Mikä iso pleko seura-akvaarioon?

[X_FISH]

Semmonen pleko ois hakusessa joka ei kiusais meidän partiksia ja muita fisui ja olisi mieluiten vähintäään 15 cm pituinen ja menis 300 litraiseen.

[VesiEläin]

Mitä muita fisui siellä akvaariossa on?
Millainen virtaus/suodatus? Lämpötila?

[X_FISH]

Siel on kuparimonnisia tiikereinuoliaisia piikkisilmiä ja kardinaalitetroja virtaus on melko vähäinen ja lämpötila on 24 astetta. Mä en ole varma että meneekö tuonne enää mitään

[Mabo]

Aika alhainen lämpötila noille muillekin lajeille ja useimmille plekoille liian viileä. Pohja vaikuttaa jo aikalailla asutetulta, itse hakisin mielummin jotain lajia väliveteen kardinaalien lisäksi. Miksei joku pieni plekokin menisi, jos lämpöjä hilaa ylöspäin ja virtausta saa reilusti lisää.
Kuten varmaan tiedät, allas on tiikerinuoliaisille liian pieni.

[X_FISH]

Niin oedellisillä omistajilla oli valmiina enkä kehdannut pois heittää. Edelliseen vähän lisäystä kalojen lukumäärästä Tiikerinuoliaisia on kaksi vaikka viihtyy vain parvessa ja kuparimonnisia on kaksi ja piikkisilmiä on kaksi ja partiksia on kaksi eli yhteensä pohjakaloja on 8.

[Pullahiiri]

Lahjoita/myy tiikerinuoliaiset pois, elävät kuitenkin aika pitkään eikä ole kovin eettistä pitää niitä kolmesatasessa vain sen takia että ovat siinä olleet jo valmiiksi. Kyseiselle lajille on kuitenkin kysyntää isoihin altaisiin täällä AW:ssä.

Hanki kuparimonnisia ainakin 8 lisää, niin saat kunnon parven. Piikkisilmiä myös lisää, vaikka viisi. Partikset ok jos ovat samaa sukupuolta, jos ovat eri sukupuolta niin kohta niitä on potenssiin tuhat. Eli jos ovat eri sukupuolta niin lahjoita toinen pois.

Isoa plekoa (20 cm->) ei oikein kolmesataseen mene, joku "keskikokoinen" voisi mennä tai useampi. Itselläni on 1 täysikasvuinen raitakorupleko L-015 ja yksi sokkelopleko L-066, tosin sokkelo on vasta 4 cm:n mittainen vauva. Voisit hankkia jotain plekolajia vaikka kolme yksilöä (esim. tuo sokkelo). Hypancistrus ja Peckoltia -suvut ovat pienehköjä plekoja (noista mun plekoista raitakoru on Peckoltia ja sokkelo Hypancistrus).

Ainiin ja lämpötila saisi olla vähän korkeammalla plekoja ajatellen, 26 asteesta ylöspäin (27 olisi varmaan ok). Muut kalasi sietävät lämmönnousun kyllä.

[X_FISH]

Mutta eikös tämä sokkelopleko kuulu seepraplekoihin ja vaatii melkoisen virtauksen vissiinki saatan toki olla väärässä

[Pullahiiri]

Kuuluu samaan sukuun joo. Ei mulla ole mitään älytöntä puhuria tuolla, toki virtaa varmaan normiseura-akvaariota enemmän. Peckoltia -suvulle ei veden tarvitse virrata niinkään, toki kaikilla plekoilla tulee pitää huolta veden happipitoisuudesta, jonka saa helpoiten aikaan kunnon virtauksella (toki mikä sitten on "kunnon virtaus" kenenkin mielestä).

[X_FISH]

Mää aattelin yhtä okapyrstöplekoa ku on aika sävyisä eikä vaadi hirveetä virtausta

[X_FISH]

Muuten oisko topaasipleko hyvä 300 litraiseen

[helmikala]

Meillä on isopurjepleko menestynyt vallan mainiosti. Pituutta on ainakin 20cm ja ikää yli 10-vuotta.
Lämpötila on n.25. Aika kestävä kala tuntuu olevan ja rauhallinenkin. Ajaa joskus toisia kaloja ruoka-aikana hieman takaa, muttei vaikuta muuten mitenkään aggressiiviselta.
Hyvä monni minusta
Taitaa sopia melkein minne vaan, jos on paljon tilaa ja lämpöä yli 23 astetta.
En ole kokeillut miten tulee toimeen muiden suurempien monnien kanssa.

[crisse_83]

Isopurjeelle sitten tilaa mielellän päälle 500litraa, kalalla on mahdollisuudet saavuttaa reilun 50sentin aikuispituus, ja ei ole siis mikään pienen altaan kala. Itsellä oli n. 30-35senttinen isopurje ja 720litrainen allas 60x200 pohjalla ei ollut lainkaan liioittelua.
Suositeltavaa olisi valita kalat sen mukaan, että ne mahtuvat siihen omaan altaaseensa aikuisinakin, esim. 300litraiseen saattaisin itse kuvitella esim. pantteri,- tai harmovampyyriplekon tai sitten jotain pienemmäksi jääviä muutaman yksilön, esim. isoseeproja,- tai salamantereita.
Vaihtoehtoisesti plekojen tilallle voisi laittaa esim. sampimonneja.

Topaasiplekolle soisin isomman asumuksen kuin 300litraa.

[Deicide]

Aikuinen topaasi harvoin ylittää 20cm, joten mielestäni sopii mainiosti 300 litraiseen, jos allas ei kovin korkea ole. Tuo isopurje jo kyllä pahasti kääpiöitynyt. Kasvaa helposti vuodessa yli 20 senttiseksi.

[X_FISH]

Öh en tiedä kumpaa uskoa tos topaasipleko asiassamutta minkäslainen pleko harmovampyyripleko on

[Deicide]

Varjon kirjassa minimi 375ltr. ja Ingo seidelin L-monni raamatussa altaan vähimmäis pituus 120cm.

[-riff-]

Topaasiplekolle soisin isomman asumuksen kuin 300litraa.

Niin kumpi topaasi? Näitähän on tiettävästi kahta eri lajia, tai näin olen antanut itselleni kertoa. Toinen jää 15 sentin tuntumaan ja toinen kasvaa hiukan isommaksi. En näkisi mitään ongelmaa ainakaan noiden pienempien pitämisessä 300 litraisessa altaassa.

[VesiEläin]

Topaasiplekolle soisin isomman asumuksen kuin 300litraa.

Niin kumpi topaasi?

Se toinen on vihertulipleko, Baryancistrus demantoides, L 200 "Hifin". Pikkasen harvinaisempi.

[crisse_83]

Niin kumpi topaasi? Näitähän on tiettävästi kahta eri lajia, tai näin olen antanut itselleni kertoa. Toinen jää 15 sentin tuntumaan ja toinen kasvaa hiukan isommaksi. En näkisi mitään ongelmaa ainakaan noiden pienempien pitämisessä 300 litraisessa altaassa.

Aidolle topaasille L-200, 20-25cm. Yksilöisssä varmasti eroja, mutta ainakin tuo oma topaasina (n.9cm) ostettu on erittäinkin reviiritietoinen tapaus 720litraisessa, edes monnisilla ei ole asiaa "hänen armonsa" kannon läheisyyteen, kultajuovaplekon (n. 14cm) se pieksi täysin. Normi mitoitetun 300litraisen pohjalle en pistäisi (paitsi ainoaksi kalaksi), sillä pohjapinta-alaa soisin enemmän ja tällöin yleensä myös litramäärä suurenee, harvahko harrastaja kun kumminkaan teetättää allasta plekojen ehdoilla vielä tänäkään päivänä . Ja nimenomaan tuon luonteen vuoksi siis soisin sen isomman altaan, sillä laji muuttuu vanhemmiten sangen äksyksi muita plekoja kohtaan ja kahinoilla saattaa olla vakavatkin seuraukset. Myös sellaisesta asiasta muistuttaisin kuin taipumus mussuttaa vesimiekkoja... Maistuvat enemmän kuin hyvin topaasiile, ovat täällä ainakin jopa herkumpaa kuin kesäkurpitsa tai kurkku.

Mitä taas tulee tähän L-200 "highfin" plekoon, niin miksei, kalan aikuiskooksi on mainittu 20senttiä, joka on 5 senttiä vähemmän kuin aidolla topaasilla. Mutta siis jos jostain ko. kalan löytää niin vi olla ihan tutustumisen arvoinen.

Pari linkkiä:
- Topaasipleko
- Topaasipleko

[Thompson]

Omia kuvia hyväksi käyttäen Satun sivulta.
L-200, TOPAASIPLEKO, Hemiancistrus subviridis


L-200 Hifin, VIHERTULIPLEKO, Baryancistrus demantoides

[valtteri1611]

Vihertulipleko näyttää aivan hailakalta kopiolta tuosta Topaasiplekosta Harmi jos Topaasipleko on luonteeltaan agressivisempi kuin Vihertulipleko.

[VesiEläin]

Itseasiassa mä tykkään enempi tuosta vihertuliplekon väristä, kuva on vaan huono. Meillä uiskentelee kaksi villiä kaverusta tuolla altaassa ja valitettavan hyvin on kasvit heille maistuneet.

[valtteri1611]

Mikäs noilla Vihertuliplekoilla on hinta ja saatavuus? Mikään hirveän yleinen tuo kala ei ole?

[X_FISH]

Noh jos on sellainen äksy tuo topaasi pleko niin taidan jättää väliinn. Minkä kokoisen appelsiinipleko vaatii

[VesiEläin]

Appelsiini voi olla yhtä temperamentikas kuin muutkin plekot ja Varjon kirjan mukaan sille olis hyvä olla vähintään 540-litrainen akvaario, eli ei sovi. Suosittelisin kuitenkin ensin korjaamaan sen kalaston, virtauksen ja lämpötilan, jotta sinne yhtään plekoa voi ottaa. Ja sitten suosittelen näitä pienemmäksijääviä plekoja, esim. salamanteripleko, L-134 ja vaikkapa haaremina niin voisi olla jälkikasvukin mahdollista.

[NesteHukka]

Muuten oisko topaasipleko hyvä 300 litraiseen

Minä olisin ehdottanut just topaasia. Todella näyttävä, helppohoitoinen ja myös sopivasti näkyvillä. Keskinkertainen kasvuvauhti. Syö kaikkea mitä tarjotaan.
Toisia plekoja kohtaan on erittäin äkäinen. Minulla on noin 12 cm mittainen topaasipleko, ja se ihan pelotta uhkailee välillä 43 senttistä tummaleväplekoa, joka luonnollisesti ignooraa koko sintin

Lämpötilavaatimukset pitää ottaa huomioon kuitenkin, ja jos ei voi järjestää kovaa virtausta, niin joku tehokas diffuusori vaikkapa, ja pitää huolen siitä että pinta ei kasva tukkoon pintakasveista.

Sellainen näppituntuma on, että ON herkkä hapenpuuttelle, ja myös kotiuttaminen kannattaa suorittaa kaiken taiteen sääntöjen mukaan. Itseltäni kuoli kotiuttamisessa joskus yksi topaasi, ja toinen kuoli vähän myöhemmin kun akvaarioon tuli yöllä happikato. Kolmas, jälkeenpäin hankittu, on onnistuneesti kotiutunut, ja kasvanut ostohetkestä lähes kaksinkertaiseen mittaan.