuntaan tuo estetiikan puolikin.

Kyllä, tuo että puhuttaisiin altaan mitoista kalalajien kohdalla olisi paljon parempi kuin sen litratilavuus, koska altaita saa erikoisillakin mitoilla, mutta ne eivät siltin tarpeeksi suuresta litramäärästään huolimatta sovellu kaikille lajeille.

[Tittis]

Olen myös vahvasti sitä mieltä, että pitäis luopua noista litratilavuusmääritteistä ja siirtyä mittatietoihin. Siis toki on hyvä olla joku osviittalitramäärä, mutta yleisesti esim perusmitoilla 80-satalitranen loota on usein kovin korkea ja pituudeltaan lyhyt, kun taas itselläni on metrinen purkki jossa litroja on himpun vajaa sata. Mielestäni huikea ero, ja vaikuttaa paljon siihen mitä kaloja voi ottaa. Saati kun kyse on usemman sadan litran lootasta niin mitoilla on iso merkitys. Omaa silmää miellyttää kuitenkin just pitkänmallinen allas, vaikkakin sitten hiukan kapeampana. Näin kalasilla on mielestäni enempi sitä uintitilaa, ja akvaan on helpompi tehdä sekä suojaisaa suvantoa että virtaavia kohtia.

Ja ennenkaikkea se akvan maisemallisuus on aina vaan parempi mitä pidempi purkki on. Näyttää siis isommalta mitä litroiltaan onkaan. Tykkään myös siitä, että akvassa on oksia ja kasveja myös lähellä etulasia, jotta kaloilla on "maisemaa" minkä välissä puikkelehtia. Ei siis niin että kasvit taakse jotta kalat olis kokoajan esillä. Karkeasti jos sanon niin jos kala ui yhdellä pyrähdyksellä akvan päädystä toiseen, niin tilaa on liian vähän. Saisi mielellään olla niin, että täysillä pinkova kala saa tosissaan pyrähdellä ilman että tulee heti lasi vastaan. Esimerkkinä omistaessano 180cm vajaa 400 litraisen lootan, niin juuri paljoa lyhyempään en laittaisi täysikasvuista keltabarbia, niin rivakkaliikkeisiä olivat.

[Zaphood]

Kalojen altaan kokovaatimuksissa ollaan tultu toki 2000-luvulla roimasti parempaan suuntaan, mutta mielestäni olisi lajeja joissa olisi vieläkin parantamisen varaa ja lajeja joita ei niiden aikuiskoon vuoksi pitäisi edes tuottaa akvaarioharrastuksen pariin. Altaiden kokovaatimusten kasvaessa, on myös samalla mennyt etiikan lisäksi parempaan suuntaan tuo estetiikan puolikin.

On hyvä että kehitys kehittyy ja uudet harrastajat saavat päivitettyä tietoa ja uusia kalastoja perustettaessa uusiin kippoihin tulee kalat kohdilleen.

[Tex]

Puhtaasti estetiikan kannalta: Akvaarioni on 150 cm pitkä, 60 cm korkea. Siinä on seitsemän nuorta kiekkokalaa - omaan silmään se näyttää juuri sopusuhtaiselta. Mutta kun siihen lisätään parvi kardinaalitetroja - jotka kuten aikaisemmin todettiin, eivät tajua olevansa parvikaloja; sekä kuusi leväbarbia ja kasa kuparimonnisia, on lasin takana aikamoinen kalasoppa. Jostain syystä luulin, että monniset pysyttelisivät enimmäkseen kiltisti pohjalla poissa näkyvistä, mutta nekin vipeltävät sinne tänne koko altaan mitalla. Vilkas liikehdintä saa tilan näyttämään joskus rauhattomalta. Nyt tilanne tuntuu vielä jokseenkin sopusuhtaiselta, mutta kun barbit ja kiekot kasvavat täyteen mittaansa, voi olla että kalastoon tai altaaseen pitää tehdä muutoksia.

Eli akvan estetiikkaan vaikuttaa aika paljon myös se, miten vilkkaita kalat on. Mielestäni parvi hitaasti lipuvia kiekkoja voisi esteettisesti näyttää pienemmässäkin altaassa ihan sopivalta (mutta ei tietenkään oikeasti).

[Anniquu_]

Kiitos mielenkiintoisista mielipiteistä.

Tuo kysymys, että miksi hommata iso akva, jos hankkii vain pikkukaloja. Omalta kohdaltani vastaan siihen niin, että kun on iso(hko) akva ja pikkuisia kaloja, niin sinne saa laitettua kasveja, paaaaljon kasveja, ja pikkuruisille jää vielä uimatilaa. Tämä on siis kasvi-innostuneen näkemys akvaarion pidosta. Ja tuo "maisemaa etulasille" on myös hyvä idea, tosin siinä tulee varmaan varoa sitä, että ei vain kasvin lehdet mene ruttuun lasia vasten, se ei vättämättä taas olisi niin esteettistä.... Se on kyllä myös hyvä pointti, että pidempi akva näyttää suuremmalta, mutta näin "wanna-be kasviakvaristin" mielestä siinä tulee helposti ongelmaksi se, että ns. syvyysleveys on pieni eli akva on kapea taas toisaalta, mikä hankaloittaa taas sisustusta, (tai sitten vain on kehittymätön sisustussilmä..) Tuo oma akva on nimittäin 40 cm "syvä", ja meiestäni se on vähän kapea, kolmea kasvi eri kasvia ei meinaa saada, ainakaa isoa puskaa, peräkkäin kauniisti.

Otan kuitenkin esille tuon "etiikkapuolen", oikean allaskoon, vaikka ajattelin pysyä siitä tässä säikeessä erossa. Pystyykö nykytiedon pohjalta mielestänne määrittämään kalalle riitävän allaskoon, jos jostain saa selville kalan käyttäytymistavat ja aikuispituuden? Tarkoitan siis kaavaa että vilkkaalle parvikalalle 10-15 kertaa kalan pituus, rauhallisemmalle uimarille 8-10 kertaa, ja paikalleen pysytteleville pedoille ja muille pohjassa kököttäjille 4-5 kertaa kalan pituus, ja akvan leveys vilkkaudesta riippuen 2-4 kertaa kalan pituus. Korkeusmitta myös pitää ottaa huomioon varsinaisia litroja ajatellessa, vrt puikkokala/lehtikala... Tässä voi kyllä olla ongelmana ihan uusien lajien kanssa juuri tuo tiedon saatavuus, että miten kala käyttäytyy ja minkä kokoiseksi se muuten oikealla hoidolla kasvaa....

Tuo huomio keltabarbin uintitavasta toi mieleen myös sen, että ns. totuudenmukaista tietoa kalojen käytöksestä on vaikea saada ilman, että niitä itse pitää akvaariossa. Tavallaan pitäisi "kokeilla", että sopiiko kala akvaarioon, mutta jos se ei sovikaan, niin mihinkä sen sitten laittaa... Tosin tässä kyllä muiden akvaristien tapaamien ja keskustelupalstat auttavat , voi saada jotain osviittaa kalojen elämäntavoista akvaarossa, jonka perusteella sitten tekee omat ratkaisunsa. Tässä taas tullaan sitten siihen estetiikkaan, kun varmana jokaisen silmissä kalat näyttävät vähän erilaiselta, ja niiden käyttäytmistä tulkitaan eri tavoin. Mutta jos sitä estetiikaa ajattelee, niin voisiko ajatella näille uiville ja aktiivisimmille kaloille, että akvan pituus tulisi olla vähintään 10 kertaa kalan pituus, että se näyttäisi hyvältä ja sopusuhtaiselta?

Ja vielä pomppaus siihen etiikkaan... Crisse_83, mitä nämä ei-akvaariokalat mielestäsi ovat? Haimonni varmaan ainakin (jos ei ole tarjota sitä 15 *130cm uima-allasta ), mutta mitä muita pidät ongelmakaloina?