Mattosuodatin = turha keksintö?

[Tuukkah]

Tänään sitten toiveikkaana marssin akvaarioliikkeeseen ja kaikki oli suunniteltu valmiiksi; tarvikkeet, tuplamattosuodattimen sijoituspaikka ja toimintasuunnitelma. Myyjä ja muuan kokeneen oloinen asiakas tyrmäsivät idean mattosuodattimesta alkuunsa. Asiakas kertoi periaatteen olevan itä-Saksan peruja, jolloin ei muuta ollut saatavilla kuin pumppuja ja vaahtomuovilevyä. Kunnollista bakteerikantaa kuulemma EI saa syntymään ja kiekot ym. herkemmät lajit voivat heikosti arvojen heitellessä.


Myyjällä ei ollut oma lehmä ojassa senkään puolesta, että pumppu ym. vermeet olisivat kuulemma nekin maksaneet rahaa, joten hän antoi neuvoja objektiivisesti. Mattosuodatinjutut ovatkin kuulemma unohdettu harrastuksen mahtimaissa, kuten Saksassa, Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa täysin. Ainoastaan Suomessa suosiota ja puolestapuhujia tuntuu riittävän...


Naurettavana ajatuksena sekä asiakas, että myyjä pitivät väitettä, jonka mukaan ulkosuodattimeen ei hyvää biologista suodatusta muodostuisi. Eheimin arvatenkin melko perusteelliset testit ja kymmenien vuosien kokemus ja tuotekehitys ei kyllä omasta mielestänikään tue moista väitettä.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei millään muotoa ole mollata ko. metodia käyttäviä, mutta aloittelijan (jollaiseksi itsenikin vielä luen) todennäköisesti kannattaa pitäytyä hi-tech laitteissa ja unohtaa mattosuodattimet.

-Tuukka-

[mysli]

Mattosuodatinjutut ovatkin kuulemma unohdettu harrastuksen mahtimaissa, kuten Saksassa, Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa täysin. Ainoastaan Suomessa suosiota ja puolestapuhujia tuntuu riittävän...

-Tuukka-

Hassua, minusta kun nuo puolestapuhujat ovat jatkuvasti viitanneet uusiin saksalaisiin tietoihin aiheesta ja kyseistä kieltä ymmärtämättömät ovat innokkaimmin olleet epäilijöinä.

Vaan ehkäpä vain olen ymmärtänyt väärin, ainahan se paras tieto akvaariomyyjiltä tulee...

[VilleJ]

Kantaa sen enempää ottamatta myyjän koulutukseen ja tietämykseen mm. biologiasta niin kysynpä vain:

Kunnollista bakteerikantaa kuulemma EI saa syntymään ja kiekot ym. herkemmät lajit voivat heikosti arvojen heitellessä.

A) Millä tavoin suodatin vaikuttaa pohjan bakteerikantaan?
B) Miksi bakteerikantaa ei muodostuisi mattoon? Miten se eroaa siitä, onko se kalliin pöntön sisällä vai sellaisenaan akvaariossa?
C) Miksi bakteerikantaa ei muodostuisi?
D) Mitkä arvot heittelehtivät?

Mattosuodatinjutut ovatkin kuulemma unohdettu harrastuksen mahtimaissa, kuten Saksassa, Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa täysin.

Miten niin unohdettu? Eihän UK:ssa ja USA:ssa ole juurikaan tietoa matosta, koska harva heistä osaa saksaa. Vastaavasti USA:ssa on kehitelty mattosuodattimen tapainen pömpeli, mutta sen enempää tieteellisiä perusteluja ei sille pömpelille olla esitetty - veikkaan, että jonkunlainen suodatinpalanen ja jonkunlainen pumppu yhdistetty sen enempää miettimättä virtausnopeuksia. En muista, millä nimellä tuota härveliää USAssa kutsuvat.

Naurettavana ajatuksena sekä asiakas, että myyjä pitivät väitettä, jonka mukaan ulkosuodattimeen ei hyvää biologista suodatusta muodostuisi

Kaikkien tutkimusten mukaan, mitä maton kanssa ollaan tehty, on osoittautunut tärkeäksi virtausnopeus massan läpi.

Eheimin arvatenkin melko perusteelliset testit ja kymmenien vuosien kokemus ja tuotekehitys ei kyllä omasta mielestänikään tue moista väitettä.

Eheimia ei varmaan paljon kiinnosta maton leviäminen, kun kalliit substraatit jäävät myymättä, kun ei ole ulkoisia pömpeleitä, mihin ne materiaalit laittaa.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei millään muotoa ole mollata ko. metodia käyttäviä, mutta aloittelijan (jollaiseksi itsenikin vielä luen) todennäköisesti kannattaa pitäytyä hi-tech laitteissa ja unohtaa mattosuodattimet.

Aloittelijalle varmasti helpompaa on hommata ulkosuodatin. Bakteerien kannalta sillä ei kuitenkaa ole merkitystä, sillä suurin osa bakteereista elää akvaarion pohjahiekassa kuin siellä suodattimessa. Ja mitä niille bakteereille tapahtuu aina suodatinta pestessä? Jos tämän myyjän ja hänen asiakkaansa teoria pitäisi paikkaansa, olisi ulkosuodattimen pesun jälkeen akvaariossa täysi kaaos vesiarvoissa - mutta kun ei ole. Itse pesen jopa kaikki suodattimet samaan aikaan akvaariosta, eikä nitriitin osalta tapahdu muutosta.

Menepäs liikkeeseen takaisin ja sano, että tilaatkin sen ulkosuodattimen Saksasta, koska et täältä kerran ostakaan pumppuja ja mattoja - taitaa myyjä sen jälkeen myymään niitä mattotarvikkeita

[Jokeri]

Jokaiselle sallittakoon omat mielipiteensä. Itse aloitin ison ( yli 840 l) altaan kanssa mattosuodattimella, koska se oli tuon kokoiseen altaaseen edullisin vaihtoehto. Enkä päivääkään ole katunut. Vesitestien mukaan altaan biologinen tasapaino on kunnossa, ei ole vaaraa vesivahingoista ja saan näppärästi aikaan tiikerinuoliaisten ja plekojen vaatiman virtauksen ilman erikoisjärjestelyitä. Ja huoltovapaus on ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi toisen akvaarioni sisäsuodattimen kanssa. Kun vaihdan pienemmän altaan isompaan, vaihtuu myös suodatin mattosuodattimeksi.

Satuitko kysymään noilta mattosuodattimen arvostelijoilta kuinka monta akvaariota heillä on hoidossaan ja kuinka pitkä kokemus heillä on mattosuodattimesta verrattuna ulko-/sisäsuodattimeen? Jos he ovat noin valmiita tyrmäämään koko ajatuksen, niin perusteluksi luulisi löytyvän jopa faktaa.

[saurama]

Aika moni mattoa vastaan puhuva ihminen ei pysty antamaan perusteluja. Vastaan saa vain naureskelevia epäilyjä siitä, kuinka hetken päästä kaikki vaihtavat takaisin kunnollisiin (kalliisiin) ulkosuodattimiin tai jyrkkää perustelematonta "ei ne oikeesti toimi, sä vaan tapat kalas sellasella" -oppia.

Se on ihan selvää, että halpa, huoltovapaa ja varaosia kaipaamaton suodatinratkaisu ei ole kauppiaalle hyväksi. Jostain se elanto on totuttu saamaan ja yhtenä hyvänä kohteena ovat olleet satasen sisäsuodattimet ja kolmensadan ulkopömpelit. Jos kaikki siirtyvät ostamaan pieniä matonriekaleita ja kietovesipumppuja, putoaa suodattimilla myytävä kate murto-osaan. En minä ihmettele yhtään, että moni kauppias edelleen halveksuu mattosuodatinta asiakkaan silmien edessä. Kauppailla on kuitenkin usein sen verran auktoriteettia (ja myyntitaitoa), että he pystyvät kääntämään monen asiakkaan pään haluamaansa suuntaan.

Koska mikään vempele ei ole täydellinen, olisi mielenkiintoista kyllä oppia myös ne mattosuodattimen heikot puolet - silloin niitä osaisi varoa ja ainakin niiden kanssa olisi helpompi elää.

Edelleen mietityttää tuo kasviakvaristin lannoitteiden lorottelu purkkiin. Kuinka nopeasti ravinteet muuttuvat muotoon, jota kasvit eivät pystykään enää käyttämään, kuinka pitkään maton täytyy kypsyä alkaakseen tasaisesti luovuttamaan ravinteita ja riittääkö se määrä kuitenkaan vaikeimmille lajeille? Kukaan ei ilmeisesti osaa vastata yksinkertaisesti näihin kysymyksiin.

Toinen hassu juttu, jonka kuulin (jätän lähteen sanomatta, mutta pitkään mattoja useissa akvaarioissa käyttänyt ihminen), on kypsästä matosta vedenvaihdon yhteydessä vapautuvat ravinteet. Vedenvaihdosta saattaakin seurata leväräjähdys. Minulla ei ole käytännön kokemusta näistä, matto kun on ollut käytössä vasta muutaman kuukauden muuton jälkeen.

Tulevaisuus näyttää, mutta jännityksellä voi odottaa, mitä kaikkea sitten näemme.

[m-haapala]

Myyjällä ei ollut oma lehmä ojassa senkään puolesta, että pumppu ym. vermeet olisivat kuulemma nekin maksaneet rahaa, joten hän antoi neuvoja objektiivisesti.

Oli sillä oma lehmä ojassa, koska matto+pumppu ei maksa puoltakaan ulkosuodattimen hinnasta eikä mattoa tarvi vaihtaa jatkuvasti kuten suodattimen massoja ja vanuja. Mielestäni akvaariokauppiaiden kielteisyys mattosuodatinta kohtaan on hyvinkin ymmärrettävää taloudellisista syistä.

Oliko kaupassa mattoa saatavilla ja mihin hintaan?

Itse olen myös aloitteja, mutta aion silti aloittaa matolla. Olen lukenut siitä niin paljon hyvää ja sen verran vähän huonoa, että uskon sen olevan toimiva systeemi.

[jarvij]

Kyseessä on siis malli "Hamburger Mattenfilter". Ainakin minulle tulee täytenä yllätyksenä että Hampuri sijaitsikin Itä-Saksassa.

Mitä tuon suodattimen poistumiseen Saksalaisten käytöstä tulee, niin he eivät tiedä edes sitä. Käyttö sen kun leviää:
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/Mattenfilter.htm
http://deters.eids.de/wbboard/main.php
"Etwa 1996 stellte ich die erste Beschreibung des Mattenfilters in das Internet, seinerzeit noch bei Compuserve und als Anhang zu der damaligen VDA-Homepage, die ich seinerzeit aufbaute. Seit dem hat sich Hamburger Mattenfilter in der Aquaristik im deutschsprachigen Raum immer mehr durchgesetzt. Nicht zuletzt auch aufgrund dieser (meiner) Seiten. Die gesamte Entwicklung des HMF ist unter "Geschichte" nachlesbar."

Mattosuodatin siis leviää edelleen saksaa puhuvissa maissa ja jostain kumman syystä myös Suomessa.

Deters on tutkinut maton ja bakteerien kasvun välistä suhdetta pumpun käydessä ja seisoessa.
Redox-potentiaali näyttää kauniisti bakteeritoiminnan matossa:
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/Mattenfilter.htm
Tuo sivu on viimeksi päivitetty niinkin kaukana muinaisuudessa kuin 04.04.2003

[Tuukkah]

Tervehdys taas kaikki!

Kävin tuossa välillä uimassa ja palattuani jälki täällä forumissa oli odottamani kaltaista...

Tuolla asiakkaaalla oli kuuleman mukaan runsaasti kokemusta niin tuosta vanhasta pohjalle asennettavasta suodattimesta, kuin mattosuodattimestakin. Hän mainitsi lietteestä jota mattomalliseen kertyy ja vettä saa vaihtaa parikin kertaa viikossa jotteivät nitriitit sunmuut kohoaisi liiaksi (itse en kaipaa ylimääräisiä haasteita, vaan mahdollisimman huolettoman hoitamisen ilman ongelmia, vaikka sitten rahalla ostettuna).

Liikkeessä oli kaupan myös mattoa, sitähän olin menossa sieltä ostamaankin. Myyjän ryhtyessä puolestapuhumaan ulkosuodatinta, päätin hankkia 2028 Proffa 2:n Saksasta.

Tuo Hampurilaisfiltterin historia kuuleman mukaan siis juontaa itä-Saksaan. Itse en siis Hampuria itä-Saksaan miellä... liekö sitten herra professori loikannut idästä Hampuriin...

Enpä tässä enää tiedä mihin uskoa, joten luotan tuotekehitykseen ja "haitekkiin" (+ saksalaiseen insinööritaitoon) ja tilaan Eheimin Saksasta.

ps: 2028:n suodatuspinta-ala on kuulemma samaa luokkaa kuin samaan pumppaustehoon suhteutettava mattosuodattimen pinta-ala. Noita suodatus matskujakin voi kuulemma pestä ja käyttää uudelleen, eritoten jotain Siporeksiä (nimi ihan päin mäntyä, mutta jotain sinnepäin) joka on sintrattua lasia joka on kuulemma asiakas-herran mukaan käytössä ikuista.

Kiitos kaikille kuitenkin mattosuodatinvinkeistä tässä forumissa (niitä tuossa välissä kyselin melko paljon kun suodatinta suunnittelin).

[Tiitu]

Mattosuodattimista on Suomessa käyttökokemusta enimmäkseen melko lyhyeltä ajalta (kuukausia), mutta käyttäjien määrä on samana aikana kasvanut moninkertaiseksi. Ammattimaisesti kaloja pitävillä on kuitenkin meilläkin kokemusta paljon pitemmältä ajalta. Itse innostuin asiasta keskusteltuani erään ammattilaisen kanssa, jolla oli mattosuodatin ollut akvaariossa yli vuoden puhdistamatta. (Vedenvaihdot olivat hänellä kuitenkin päivittäisiä mm. erittäin runsaan kalakannan ja ruokinnan vuoksi sekä tautien pitämiseksi loitolla.)

Jos sisäsuodattimet kelpaavat, niin ei pitäisi matossakaan olla mitään vikaa, koska kummassakin on samanlainen suodatusmateriaali. Mattosuodattimessa tosin sen pinta-ala on vähintäänkin kymmenkertainen. Minusta suodatin, josta on vain jätetty muovikuoret pois ja samalla kasvatettu suodatusmassan pinta-alaa rajusti, on paljon toista kehittyneempi.

Pinta-ala ei kuitenkaan ole se tärkein asia vaan se, että matto toimii biologisena suodattimena kuten parhaat ulkosuodattimet. Se ei siis ole voittopuolisesti mekaaninen suodatin kuten useimmat muut sisäsuodattimet. Vedenpuhdistuslaitoksista saatujen tutkimustulosten mukaan bakteeritoiminnalle optimaalinen virtausnopeus maton läpi on 5-10 cm/min. En ole laskenut, mutta luulen ettei se toteudu Eheimin suurimmissakaan malleissa, ja juuri senvuoksi on käytettävä kallista sintrattua lasia yms. muroja. Itselläni pörrää kaksi isoa Eheimiä hoitaen mattosuodatinpumpun tehtävää. "... Ihmiskunnan kehityksen jarru on siinä, että kaikki on opittava alusta alkaen ja oman kantapään kautta, heh, heh."

Tähän mennessä ainut negatiivinen kokemus maton kanssa on tietääkseni ongelmat lääkekuurien kanssa, koska lääkkeet ja taudinaiheuttajat kertynevät mattoon. Pitäisikö siis matto lääkitä epidemian puhjettua koko muun akvaarion kera, vaiko poistaa akvaariosta ennen lääkintää ja pestä/keittää? Vai pitäisikö se aina vaihtaa kokonaan uuteen ja heittää vanha matto pois lääkinnän jälkeen (vaiko ennen)? Heikentääkö maton jättäminen akvaarioon lääkekuurin tehoa, koska matto on niin tehokas suodatin? Matto ei ole kuitenkaan ainut ongelma, koska akvaariohiekkaa, mahdollisia ulkosuotimia ja kaikkea muutakin akvaariovedessä olevaa koskee sama kysymys. Tosin en ole kuullut kenenkään vaihtaneen ainakaan hiekkoja lääkityksen jälkeen ja ilmeisesti hyvin on silti mennyt. Luultavasti matto puhdistuu tehokkaamman virtauksen ja pesun ansiosta jäämistä pohjahiekkaa nopeammin ja paremmin.

On jännittävää seurata millaisia kokemuksia meillä on kerrottavana vuoden tai parin päästä.

[jarvij]

Akvaario Arenassa (Helsnginkadulla, Helsingissä) on mattosuodattimia ollut akvaarioissa käytössä jo ainakin parin vuoden ajan ja puhdistamatta. Kyseessä on siis alan liike
Minä tykästyin mattosuodattimeen lopullisesti nuo nähtyäni.

Itse en pitä mattosuodatinta minään uskonkappaleena, joka tekee autuaaksi, joskin luotan mittaustuloksiin ja vertaileviin tutkimuksiin.
Itselläni oli mattosuodatin 325 litraisessa akvaariossani yli 22 viikkoa täysin puhdistamatta, mitä nyt uusia kasveja sen pintaan istutin. Sitten siirsin tuon maton sellaisenaan osaksi tuota 550 litraista. En puhdistanut sitä mitenkään edes tuon siirron aikana. Enkä aio puhdistaa jatkossakaan!

Jokainen saa toki sijoittaa rahansa miten haluaa.
Mattosuodattimen käyttö yleistyy jatkuvasti ja kokemukset lisääntyvät, sille ei mitään voi
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/Mattenfilter.htm

[Nobelin]

Tässä näkee, miten helposti mieli muuttuu, kun asiantuntija neuvoo. Ensin Tuukkah vakuuttuu maton käyttökelpoisuudesta, kun sitä täällä moni ihminen kehuu ja lähtee tarvikkeita ostamaan. Kaupassa on kaksi ihmistä, jotka ovat eri mieltä ja vakuuttavasti kertovat että Tuukkah on nyt aivan väärässä. Mieli muuttuu ja suodatintyyppi myös.

Jokainen saa toki ostaa millaiset suodattimet haluaa, ja jokainen varmasti omasta mielestään parhaat hankkiikin. Kyllähän se henkilökohtainen neuvonta on tehokkaampaa kuin netin kautta saatava.
Toivottavasti tilauksesi ei juutu lomaruuhkaan saksassa!

[Merri]

Jopa minä *epäilevä tuomas* ihastuin mattoon nähtyäni ne Arenassa! Nehän näyttivätkin yllättävän hyviltä

[Anna-Marjatta]

73l poikasakvaariossa on ollut mattosuodatin käytössä jo kohta 4kk, mutta silti matto on kauniin sininen. Yöllä huomasin maton pinnassa ainakin 100 kierteissarvikotiloa putsaamassa mattoa, jolloin löysin syyn siihen miksi maton pinta on vieläkin sininen. Olen tainnut ruokkia poikasia hyvin

[Ville V]

Redox-potentiaali näyttää kauniisti bakteeritoiminnan matossa:
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/Mattenfilter.htm

Hieman ohi aiheesta: Ymmärsinkö Jukka linkin tekstiä yhtään oikein (käytin ilmaista kääntö ohjelmaa ja lopputulos ei ollut kovin kehuttava )? Mattosuodatin nosti redox-potentiaalia, vaikka pumppu oli pysähdyksissä?
Jos näin oli, mikä pititoisuus vedessä nousi, joka vaikutti redox-potentiaaliin, happipitoisuusko?
Syy miksi tätä kyselen en se, että minulla on tällä hetkellä yksi kokeilu (alkamassa) liittyen redox-potentiaaliin.

T:Ville

[Tapio Martimo]

Mattosuodatin siis leviää edelleen saksaa puhuvissa maissa ja jostain kumman syystä myös Suomessa.

Kumma onkin, että esim ruåtsalaisten harrajastajien sivuilta tahi svenssonien keskustelufoorumeilta ei löydy mattosuodatintarinoita kovinkaan paljon. tropheus.infon tarina on yksi ja ainoa tietämäni ruotsalaistekele tästä asiasta. Foorumipuolellakin on lähes yhtä hiljaista.

[Tuukkis]

No niin minähän asiakkaana siellä olin antamassa hyviä neuvoja. Mainitaan nyt tässä että TUUKKAH sanoi vaihtavansa vettä kerran parissa viikossa ja tämähän ei mattosuotimen kanssa käy, ainakin mitä järven jutuista olen selvää saanut. Itä-Saksa oli lähinnä ilmasta napattu juttu. Nuorelle herralle esiteltiin Eheimin Pro erittäin asiallisesti, itse muuten kannatin 2217 edullisemman hinnan ja hyvän laadun kannustamana.

Minä en kyllä vieläkään vaihtaisi vettä kerran viikossa 75% kerralla ennemmin sitten 2 kertaa 20-30% viikossa, ainakin hyvillä suodattimilla tämä takaa hyvän vedenlaadun kiekoilleni, ja on taannut jo 12 vuoden ajan. Olenhan muuten kokeillut mattosuodatinta keskenkasvuisten kiekkojen altaassa eikä tulos ollut kovin hyvä,ongelmaksi muodostui pienet roskapartikkelit joita mattosuodattimen oltua nelisen viikkoa altaassa alkoi olla riittämiin ja tästähän kiekonpojat ei pitäneet vaan rupesivat tummumaan. Mainittakoon että tästä poikasaltaasta vaihdetaan vähintään joka toinen päivä puolet vedestä. Sanotaan nyt tässä että altaassa noin 60 kiekonpoikaa ja altaalla kokoa 250 litraa.

[Tiitu]

Tuplamattosuodattimella saa roskat tehokkaasti pois, kun vaihtaa virtaussuunnan päinvastaiseksi. Roskat kertyvät silloin pussiin, josta liiat kannattaa ylimalkaisesti lapota pois säännöllisesti. Pallokotiloakin voisi isossa vaahtomuovipussissa kokeilla. Se ainakin nauttisi runsaista ruuanjätteistä.

[Tuukkah]

Tuukkis: Tervehdys taas!

Tässä vaiheessa kiitokset neuvoista lienevät paikallaan, olisin kaiketi tehnyt melkoisen virheen valmistaessani mattosuodattimen helppohoitoisuuden toivossa. Tuo hoidon helppous on siis hyvien vesiarvojen ja kirkkaan veden ohella ainoat kriteerit suodatukselleni, jotka eivät ilmeisesti matolla olisi aivan täyttyneet.

[Blue]

Jaahas, täytynee tähänkin vastata. En todella ole mattosuodattimen puolestapuhuja, kyseinen järjestelmä on ollut lievästi harkinnan alla, mutta toistaiseksi aion pysyä tavallisissa suodattimissa. Muutama sananen niistä kuitenkin. Ulkosuodatin ei todellakaan ole kovin vaivaton, pönttö menee tukkoon liian nopeasti. Suurempi vaiva on puhdistaa suodatin kuin vaihtaa vettä vaikkapa 5 kertaa viikossa.

Sitten nuo substraatit ym. ne eivät ole ikuisia. Keraamiset putket saattavat kestää vuosia, mutta tuon sintronoidun lasin joutuu vaihtamaan aina silloin tällöin. Vielä useammin päällimmäisenä olevan vanun. Noista vaihtoväleistä en tiedä, mutta 5 kk:n käytön aikana on jo tapahtunut massojen laadun huononemista. Itse ostin ulkosuodattimen, koska kuvittelin sen olevan vaivaton. Mitä vielä! Jos jonkun muutoksen altaaseen lähiaikoina teen, laitan ulkosuodattimeen maton. Todennäköisemmin kuitenkin jatketaan samaan tapaan niin kauan kunnes todella kyllästyn tuohon ulkosuodattimeen

Tulipa tässä mieleen sellainenkin asia, että mikähän tämän koko keskustelun tarkoitus on? Tuntuu aika oudolta, että pari eläinkaupan "asiantuntijaa" saa pään käännettyä, jos asiakas on jo päättänyt mitä haluaa.. mielenkiintoista!

[VilleJ]

Hän mainitsi lietteestä jota mattomalliseen kertyy ja vettä saa vaihtaa parikin kertaa viikossa jotteivät nitriitit sunmuut kohoaisi liiaksi

No, akvaarion bakteeristossa on jotain vikaa, jos akvaariossa nitriittiä esiintyy.

ostamaankin. Myyjän ryhtyessä puolestapuhumaan ulkosuodatinta, päätin hankkia 2028 Proffa 2:n Saksasta.

Eipä tainut myyjä tietää, että ostatkin härvelin Saksasta?

suodatus matskujakin voi kuulemma pestä ja käyttää uudelleen, eritoten jotain Siporeksiä (nimi ihan päin mäntyä, mutta jotain sinnepäin) joka on sintrattua lasia joka on kuulemma asiakas-herran mukaan käytössä ikuista.

Sen sijaan että ostaisit kallista suodatinmateriaalia, niin laita sopivan isorakeista hiekoitussoraa sisälle tmv. Jos minun jossain vaiheessa pitää alkaa vaihtamaan kallista EhfiSubstrattia toiseen, menee sisälle hiekoitussoraa tmv, jota isorakeisena löytyy. Minähän en usko, että huokoinen materiaali pysyy huokoisena enää sen jälkee, kun ensimmäinen p*skavesi pöllähtää letkusta suodattimeen ja materiaalien läpi. Hiekoitushiekka karkeana, teräväsärmäisenä on lopulta varmasti aivan samanlaista materiaalina kuin sintrattulasi.

Minä en kyllä vieläkään vaihtaisi vettä kerran viikossa 75% kerralla ennemmin sitten 2 kertaa 20-30% viikossa, ainakin hyvillä suodattimilla tämä takaa hyvän vedenlaadun kiekoilleni, ja on taannut jo 12 vuoden ajan.

Mutta niinhän tuota on tapana vaihtaakin kiekkojen olessa kysymyksessä.

Olenhan muuten kokeillut mattosuodatinta keskenkasvuisten kiekkojen altaassa eikä tulos ollut kovin hyvä,ongelmaksi muodostui pienet roskapartikkelit joita mattosuodattimen oltua nelisen viikkoa altaassa alkoi olla riittämiin ja tästähän kiekonpojat ei pitäneet vaan rupesivat tummumaan.

No, neljän viikon kokemuksella kannattaakin heittää halpa suodatinratkaisu romulootaan?? Jos pienet partikkelit ovat ongelma, niin ei sitten tullut mieleen käyttää sisäsuodatinta rinnan? Tarkoitukseni on laittaa uuteen altaaseen matto ja sisäsuodatin juuri roskien keräämiseen.

Tuo hoidon helppous on siis hyvien vesiarvojen ja kirkkaan veden ohella ainoat kriteerit suodatukselleni, jotka eivät ilmeisesti matolla olisi aivan täyttyneet.

No, Tuukkis ja liikkeen pitäjä voisivat kernaasti kertoa, miten matto vs. ulkosuodatin vaikuttaa vesiarvoihin?

Voin kyllä Tuukkah kertoa, että pelkällä ulkosuodattimella et vettä saa kirkkaaksi vaan vaatii rinnalleen sisäsuodattimen joka tapauksessa.

[HelaKammo]

Tässä vaiheessa kiitokset neuvoista lienevät paikallaan, olisin kaiketi tehnyt melkoisen virheen valmistaessani mattosuodattimen helppohoitoisuuden toivossa. Tuo hoidon helppous on siis hyvien vesiarvojen ja kirkkaan veden ohella ainoat kriteerit suodatukselleni, jotka eivät ilmeisesti matolla olisi aivan täyttyneet.

Minua alkoi nyt ihmetyttää sellainen seikka tässä ketjussa ja myös "Tuukkis" nimimerkin aiemmassa, että miten ihmeessä eroaa tilanne mattosuodattimen ja ulkosuodattimen osalla vesiarvoissa negatiiviseen suuntaan? Koska toimia matto nimen omaan pitää altaassa hyvät vesiarvot koko ajan, ja koska sitä ei puhdisteta lainkaan, myös suodatus pysyy vakaana koko ajan. Nitraattihan on sidoksissa tällöin eniten ruokinnan määrään.

Omat kokemukset veden sameuden suhteen ovat erinomaiset. Ei kyllä kovinkaan montaa tuntia vierähtänyt, kun altaassa perustaessa vesi oli kirkasta, en myöskään siis allekirjoita tätäkän väitettä.

Ja mitä tulee hoidon helppouteen, niin täytyyhän sitä vettä vaihtaa viikottain aivan samalla lailla. Suodattimessa kerran vuoteen putsataan roottoripesä. Kentiesä aika-ajoin pöyhäistään pohjaa ja poistetaan irtoroskia.

Olet kyllä saanut hyviä neuvoja pistää rahaa haisemaan, muuta en keksi. Juuri mainitsemasi asiat olisivat täyttyneet. Tuntuu nyt lähinnä siltä, että tämä keskustelu on kääntymässä periaatevastustajien mittelöksi faktoja vastaan

[saurama]

No, neljän viikon kokemuksella kannattaakin heittää halpa suodatinratkaisu romulootaan?? Jos pienet partikkelit ovat ongelma, niin ei sitten tullut mieleen käyttää sisäsuodatinta rinnan? Tarkoitukseni on laittaa uuteen altaaseen matto ja sisäsuodatin juuri roskien keräämiseen.

Minullakin oli tuoreen mattosuodattimen ja vastalaitetun hienon hiekan kanssa ongelmia viikkoja. Etenkin karkeampaa mattoa käytettäessä kestää hetki, että sisälle alkaa kertyä lietettä, johon pienet hiukkaset voivat tarttua. Nyt kun matoilla on muutama kuukausi (vasta muutama kuukausi) ikää, vesi pysyy kristallinkirkkaana koko ajan.

Se kaikkein pienin hitula, jota akvaariossa lillii, on todella vaikeaa poistaa mekaanisesti. Hieno suodatinvanu on paras vaihtoehto, mutta se myös tukkeutuu nopeasti. Ei sisäsuodattimenkaan karkeahko patruuna keräisi sitä ellei hyvin suuri virtaus johtuen pienestä suodattimen koosta ja reilusta pumpputehosta vetäisi patruunaa ensin täyteen isompaa partikkelia. Sisäsuodatin "kypsyy" tehokkaaksi pikkuhitulan poistajaksi äkkiä. Kun suodattimen huokosiin on tarttunut puolimätää kasvinriekaletta, kalojen ulosteita ym. tarttuvat sinne myös ne pienimmät hitulat.

Matossa pinta-ala on suuri ja virtausnopeus pieni. Siksi kestää hetken, siis muutamia kuukausia, että huokosiin on ehtinyt muodostua sen verran lietettä, että niistä tulee tahmeita ja veden irtoroskat voivat tarttua sinne.

Kolmessa käytössä olevassa purkissa kaikissa on mattosuodatin, eikä mitänä muuta. Nyt kun kahdessa matto on kypsynyt, vesi pysyy kirkkaana ja nitriitittömänä. Kolmas on vasta pystyyn laitettu karanteeni/sairaala/kasvivarasopurkki ja siellä ei parin heinän lisäksi asu kuin muutama kierteissarvi. Sen matto onkin vielä yhtä kirkkaan sininen kuin neliväriesitteessä.

[jarvij]

Olenkohan minä ainoa suomalainen mattosuodattimen käyttäjä, joka syötän kaloilleni kovasti sotkevaa räkmiksiä, mutta jolla ei ole mitään roskia akvaariossa leijailemassa ja jonka akvaarion hoito käsittää vain vedenvaihdot. Vesi on hapekasta ja kristallinkirkasta lukkuunottamatta lyhyitä jaksoja ruokinnan jälkeen.
Suodattimen hoito siis äärimmäisen helppoa ja vesi kristallinkirkasta. Kokemusta minulla tosin on vasta 12.1.2003 alkaen, jolloin ensimmäisen mattosuodattimen asensin:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... t_ase2.php

Pian tuon jälkeen jäi Eheimin märkä/kuiva pois käytöstä; samoinkuin kaikki sisäsuodattimetkin tarpeettomina

Tuo hoidon helppous ja Tanganjika-ahventen vaatima veden erinomainen laatu ovat tärkeitä kriteereitä mattosuodattimeen siirtyessäni. Lisäksi pääsin lopullisesti eroon akvaarion reunan yli roikkuvista putkista ja letkuista.

Mihin muuten parustuu tieto mattosuodatinsivuiltani ettei akvaarion vettä voisi vaihtaa vaikka päivittäin tai pari kertaa viikossa tai kerran viikossa tai harvemmin jne. Tietoisesti en sellaista ole kirjoittanut, mutta jos siellä sellainen tieto on, niin korjataan
Ns. Altwasser-akvaarioissa, joissa on mattosuodatin, ei vettä vaihdeta juuri lainkaan, lisäillään vain. Mattosuodatin muuttaa typpiyhdisteet tehokkaasti nitraateiksi ja niistä pääsee eroon vain joko kasvien toimesta tai kuormituksen mukaan vettä vaihtamalla

Luen päivittäin saksalaisten kokemuksia mattosuodattimista; sekä sellaisten joilla mattosuodatin on ollut käytössään puhdistamatta jo parikymmentä vuotta että uusien käyttäjien kyselyjä. Epäkohdat ovat aina samoja: vie jonkin verran tilaa ja on uutena kirkkaan sininen:
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/FAQ.htm
Tuokin jo ikivanhaa tietoa, päivitetty joskus muinaisuudessa eli 17.06.2003.

Tässä Detersin vastaus kysymykseen, miksi pönttösuodatin pitäisi vaihtaa mattosuodattimeen:
"Topffilteraquarien laufen doch auch, wieso dann ein Mattenfilter.

Es sagt ja auch niemand, dass Aquarien mit Topffiltern sofort umgerüstet werden sollen. Bei einer Neueinrichtung sollte man aber schon über einen Filterwechsel nachdenken. Aquarien mit Topffiltern laufen i.d.R. deshalb, weil ein erheblicher Teil der Filterleistung im Aquarium verrichtet wird und nicht im Topffilter. Versuche haben gezeigt, dass man bei durchschnittlichen Topffilteraquarien die Filterwatte entfernen kann, ohne dass sich im Becken was ändert. Das heißt, der Filter bringt nicht viel, außer Wasserbewegung."

Detersin oma, vanhin matto on noin 9 vuoden ikäinen ja se on ollut tuon ajan puhdistamatta käytössä.

[VilleJ]

Tuo roskien leijailu varmasti riippuu myös maton karkeudestakin. Itse kun ajattelin laittaa keskikarkeaa ihan siitä syystä, että yhdessä akvaariossani on suodatusmateriaalina sekä hienoa että karkeaa laatua ja hieno menee tukkoon jonkun ajan jälkeen - karkea pysyy avoinaisena. Siitä kultainen keskitie, keskikarkea

[jarvij]

Tuo roskien leijailu varmasti riippuu myös maton karkeudestakin. Itse kun ajattelin laittaa keskikarkeaa ihan siitä syystä, että yhdessä akvaariossani on suodatusmateriaalina sekä hienoa että karkeaa laatua ja hieno menee tukkoon jonkun ajan jälkeen - karkea pysyy avoinaisena. Siitä kultainen keskitie, keskikarkea

Deters ja minä suositamme hienointa. Minulla se ei runsaasta räkmix-ruokinnasta huolimatta ole vielä mitenkään tukkoon mennyt.
Linkin ylimmässä kuvassa on 10 viikkoa vanhan hienon mattosuodattimen pintaa:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... ikko10.php
Solut edelleen täysin auki.

Kuvaan loppuviikolla seuraavan 75% vedenvaihdon aikana noin 22 viikon ikäisen ja viikon vanhan maton pintoja tuossa 550:ssa, missä uusi ja vanha matto ovat rinnakkain.