Sisäsuodattimen asennus

[Lahna]

Utelin jo aikaisemmin ja tänään laitoin kyssärin nuoliaiset osastoon yhden toisen kysymyksen yhteydessä mutta, kun sinne ei kukaan aiheeseen ole vastannut niin kokeillaan vielä kerran täällä.

En tiedä mikä on paras paikka sijoittaa sisäsuodatin silloin kun se tulee ulkosuodattimen tueksi. Olen laittanut sen tehostamaan ulkosuodattimen virtausta mutta mietiskelin onko se oikein. Tein havaintokuvan akvaariostani ylhäältä päin kuvattuna. Onko tämä mielestänne OK vai kannattaako sisäsuodatin laittaa johonkin muuhun paikkaan?

http://www.jarmoainasoja.net/Akvaario/a ... haalta.jpg

[Tiitu]

Laittaisin ulkosuodattimen imun ja puhalluksen samaan päätyyn niin, että puhdas vesi virtaa pintaa myöten ja likaisempi pohjan kautta takaisin. Luulen että nykyisellä sijoituksellasi voi akvaarioon syntyä kohtia joissa vesi ei virtaa kunnolla ja toisaalta puhdas vesi menee osittain samantien toisesta päädystä takaisin ulkosuodattimeen. Mekaanisen sisäsuodattimen voi mielestäni sijoittaa parhaiten sinne minne liat näyttävät pohjan tuntumassa liikkuvan.

[Lahna]

Laittaisin ulkosuodattimen imun ja puhalluksen samaan päätyyn niin, että puhdas vesi virtaa pintaa myöten ja likaisempin pohjan kautta takaisin. Luulen että nykyisellä sijoituksellasi voi akvaarioon syntyä kohtia joissa vesi ei virtaa kunnolla ja toisaalta puhdas vesi menee osittain samantien toisesta päädystä takaisin ulkosuodattimeen. Mekaanisen sisäsuodattimen voi mielestäni sijoittaa parhaiten sinne minne liat näyttävät pohjan tuntumassa liikkuvan.

Näin minä tuota ulkosuodattimen asennusta vähän mietiskelin mutta muistaakseni suodattimen ohjekirjassa suositeltiin nimenomaan tuollaista sijoitusta...

[subavdi]

Kävinpä hakemassa Eheimini ohjekirjan, ja sen ainoassa kuvassa, jossa näkyy sekä imu että puhallus samassa päässä (säästää tilaa eli pienempi kuva riittää?). Toisaalta kuvittelisin, että asiasta olisi ohjeissa mainittu, jos nimenomaisesti niiden pitäisi olla altaan eri päissä.
Itselläni on ollut imu ja puhallus sekä eri että samassa päässä 120 cm altaassa. En ole huomannut merkittävää vaikutusta veden virtausten suhteen.
Jos kuitenkin laittasin altaaseen lisäksi sisäpumpun, mutu-pohjalta laittasin ulkosuodattimen imun ja puhalluksen samaan päätyyn ja sisäpumpun altaan toiseen päätyyn. Ainakin pidemmässä altaassa voisi välttyä seisovalta vedeltä.
Jollei sitten yritä jokisimulaatiota...

[Lahna]

Kävinpä hakemassa Eheimini ohjekirjan, ja sen ainoassa kuvassa, jossa näkyy sekä imu että puhallus samassa päässä (säästää tilaa eli pienempi kuva riittää?). Toisaalta kuvittelisin, että asiasta olisi ohjeissa mainittu, jos nimenomaisesti niiden pitäisi olla altaan eri päissä.
Itselläni on ollut imu ja puhallus sekä eri että samassa päässä 120 cm altaassa. En ole huomannut merkittävää vaikutusta veden virtausten suhteen.
Jos kuitenkin laittasin altaaseen lisäksi sisäpumpun, mutu-pohjalta laittasin ulkosuodattimen imun ja puhalluksen samaan päätyyn ja sisäpumpun altaan toiseen päätyyn. Ainakin pidemmässä altaassa voisi välttyä seisovalta vedeltä.
Jollei sitten yritä jokisimulaatiota...

Kappas, muistelin sitten väärin. Pistän nuo samaan päätyyn ja laitan lisäsuodattimen vastakkaiseen päätyyn.

Tänks

[iekku]

Minulla on imu- ja ulostuloputket 2 metrisen altaan samassa päädyssä, ja vähän aikaa sitten huomasin kotiloiden touhuissa jotain merkillistä. Se pääty jossa suodattimet putket eivät ole, on täynnä kierteissarvikotiloita, ja siinä päädyssä jossa on suodatus, ei näy ainuttakaan kotiloa.

Tästä päättelin, että suodatusta ei toisessa altaan päädyssä ole riittävästi, ja jahka aika riittää viritän ulostulon ja imuputken altaan eri päihin.

[Tiitu]

Oletko suunnannut suodattimen ulostulon (pitkästä rei'itetystä putkesta, joka jakaa virtauksen leveälle alalle) pintaa myöten ja akvaarion pituussuuntaan. Se että kotilot nousevat lasiin voi johtua myös siitä, että ne etsivät hapekkaampaa vettä, jota juuri päädystä löytyy. Yleensähän kotilot lähtevät vaellukselle valojen sammuttua, jolloin myös veden happipitoisuus kääntyy laskuun. Tästä on aikaisemmin keskusteltu, muttei tainnut vaellusten todellinen syy ratketa. Veikkaisin että ne myös etsivät ruokaa, ja leviähän löytyy juuri sieltä missä on hyvä virtaus.

Ainakin leväbarbit viihtyvät parhaiten juuri samassa päädyssä, mutta monniset ovat meillä mattosuodattimen sisäänmenon lähellä, mikä kuitenkin johtunee siitä että siellä on myös laavakiviröykkiö runsaine piilopaikkoineen. Uskoisin että vesi on puhtainta ja hapekkainta vastakkaisessa päädyssä. En kannata sisäänmenon ja ulostulon sijoittamista vastakkaisiin päätyihin, mikä olisi myös vastoin sitä mitä olen joistain kirjoista lukenut. Eri päädyt on pätevä ratkaisu varsinkin pitkässä akvaariossa, jossa on vain yksi suodatin.

[Lahna]

juu, ulostulo on sellainen pitkä reijitetty putki. Kesä helteellä olenkin suunnannut sen ruiskimaan vettä parin kymmenen sentin kaaressa ja tuulettimen hönkimään tuohon kaareen. Kyllä laski veden lämpötila Tuo kotiloasia oli varmaan jostain muusta keskustelusta?

Laitan tuon ulostulon tänään samalle puolelle kuin imunkin.

[Kaizu]

Se että kotilot nousevat lasiin voi johtua myös siitä, että ne etsivät hapekkaampaa vettä, jota juuri päädystä löytyy. Yleensähän kotilot lähtevät vaellukselle valojen sammuttua, jolloin myös veden happipitoisuus kääntyy laskuun. Tästä on aikaisemmin keskusteltu, muttei tainnut vaellusten todellinen syy ratketa. Veikkaisin että ne myös etsivät ruokaa, ja leviähän löytyy juuri sieltä missä on hyvä virtaus.

Jos tuota iekun kotilohommaa tarkoitit, niin ei ne kotilot missään lasilla ole, vaan siellä päädyssä pohjalla. Itse epäilimme että ruokajäämät jäävät tuonne päätyyn makoilemaan ja siitä on kotiloiden hyvä niitä sitten popsia.

Mutta että toisessa päädyssä olisi hapekkaampaa vettä kuin toisessa tai että vesi ei jossain kohti kiertäisi Ehkä tuo ongelma syntyy mattosuodattimen hitaalla vedenkierrolla, mutta en usko että tuota ongelmaa syntyisi noilla kahdella isolla ulkosuodattimella joissa pumpun teho on 1900 l/h kummassakin.

Itse saattaisin harkita ulkosuodattimen imu- ja ulostuloputken sijoittamista samaan päätyyn siten että ulolostulon suihkuputki suuntaa virtauksen pinnanmyötäisesti toiseen päätyyn ja sisäsuodattimen sijoittamista vastakkaiseen päätyyn pohjalle (jos kalat tykkäävät virtauksesta eikä altaassa ole virtausta estämässä juuri mitään). Sisustuselementithän estävät myös tuon optimaalisen virtauksen ja koko vesimassan tasaisen kierron, en silti usko että vesi olisi sen likaisempaa toisessa kohtaa allasta kuin toisessa, ei nuo altaat kuitenkaan niin isoja ole

[Tiitu]

Suodatetun ja pinnalla ilmastetun veden on oltava parempaa! - Muuten suodatin ja ilmastus ei toimi. Ehkä ero ei kuitenkaan ole niin suuri, kuin minkä mielikuvan saatoin kirjoituksellani antaa.

Mattosuodatin kierrättää yleensä kaksi kertaa akvaarion tilavuuden tunnissa, mutta ei ole estettä lisätä pumpun tehoja, kunhan katsoo ettei virtaus maton pinnan läpi nouse ainakaan yli 15 cm/min. 50 x 50 cm matolla saa siis pumpun teho olla korkeintaan 2250 l/h. Puolet tästä tai vaikka neljännes on kuitenkin parempi.

Olenko ymmärtänyt oikein, että Eheimin virtaussuuntaa vastaan kohtisuora poikkipinta-ala on luokkaa 20cm x 20cm? 1900 litraa tunnissa johtaa tuolloin virtausnopeuteen 79 cm/min, mikä on aivan liikaa bakteerien kiinnittymistä ajatellen!

Koska ulkosuodattimen poikkipinta-ala on aivan liian pieni, päättelen että tämänvuoksi kaikenmaailman ihmemassoja hienorakenteineen ulkosuodattimissa tarvitaan.

[jarvij]

Lisäksi kiertovesipumpuilla voi kierrättää vettä miten paljon tahansa, kunhan ne eivät kierrätä vettä maton läpi. Matto ja sen pumppu ovat yksi kokonaisuus ja kiertovesipumput ja sisäsuodattimet toinen. Matto ei siis mitenkään rajoita vedenkiertonopeutta muuallta kuin itse matossa.

Nuo jalkapallokenttien kokoiset sisäpinnat noissa "ihmemassoissa" ovat hienonhienojen karillaari-tilojen muodostamia. Jokin pieni hitunen tai bakteerien kehittämä lima tuon putken täytteeksi, ja pinta-ala pienenee kummasti jo parissa päivässä

Kun hienon maton pinta on jo 10 viikossa tämännäköistä:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... ikko10.php
niin millaista mahtaa olla tuollaisen "ihmemassan" kapillaaritiloissa.
Mattosuodatin on kuitenkin edelleen täysin auki, kuten kuvastakin näkyy.

Sisäsuodatin kannatta asentaa ulkosuodattimesta riippumatta sellaiseen paikkaan, että se kierrätää akvaarion koko vesimäärää, ja lisäksi sen imu sekä lähelle pohjaa keräämään sinne kertyvää jätettä että lähelle pintaa rikkomaan sitä -> kaksi sisäsuodatinta akvaarion eri puolille.
Ulkosuodattimeen sitten mahdollisimman pieni virtaus, jotta se pystyisi toimimaan myös biologisesti.

[Kaizu]

Olenko ymmärtänyt oikein, että Eheimin virtaussuuntaa vastaan kohtisuora poikkipinta-ala on luokkaa 20cm x 20cm? 1900 litraa tunnissa johtaa tuolloin virtausnopeuteen 79 cm/min, mikä on aivan liikaa bakteerien kiinnittymistä ajatellen!

Koska ulkosuodattimen poikkipinta-ala on aivan liian pieni, päättelen että tämänvuoksi kaikenmaailman ihmemassoja hienorakenteineen ulkosuodattimissa tarvitaan.

Et ole ymmärtänyt oikein Noissa kyseisissä suodattimissa (2260) pöntön halkaisija on 35,5 cm, lisäksi virtaus on muutettu enemmän pyörteiseksi, eikä vain kohtisuoraiseksi niillä keraamisilla putkilla siellä pohjalla. Tilavuutta pönikällä on siis 18 litraa (paitsi iekun tapauksessa toisessa 18 litraa ja toisessa 2x18 litraa).

Itseäni on aina ihmetyttänyt tuo poikkipinta-alan tärkeys näissä mattosuodatinvertailuissa. Ja sitten kun ihmetellään sitä, mitä eroa tuolla mattosuodattimella on tavalliseen pillifiltteriin verrattuna, tuleekin vastaukseksi että se tilavuus.

[jarvij]

Mikä ihmevärkki on pillifiltteri? Suodatin, jolla puhdistetaan pillejä vai pilleistä koostuva suodatin? Ei jymmärrä?

Matossa on tärkeää sekä veden kohtisuora virtausnopeus pinnan läpi että tilavuus, johon riittävä määrä aktiivilietettä mahtuu. Sekä peneliöstö että bakteeristo tarvitsevat sekä sopivan hitaan virtauksen että rittävästi tilaa.

[Kaizu]

Mikä ihmevärkki on pillifiltteri? Suodatin, jolla puhdistetaan pillejä vai pilleistä koostuva suodatin? Ei jymmärrä?

Ai "Pillistä" ja vaahtomuovipatruunasta muodostunut yhdistelmä, jota käytetään ilmapumpun avulla, joku jostain mammuttipumpusta on vastaavasta virityksestä puhunut (sillä varmaan pumpataan mammutteja). Saksalaiset tuota suodatinta Billifilteriksi sanovat, liekö tuo pillifiltteri siitä väännetty

Matossa on tärkeää sekä veden kohtisuora virtausnopeus pinnan läpi että tilavuus, johon riittävä määrä aktiivilietettä mahtuu. Sekä peneliöstö että bakteeristo tarvitsevat sekä sopivan hitaan virtauksen että rittävästi tilaa.

Meillä matoissa on tärkeätä niiden väri ja sopivuus muuhun sisustukseen. Pieneliöstö ja bakteeristo ovat kovin epätoivottuja vieraita. Vanhemmillani oli joskus kokolattiamatto -ratkaisu, josta myöhemmin luopuivat ja siirtyivät parkettilattiaan. Mattojen puhdistamiseen kyllästyneenä en itse enää moisia pidä lattioillani.

[Tiitu]

Et ole ymmärtänyt oikein Noissa kyseisissä suodattimissa (2260) pöntön halkaisija on 35,5 cm, lisäksi virtaus on muutettu enemmän pyörteiseksi, eikä vain kohtisuoraiseksi niillä keraamisilla putkilla siellä pohjalla. Tilavuutta pönikällä on siis 18 litraa (paitsi iekun tapauksessa toisessa 18 litraa ja toisessa 2x18 litraa).

Itseäni on aina ihmetyttänyt tuo poikkipinta-alan tärkeys näissä mattosuodatinvertailuissa. Ja sitten kun ihmetellään sitä, mitä eroa tuolla mattosuodattimella on tavalliseen pillifiltteriin verrattuna, tuleekin vastaukseksi että se tilavuus.

Ok. Mittasin juuri että Eheim 2026:n ja 2028:n kohdalla tuo 20 cm pitää paikkansa. Teho on muistaakseni kuitenkin puolta pienempi, joten virtausnopeus olisi "vain" 39 cm/min. 2260:n tapauksessa se olisi 25 cm/min, mutta jos virtaus on ohjattu vaikka koko ulkopinnan läpi (= pääty + neljä sivua), niin virtaus pinnan läpi putoaa murto-osaan ja hare-menetelmällä pääteltynä hyvin lähelle optimaalista. Kyllä ne Eheimin ukotkin varmaan tietävät mitä tekevät!

-

Heh, heh, hee, hauskaa Kaizu! Meidän mattoja ei ole 80-luvun jälkeen puhdistettu muutenkuin viikoittaisella imuroinnilla. Tosin meillä ei saa kävellä kuin puhtaat sukat jalassa. Parketti on sensijaan harkinnassa korvattavaksi keraamisella laatalla. Akvaariotilan muovimattoon olen ollut enemmän kuin tyytyväinen.