Pohdintaa partamonnin allaskoosta (ja muustakin)

[-matokani-]

Muuhun en puutu, mutta partamonnille etsisin uuden kodin. Minusta 100 litraa ei ole naaraallekaan liikaa. Jos on koiras niin saattaa 100 litraakin jäädä pieneksi.


Jaettu täältä -ylläpito

[Feliza]

Muuhun en puutu, mutta partamonnille etsisin uuden kodin. Minusta 100 litraa ei ole naaraallekaan liikaa. Jos on koiras niin saattaa 100 litraakin jäädä pieneksi.

Asia nyt ei taida liittyä mitenkään monnisen käyttäytymiseen.

[-matokani-]

Mua ainakin harmittaisi jos pitäisin kaloja väärissä oloissa, koska a. en ole itse hoksannut ja b. koska kukaan ei ole sanonut vaikka tilaisuus olisi ollut. Mä ainakin otan parannusehdotukset ilolla vastaan, jos se säästää myöhemmiltä harmeilta. En tarkoittanut millään pahalla.

[Feliza]

No pohditaampa sitten kunnolla partiksia, kun siihen löytyy niin innostusta! Tankissani on niitä kaksi, albiinoja. Erään lähteen mukaan albiinot jäävät usein kolmen tuuman mittaisiksi, eli 3*2,54cm= 7,62cm per karvanaama. Yksikään lähde ei sano, että partikset voisivat olla aggressiivisia muita altaan asukkeja kohtaan, ainoastaan urokset kähisevät keskenään reviiristä. Minulla noiden sukupuolista ei ota vielä selvää, mutta voipi olla että toinen saa lähteä.

Googlasin hakusanalla "Bristlenose Catfish". Tuohon tankin kokoon en löytänyt suoraa vastausta. Suomalaislähteet puhuvat 100 litrasta. Ulkomaisissa lähteissä tankin kokoa ei yleensä mainita, http://www.planetcatfish.com toteaa vain veden pH ja lämpötilavaatimukset, muuten partis on "Relatively undemanding". Parissa lähteessä mainitaan, että partikselle voisi olla 2 foot tank, eli n. 60cm pitkä allas, 1U+2N tarvitsevat 3 foot tank, eli 90cm pitkän. Suomalaisissa lähteissä altaan kooksi annetaan 100 litraa. Mistähän suomalaiset ovat sitten tämän tankkivaatimuksen keksineet? Ehkäpä suomalaiset partikset vievät enemmän tilaa?

Johtopäätöksiä: Käsitys partamonnin minimialtaasta vaihtelee 60-100 litraisten välillä. Jotkut eivät edes viitsi antaa litramäärää. Suomalaiset arvioivat litramääriä yläkanttiin verrattuna kansainvälisiin lähteisiin.

[Substral]

Useat lähteet sanovat partamonnin kasvavan jopa 15 cm pituiseksi. Mainitsemasi Planet Catfish antaa Common bristlenose catfishille 125mm SL (mittaus nenästä pyrstön juureen). Huomaathan, ettei albiinopartamonni ole oma lajinsa vaan värimuunnos. Näin ollen en ihmettele pätkääkään, etteikö kahden jalan altaassa (noin 56,8 litrainen lähteen perustella) kääpiöityisi ja omien sanojesi mukaan jäisi kolmetuumaiseksi. Verroksiksi voit laittaa tiikerinuoliaisen satalitraiseen altaaseen ja katsoa kasvaako 30 senttiseksi, ei varmasti kasva. Tästä syystä voisin väittää suomalaisia lähteitä uskottavammiksi, sillä yli satalitraisessa altaassa partamonni kasvaa heittämällä yli kymmenen sentin - aivan kuten lähdetieto kertoo. Kannattaa myös muistaa, että suomalaiset ylipäätään haluavat tarjota kaloille enemmän tilaa kuin monessa muussa valtiossa.. Uskoisin tämän johtuvan ihan vain myötätunnosta kaloja kohtaan, sillä akvaario on joka tapauksessa pelkkä vitsi luonnon vesialtaisiin verrattuna.

Aggressiivisuudesta on täällä ainakin omaa kokemusta.. Noin 8 cm partispoika satalitraisessa altaassa hätisti jokaisen kuparimonnisen pois ruokatabletilta poskipiikit ojossa. Kyseessä ei ollut mikään heiveröinen pyrstönheilautus, vaan kunnon syöksähdys ja päällä iskut. Tästä syystä partis pääsi karanteeniyksiöön odottelemaan tulevaisuuttaan. Oma kokemus ei varmasti vastaa "ammattilaisten" tekstien uskottavuutta, mutta etpähän pääse sanomaan ettei kenelläkään olisi muita lajeja kohtaan aggressiivista partista.

[Feliza]

Useat lähteet sanovat partamonnin kasvavan jopa 15 cm pituiseksi. Mainitsemasi Planet Catfish antaa Common bristlenose catfishille 125mm SL (mittaus nenästä pyrstön juureen). Huomaathan, ettei albiinopartamonni ole oma lajinsa vaan värimuunnos.

Tuo väite albiinojen pienuudesta ei ole omaa aivopierua: http://aqualandpetsplus.com/Catfish,%20 ... lenose.htm

Aggressiivisuudesta on täällä ainakin omaa kokemusta.. Noin 8 cm partispoika satalitraisessa altaassa hätisti jokaisen kuparimonnisen pois ruokatabletilta poskipiikit ojossa. Kyseessä ei ollut mikään heiveröinen pyrstönheilautus, vaan kunnon syöksähdys ja päällä iskut. Tästä syystä partis pääsi karanteeniyksiöön odottelemaan tulevaisuuttaan. Oma kokemus ei varmasti vastaa "ammattilaisten" tekstien uskottavuutta, mutta etpähän pääse sanomaan ettei kenelläkään olisi muita lajeja kohtaan aggressiivista partista.

Noh, minä käsitän aggressiivisuudella hengiltä jahtaamista, silmien nokkimista päästä, pahoinpitelyä niin että suomut pöllyää, syömistä ja puremista, vrt. isot kirjoahvenet. Pari kertaa raadolta olen partiksen yllättänyt, mikä nyt ei ole todiste muusta kuin raadonsyönnistä. Partis kyllä pitää puolensa pohjatabletilla, mutta minusta se ei tee vielä kalasta vaarallista.

[en]

No meillä on 17v noin 12cm pitkä partamonni. Ei se muuta kiusaa, mutta omenakotilot pyörittää pyörryksiin ja mätkii päin laseja. lisäksi kaikki kudut se syö, tönää vaan vahtivan kalan pois ja syö.


35*35*70=85l
35*40*70=98l
40*40*70=112l


Eipä ole pohja-alalla kokoeroa juurikaan. Että...

[Feliza]

Voimme kenties allekirjoittaa väitteen, että kala kutee, jos olot vastaavat sen vaatimuksia erittäin hyvin?

Ymmärtääkseni partamonnit kutevat melkein missä tahansa lätäkössä, jossa sattuu vain olemaan uros ja naaras. Ja tästä tuotteliaisuudesta on tullutkin ongelma monelle harrastajalle. Voidaankin pohtia eettisesti, että onko partamonnin parempi elää vaikkapa 40 litraisessa purkissa, kuin joutua vasaran alle? (Mutta joo, omat kalani eivät ole rescue-kaloja, mutta empä ole myöskään nappaamassa niitä vasaralla otsaan siksi että joku on toista mieltä niiden sopivuudesta)

[aquamarina]

Ei kaikki partikset kasva koskaan tuohon 15-senttiin ja osa taas kasvaa reilusti yli. Meillä tuo partis akka on n. 10 senttiä, ollut jo vuosia, että ei taida ikinä saavuttaa tuota 15 senttiä, satalitrasessa eleli ens alkuun ja nyt kolmatta vuotta elelee tuolla 250 litraisessa, mutta leveyttä on tullut (ikääkin on 7 vuotta). Ja niin kuin tuossa en jo laittoikin, ei noissa pohjapinta-aloissa ole älyttömiä eroja, korkeuttahan partis tuskin tarvitsee.

[kirsikkabarbi]

Onko tille kääpiötymiselle pienessä akvaariossa mitään perusteita? En ole itse kuullut että mitkään muut eläimet kuin akvaariokalat pystyisivät jarruttamaan omaa kasvuaan.

[Feliza]

Muistelen jostakin lukeneeni lohista (?), jotka kääpiöityivät jäädessään loukkuun pieneen järveen maannousemisen myötä. Kääpiöityminen tuli ilmi, kun tutkivat ottivat kaloja labraan tiloihin kasvamaan, jolloin poikaset kasvoivat moninkertaisesti emokalojaan suuremmiksi. Tuosta oli juttu, ehkä tän vuoden sisällä, mutta en googlaamalla löydä sitä enään .

[aquamarina]

Olihan vasta juttua, että itämeressäkin olisi kalat alkaneet kääpiöityä, ei varmaan tilan puutteesta. Epäilen, että kääpiöitymiseen liittyy paljon muutakin kuin vain tila, esim. ravinto, vesi puhdas/epäpuhdas jne. Onhan taas paljon kaloja, jotka ovat kasvaneet altaastaan ulos, eli eivät ole kääpiöityneet, vaikka ns. liian pienessä altaassa ovat olleet.

[Adrianna]

Onko tille kääpiötymiselle pienessä akvaariossa mitään perusteita? En ole itse kuullut että mitkään muut eläimet kuin akvaariokalat pystyisivät jarruttamaan omaa kasvuaan.

Luonnonkalojen "kasvumalli" muuttuu olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi suomalaisesta ahvenesta on sitä korkeaselkäistä "kaislikkomallia" ja sulavaa "kivikkoahventa". Kaislikossa viihtyy itseään isompi peto eli hauki, joten on parempi kasvaa korkeutta ja äkkiä. Kaislakossa harvoin on kovaa virtausta ja tyrskyjä, kun taas kivikossa täytyy olla sulava jottei suomustu hengiltä aaltojen heitellessä. Kaislikossa on tarjolla usein suuriakin määriä kalanpoikasia ja muuta mukavaa, kivikossa taas syödään sitä mitä kiinni saadaan. Kokoon ja malliin vaikuttaa siis ainakin ympäristö, ravinto, mahdolliset pedot ja varmasti nippu asioita, joista meillä ei ole hajuakaan .

[Deicide]

Mulla on samasta poikueesta albiinopartiksia. Suurin koiras asustaa 190x65 pohjalla ja on useita senttejä muita sisaruksiaa pidempi sekä vankempi. Ehkä jopa kolmisen senttiä. Mittaa kalalla on yli 13cm. Toinen yksinäinen koiras on 120x45 pohjalla ja on siis huomattavasti pienempi. Kuteva pariskunta, johon koiraan hommasin muualta on elellyt 80x40 pohjalla, eivätkä ole tuon suurimman koiraan mitoissa. Paljon tuota pienempään en kyllä useampaa kalaa laittaisi. Myöskin poikaset, joita on kasvanut kokeeksi isommissa monnisten altaissa ovat kasvaneet nopeammin, kuin 60ltr pikkupurkissa.

Aika näyttää mitä noista isommista tulee. Tietysti kasvuun vaikuttaa ruoka, ruokinta tiheys, veden lämpö ja muut hoitorutiinit. Tosiaankin tuo pohjan-alahan on tietysti pohjakaloilla paljon tärkeämpi, kuin litramäärät. Plekoille on aika järkevät altaiden mitat mielestäni mainittu Ingo Seidelin L-Monnit -kirjassa. Altailla on siis pohjan pituus ei litramääriä. Maalaisjärkeäkin on hyvä käyttää.

Kiukkuisin partis meillä oli Paremman puoliskoni mukana muuttanut yli kymmenen vuotta vanha eukko, joka sai lähteä anopin altaaseen, kun ei meillä monniset enää päässeet ruokailemaan! Näitäkin siis löytyy.

Kuitenkaan mikään allas ei varmastikkaan ole liian suuri!

[en]

Hmm, meillä taasen tuo "Touho" asunut ensin 60l altaassa noin ekan vuoden, sit 128l seuraavt 10 vuotta (ja nyt 300l), on siis 17 vuotta vanha. On yli 12cm. Mut siis toki joka ikinen kala haluaa paljon tilaa. Se vaan että onko se Partamonni, joka sitä eniten tarvii vaiko pieni vilkas parvikala? Tai Monninen joka kotonaan laiduntaisi satojen, jopa tuhansien kalojen parvissa...

Ehkäpä partamonnin kohdalla on kyse myös veden laadusta...