Utelias kyselee; Kiekkojen kustannukset/kk etc.

[july]

Olen pitkän akvaristitauon jälkeen kiinnostunut kiekkokaloista ja suorastaan ahmin tällä sivustolla olevia kyssäreitä ja vastauksia.
Akvaarion (240L) myin pois pari vuotta sitten.
Kiinnostaisi tietää, että minkälaisella summalla pääsee kiinni kiekkokalaharrastukseen (akvaario ja oheistuotteet mukaanlukien)?
Paljonko noin suurin piirtein menee rahaa kuukaudessa kiekkojen ruokintaan? Entäpäs kuinka paljon päivästä menee aikaa kiekkojen hoitoon?

[lazzo]

Suosittelen hankkimaan väh. 500l altaan, mitä isompi sen parempi! käytettyjä 500-700l altaita ulkosuodattimineen sekä valaisimineen saanee 500-1000e riippuen malleista ja merkeistä. Kalaston kooksi voisi (n.600l) ajatella 6-8kpl. "Karkkikiekot" eli värikkäät viljeltyt kiekot maksavat 40-60e kpl. "Villit" eli luonnosta pyydetyt maksavat 80e ylöspäin, siitä voi kalkulaattorilla laskea alustavaa budjettia paketille. Mitä hoitamiseen tulee, jos kokonaisuus toimii ja kiekot ovat terveitä, ei niitä tarvi pahemmin "hoitaa". Veden vaihdot viikottain 50-70% vienee aikaa kerrallaan noin 1-2h. Ruokapuoli hoituu granuilla(kuivaruoka) sekä itsetehdyllä naudansydän rakmixillä, noihin ei montaa euroa mene.

Ei muuta kuin harrastamaan vaan Kiekkoja, näitä makean veden timantteja !!

[veksi]

Suuri 30C lämpöinen avoallas haukkaa myös reippaasti sähköä.
Tiiviillä kannella voi estää haihtumisen, minkä energia menee joka tapauksessa hukkaan.
Jos kämpässä on suora sähkölämmitys, niin ei ole merkitystä,
lämmittääkö asumusta suoraa vai akvaarion kautta. Mutta jos lämmitys kuuluu
"vuokraan", lasku tulee kokonaisuudessaan harrastajalle.
Ei summat suuria ole per kuukausi, mutta kuitenkin suuremmat kun ruokintakulut.
Heittäsin arvion 200-300€ vuodessa

[ph6kh3]

Heittäsin arvion 200-300€ vuodessa

Joskus pähkäilimme olkkarin nelisatasemme sähkönkulutusta ja päädyimme suurinpiirtein samanlaisiin lukemiin. Muita kulujahan tuosta ei käytännössä oikeastaan ole.

Hyvä ja yksinkertainen tapa minimoida kiekkoakvaarion käyttökustannuksia on käyttää kansilaseja. Esim. tuollaisen 20 litran päästäminen karkuun pinnalta viikoittain tarkoittaa lähes sadan watin jatkuvaa ylimääräistä lämmitystehon tarvetta, joka rahaksi muutettuna tekee useita kymppejä ellei jopa saturaisen vuodessa. Lisäetuna saa kattavan vakuutuksen arvokkaiden eläinten parkettiretkeilyä ja kuivahtamista vastaan.

[lazzo]

niin onhan se kivan näköinen, kun kasvit kasvavat altaasta ulos ja kukkivat, ilman peitinlaseja. Meilläkin on peitinlasit, koska haihtuvuus muuten hurjaa! Valutussuodattimen laittaminen lisäsi kovasti haihtumista ja kuormittaa lämppäriä sekä lompakkoa

[kimster]

1000L akvaario meidän kämpässä vie keskimäärin 8kWh / vuorokausi (mitattu). Niistä on 5kWh lämmitys joka jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Valo päiväsaikaan.

Näillä siis akvaario vie about 2900kWh vuodessa ja jos maksat sähköstä vaikka 10c/kWh --> 290e/vuosi.

Jos on kylmä veto tms voi viedä enemmän, ja pienempi allas vie enemmän.

[kimster]

1000L akvaario meidän kämpässä vie keskimäärin 8kWh / vuorokausi (mitattu). Niistä on 5kWh lämmitys joka jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Valo päiväsaikaan.

Näillä siis akvaario vie about 2900kWh vuodessa ja jos maksat sähköstä vaikka 10c/kWh --> 290e/vuosi.

Jos on kylmä veto tms voi viedä enemmän, ja pienempi allas vie enemmän.

tietty pienempi alas vie VÄHEMMÄN. Ainakin toivon mukaan..

[Thompson]

Meillä on sähkölasku ollut viime vuodet 150€/kk luokkaa, tosin altaita on useampi ja kaikki lämpimiä. Mielestäni muu sähkönkulutus on vähäistä ja useat laitteet uudehkoja jne. Kiekkoja jos harrastaa, poikasia tulee varmasti. Poikastuotannolla menoja voi koittaa saada tasatuksi mutta eipä se myynti kovin tasaista varmasti ole.

[cent]

Olen kehittänyt muutaman "jipon", joilla olen saanut merkittäviä rahallisia säästöjä kiekkojen hoidossa. Ensimmäinen on altaan eristys. Käytin k-raudasta hankittua liimapintaista eristemattoa, jonka pinnalla on lämpösäteilyä heijastava alumiini pinnoite, kaikille akvaarion sivuille jotka eivät olleet näköisällä. Minun tapauksessa takalasi ja toinen sivulasi, lisäksi pohjalasin alle ihan perus alumiinifoliota. Tuloksena oli kiekkolan huoneilman lämpötilan dramaattinen tippuminen ja lämmitin töhöttää huomattavasti vähemmän.

Toinen merkittävä säästöjen lähde oli kiekkoaltaan liittäminen vessan huuhtelujärjestelmään 10m letkulla ja wc systeemin kevyt modifiointi. Systeemi toimii lappo-periaatteilla. Tätä varten oli altaan lämmittimen ympärille laitettava retkipatjasta leikattu pieni kelluke. Minun 900l kiekkolasta lähtee viikoittain 2x 30% vedestä vessavetenä, jonka luonnollisesti korvaan puhtaalla vedellä. Pohjan imuroin vain silloin jos tarvetta ilmenee, mutta kuparimonniset ja kierteiskotilot ovat vieneet minulta suuriltaosin tämänkin ilon...

[juhani]

Toinen merkittävä säästöjen lähde oli kiekkoaltaan liittäminen vessan huuhtelujärjestelmään 10m letkulla ja wc systeemin kevyt modifiointi. Systeemi toimii lappo-periaatteilla.

Itse olen miettinyt myös akvaveden käyttöä vessan huuhteluun jollain (puoli)automatiikalla. Kerrotko vähän tarkemmin virityksestäsi?

[cent]

Toinen merkittävä säästöjen lähde oli kiekkoaltaan liittäminen vessan huuhtelujärjestelmään 10m letkulla ja wc systeemin kevyt modifiointi. Systeemi toimii lappo-periaatteilla.

Itse olen miettinyt myös akvaveden käyttöä vessan huuhteluun jollain (puoli)automatiikalla. Kerrotko vähän tarkemmin virityksestäsi?

Systeemi on aika yksinkertainen. Wc-pönttöön tuleva puhdasvesi saatiin katkaistu ruuvisulkimesta, jonka jälkeen pönttöön tuleva puhdasvesiputki otettiin istuimenjuuresta irti. Muoviputki liitettiin wc:n tulovesiputkeen kiristemellä. Tämän jälkeen vedettin pönttö tyhjäksi ja letku täytettiin vedellä. Kun letku oli täyttynyt vedellä, tukin letkunpään peukalolla ja sijoitin sen akvaarioon, varmistaen, ettei putkeen ollut päässyt ilmaa. Akvaariion laitoin vanhasta ulkosuodattimesta joutaneen läpinäkyvän J-kappaleen letkuun josta näkee, ettei putkessa ole ilmaa. Lisäksi muuntelin wc:n sisällä olevaa kumia, jotta pönttö täyttyisi nopeammin. Tällä systeemillä pönttö latautuu n.15minuutissa.

Jälkikäteen ajatellen olisi ollut fiksumpaa hankkia bilteemasta 12v painesensorilla varustettu pumppu(n75€) letkuun, kuin alkaa värkkäilemään pöntön tiivisteiden kanssa. Pumpun etuina olisi ollut myös se, että wc olisi latautunut yhtä nopeaa kuin se tekee vesiverkossa ollessaankin. Jos käytät pumppua pitää muistaa varmistaa kaikki liitokset kunnon kiristimillä ja testata systeemiin tiiviyttä kun olet kotosalla. Lisäksi akvaarioon menevä J-kappale on hyvä suojata, ettei kaloja pääse imeytymään letkuun. Pumpun etuina on vielä se, että letku voi olla reilusti pitempi kuin minun 10m.

Jos sinulla on helppo mahdollisuus katkaista wc:n tulovesi, niin kannattaa ehdottomasti liittää pönttö akvaarioon. Vuosi säästöt ovat minulla suunnilleen seuraavat. 2x 30%= 600l viikko x 52viikkoa= 31 200/Lvuosi, 1m3 vettä on 2,85€x31,2= 89€ vuosi, eli säästän tällä systeemillä ainakin 90€ joka vuosi. Kiekot saavat nauttia hyvästä veden laadusta + hoito aikaa säästyy n 100h vuodessa(12 täyttä työpäivää+4h ylitöitä ).