Ensimmäinen pallokala?

[Iiris]

Olen alkanut kiinnostua pallokaloista. Kyselisinkin nyt, että mikä olisi sopivin laji ensimmäiseksi pallokalaksi.
Kuinka helposti pallokaloja on saatavissa? Pitääkö niitä tilata erikseen jostain vai onko niitä tavallisissa akvaarioliikkeissä?

[mjalava]

Palloja on saatavana aika hyvin ainakin Helsingin Akvaariokeskuksesta. Sinulla ei näkynyt kotipaikkaa käyttäjätiedoissa joten paha sanoa auttaako tuo tieto mitenkään.

Ensimmäiseksi palloksi käy varmaan monikin laji. Kimalaispallo oli minun ensimmäiseni ja punapyrstöstä on myös hyviä kokemuksia jopa seura-akvaariossa, ei minulla mutta ystävälläni. Jos haluat ihan vaan "pallomeren" (no, muista että suolaa vaan murtovesi- ja merilajeille) ilman muita lajeja, niin vaihtoehtoja on paljon enemmänkin. En näe mitään syytä miksei vaikkapa kyhmypallo sopisi hyvinkin ensimmäiseksi palloksi tai jopa ensimmäiseksi kalaksi kunhan opettelee sen oikean hoidon. Se on hyvin persoonallinen kala johon saa ihan eri tavalla kontaktin kuin keskivertosintteihin.

Ehkä kääpiöpallokala on sieltä hieman hankalammasta päästä, vaikka se taitaa monelle olla se ensimmäinen. Sille kyllä riittää pieni allas, mutta ruokaa tarvitaan säännöllisemmin kuin isommille lajeille ja ruokavalikoima on vielä suppeampi. Toisaalta, mikä ettei sekin, jos ei tuo häiritse. Kaikenkaikkiaan eivät pallot minusta ole sen kummempia hoidettavia kuin muutkaan kalat. Niille kelpaa helposti saatava edullinen ruoka, tavallinen veden hoito riittää ja jos ei tuuppaa sekaan vääränlaisia kämppiksiä (=ruokaa kalan mielestä) eivätkä kalat ole edes mitenkään hirvittävän hintaisia. Omanlaisiaan, joiltakin tavoiltaan jopa hieman omituisia kaloja jotka vievät kyllä helposti koko käden jos pikkusormea tarjoaa. Sen pikkusormen saattavat yrittää viedä ihan fyysisestikin...

Mika

[Iiris]

Asun Kymenlaaksossa. Kouvolassa en ainakaan ole ikinä nähnyt pallokaloja.
Mitkä lajit tarvitsevat suolan lisäyksen? Ensisijaisesti olisin hankkimassa makeassa vedessä pärjääviä kaloja. Vai onko tuo suolan lisääminen kuinka vaikeaa puuhaa?
En ole ajatellut ottaa muita kaloja akvaarioon. Tai ehkä jotakin pohjaa putsaamaan. Mitkähän pohjakalat pärjäisivät pallojen kanssa?
Minkähän kokoinen akvaario pitäisi hankkia millekin lajille? Ajattelin hankkia vain yhtä lajia.

[mjalava]

Ei taida sieltäpäin saada palloja, mysli ainakin taisi tilata omansa Helsingistä. Suolaa tarvitsevat näistä yleensä kaupoista löytyvistä lajeista rengaspallokala ("kasipallo") ja pantteripallokala ("viherpallo"). Optimiannostus taitaa olla hieman erilainen, kasille miedompi kuin pantterille. Osaavammat voivat tarvittaessa antaa oikeita määriä, minulla kasien vesi on ominaispainoltaan keskimäärin 1,004, vaihtelee 1,002:n ja 1,006:n välillä tarkoituksellisesti. Suolan lisääminen ei ole ollenkaan vaikeaa, ennen veden laittamista altaaseen siihen sekoitetaan akvaariokaupasta saatavaa merivesisuolaa kunnes ominaispaino on kohdallaan. Tuo suure mitataan yksinkertaisella ja halvalla mittarilla, ja kun määrän tietää riittää keskimäärin saman suolamäärän lisäys eikä mittailua edes tarvita. Esim. minulla homma toimii niin että vesi saaviin, kaksi ja puoli kahvikupillista suolaa sekaan ja pumpulla altaaseen. Ainoa ongelma on se että tuo suola ei ole mitään halpaa merisuolaa, vaan nimenomaan tähän tarkoitukseen valmistettua suolaseosta joka maksaa vallan törkeästi.

Meillä on ollut kyhmypallon kanssa partis. Ei ole enää, en oikein pidä siitä että kaverilta häviää paloja evistä vähän väliä. Pohjaa putsaavat kierteissarvikotilot, joita päätyy vähän väliä pallojen ruuaksi mutta riittävä populaatio kyllä säilyy. Kimalaispallojen kanssa taitaa selvitä melkein kala kuin kala.

Sopiva akvaarion koko on kovin liukuva käsite. Meillä oli kyhmypallo 100-litraisessa ja hyvin se siellä pärjäsi, ei edes käyttänyt koko tilaa hyväkseen. Nyt kun sillä on kaveri samassa 240-litraisessa altaassa, liikettä on paljon enemmän ja kaikin puolin tilanne näyttää sopivammalta, mutta ei se yksittäisen kalan pitäminen satasessa minusta huonolta tuntunut.

Kimalaisille varmaan riittää suunnilleen tuollaisesta satalitraisesta alkaen. Kaloja pari-kolme. Vaikka ne ovat kyhmyä paljon pienempiä, ne ovat huomattavasti vilkkaampia uimareita ja tilaa siksi tarvitaan kalan kokoon nähden paljon enemmän. Meillä kolme sellaista on 320-litraisessa seura-akvaariossa. Sama koskee rengaspalloja, uivat paljon, meillä neljä kappaletta 180-litraisessa. En haluaisi pistää niitä pienempään.

Mika

[PornStar]

tais olla 4 pallokalaa viimeviikolla kuusankosken akvaario ja lemmikkikaupassa.. tai sitte ne oli jotain samanlaisia, koska en niitä vielä kovin hyvin tunnista..

mutta surrasivat siinä lasin takana ja tuijottelivat minua takaisin.. luulisin että oli palloja

[Mandinka]

Mulle kääpiöpallokala! Voi jestas miten mä intouduin ko tämmöseen törmäsin ja luonnekuvaukset on olleet hillittömän riemun lähde. Mun tulevasta 54-litraisesta akvaariosta sais varmaankin kodin joukkiolle näitä kääpiksiä? Alun alkaenhan tuosta piti tulla pysyvä karanteeniallas, mutta höpö höpö. Heti kun isomman akvaarion saan siihen kuntoon että siellä on asukkaat, niin tuosta tulee kääpisakvaario. Ostan sitte vaikka uuden akvaarion karanteenausta varten.

Mutta nyt kysymys: kuinka montaa urosta ja naarasta suosittelisitte tuohon piskuiseen akvaarioon?

[MarjaR]

Mekin kävimme punapyrstöpallomme ostamassa Helsingin akvaariokeskuksesta, kun niiden tilaaminen Lappeenrantaan tuntui mahdottomalta. Punapyrstöjen kanssa meillä on vanha kunnon partis.

Nyt hakusessa on kyhmypallo. Semmoinen kohdalle sattuu, niin kotiin viedään .

[Mandinka]

Mutta nyt kysymys: kuinka montaa urosta ja naarasta suosittelisitte tuohon piskuiseen akvaarioon?

Vastaan itse itselleni: 2 urosta ja 8 naarasta.

[VilleJ]

Aloitelijana lähtisin liikkeelle niistä pallokaloista, joiden hampaita ei tartte leikata - voi olla nimittäin pikkuisen hankalaa puuhaa.

[mysli]

Ei sitä hampaanleikkuutakaan tarvitse hillittömästi pelätä. Jos vain saa pallosensa syömään kovaa ruokaa niin mitään ongelmaa ei edes pääse syntymään. Eli valitsee sellaisia yksilöitä, joiden jo kaupassa näkee kelpuuttavan tarpeeksi kovaa kuivamuonaa.

Helsingin akvaarikeskus tosiaan lähetti matkahuollon kauttaa kimalaiset minulle, eli hyvin onnistuu kauempaakin.

Jos lajiakvaariota ajattelee, niin eipä oikeastaan ole palloa jota ei voisi aloittelijanakin ottaa, eivät ne ole mitenkään yliherkkiä kaloja, ihan normaali puhdas ja oikeanlainen vesi ja sopiva ravinto riittää niille mainiosti.

[mjalava]

Jos lajiakvaariota ajattelee, niin eipä oikeastaan ole palloa jota ei voisi aloittelijanakin ottaa, eivät ne ole mitenkään yliherkkiä kaloja, ihan normaali puhdas ja oikeanlainen vesi ja sopiva ravinto riittää niille mainiosti.

Jep, ja oikeanlainen allas. Kannattaa selvittää etukäteen millaiseksi kala kasvaa, jos onnistuu jonkun harvinaisemman pallukan löytämään. Mutta nämä tavallisimmat pärjäävät kyllä ihan perusakvaarioissa, ja osa (kuten kyhmy) kokoonsa nähden jopa melko pienessä.

Mika

[fitch]

mikä olisi sopivin laji ensimmäiseksi pallokalaksi

Itseni ensimmäinen pallo (ja toistaiseksi ainoa laji) on kimalaispallokala. Jos sullakin on jo seura-akvaario, niin tuon pedon voi sinne melko vapaasti iskeä. Tähän mennessä ei oo tehnyt pahaa kenellekään, ja on aika hassu otus.

Siitä sitten mennään kohti 1000-litraista allasta, jossa on vain 1 pallokala...

[LaPez]

Moi vaan kaikille taas pitkästä aikaa!

Pitkän ajan jälkeen olen nyt syksyllä perustamassa pientä "lajiakvaariota", pallokaloista. Suklaarihmat vaihtuvat siis hieman erikoisempaan sukuun. Paikalliseen akvaariokauppaan saa tilattua melkeinpä mitä vain kalaa, kunhan vain tietää mitä haluaa ja on rahaa maksaa kalat, mutta ihastuksen kohteena on ainakin tällä hetkellä rengaspallokala (Tetraodon biocellatus).

Olisikohan ko. laji sopiva ensimmäiseksi pallokalaksi? Minua eivät säikäyttäneet puheet bakteeritaudeista tai muusta vastaavasta - kalasto on ollut sen verran kirjava, että luulisin pärjääväni myös pallokalojen kanssa. Mikähän olisi hyvä sukupuolisuhde ja akvaarion minimikoko? Oma kuppainen akvaariokirjani ei kertonut mitään hyödyllistä juuri makean/murtoveden pallokaloista.

Toinen asia mikä askarruttaa on se, pärjäisivätköhän kyseiset kalat Corydoras-monnisten kanssa? Partamonnihan nyt elää melkein missä vain, joten sen meinasin hankkia ainakin pohjalle levää ja ruoan jämiä syömään.

Mukava olla taas jossain lajissa aloittelija, mutta ehkäpä nämä asiat selviävät vielä ajan myötä.

[mjalava]

Jos keksit miten rengaspallon sukupuolet määritetään niin kerro

Ihan kiva kala, meillä on niitä neljä. Sukupuolista ei siis aavistustakaan. Murtovesikalahan se on eli kämppisten suhteen pitää olla tarkkana. Ainakaan mitään monnisia sinne ei parane laittaa suolaantumaan.

Mika

[LaPez]

Selevä.
En tiennytkään tuota sukupuolien määrittämisen vaikeutta. Tai mahdottomuutta. Muistelinkin, että rengaspallokala on murtovesikala, mutta epävarmuuteni vuoksi ajattelin kuitenkin kysyä monnisista. Onneksi tuli asialle selvyys niin osaa miettiä jonkin muun pohjan tonkijan. Tai toisen lajin, jos on välttämättömyys saada Corydoraksia pohjalle.

[mjalava]

Joo mulla siinä altaassa on vain rengas- ja pantteripalloja, ei mitään muita lajeja. Ei edes kasveja ellei jotain satunnaista levätupsua lueta mukaan. Itse asiassa edes nuo pallot eivät ihan parhaalla tavalla sovi yhteen, panttereilla saisi olla enemmän suolaa, mutta toistaiseksi asiat ihan hyvin. Nuo mainitut pallolajit muuten osaavat olla aika rajuja nälkäisinä, eli pelkäänpä että moni kala päätyisi lähinnä syödyksi. Keskenäänkin kinaavat ruuasta, mutta puremajälkiä tulee yllättävän vähän otteisiin nähden. Palloallas toimii hyvin palloaltaana, kimalaispallojen kanssa menee vaikka mikä muukin ja ne kun ovat makean veden kaloja, on helppo löytää kaverit.

Mika

[LaPez]

Kiitoksia paljon sinulle Mika vastauksistasi.
Pitääkin alkaa tutkimaan hieman enemmän eri pallokaloista ja niiden luonteista, koska itse tykkäisin pitää joitain pieniä pohjakaloja akvaariossa kuin akvaariossa.

Olet ollut suuresti avuksi Nyt vain miettimäät perustaako ihan oikean lajiakvaarion vai ottaako niitä monnisia pohjalle.

[MarjaR]

Meillä on kimalaispallokalojen kanssa nuolimonneja, täplämonnisia sekä yksi juovapuupleko 440 litrasessa. Aluksi kimalaiset pureskelivat monnisten eviä, mutta pikku hiljaa se väheni. Nyt välillä saatetaan käydä näykkäsemässä, kun samaa ruokaa ovat syömässä . Juovapuuplekomme on saanut olla ihan rauhassa.

Punapyrstöpallokalojen seurassa meillä on ollut partamonni (sai lähdön kun teki liikaa maansiirtohommia), piikkisilmiä ja nuolimonneja.

Kääpiöpallokalojen kanssa meillä on tulisukarapuja.

[RoopeB]

Pallot ovat vieneet myös minun sydämeni, hienoja otuksia. Ensimmäiseksi palloksi mielestäni sopii mikä laji tahansa. Sopivaa kalaa haettaessa netti ja kirjat ovat paras apuväline, tarkennuksia voi sitten etsiä juttelemalla ihmisten kanssa. Klaus Ebert on julkaissut pelkästään palloja käsittelevän kirjas, se kannaa etsiä käsiinsä. Hyviä pelkästään pallokaloihin erikoistuneita foorumeja netistä löytyy ainakin englannin kielinen http://www.thepufferforum.com/ ja saksan kielinen http://www.aquaristik-kugelfischforum.com/ Itse aloittelin kasipalloilla ja heti melkein perään löysin T. suvattii parin, jotka kutivatkin moneen otteeseen. http://www.ofw.fi/roope/temp/suvattii_01.jpg

Nykyään alkuperäiset kasit ovat edelleen tallella ja samaa allasta asuttaa myös kaksi pantteria (T. nigroviridis). Nämä kaksi lajia ovat mielestäni tulleet aika hyvin toimeen keskenään. Molemmat siis murtoveden asukkeja, kuten aikaisemmin ketjussa on kerrottu.

Yleisimpiä lajeja ovatkin nuo jo mainitut pienemmät pallolajit (superpallo ja marmorikuula ) . Ehkäpä niistä onkin ihan hyvä aloittaa, Travancoricukset (kääpiöt) ja Irrubescot (punapyrstöt). Näille lajeille elinolosuhteiden luominen on ehkä helpompaa, eikä niille tarvitse välttämättä pyhittää 1500 litran allasta yksinään. Noita kahta moni tuntuu pitävän myös samassa altaassa, itse en kyllä sitä ihan suoralta kädeltä suosittelisi. Ainakin irrubescot osaavat olla aikamoisen häijyjä sille päälle sattuessaan. Kääpiöiden kanssa itselläni oli hetken aikaa monnisia, jotka kyllä sitten äkkiä siirsin pois, evät nypittiin kaikilta. Suuremmassa altaassa jossa on sopivasti tilaa kaikille, tuosta tuskin on ongelmaa (?), joten ehkä menisivät seura-akvaariossakin. Tällöin ongelmaksi voi muodostua ruokinta, kääpiöt nirsoilevat helposti ja tarjotut herkkupalat voivat nopeasti joutua parempiin suihin.

Monet hiukan suuremmat pallokalat voivat olla aavistuksen passiivisia, jos vertaa kaseihin tai kääpiöihin. Tämä kannattaa myös selvittää sopivaa lajia haettaessa. Esimerkiksi jo mainittu Suvattii makaa käytännössä 90% ajastaan pohjalla ja aktivoituu enemmälti vasta kun ruokaa on tarjolla. Samaan kategoriaan menee myös toinen vaanija Kyhmypallokala (T. palembangensis) http://www.ofw.fi/roope/turboorava/kuvat/110506/

Upea tuttavuus on ollut myös Pisamapallokala (T. abei), kohtuullisen pieneksi jäävä, ajottain enemmänkin aktiivinen ja kohtuullisen agressiivinen. Itselläni oli näitä aluksi kaksi, mutta lopuksi tilanne oli se, että jouduin lopettamaan toisen. Ensiksi vahvempi vei tappelussa toiselta silmän. Pidin kaloja erillään tämän jälkeen ja silmä kasvoi hyvin umpeen. Myöhemmin tilanne uusiutui ja kalan vauriot olivat aika pahoja. Päätin lopettaa kalan. Nyt jäljellä oleva pisama asustelee siis yksin omassa ylhäisyydessään. Mm. levämagneetin kimppuun käydään sen liikkuessa, samoin kasvipihdit saavat kyytiä jne. Puhtia siis löytyy. http://www.ofw.fi/roope/turboorava/kuvat/120406/

Jos on mahdollisuus tilavaan altaaseen, jonka käytännössä pyhittää yhdelle kalalle, voi silloin harkita myös jotakin suurta lajia. Näiden lajien yksilöt on hyvin persoonallisia, melkein koiramaisia. Jokaisella on oma luonteensa ja käytöksensä. Itselläni on nyt joitakin kuukausia asunut Juovapallokala (T. lineatus) ja voin kyllä sanoa, että uskomaton kaveri. Kala kasvaa kohtuu suureksi, aikuiskokoa on rapiat +40 senttiä. Oma yksilöni on ainakin toistaiseksi ollut aika aktiivinen uimari, eikä pelkästään kerjäämisen hetkellä. Siksi tilaa on varattava heti alkuunsa tai varauduttava siihen, että kalan kasvaessa nykyinen allas jää varmasti pieneksi. Kasvuvauhti on parhaimmillaan joitakin sentteja kuukaudessa, riippuen veden laadusta ja ruokinnasta. Tässä kuvia tästä kaverista. Kuvat on otettu parinkolmen viikon viiveellä toisistaan ja kasvua voi havaita jopa tällä aikavälillä tapahtuneen: http://www.ofw.fi/roope/turboorava/kuvat/190506/ http://www.ofw.fi/roope/turboorava/kuvat/040606/ Mikalta taitaa löytyä suomessa vanhempi ja aikuisempi yksilö, hän varmasti osaa kertoa aikuisesta kalasta enemmän.

Roope

[mjalava]

Noista lineatuksista onkin kirjoiteltu jo melkoisesti, kannattaa etsiä vanhoja tarinoita hakutoiminnolla. Todella suositeltava kala minunkin mielestäni jos riittää kala per (iso) allas. Minun vonkaleeni on edelleen 528-litraisessa, mutta täytyy sanoa että suosittelen isompaa jo heti alkuun jos ei altaanvaihtojen kanssa läträäminen kovasti innosta. Myykää mulle halpa tonninen...

Olen noiden pallukoiden kanssa tullut ihan siihen tulokseen, ettei ole mitään syytä pitää isoa sekamelskaa erilaisia kaloja samassa altaassa. Lineatus on tietenkin yksin, ja se onkin yksilö jonka kanssa voi lähestulkoon kommunikoida. "Suolapallot" eli nuo murtovesikalat ovat kahden lajin altaassa ja siirtyvät siihen 528:iin kun se vapautuu lineatukselta. Miksi siellä muita kaloja pitäisi olla, nämä järjestävät ihan tarpeeksi draamaa ja tohinaa keskenäänkin? Mutta makunsa kullakin ja seura-akvaario on ihan yhtä hieno harrastus kuin lajiallaskin, tuo nyt oli vaan minun mielipiteeni.

Niin noista isommista kaloista, meidän kohtalla lähinnä lineatuksesta: varovainen tietenkin pitää olla mutta jos haluat kalasta lemmikin, niin nämä lienevät lähimpänä sitä mahdollisuutta. Ainakin meidän Pahis arvostaa "seurustelua", esiintyy kirkkaissa väreissä kun sen luokse menee, syö kädestä mieluummin kuin veteen heitettyä ruokaa jne. Ei kaihda edes käden kosketusta, mutta tässä on syytä olla pidättyväinen koska kalan ihoa on helppo vahingoittaa. Ja jos kala on pahalla päällä, vahinkoa voi tulla toisinkin päin. Hauenpuremasta saa vain haavoja...

Tässä helposti eksyy kirjoittelemaan sivutolkulla niitä näitä, sen verran sydämenasia nuo läpimärät lemmikit ovat. Kysykää jos jokin asia erityisesti kiinnostaa. Palloja alkaa olla jo ihan mukavasti myös Suomessa paljolti käyttäjätunnus "Pallokalan" useamman vuoden kokemusten ja kertomusten innostamana. Minulla on tällä hetkellä vain neljää lajia, mutta laajempaa tuoretta kokemusta löytyy näiltä tämän ketjun muilta kirjoittajilta melkoisesti.

Mika

[mysli]

Pakko se on kai omaakin pallostaan tähän hiukan kehua. Eli omasta altaasta löytyy Tetraodon miurus, pohjapallokala joka myös on melkoisen jännä ja persoonallinen kaveri. Hyvinkin samalla lailla kesy kuin mitä Mika kuvaili juovapallonsa olevan, tarkkailee ympäristön tekemisiä, reagoi seurusteluun, tunnistaa omat ja vieraat ihmiset ja syö kädestä. Lisäksi tuo "juttelee" eli pitää useinkin ihan selvästi altaan ulkopuolelle kuuluvaa narskumista ja viheltelyn tapaista ääntä, osaa siis tarvittaessa saada huomion itseensä.

Haittapuolena voipi olla hankala saatavuus, mutta ainahan kannattaa kysyä josko tilaamalla saisi. Mitään mitä ei ole tarkoittanut syötäväksi tai vähintään maistettavaksi ei voi tämän kanssa kyllä yhdistää. Kala saattaa myös viettää päiväkausia niin, ettei siitä näe kuin silmät, tapaus kun tykkää kaivautua. Väreistä löytyy melkoisesti variaatioita, tuo jo mainittu Ebertin kirja esittelee kuvissaan lähes valkoisen, eri sävyisiä ruskeita, melkein mustan, kirjavia sekä oranssin sävyisen miuruksen.

Toisaalta se on kyllä melkein sama minkä pallon ensimmäiseksi ottaa, harvalla ne taitaa siihen yhteen lajiin jäädä kuitenkaan. Tai ainakin täällä on selvät suunnitelmat seuraavan altaan koosta ja asukkaasta, kunhan vain itse ensin löytää ympärilleen enemmän neliöitä elää ja harrastaa.

[Yonda]

kimalaispallojen kanssa menee vaikka mikä muukin

Hiukan eri mieltä tuosta. Meillä on kimalaisten kanssa (5 kpl, akva 420 l) kokeiltu haarniskamonneja, joiden viiksiä pallot säännöllisesti lyhentelivät. Katinkultamonneja taasen pallosemme pitivät suoranaisena ravintona ja hyökkäilivät näiden kimppuun ihan syömismielessä. Nykyään pallot saavat olla onnellisesti keskenään. Joten ihan varauksetta en kyllä seura-akvaarioon kimalaisia omien kokemusteni pohjalta suosittele. Monilla tuntuvat kyllä menevän muiden kalojen kanssa, taitaa olla aika paljon yksilöitä näissä palloissa?

[Myfyriwr]

Oma Kimalaisviisikko on taas sitä perinteisempää seuruetta eli ensimmäisen viikon aikana testattiin mitä voi syödä ja sen jälkeen evät ym isompi liikkuva ruoka on jäänyt rauhaan

Kattareita samasta altaasta löytyy, samoin useita plekoja ja kolme killiäkin jotka taistelevat siitä kuka saa eniten survareita ym pintaruokaa hyvin tehokkaasti Kimalaisten kanssa ilman kudosvaurioita.

Suurena osasyynä voi tietysti olla sekin tekijä että kuten muutkin kalat myös altaan muuten kinginä itseään pitävä nyt 16cm Appelsiiniplekokin oppi väistämään pienintäkin viisisenttistä palloa kiltisti ensimmäisen sen puraisun jälkeen

[RPekka]

kimalaispallojen kanssa menee vaikka mikä muukin

Hiukan eri mieltä tuosta.

Riippuu sanajärjestyksestä. Kyllä kimalaisten kanssa menee vaikka mikä muukin laji, meillä täplämonniset ja nuolimonnit, niin ja se juovapuupleko jota aina nähdessäni ihmettelen että onko meillä tuommoinenkin (näkyy ehkä kerran kuussa).
Kimalaisten kanssa ei mene mikä muu tahansa. Itse en lähtisi mainitsemiasi haarniskamonneja kokeilemaan, katinkultia muistelen monella kimalaisten kanssa olevankin. Myöskään lehtikaloja ja muita hörsylöitä en kimalaisten seuraksi laittaisi.

Tähän ensimmäinen pallokala aiheeseen kommentoin omien kokemusten pohjalta seuraavaan:
Itse aloitimme punapyrstöillä jotka olivat varsin seurallisia satalitraisessa. 260-litraiseen päästyään jokainen etsi mieleisensä piilon ja kyttää sieltä josko taivaalta kohta sataisi ruokaa .
Kimalaiset ovat suurena "parvena" melkoisen näyttäviä jonkun ollessa aina pohjaa tutkimassa ja jonkun etsimässä päätylasista reikää avarampiin vesiin.
Kääpiöpallokalat ovat vekkuleita kavereita tuossa monitorin vieressä olevassa 140-litraisessa. Palloilevat sinne tänne napaten jotain milloin pohjasta, milloin lehdeltä. Sitten jos huomaavat että joku tuijottaa niin rupeavat tuijottamaan takaisin ja kerääntyvät oikein porukalla lasin ääreen.
Kyhmypallokala on tavallaan aika tylsä kaveri enkä sitä ainoaksi kalaksi suosittele. Banjomonnia, jonka kuulemma pitäisi kaivautua hiekkaan, kokeilimme kyhmyn kanssa samassa altaassa mutta kun ei tuo monni kolmantenakaan päivänä ymmärtänyt mennä piiloon piti kyhmyn hiukkasen maistaa sitä. Läpireiästä toisen kiduskannen takapuolella tämä kaveri ei koskaan toipunut. Tämän kokeilun jälkeen kyhmymme kanssa ei ole ollut muita selkärankaisia. Marmorirapuja kalan leikkikaverina on toisinaan ollut mutta niissäkin oli se huono puoli että joku jäi aina henkiin, kasvoi suureksi ja kiipesi pois altaasta. Kuivunut marmorirapu kaapin takana ei nostata siivouspäivän moraalia. Kymmenestä tulisukaravusta jotka altaaseen on viimeisen kuukauden aikana laitettu on ainakin yksi vielä todistettavasti elossa.

Jos on mahdollisuus hommata parin kuution allas niin juovapallo on kyllä über-cool mutta tavallisen ihmisen altaaseen suosittelen kääpiö- tai kimalaispallokaloja. Myös tuo miurus on aika vekkuli elukka mutta niitä ei oikeasti taida saada mistään?

[mjalava]

Jaa-a, tottavie ovat yksilöllisiä kavereita nuo kimalaisetkin. Meillä niitä on viisitoista, seurana katinkultamonneja, partis ja timanttipuikkoja. Niiden kanssa on aikojen kuluessa ollut vaikka mitä muutakin, kardinaalitetroja, rihmakaloja, leväbarbeja, punapyrstöpalloja yms. Tottahan ne joskus ovat puraisseet jotakuta jonka pärstä tai pyrstö ei miellyttänyt tai joka on kuvitellut voivansa etuilla ruokajonossa, mutta eivät ne koskaan ole mitään merkittävää vahinkoa tehneet. Pureskelukin on loppunut, mitä nyt joskus keskenään ruuasta kinastellessaan tekevät renkaan toisen nahkaan. Tälläkin hetkellä vesipulan takia ruokinta on minimissään ja kalat koko ajan nälkäisiä, mutta eivät ne yritä muita kaloja syödä.

Mika