Kalasto 250 litraiseen

[Konttorirotta]

Vihdoin haaveeni on toteutunut ja olen saanut oman altaan, käytettynä ostetun 250 litraisen (bakteerikanta altaasta peräisin). Olen täysin noviisi akvaarioasioissa, ja suunnittelen nyt kalastoa, mihin tarvitsisin hieman vinkkejä.

Altaan lämpötila olisi tarkoitus pitää n. 25 - 26 asteessa, pehmeähkö vesi, ph n. 6-7 (tarkkoja vesiarvoja minulla ei vielä ole).

Joitan mieltymyksiä minulla on: haluaisin pieniä / pienehköjä parvikaloja, jotka ovat suhteellisen helppohoitoisia aloittelijalle, sekä luonteeltaan ystävällisiä, eivät mitenkään erityisen aggressiivisia muita kaloja kohtaan. Värikkyys ei olisi lainkaan pahitteeksi. Minusta tuntuu, etten halua minkäänlaisia rihmakaloja. Huomaan jostain syystä myös katselevani ns. suippoja kaloja mieluummin kuin muodoltaan litteämpiä ja pyöreämpiä. Toisaalta se, että parvet olisivat vähän eri näköisiä, toisi vähän vaihtelua ilmeeseen.

Minkä kokoisia parvia 250 (1 m x 50 cm x 50 cm) litraiseen voi kuvitella laittavansa? Montako erillistä parvea maksimissaan ko. kokoisessa altaassa voi olla? Parveutuuko sinineontetra tavallisten neontetrojen kanssa, vai muodostavatko nämä omat parvensa? Minua kehoitettiin miettimään kaloja pohjalle, välikerrokseen ja pinnalle, mutta aloittelijana on aika vaikea hahmottaa eri kalalajien tyypillisiä käyttäytymispiirteitä. Monneista ja monnisista uskoisin löytyvän pohjakerroksen väen, mutta mitä pinnalle?

Saanen kaverilta pienehkön (n. 10 yksilöä?) parven sinineontetroja, ja hänellä olisi myös rusokirjoahvenen poikasia (harkinnassa on pienehkö haaremi ko. ahvenia, mutta en ole asiasta toistaiseksi lainkaan varma, sillä ajatukseni olivat alunperin jossain muissa ahvenissa, ks. alempaa). Yksi partamonni-talkkari tulee kuulumaan kalastooni. Pohjalle olen ajatellut pandamonnisparvea tai hieman isompaa parvea kääpiömonnisia. Erilaiset tetraparvet kiinnostavat, olen miettinyt vaihtoehtoina mm. kuparitetraa, tavallista neontetraa, sitruunatetraa ja kulmatetraa. Uutena tuttavuutena oli lasitetra, mutta tiedän siitä vielä vähemmän kuin muista lajeista. Millaisia ovat lajeina rasborat? Katselin helmirasboraa, mutta en tiedä, millaisesta kalasta sen yhteydessä puhutaan.

Mikä kävisi tuon kokoiseen ns. pääkalaksi? Taistelukala olisi upea, mutta olen hylännyt sen ajatuksissani, sillä käsittääkseni se vaatii ainakin lämpimämpää allasta kuin olen suunnitellut. Olen miettinyt jotain "kilttiä" pikkuahventa. Katsellut olen keltakirjoahventa tai töyhtökääpiöahventa (ehkä pariskuntaa tai haaremia), mutta onko varsinkin tuo töyhtökääpiö kovinkin vaativa? Loistokääpiöahven ja palettikala ovat myöskin kauniita. Luin kuitenkin, että esimerkiksi palettikala voi kiusata monnisia - mikä näiden pikkuahventen "kiltteysaste" aidosti on: ovatko ne ystävällisiä verrattuna johonkin demoniahveniin, vai ihan yleisesti ottaenkin kilttejä?

Mikäli päädyn johonkin näistä ahvenista, onko tuo rusokirjoahven lisäksi liikaa? Voiko niitä kuvitellakaan laittavansa samaan pyttyyn jonkun muun pikkuahvenen kanssa? Millainen kala on ihmeen kaunis paratiisikala? Onko se liian haastava ja aggressiivinen pienten kalojen akvaarioon?

Aika jännittävää, mutta toisaalta hyvinkin pelottavaa tämä akvaarion pystytys. Haave on ollut pitkään, mutta käytäntöön siirtyminen on yllättävän pelottavaa.

[Hopotus]

Hellou, ja tervetuloa joukkoon

Hienoa että sait heti ison altaan ja vieläpä kypsänä. Mitenkäs tämä siirto on tapahtunut ja kuinka allasta on hoidettu sen jälkeen? Onko siellä jotain asukkaita jo? Ensin on hyvä selvittää bakteerikannan tila. Ja osta niitä testejä, ainakin pH, nitriitti ja nitraatti. Sekä testaa vesi.

Kalastosta: ensiksi kannattaa miettiä se pääkala eli ilmeisesti joku pieni affen tai taistelukala. Noista mainitsemistasi päätyisin itse rusokirjoahveniin ulkonäön ja kiltteyden takia. Se ei myöskään ole yhtä herkkä kuin kääpiökirjoahvenet. Kirjoahvenia (pieniäkin) ja taistelukalaa miettiessäsi ota huomioon, että pienimmät puikulan muitoiset kalat voivat päätyä lounaaksi, kuten esim. pienet rasborat, sinineontetra ja kääpiömonninen. Samaan akvaarioon ei kannata yhdistää kahta eri affenpariskintaa, kuitenkin rusokirjoahvenia voit ottaa parin, haaremin tai 2u+4n.

Pienet rasborat hukkuvat noin suureen altaaseen tai parven koko pitäisi olla jotain 50-100 kpl paikkeilla. Lisäksi kalat ovat niin pieniä että voivat mauhtua suodattimien raoista (ota tämä huomioon!) samoin nuolimonniset ovat pieniä, mutta ah niin söpöjä .

Pääkalan päätettyäsi voit ruvet valitsemaan muita lajeja pääkalan vaatimusten pohjalta. Sopivat määrät riippuvat lajien lukumäärästä, koosta ja käyttäytymisestä. Pääkalan lisäksi voisit valita pohjakala porukan (monniset), levänsyöjät, keskivene parvikala ja pintaveden parvikalat.

Ehdotukseni olisi: (esimerkki)

-rusokirjoahvenia 1u+2n (pääkalat)
-sinineontetroja ~50 kpl ,jos eivät päädy lounaaksi?? tai 20kpl kardinaalitetrojapunapäätetroja/sitruunatetroja (keskiven parvi)
-seeprakaloja/kynäkaloja/tapparakaloja 10kpl (pinnan parvi)
-panda/kuparimonnisia 8-10 kpl (pohjan parvi)
-partis (levän popsija)
-katinkultamonni 4-6kpl tai noitamonni 2-4kpl (lisää levän syöjiä)

Lisäksi voist vaihtaa pintaparven tilalle nuolimonnisia, mikäli eivät joudu rusojen suuhun. Joku jolla kokemusta vois kertoa kuinka hanakoita ovat syömään muita pikkukaloja. Tai lisätä keskiveden parveen 10kpl jos ei pinta parvea. Allas näyttää kuinten paremmalta jos parvikaloja ei ole montaa eri lajia.

Millaiset sisustat altaassa on? Siis hiekan raekoko, kannot, kasvit yms. Entäpä suodattimet ja valot?

[Konttorirotta]

Hellou, ja tervetuloa joukkoon

Kiitos!

Hienoa että sait heti ison altaan ja vieläpä kypsänä. Mitenkäs tämä siirto on tapahtunut ja kuinka allasta on hoidettu sen jälkeen? Onko siellä jotain asukkaita jo? Ensin on hyvä selvittää bakteerikannan tila. Ja osta niitä testejä, ainakin pH, nitriitti ja nitraatti. Sekä testaa vesi.

Myyjä on tyhjentänyt altaan siirtopäivänä, allas on tuotu kotiin ja pistetty hiekat pohjalle ja laskettu täyteen. Suodatin on altaan oma, Fluval 305. Altaan siirto tapahtui nyt maanantaina. Koska hölmöilin hieman altaan tukiraudan kanssa, poistin eilen osan vedestä, että sain tukiraudan paikalleen. Istutin myös kasvit, joita eilen sain kaverin akvaariosta. Panikoin bakteerikannan suhteen, kun suodatin oli pesty, ja lisäsin akvaarioon eilen hieman "lietettä" kaverin akvasta. En tiedä, oliko siinä mitään järkeä.

Altaassa ei ole toistaiseksi asukkaita kierresarvikotiloita lukuunottamatta.

Kalastosta: ensiksi kannattaa miettiä se pääkala eli ilmeisesti joku pieni affen tai taistelukala. Noista mainitsemistasi päätyisin itse rusokirjoahveniin ulkonäön ja kiltteyden takia.

Onko altaani taistelukalalle liian viileä, vai sopeutuuko se noinkin "kylmään" purkkiin? Rusokirjoahvenet olivat minulle ulkonäöltään hienoinen pettymys, kuvien perusteella olen rakastunut noihin muihin, pääasiassa keltaisiin ym. pikkuahveniin.

Pääkalaksi nuo rusokirjoahvenet tuntuisivat jotenkin pliisuilta... Onko mulla nyt vaan joku aloittelijan syndrooma, että tarttisi olla komeita ja värikkäitä kaloja...

Pienet rasborat hukkuvat noin suureen altaaseen tai parven koko pitäisi olla jotain 50-100 kpl paikkeilla. Lisäksi kalat ovat niin pieniä että voivat mauhtua suodattimien raoista (ota tämä huomioon!) samoin nuolimonniset ovat pieniä, mutta ah niin söpöjä .

Hyvä tietää, en osannut ollenkaan huomioida asiaa.

-sinineontetroja ~50 kpl ,jos eivät päädy lounaaksi?? tai 20kpl kardinaalitetrojapunapäätetroja/sitruunatetroja (keskiven parvi)

Mitä luulet, voiko noita sinineontetroja ja perinteisiä neontetroja yhdistää?

-seeprakaloja/kynäkaloja/tapparakaloja 10kpl (pinnan parvi)

Nämä ovat minulle ihan uusia tuttavuuksia, joita en ole osannut edes miettiä. Pikainen selaus näyttäisi, että seeprakalat kiinnostaisivat eniten. Kynäkaloista luin jonkun infon, että olisivat erityisen flegmaattisia? Lienee huomioitava, että altaassani ei ole kansilaseja. Aiheuttaako tämä ongelmia esim. seeprakalojen kanssa, vai olisiko esimerkiksi tuo kynäkalojen flegmaattisuus "turvallisempi" vaihtoehto?

-katinkultamonni 4-6kpl tai noitamonni 2-4kpl (lisää levän syöjiä)

Minua kiinnostaisi tavattoman paljon punainen noitamonni, se on mielestäni tavattoman kaunis kala. Korkea hinta kuitenkin hirvittää - 15-16 e tuntuu huikealta hinnalta yhdestä kalasta, kun makuni on kalojen suhteen yleensä vahingossa melko edullisia vaihtoehtoja suosiva.

Millaiset sisustat altaassa on? Siis hiekan raekoko, kannot, kasvit yms. Entäpä suodattimet ja valot?

Niin, suodatin siis Fluvan 305. Valaisin on vielä vähän pulmallinen juttu. Valaisin on yksiputkinen, enkä ole saanut sitä toistaiseksi käyttöön, sillä a) en tiedä ihan tarkalleen, millaisen putken siihen hankkisin (vai pitäisikö valaistusta kuitenkin olla enemmän), ja b) valaisimen pistoke ei sovellu meidän rasioihimme (t. nimim. Sähkötekninen ihmelapsi).

Altaani sijaitsee alakerrassa, takkahuoneessa (ei kuitenkaan minkään muurin tms. läheisyydessä, eikä tila ole erityisen lämmin). Luonnonvaloa on suhteellisen vähän, kuten myöskin valaistusta muuten. Mietiskelin, riittääkö yhden putken valaisin altaaseen lainkaan, ja millainen loistevaloputki siinä olisi oltava.

Hiekkana "vahingossa" kahta eri raekokoa; toinen on akvaariokaupan Aqua Decor -hiekkaa, vaaleahkoa ja suhteellisen hienorakeista (mielestäni se on aika isorakeista), lisänä Bilteman hiekkapuhallushiekkaa. Kantoja on kaksi keskikokoista, vaikuttavat metriseen altaaseen aika pieniltä.

Kasveja on tällä hetkellä vielä sekalainen satsi, en tunne lajikkeita täysin. Lähinnä miekkakasveja ja ehkä jotain melalehteä. En tunnista yhtä kasveista; pyöreälehtistä "lummetta". Sain myös vedensuosikkia ja ehkä mahdollisesti vesiruttoa, mutta en pidä niistä ollenkaan. Vedensuosikin rönsyily oli edellisen työpaikkani akvaariossa niin rasittavaa, että koko kasvi alkoi tökkiä tosi pahasti. Kaiken kaikkiaan pidän noista miekkakasveista ja melalehdistä, ja ehkä vallisneriasta, ja ajattelin koostaa kasviston lähinnä niiden tyyppisistä kasveista.

[-noora-]

Tuo paratiisikala kiinnostaa minuakin omana pääkalana. Onko kellään siitä kokemuksia seura-akvassa kun kiilakylki- ja punapäätetraparvet olisi kämppiksinä? Ja tilaa 375L.

[Konttorirotta]

Millainen kala olisi keltabarbi, ja sopisiko se altaaseeni esimerkiksi rusokirjoahventen kanssa?

[Konttorirotta]

Testasin veden liuskatestillä, joten hieman vaikea hahmottaa aivan tarkkaan vesiarvoja. Enivei, testin mukaan nitraatti ja nitriitti ovat jotakuinkin nollassa, kovuudeltaan vesi on pehmeähköä (keskiverto), pH 6.5 - 7. Karbonaattikovuus jää alle ihanteen, mutten ymmärrä ko. arvosta mitään.

Altaassa on nyt testikalan epäkiitollista virkaa hoitamassa 4 kpl neontetroja ja yksi partamonnin poikanen. Kalat tuntuvat toistaiseksi virkeiltä ja toimeliailta, tosin ne ovat olleet altaassa vasta eilisestä. Millaisessa tahdissa kaloja voisi kuvitella lisäävänsä, ettei kuormitus aiheuta mitään äkillistä dramaattista heilahdusta vesiarvoissa?

Miltä kuulostaisi seuraavanlainen kalasto?

N. 20 - 30 kalan parvi neon- ja sinineontetroja
n. 10 yksilön parvi keltabarbeja
n. 10 seeprakalaa
n. 10 pandamonnista
1 partamonni
pääkalana rusokirjoahven 1+2 tms.

Onko kalastoa liikaa? Tuota tetraparvea aion kasvattaa joka tapauksessa. Keltabarbi viehättää silmää suuresti. Seeprakalaa ajattelin siihen pintakerrokseen...

Mahtuuko noin kalaisaan altaaseen joskus tulevaisuudessa myös pari-kolme noitamonnia? Vai olenko nyt menossa ihan ahteri edellä puuhun koko asian suhteen?

Hieman hiljaista tuntuu olevan, mutta toivottavasti joku jaksaa kommentoida stressissä kiemurtelevan uuden akvaristin ongelmia.