98-l kalasto

[Vapstuukkeli]

Hei!

Minulla on elämäni ensimmäinen akvaario, tuommoinen 98-litrainen allas, ja mietin siihen kalastoa. Tässä pohjatietoa:

Kypsytetty, nitriitti 0, nitraatti 10-20. Suodattimena Eheimin Aquaball 2212, lämpötila tällä hetkellä n. 25-astetta. Vesi pehmeää ja hapanta. Koko 70x35x40 (pituus, syvyys, korkeus), pohjalla hiekka ja kierteiset. Sisustuksena kasvit (brasiliankääpiöruoho, jaavansammal, ruskomelalehti, karvalehti, anubiasta, intianvesitähdikki, rusolehti, jaavansaniainen), kaksi kantoa, kookosluola ja kiviä. Runsaana kalastona tänään hankittu n. 3cm partamonninpoikanen. Mitä todennäköisemmin tulossa kirsikkasukarapuja n. kuukauden päästä.

Mietinkin tässä, että mahtuisikohan pohjalle partiksen ja sukarapujen seuraan 2 katinkultamonnia? Partikselle on kyllä tiedossa hyvä koti isosta altaasta, kun kasvaa liian isoksi altaaseen (tai todennäköisimmin hankin itse isomman altaan lisäksi, ehkäpä jo ensi vuoden puolella!).
Näiden lisäksi olisin kiinnostunut (en vielä, vaan vasta ensi vuoden puolella ostoslistalla, mutta olen aloittanut suunnittelun jo hyvissä ajoin) punapäätetroista ja kirsikkabarbeista, kävisikö ehkäpä parvi punapäätetroja ja 5-6kpl kirsikkabarbeja, tahi sitten vaan jompiakumpia.
Pääkaloiksi ajattelin joko kääpiörihmakalapariskuntaa tai keltakääpiöahvenpariskuntaa. Kääpiörihmat olisivat siitä hyviä, että ne oleskelisivat veden pintakerroksessa, mutta niiden kutuaikaisesta luonteesta en ole niin vakuuttunut. Tulisikohan pohjalle liian kova ruuhka, jos sinne laittaisi nuita keltakääpiöahvenia? Niiden luonne ja ulkonäkö viehättävät kyllä vähän enemmän kuin rihmakalojen.

Tässä ehdottamani kalasto ei ole mikään ehdottomuus, eikä minulla ole mikään kiire noiden kalojen hankkimisessa. Kaikenlaisisa neuvoja ja ehdotuksia otan kiitollisena vastaan. Pääasia on, että kalat ja muut eläjät viihtyvät ja pysyvät terveinä ja allas toimii!

[Gorydoras]

Katinkultamonnit kannattaisi hankkia vasta kun olet joko hankkinut sen isomman altaan tai sitten siirtänyt partiksen toisaalle isompaan altaaseen.
Tuon kokoisesta altaasta voi äkkiä tulla sekavan näköinen jos sinne majoittaa useampaa keskivedessä uivaa lajia.

Miltäs kuulostain tämmöinen kokoonpano:

14 - 16 kpl. Punapäätetroja

Keltakääpiöahven pariskunta

2 kpl. Katinkultamonneja tai partamonni

[millia]

Hyvät suunnitelmat sulla ja myös hyvä että olet ottanut selvää kalojen edesottamuksista ennen kuin akvaariossa on ongelma.

Kääpiörihmakalat ovat kyllä kivoja otuksia noin muuten, mutta tosiaan riippuu kalojen luonteesta millaisen kaaoksen ne saavat aikaiseksi sitten kun ryhtyvät kutemaan. Mulle oli joskus kauan sitten 98-litraisessa kääpiörihmakalahaaremi ja ne tulivat toimeen keskenään, muiden kalojen kanssa ja kys. akvaariossa loistavasti. Sattui siis sopuisat yksilöt kohdalle.
Kääpiörihmakalat eivät muuten sitten tule pysymään jatkuvasti pinnassa vaan ne tulevat heilumaan tuon kokoisessa akvaariossa ihan joka vesikerroksessa.

Keltakääpiöahvenet ovat omituisen rauhallinen laji kirjoahveneksi (ja pysyvät pohjalla kuin tukki kuten muutkin apistot). Ne eivät juuri elämöi. 98-litraiseen ei mielestäni tule tunkua pohjalle, vaikka siellä olisi sekä kattarit että keltakääpiöt. Partiksen paikka on mielestäni isommassa akvaariossa sen jälkeen kun se on n. 7-8 cm pituinen.
Katinkultamonnit viihtyvät välillä porukassa ja hieman nahistelevatkin joskus. Siksi niitä kannattaisi mielestäni ottaa vähintään 4 kpl. Jos niitä on 2 kpl ja sitä toista huvittaisi hieman painia ja toista ei, niin kummallakaan niistä ei tule olemaan hauskaa.
Sitten jos pohjalla olisi 4 kattaria ja keltakääpiöahvenet, niin mielestäni siellä olisi vielä tilaa partiksen poistuttua pienelle monnisparvelle.
Kirsikkasukaravut löytävät aina jonkun kolosen akvaariosta, joten niille ei sinänsä tarvitse varata tilaa kalastosta. Aina ne jostain paikkansa löytävät.

Kannattaa valita joko kirsikkabarbit tai punapäätetrat. Kirsikoiden lisäksi en ottaisi muita ns. parvikaloja. Sen sijaan punapäätetrojen seuraan ehkä sopisi jotain pientä pinnalle. Punapäät viihtyvät tiiviinä parvena joten niitä kannattaa ottaa isompi porukka. Vähintään 10 kpl. Kirsikat sen sijaan mennä huitelevat ihan missä milloinkin. Niitä jos olet ottamassa, niin ota vaikka 3 koirasta ja 5 naarasta.
Punapäätetrojen lisäksi voisit ajatella jotain suppusuita, kynäkaloja tai kääpiö-/marmoritapparakaloja.

Ehdottaisin tällaista kalastoa:
-4 nuolimonnia (turvallisempi valinta kasvien kannalta kuin katinkultamonni)
-12 punapäätetraa
-2 keltakääpiöahventa
-6 naamiomonnista
-8 marmoritapparakalaa
-kirsikkasukaravut

[Vapstuukkeli]

Kiitos hyvistä ideoista ja kokemuksista!

Eli partis on lähdössä kyllä altaasta ensi vuoden puolella, joko omaan isompaan tai jos raaskin luopua Manne Perusmonnista, nii se pääsee kaverin 350-litraiseen altaaseen. Taidan sitten vasta miettiä uudelleen pohjan asukkeja.
Todella moni on suositellut minulle nuita kattareita juurikin siksi, etteivät ne tekisi tuhoa kasvelle. Mitkä nuolimonnit olisivat sitten parempia, vai käykö mikä tahansa laji?
Tuo neljä nuolimonnia/kattaria kuulostaa näin aloittelijasta aika paljolta, varsinkin jos pohjalle lisää vielä niitä monnisia ja sukarapuja + keltisparin. Tosin jos ne monnit viihtyvät porukassa paremmin ja tilasta ei tule puutetta, niin toki voin niitä useamman sinne ottaa.
Onko "pakollista" ottaa vielä noita monnisia sinne talkkareiksi, vai riittäisikö nuo neljä pikkumonnia (+sukaravut ja kierteiset) hoitamaan levät ja tähteet? En tosiaan liian ahdasta eläjille halua. Toisaalta voisin partiksen lisäksi ottaa noita naamiomonnisia ja siirtää ne sitten isompaan altaaseen myöhemmin, kun nuolimonnit saapuvat.

Noita punapäätetroja olen alkanut harkita uudelleen, sillä olen aika ihastunut kirsikkabarbeihin. Jos niitä ottaisi vain pienen "parven", vaikkapa 5-6kpl ja niiden lisäksi keltisparin (tai kääpiörihmakalat). Näyttääköhän allas kuitenkin liian tyhjältä, eli pitäisikö sinne kuitenkin ottaa kirsikkabarbeja enemmän tai vaihtoehtoisesti toinen pikku "parvi" jotakin, esim. niitä tapparakaloja pintaan? Punapäätetroja ei taida mahtua ihan kunnon parvea?

[millia]

Niin siis monniset eivät ole mitään talkkareita ja jätteiden syöjiä. Eivätkä kattarit tai nuolimonnit ole ratkaisu leväongelmaan ja elä pelkästään levällä. Kyllä niitäkin tulee hoitaa ja ruokkia siinä missä muitakin kaloja. Akvaarioon ei siis ole pakko ottaa jotain tiettyä lajia että sinne ei tulisi jotain ongelmaa, vaan ongelmat ehkäistään hoitamalla akvaariota oikein. Väärin hoitamalla ongelmia tulee oli kalasto millainen tahansa.

Mulla kattarit kyllä nauttivat vähän liikaa vesimiekoista. Samoin tekevät nuolimonnit, mutta eivät ihan niin innokkaasti/perusteellisesti.
Niin joo ja siitä pohjan täyttämisestä, eivät nuolimonnit ja kattarit ole rajoittuneita pelkästään yhteen vesikerrokseen vaan ne voi löytää ihan mistä vaan imuttelemasta akvaarion laseja tai kasvin lehtiä. Neljä kpl n. 4 cm pituisiksi kasvavaa nuolimonnia ei ole se viimeinen naula arkkuun jos ylikansoitus on kyseessä. Neljällä katinkultamonnillakaan ei homma takuulla kaadu.

Nuolimonneja on kaupan yleisesti muutamaa lajia. Ihan sama minkä niistä valitset, se sopii. Ainoa mikä vaatisi hieman viileämpää vettä (joidenkin lähteiden mukaan) on Otocinclus affinis, mutta niitä ei suomalaisista kaupoista löydy (paitsi Otocinclus affinikseksi nimettynä jotain toista lajia).

Mielestäni kirsikkabarbien lisäksi ei kannattaisi ottaa toista lajia säheltämään akvaarion keski- ja pintakerrokseen. Kyseessä on kuitenkin varsin vauhdikas laji ja se kyllä "täyttää" akvaarion pienemmälläkin porukalla.
Sekaan toki sopii muitakin kaloja, mutta lopputulos voi olla vähän sama kuin irtokarkkipussissa jos on ollut shoppailemassa herkässä mielentilassa. Eli vähän sitä sun tätä.
Yksi vaihtoehto mikä ei ole "vähän sitä sun tätä" olisi jotkin pienet rasborat. Ne pysyvät tiukasti jossain puskassa vaikka kukaan ei edes olisi hätyyttämässä ja pahoja isoja kaloja paikalla. Esim. kääpiörasboroita 15-20 kpl niiden kirsikoiden lisäksi.

[Gorydoras]

Jos ei halua ottaa monnisia, niin silloin niitä ei pidä ottaa.
On se vaan niin kiva kuulla, että muillakin on samoja "ongelmia" päättää mitä lajia hankkisi.
Onhan toki hyvä puntaroida asioita kantilta ja toiselta ennen asukkaiden hankkimista eikä vasta sen jälkeen.
Isäntä on joskus, toki leikillään, sanonut että osta nyt jotain sinne altaaseen, niin ei tarvihe enää pähkäillä.
Meidän partis on ainakin tullut meille jäädäkseen, en varmasti raskisi antaa sitä pois.
Se on ollut meillä noin kymmenen vuotta, altaat ja kalasto on vuosien mittaan kerennyt vaihtua vaan Partanen se vaan on ja pysyy.
Mielellään meidän rouvalle kyllä kaveri hankittais vaan ei "uskalla" sikäli jos uusi tulokas sattuukin olemaan herra, kun ei niitä poikasille ole tilaa eikä myyntikanavia.
On meillä ollut puhetta, että kun Partasen aika joskus jättää niin hankitaan sitten joku pleco, mutta ei enää varmaankaan maatiaista.
Vaan mitäpä siitä vielä, Partanen on täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Pituutta sillä muuten on 15 cm.