Suomalaiset ravut akvaariossa?

[weemano]

Voiko suomalaisia rapuja (onko ne nyt jokirapuja vai kapeasaksirapuja) pitää akvaariossa, onko se edes laillista? Millaisia lämpötiloja pitäisi vaalia? Ja voisiko esim. kultakaloja pitää samassa altaassa?

[-matokani-]

Luulisin että ne siellä elävät, mutten usko että viihtyvät. Meillä oli yläasteella biologian luokassa 2 jotain, oisko ollut täplärapua. Ne söi kaikki kalat sieltä, kasveja myös, sotkivat hillittömästi. En nyt kyllä lähtisi suosittelemaan. Enkä tosiaan tiedä onko edes laillista. Epäilen. Niillä tuntui olevan altaassa aika kurjaa ja sitten ne kyllä sieltä jonnekin vietiin. Luulen että ne lopetettiin. En kyllä ainakaan kalojen kanssa tuollaisia pistäisi. Mulla oli joskus marmorirapuja ja nekin pisti kaloja poskeensa vaikka oli huomattavasti pienempiä kuin esim. täpläravut. Eikä nekään pieniä olleet. Kaiken kaikkiaan en usko että kannattaa lähteä kokeilemaan. Olen myös kultakalojen lajiakvaarion kannalla. Myös luonnoneläinten ja "peruslemmikkien" yhdistämiseen sisältyy aina tautien leviämisen vaara. Joten jos pitää vaikka luonnonkaloja akvaariokalojen kanssa samassa ja päästää ne luonnonkalat sitten takaisin luontoon, voi niiden mukana mennä tauteja. Kai niitä voi rapujenkin kanssa levitä. Ja sehän ei ole todellakaan suositeltavaa.

[Miss_Molton]

Komppaan -matokani-a em. asioissa. Suomalaiset ravut ovat myös tottuneet viilempään veteen, kenties viileisiin kausiinkin. Ja kultakaloja en todellakaan laittaisi samaan altaaseen. Joo, ja sottapyttyjä ovat. Tilaakin tarvinnevat sen pari sataa litraa (mikä ei kultakaloille riitäkään), ja pohjan pinta-ala on todennäköisesti litroja tärkeämpi seikka. Joka tapauksessa -matokani- tiivisti jo ilman lakipykäliäkin, miksi ei.

[Pikku-MiCi]

Kokeilkaa tarpeeksi isoa pihalammikkoa, siellä ne viihtyy ja jopa lisääntyy.

[suomikala]

Täältä tai suomi24selta löytyi keskustelu aiheesta jossa jollain oli ollut suomalaisia rapuja akvaariossa. (itsellä ei niin mitään kokemusta, mutta kovasti kiinnostaisi kokeilla)
Kuvio taisi mennä niin, että rapu kyllä pärjää, mutta sille käy samoin kuin ompulle kuumassa altaassa. Heittää lusikan nurkkaan jo vuoden kohdalla, kun muuten eläisi kai 3 vuotta tai liekkö jopa enemmänkin? Rapuraukka ei koskaan pääse hitaampaan kasvurytmiin. Onko se ravulle yhtään enemmän kärsimystä kuin omppukotilolle 27 asteinen vesi verrattuna 22 asteiseen onkin sitten kysymys jota on ehkä mahdoton tietää. Jokirapu taitaa elellä keskieuroopassakin sujuvasti, joten ei se varmaan mitään 4 asteista vettä tarvitse koskaan, kun ei ranskassakaan sellaista ole tarjolla, mutta osan vuodesta huonelämpötilaa selvästi viileämpi vesi varmaan pidentäisi elinikää kummasti. (jos pitäisi syksyllä ja/tai keväällä ulkoaltaassa?)

Piccu-MiCi: Pärjäisikö pienessä (esim. 2000l) pihalammikossa esimerkiksi suomalaiset ahvenet jokirapujen kanssa? Teoriassa niiden eikai pitäisi saada ahvenia kiinni, kun ei luonnossakaan saa?

[Kaskelin]

Ei kai ravut eläviä kaloja syö?

Joskus 70-luvulla ystävälläni oli akvaariossa pari luonnosta pyydystettyä rapua. Rapuja ruokittiin mm. lenkkimakkaran paloilla.
Ravut laittoivat akvaarion sisustuksen uusiksi päivitttäin. Hiekka oli niiden mielestä aina väärässä paikassa. Kumpikin kuoli tapaturmaisesti alle puolessa vuodessa. Ensimmäinen kuoli melkeinpä heti kiivettyään akvaariosta ja jäätyään jumiin kaapin taakse. Toinen rapu eli useita kuukausia kunnes menehtyi jäätyään suuren kiven alle. Rapu oli poistanut lähes kaiken hiekan kiven alta.

Rapujen puuhastelua oli erittäin mielenkiintoista seurata. Haluan kuitenkin suunnitella akvaarion sisustuksen itse, joten omassa akvaariossa niitä ei tulla näkemään.

[MrAFCMagic]

Täältä tai suomi24selta löytyi keskustelu aiheesta jossa jollain oli ollut suomalaisia rapuja akvaariossa. (itsellä ei niin mitään kokemusta, mutta kovasti kiinnostaisi kokeilla)
Kuvio taisi mennä niin, että rapu kyllä pärjää, mutta sille käy samoin kuin ompulle kuumassa altaassa. Heittää lusikan nurkkaan jo vuoden kohdalla, kun muuten eläisi kai 3 vuotta tai liekkö jopa enemmänkin? Rapuraukka ei koskaan pääse hitaampaan kasvurytmiin. Onko se ravulle yhtään enemmän kärsimystä kuin omppukotilolle 27 asteinen vesi verrattuna 22 asteiseen onkin sitten kysymys jota on ehkä mahdoton tietää. Jokirapu taitaa elellä keskieuroopassakin sujuvasti, joten ei se varmaan mitään 4 asteista vettä tarvitse koskaan, kun ei ranskassakaan sellaista ole tarjolla, mutta osan vuodesta huonelämpötilaa selvästi viileämpi vesi varmaan pidentäisi elinikää kummasti. (jos pitäisi syksyllä ja/tai keväällä ulkoaltaassa?)

Piccu-MiCi: Pärjäisikö pienessä (esim. 2000l) pihalammikossa esimerkiksi suomalaiset ahvenet jokirapujen kanssa? Teoriassa niiden eikai pitäisi saada ahvenia kiinni, kun ei luonnossakaan saa?

Mä vähän epäilen tota kannataako ahvenia laittaa samaan lammikkoon. Ja sun teoriassa on pieni ongelma jos sun ahvenet alkaa tappelemaan siellä ja joku niistä voi loukkaantua jolloin se rapu saa sen helpommin kiinni tai sitten niille kaloille iskee paniikki ja alkaa pysymään paikoilaan pienessä lammikossa jolloin tietysti ravut saavat ne kiinni. Minulla on ollut pari ahventa 2500l. lammikossa ja tappeluhan siinä tulee. Täyty viedä takas järveen ja ottaa jotain muuta tilalle esim. lahnoja, kolmipiikkejä, särkiä, muikkuja...

[Adrianna]

Ei kai ravut eläviä kaloja syö?

Ei, kyllä ne saa sen kalan hengiltä ennen kuin ruokailu alkaa. Tai ainakin ennen kuin se loppuu.

Muutaman kerran olen siniravun nähnyt havittelevat kalaa suoraan lennosta, ja kaksi kertaa nähnyt miten se onnistuu. Kömpelö rapu osaa olla melko salamannopea, kun kyse on ruoasta. Uskoisin viileävetisten rapujen pystyvän samaan ihan ongelmitta.

[-matokani-]

Kyllä nuo ravut tosiaan eläviäkin kaloja kiinni saa. Itsellä oli noita marmorirapuja ja yhtenä päivänä katsoin akvaarioon ja huomasin että rapu oli tarrannut aikuista raitanuoliaista pyrstön tyvestä ja ei päästänyt irti millään vaikka kala heilui paniikissa ees taas. Menin sitten istutustikulla siihen väliin. Tuo samainen raitapaita löytyy täältä edelleen, rapuja ei. Rapu sai yksinäänkin kymmeniä poikasia joista kaksi selvisi isoiksi. Nämä kaksi poikasta teurastivat nahkaa luomassa olleen vanhempansa. Luulen että myös luonnonravut voivat olla aika petoja toisilleenkin. Ja myös kaloille, etenkin tuollaisessa suht pienessä, suljetussa tilassa, kuten lammikko tai akvaario.

[Ruma mies]

Pidin neljää kotimaista jokirapua (Astacus Astacus) akvaariossa parikymmentä vuotta sitten. Akvaario oli matala mutta pitkä, kooltaan noin 100 litraa. Seuralaisina ravuilla oli palettikirjoahvenia (en tiedä, onko sillä vielä nykyisin sama nimi) ja tavallisia hammaskarppeja. Akvaariossa oli senaikaisella suodatinmassalla varustettu sisäsuodin. Vesi oli peräisin helsinkiläisestä hanasta ja mitään parannuskemikaaleja en käyttänyt.

Ravut sopeutuivat kalojen seuraan oikein hyvin enkä huomannut kummankaan häiritsevän toisiaan tai häiriintyvän toisistaan. Ravun kuorenvaihtoaika kuitenkin on sellainen, että se vaatii joko hyvän suojan tai seuraksi vain ei-aggressiivisia kaloja, koska silloin se on pehmeä eikä pysty puolustautumaan.

Syötin ravuille raakaa kalaa ja oma-aloitteisesti ne söivät kalojen ruoantähteitä ja akvaariossa kasvanutta vesiruttoa. Mitenkään erityisesti ravut eivät sotkeneet. Vedenvaihtoja niiden vuoksi ei tarvinnut lisätä ja pienehkön sisäsuodattimen puhdistusteho riitti mainiosti.

Ongelmaksi muodostui viilennyksen puute. Normaalissa huonelämpötilassa rapu kasvaa valtavaa vauhtia, minkä seurauksena sen on vaihdettava kuorta tiheään tahtiin. Luonnossa kuorenvaihtoja tapahtuu yksi tai enintään kaksi vuodessa, akvaariossa kuorenvaihtoja oli ehkä kerran kuukaudessa. Ilmeisesti kuorenvaihto on ravun elimistölle kova rasite, koska kevättalvella ne kuolivat yksi toisensa perästä juuri kuorenvaihdon yhteydessä. (Ne oli hankittu ravustuskauden alkajaisiksi edellisen heinäkuun loppupuolella.) Ehkä rapu myös tarvitsee talvisen lepokauden.

Jokirapu oli tavattoman mielenkiintoinen seurattava. Nykyisin näyttää olevan saatavilla akvaarion viilennyslaitteita, joten saatan kokeilla rapuja joskus uudestaan.

[-Mandell-]

Eikö ravut "asu" luonnossa sellaisissa kivikkopaikossa joissa voivat varata oman kolon kasoista? eikö silloin tulisi olla myös akvaariossa kivikasoja? korjatkaa jos olen väärässä..

[suomikala]

Suomalaisten rapujen kotiseuduista. Mitä muutaman vakiopaikan tiedän mistä varmuudella löytyy rapuja lammelta, niin pohjalta ei löydy oikeastaan lainkaan kiviä, on yllättävän suojaton ja avoin. Se ravun pesä on kaivettu sinne hiekan sisään, ja on kyllä turvallinen paikka. Jonkunverran pesien lähistöltä löytyy erilaisia puukepakoita, ja varmin tapa löytää rapu muualta kuin kotoaan päiväsaikaan, on etsiä mikä tahansa puunrunko, ja kurkistaa sen alle. Useimmat pesät taitaa olla puiden alla tai sisällä, kun hiekka ei yleensä kestä kaivaa koloa. Yleensä olen bongannut ne varmaan parin kolmen metrin syvyydessä. Ihan matalassa, tai syvässä tuntuisi että niitä ei ole, tai sitten ei vain ole sattunut omaan silmään.

Tässä pari kuvaa pesästä kovapohjaisessa hiekassa




Että jos itse tekisin ravulle mahdollisimman kotoisaa akvaariosisustusta, niin varmaan hiekkapohja, ja useita lahottuneita puunkappaleita sinne tänne. Aukea paikka johonkin kohtaan voi olla kiva, ettei pelkkiä kantoja, mutta paha tietää tykkääkö ne aukeasta oikeasti, vai onko vaan niin että luonnossa nyt vaan tuppaa olemaan aukeaa paljon, ja ravut tykkäis enemmän jos ois pelkkiä puunkappaleita pohjat täynnä.

[nosegoblin]

Minulla ei nyt ole varsinaista akvaariokokemusta kotimaista ravusta, mutta alla linkki viime kesänä kuvaamaani videoon. Kyseisen lammen rapukanta oli kyllä varmasti jonkun lampeen istuttama, mutta jokatapauksessa ihan hyvinvoivalta ainakin videon yksilö näyttää. Veljeni muistaa nähneensä samaisessa lammessa rapuja jo parisenkymmentä vuotta sitten joten pakko niiden on lammessa viihtyä. Lampi itsessään oli loivarinteinen vanha soranottopaikka joka oli sade- ja lähdevedestä täyttynyt ja pohja itsessään oli tasainen, mutainen, risuja ja keppejä sisältävä sekä hieman pieniä kiviä sisältävä. Samanlaisella sisustuksella varmasti pärjäisi akvaariossakin pitkälle.
http://www.youtube.com/watch?v=rpf6tKIVgpU

[_paletti_]

Eikö ravut ole kasvissyöjiä? Minun tietääkseni ne eivät ainakaan luonnossa pyydystä kaloja, ellei ole kauhea nälkä, eli jos kunnolla ruokkii niin eivätköhän kalat säily, mutta varma en ole...

[MrAFCMagic]

Eikö ravut ole kasvissyöjiä? Minun tietääkseni ne eivät ainakaan luonnossa pyydystä kaloja, ellei ole kauhea nälkä, eli jos kunnolla ruokkii niin eivätköhän kalat säily, mutta varma en ole...

Kyllä ottavat kalan kiinni, jos vain uskaltautuu liian lähelle, petoja ne on.

[lauri]]

Rapu syö kasvinosia ja pohjan pieneläimiä ja joskus heikossa tilassa olevia lajikumppaneita. Kalaa rapu syö harvoin, sillä se ei saa sitä kiinni. Ja kuolleet kalathan maistuu.

[tilli85]

Silloin kun asuin viellä lastenkodissa eli useita vuosia sitten oli eräällä toisella lapsella akvaariossaan täplärapuja. En muista kuinka pitkään ne tällä tytöllä olivan kun kuolivat. Mie olis siihen saakka aina luullut että luonossa elävät ravut olisivat suojeltuja että niitä ei saa akvaarioon ottaa mutta syödä saa

[iktys]

Ravut tulevat hyvin toimeen akvaariossa ja huoneenlämmössä, ja hieman lämpimämmässäkin vedessä. Optimilämpötila ravun kasvun kannlta on noin 20 astetta, eivätkä ne vaadi viileätä vettä tai kausia elääkseen. Ovat vain niin sisukkaita, että selviävät kitumalla Suomen talvesta ja ravuista varmaan eläinrääkkäykseltä tuntuvista olosuhteista. Ravut ovat herkkiä lähinnä alhaisille pH:lle, varsinkin kuorenvaihdon aikaan. Luonnossa alle 6 pH:n vesissä ei tavata hyviä rapukantoja. Myös veden kalkkipitoisuus pitäisi olla yli 10 mg/l.

Luonnossa aikuinen rapu vaihtaa kuorensa 2-4 kertaa kesässä, poikanen ensimmäisenä kesänään 4-7 kertaa. Akvariossa aikuinen 5-10 kertaa vuodessa, riippuen tietenkin ruokinnasta. Luonnossa ravut ovat lähes kaikkiruokaisia ja syövät mielellään kaiken lihallisen mitä eteensä saavat (enimmäkseen nilviäisiä ja hyönteisten toukkia mutta myös kaloja). Siksi rapumertaankin laitetaan syötiksi kalaa tai lihaa eikä salaattia. Kun rapuja kasvatetaan laitoksissa (ruuaksi tai istutettavaksi luonnonvesiin) niitä ruokitaan pääasiassa kasviksilla ja kalalla. Ravut ottavat kaloja kiinni akvaariosta varsinkin öisin kun kalat ovat rauhallisia. Myös agressiiviset (isot)kalat syövät ravun, jos pääsevät siihen käsiksi kuorenvaihdon aikaan tällöin ravun rikki repimiseen ja syömiseen ei tarvita voimia tai hampaita. Rapu vaatii selviytyäkseen suojapaikan, jonka se osaa ja rakentaakin usein itse, kuten suomikalan hienoista kuvista näette.

Ahvenet kyllä pärjäävät rapujen kanssa mutta ahvenet ehtisivät syödä luultavasti ensikisi ravut noin pienessä lammikossa. Samoin muutkin kalat, kuten lahna karppi, särki, hauki, jne. Rapulammikkon ei kannata laittaa kaloja jos ne kasvavat yli 15 senttisiksi.

Poikasia on Suomen viljelylaitoksilla ollut altaissa noin 80 kpl/m2 ja aikuisia, ruokapöytään tarkoitettuja, 5 kpl/m2 Akvaarion tilavuus ei ole ravun kohdalla se ratkaiseva tekijä. Rapu elää luonnossa enintään n. 10 vuotta. Laitoksilla päästy jopa 20 vuoden ikään.

Laki ei kiellä rapujen, kuten kotimaisten kalojenkaan pitämistä akvariossa.

[Haro]

Omakohtaisia kokemuksia jokiravuista akvaariossa löytyy.

Isän kanssa kokeilimme ihan mielenkiinnosta merrasta tulleita alamittaisia rapuja akvaarion asukkeina. Ensimmäinen rapu taisi olla reilu 5 cm, kun sen siirsimme akvaarioon elokuussa noin kymmenen vuotta sitten. Hyvinhän se tuntui viihtyvän 200l altaassa, jossa oli aivan tavallinen sisustus muutamine luolineen, kasveineen ja kantoineen. Tuolloin tuli jo esille rapujen suunnaton sisustusvimma. Kasvit nostettiin juurineen pohjasta ja siirrettiin mieluisampaan paikkaan, jossa ne saivat olla korkeintaan muutaman päivän paikoillaan, kunnes ne taas istutettiin melko onnistuneesti jo seuraavaan paikkaan. Rapu myös "metsitti" lempikantonsa ympäristöä luoden kasveista näköestettä sen ympärille. Näistä otuksista tosiaan löytyy voimaa, yllättävän suuretkin kivet olivat vaihtaneet öisin paikkaa. Rapu kuoli muistaakseni muutaman vuoden kuluttua kasvettuaan hirveäksi, reilun 10 cm mittaiseksi lötköksi, mikä on harvinaista naarasravuilta. Villi veikkaus olisi 12cm.

Bobcatiksi nimetyn ravun kuoltua kokeilimme samaa muilla ravuilla, mutta niitä vaivasi pakonomainen tarve tehdä itsemurha melko pian vuodenajan muututtua myöhäiseksi syksyksi/talveksi. Ilmeisesti jokin sisäinen kello vielä kertoi talven tulleen, vaikka olivatkin tasalämpöisessä vedessä ja ravulle luonnottomissa oloissa. Ravut ovat todella näppäriä kiipeämään ulos akvaariosta, jos unohtaa tilkitä kansilasit huonosti, joten emme onnistuneet enää kasvattamaan yhtä hienoluontoista otusta, kuin Bobcat.

Jotain yhteenvetoa jos tekisi, niin:
Ravut tuntuvat viihtyvän akvaariossa ihan kohtalaisesti, riippuu tosin mönkijäisen luonteesta.
Bobcat ainakin tuntui viihtyvän mainiosti tavallisten akvaariokalojen seurassa, partamonnin poikanen asutti samaa luolaa molempien ollessa pieniä, mutta ystävyys päättyi julmasti, kun partamonni siirrettiin toiseen altaaseen. Kaikki muutkin kalat saivat olla rauhassa, mitä nyt välillä saivat vähän tehdä tilaa ruokintapaikalla.
Kuorta vaihtoivat muutaman kuukauden välein, jolloin katosivat päiviksi, mutta syy löytyi vanhan kuoren ilmestyttyä jostakin.
Todella mielenkiintoisia seurattavia, persoonallisia ja touhusivat kovasti kokoajan.
Voisin suositella, tosin pienellä varauksella muiden akvaarion asukkien suhteen, mutta jos löytyy ylimääräinen, suurehko allas, kannattaa yrittää, jos kokee pystyvänsä tarjoamaan hyvät elinolosuhteet.

Saatan lisätä jotain, kunhan on enemmän aikaa.

[JPuranen]

Piccu-MiCi: Pärjäisikö pienessä (esim. 2000l) pihalammikossa esimerkiksi suomalaiset ahvenet jokirapujen kanssa? Teoriassa niiden eikai pitäisi saada ahvenia kiinni, kun ei luonnossakaan saa?

Pärjää ne kesällä, mutta karkaavat pitkän matkan päähän, jos vain pääsevät kiipeämään. Talvella 2 kuutiota ei riitä, en ainakaan usko, että niin pienen altaan saa toimimaan jääkannella kunnollisesti ja jos ilmastaa, laskee lämpötila ehkä jo liikaa. (ainakin noin pieni allas on erittäin vaikea ja haasteellinen ympärivuotiseen käyttöön). Syövät luonnossa (ja akvassa) myös eläviä kaloja ja ovat varsin taitavia niitä nappaamaan, mutta ahvenia syövät harvemmin, ahvenen pitää olla kuolleena, että haisee mädälle, ennen kuin kiinnostaa. Elävän ahvenen paksu ja kova nahka/suomu hankaloittaa syömistä ja ainakaan mertaan ei rapuja ahvensyötillä saa, ennen syötin pilaantumista.

[iktys]

Melko paljon vuosittain ravustaneena, sanon kyllä, että mätä kala ei rapuja kiinnosta päin vastoin, karkuun lähtevät merrasta kun syötti alkaa ihmisen nokkaan pahalta haista. Eli tuore ahven on hyvä syötti, mätä ei. Viljelylaitoksillakaan ravut eivät syö pilaantunutta kalaa, vaan se on poistettava altaista.

Omat akvaariorapuni ovat olleet kanssa kovia kiipeilemään. Ensimmäinen rapu ei ehtinyt varmaan tuntia olla altaassa kun se jo kopsahti parketille, ja monta kertaa sen jälkeen ennenkuin sain kolot tukittua tarpeeksi hyvin. Eipä tuo ollut reilun metrin pudotuksesta millänsäkään. Kerran sain marraskuussa verkoista ravun, jolla oli mäti jo pyrstön alla kehittymässä ja vein sen akvaarioon. Poikaset kuoriutuivat jo reilusti ennen pääsiäistä mutta kuolivat melko pian kun olivat lähteneet emon suojista. Ei tainnut olla sopivaa eläinplanktonia riittävästi/ollenkaan niille tarjolla.

[Ruma mies]

Eikö ravut ole kasvissyöjiä? Minun tietääkseni ne eivät ainakaan luonnossa pyydystä kaloja, ellei ole kauhea nälkä, eli jos kunnolla ruokkii niin eivätköhän kalat säily, mutta varma en ole...

Kyllä ottavat kalan kiinni, jos vain uskaltautuu liian lähelle, petoja ne on.

Jokirapua ei voi pitää petona, koska se ei pyydystä saalista, vaan syö löytämiään raatoja. Jokirapu on sekasyöjä ja luultavasti suurin osa sen ruoasta on kasviperäistä.

Jokirapu saattaa joskus ojentaa avatun saksensa lähelle tulevaa kalaa kohti niin, että syntyy vaikutelma saalistamisesta. Kyse ei kuitenkaan ole saalistamisesta, vaan siitä, että rapu kokee lähelle tulleen kalan uhkaksi ja haluaa puolustautua. Yli puolen vuosisadan ravustuskokemuksella väitän, että jokiravulla ei ole mitään mahdollisuutta saada tervettä kalaa kiinni, vaikka joku rapu joskus sattuisi sellaista yrittämäänkin.

Eikö ravut "asu" luonnossa sellaisissa kivikkopaikossa joissa voivat varata oman kolon kasoista? eikö silloin tulisi olla myös akvaariossa kivikasoja? korjatkaa jos olen väärässä..

Jokirapu ei viihdy avoimella paikalla, vaan kivien ja kantojen suojaamassa ympäristössä. Se kyllä tulee joskus avoimelle paikalle, mutta ei mielellään, vaan syötävää etsiessään. Luontoa tarkkailemalla voi syntyä vaikutelma, että rapu viihtyisi avoimella paikalla. Vaikutelma ei johdu siitä, että rapuja olisi siellä enemmän kuin kivikossa, vaan siitä, että kivikossa olevia kymmeniä rapuja on vaikea havaita, mutta se yksi avoimella paikalla oleva näkyy helposti.

Kirjoitukseni koskee vain suomalaista jokirapua (Astacus Astacus), joka on suosikkieläimeni sekä katseltavana että syötävänä. Varsinaisista akvaarioravuista en tiedä mitään ja ne saattavat käyttäytyä aivan eri tavalla.

[JPuranen]

Eli tuore ahven on hyvä syötti, mätä ei..

Tuore ahven on huono syötti.. Kokeileppas pehmeänahkaista muikkua tuoreena, niin jo alkaa rapua kiinnostamaan..

Mädät kalat poistetaan altaista, koska huonontavat vesiarvoja ihan kuten aina akvaariossa. Pienen vesitilan allas ei kykene sellaisia nitraattikuormia hoitamaan, kun raadoista syntyy. Kuitenkin todellisuus järvessä tai joessa on ihan toinen ja niitä olosuhteita ei pidä vertailla kasvatusaltaisiin. Luonnossa nitraatit hajoavat sopivassa olosuhteessa takaisin typeksi ja muiksi yhdisteiksi ja systeemi toimii itsestään laajempana kokonaisuutena.

[suomikala]

Ravut tulevat hyvin toimeen akvaariossa ja huoneenlämmössä, ja hieman lämpimämmässäkin vedessä. Optimilämpötila ravun kasvun kannlta on noin 20 astetta, eivätkä ne vaadi viileätä vettä tai kausia elääkseen. Ovat vain niin sisukkaita, että selviävät kitumalla Suomen talvesta ja ravuista varmaan eläinrääkkäykseltä tuntuvista olosuhteista. Ravut ovat herkkiä lähinnä alhaisille pH:lle, varsinkin kuorenvaihdon aikaan. Luonnossa alle 6 pH:n vesissä ei tavata hyviä rapukantoja. Myös veden kalkkipitoisuus pitäisi olla yli 10 mg/l.
...
Poikasia on Suomen viljelylaitoksilla ollut altaissa noin 80 kpl/m2 ja aikuisia, ruokapöytään tarkoitettuja, 5 kpl/m2 Akvaarion tilavuus ei ole ravun kohdalla se ratkaiseva tekijä. Rapu elää luonnossa enintään n. 10 vuotta. Laitoksilla päästy jopa 20 vuoden ikään.

Laki ei kiellä rapujen, kuten kotimaisten kalojenkaan pitämistä akvariossa.

Kiitos kattavasta viestistä, ja muiltakin on tullut paljon hyvää asiaa. Näiden tietojen pohjalta alkaa tuntua siltä, että ehkä sittenkin pääsen kokeilemaan suomalaisia rapuja akvaarioon, mikä oli koko akvaarioharrastuksen alkuperäinen ajatus, mutta en sitten uskaltanut kuitenkaan kokeilla käytännössä. Ilmeisesti siis jos rapuja ruokkii asiallisesti, niin yhteenkin akvaarioon voi laittaa useamman kuin yhden ravun, ja ne eivät teurasta toisiaan?
Mahtaako jokiravut lisääntyä helposti?

[Jebuzca]

Meilläkin muutama ollut yhdessä vaiheessa. Sen asian opin että pienenä ravut suosivat kala pitoista ruokavaliota kuten luonnossa ja isompina ne mussuttavat mieluummin kasvispitoista kalaakin tosin mutta enemmän kasvista. Meillä täysi hitti oli pohjakalojen tabletit. Isoimmat sai hereille niillä ja pienemmät kalan palalla.

Tosiaan meillä meni metsään se ettei ollut viileää vettä, monessa paikassa kuullut ettei ole rapu pärjännyt akvassa ellei ole saanut pidettyä sellaista viileää kautta muutamaa kuukautta vuodessa. Jos siinä onnistuu niin ne pärjäävät, silti ei saisi päästää veden lämpötilaa kovin korkeaksi eli olikohan se +20 kesäkautena ja +15 tai alle "talvella" mutta mieluummin alle +20 koko ajan sillä lämpö lisää bakteereita tms ja ne kuolevat.